Löysin tämän linkin tuolta toiselta keskustelualueelta, mutta mielestäni se sopii erinomaisesti myös nuorille, jotka ovat aikeissa hakeutua yhteiskuntatieteellisille aloille. Loppujen lopuksi esim. valtio-oppi, sosiologia, poliittinen historia, yms. eivät eroa juurikaan humanistisista aloista.
Jos harkitset yhteiskuntatieteelliseen hakeutumista, tee itsellesi suuri palvelus ja lue tämä artikkeli ensin!
http://www2.lut.fi/~brunou/humanisti.pdf
P.S. Vaikka artikkeli onkin kirjoitettu naisnäkökulmasta, pätee se mielestäni aivan yhtä hyvin mieslukijoihin.
Yliopistoon pyrkijä, lue tämä!
katkera kalkki
22
15226
Vastaukset
- Emma
Antoi ajattelemisen aihetta ja loi toivoa siitä, että koskaan ei ole liian myöhäistä vaihtaa alaa. Itse vaihdoin sosiologian opiskelut aikoinaan kauppatieteisiin. Syynä oli yksinkertaisesti se, että halusin koulutukselta nimenomaan ammatillisia valmiuksia.
- ex pol stud
Täyttä asiaa. Kandee vielä katsoo kaiken lisäksi osoitteesta http://www.dia.fi teknisen alan sisäänpääsyprosentteja. Vaihtelevat nykyään 70-75% tietämillä ja sisään pääsee kohtuu ