Monet selittelevät ettei helluntailaisuus olisi lahko, vaikka lahkosta nimenomaan on kysymys.
Lahkoa ei määritellä pelkkien opillisten asioiden [uskontunnustus, raamatunjakeet tms] perusteella vaan myös sosiaaliselta kannalta.
Lahkon ei tarvitse olla lahko raamatulliselta kannalta vaan sosiaalisten syiden vuoksi. Jos esim allaolevat kriteereistä jotkut täyttyvät on kyseessä lahko, olipa oppi muuten mitä tahansa.
# Sisäinen kontrolli: miten paljon lahko määrää jäseniensä henkilökohtaisista asioista, jäsenen velvollisuus raportoida tekemisistään ylemmässä asemassa oleville.
# Johtaja(i)n autoritaarisuus: kuinka erehtymättöminä johdon määräyksiä on pidettävä, suljetaanko niiden arvostelija ulkopuolelle. Velvollisuus totella johtajan/johtajien käskyjä.
# Opillinen dogmaattisuus: todellisuuskäsityksen ja oppien jäykkyys. Suvaitsemattomuus erilaista ajattelua kohtaan. Kuinka pitkälle oppi ajattelee jäsenen puolesta tarjoten valmiit mielipiteet.
# Syyllistäminen: onko jäsenen etsittävä vikaa aina itsestään, jos ei sopeudu yhteisöön.
# Vainoharhaisuus: kuinka paljon jäseniä pelotellaan todellisilla tai kuvitelluilla vihollisilla, joita voivat olla erilaiset viranomaiset, virallinen (lääke)tiede, ja ennen kaikkea lahkosta lähteneet ja siihen kriittisesti suhtautuvat entiset jäsenet.
# Maailmankielteisyys: näkeekö lahko "maallisen" elämän lahkon ulkopuolella täysin arvottomana. Väittääkö se lahkoon kuulumattomien ihmisten joutuvan kuoleman jälkeen helvettiin tai syntyvän uudestaan huonoihin oloihin. Onko sillä apokalyptinen visio, jossa maailmanloppu on lähellä ja vain lahkon sitoutuneet jäsenet pelastuvat.
# Sensuuri: missä määrin johto rajoittaa jäsenten mahdollisuutta tutustua ulkopuolisiin näkemyksiin lahkosta. Suoran kiellon lisäksi sensuuri toimii usein epäsuorana ryhmäpaineena: kunnon jäsenen ei odoteta haaskaavan aikaansa "maallisiin" tai "demonisiin” tiedonlähteisiin.
# Ihmissuhteiden rajoittaminen: onko painetta hylätä eri tavalla ajattelevien ystävien ja omaisten seura, "entinen elämä" harrastuksineen ja ilonaiheineen.
# Uusien jäsenien värväys: kuinka paljon painoa annetaan uusien jäsenien hankkimiselle ja lähetystyölle.
# Peiteryhmät: kuinka suuri määrä lahkolla on sen määräysvaltaan kuuluvia ryhmiä, joilla on toinen nimi kuin lahkolla, esim. peiteyhtiöt ja "hyväntekeväisyysjärjestöt", joiden tosiasiallinen tarkoitus on tuoda lisää kannattajia ja rahaa.
# Varakkuus: kuinka paljon rahaa ja/tai omaisuutta lahkolla on käytössään tai se pyrkii haalimaan; miten paljon jäseniä painostetaan lahjoittamaan omaisuuttaan lahkolle (esim. kymmenykset tuloista, "erikoiskolehdit", lahkolle testamentatut perinnöt).
# Poliittinen vaikutusvalta: kuinka paljon poliittista vaikutusvalta lahko haluaa tai on pystynyt hankkimaan esim. sijoittamalla jäseniään vaikutusvaltaisiin asemiin yhteiskunnassa.
# Seksuaalinen manipulaatio: kuinka tarkkaan johtajat määräävät alaistensa seksielämästä.
# Eroa harkitsevien painostus: kuinka voimakkaasti jäseniä pyritään estämään lähtemästä liikkeestä tai kuinka paljon entisiä jäseniä painostetaan liittymään takaisin lahkoon, esim. yöllisten puhelinsoittojen avulla.
# Väkivallan hyväksyminen kun johto harjoittaa sitä tai on kyse liikkeen edusta
Lahkoa ei määritellä pelkkien opillisten asioiden [uskontunnustus, raamatunjakeet tms] perusteella vaan myös sosiaaliselta kannalta.
Lahkon ei tarvitse olla lahko raamatulliselta kannalta vaan sosiaalisten syiden vuoksi. Jos esim allaolevat kriteereistä jotkut täyttyvät on kyseessä lahko, olipa oppi muuten mitä tahansa.
# Sisäinen kontrolli: miten paljon lahko määrää jäseniensä henkilökohtaisista asioista, jäsenen velvollisuus raportoida tekemisistään ylemmässä asemassa oleville.
# Johtaja(i)n autoritaarisuus: kuinka erehtymättöminä johdon määräyksiä on pidettävä, suljetaanko niiden arvostelija ulkopuolelle. Velvollisuus totella johtajan/johtajien käskyjä.
# Opillinen dogmaattisuus: todellisuuskäsityksen ja oppien jäykkyys. Suvaitsemattomuus erilaista ajattelua kohtaan. Kuinka pitkälle oppi ajattelee jäsenen puolesta tarjoten valmiit mielipiteet.
# Syyllistäminen: onko jäsenen etsittävä vikaa aina itsestään, jos ei sopeudu yhteisöön.
# Vainoharhaisuus: kuinka paljon jäseniä pelotellaan todellisilla tai kuvitelluilla vihollisilla, joita voivat olla erilaiset viranomaiset, virallinen (lääke)tiede, ja ennen kaikkea lahkosta lähteneet ja siihen kriittisesti suhtautuvat entiset jäsenet.
# Maailmankielteisyys: näkeekö lahko "maallisen" elämän lahkon ulkopuolella täysin arvottomana. Väittääkö se lahkoon kuulumattomien ihmisten joutuvan kuoleman jälkeen helvettiin tai syntyvän uudestaan huonoihin oloihin. Onko sillä apokalyptinen visio, jossa maailmanloppu on lähellä ja vain lahkon sitoutuneet jäsenet pelastuvat.
# Sensuuri: missä määrin johto rajoittaa jäsenten mahdollisuutta tutustua ulkopuolisiin näkemyksiin lahkosta. Suoran kiellon lisäksi sensuuri toimii usein epäsuorana ryhmäpaineena: kunnon jäsenen ei odoteta haaskaavan aikaansa "maallisiin" tai "demonisiin” tiedonlähteisiin.
# Ihmissuhteiden rajoittaminen: onko painetta hylätä eri tavalla ajattelevien ystävien ja omaisten seura, "entinen elämä" harrastuksineen ja ilonaiheineen.
# Uusien jäsenien värväys: kuinka paljon painoa annetaan uusien jäsenien hankkimiselle ja lähetystyölle.
# Peiteryhmät: kuinka suuri määrä lahkolla on sen määräysvaltaan kuuluvia ryhmiä, joilla on toinen nimi kuin lahkolla, esim. peiteyhtiöt ja "hyväntekeväisyysjärjestöt", joiden tosiasiallinen tarkoitus on tuoda lisää kannattajia ja rahaa.
# Varakkuus: kuinka paljon rahaa ja/tai omaisuutta lahkolla on käytössään tai se pyrkii haalimaan; miten paljon jäseniä painostetaan lahjoittamaan omaisuuttaan lahkolle (esim. kymmenykset tuloista, "erikoiskolehdit", lahkolle testamentatut perinnöt).
# Poliittinen vaikutusvalta: kuinka paljon poliittista vaikutusvalta lahko haluaa tai on pystynyt hankkimaan esim. sijoittamalla jäseniään vaikutusvaltaisiin asemiin yhteiskunnassa.
# Seksuaalinen manipulaatio: kuinka tarkkaan johtajat määräävät alaistensa seksielämästä.
# Eroa harkitsevien painostus: kuinka voimakkaasti jäseniä pyritään estämään lähtemästä liikkeestä tai kuinka paljon entisiä jäseniä painostetaan liittymään takaisin lahkoon, esim. yöllisten puhelinsoittojen avulla.
# Väkivallan hyväksyminen kun johto harjoittaa sitä tai on kyse liikkeen edusta
Vastaukset 4
Vanhimmat
tuon litanian mukaan ainakaan lahko.
Ei sovi yksikään h-seurakunnan toimintaaan, eikä järjestykseen.
Noin huonosti siis tunnetaan h-seurakuntaa sisältäpäin, vaikka täälläkin on siitä puhuttu jos vaikka kuinka monasti ja mitään salaamatta, mutta tuo litania avauksessa meni täysin metsään, jos sillä määritetään helluntaiseurakunta lahkoksi !
Tuo aloittaja todisti aloituksellaan ainakin sen, että helluntaiseurakunnat eivät kuulu lahkoon, koska emme täytä yhtäkään hänen tuomistaan kriteereistä.
Eli aivan kiitollisin mielin voimme Kristusta koroittaa ja Hänen ominaan evankelioda uskosta osattomiakin.
Armo riittää suurimmallekin syntiselle, kun vain nöyrtyy sen vastaan ottamaan ja katuen hylkäämään syntinsä.
Tuo lista on ollut ennenkin palstalla. Silloin nimimerkki PakanaF kommentoi jokaista kohtaa hyvin perusteellisesti ja tyhjentävästi, todettiin helluntailaisuuden olevan lahko.
Noilla kriteereillä mitä alussa ilmoitit koko Suomi olisi lahko.
Lahko on nimenomaan pieni uskonnollinen järjestö, kuten luerilainen kirkko.
Helluntailaisiin verrattaessa jäsenmäärän tai ja kasvun mukaan luterilaiset ovat pieni outo kuolea lahko.
Kontrollia heillä on,kuten ei viyhitä saastaisia homoja ja naispappia asia on selaisin ja muuta.
Maailman yksi suurimmista ja nopeiden kasvavia seurakuntia on helluntaiseurakunta.
Jos haluat lahkolaisten seuraa, mene luterilaiskiaisten palstalle,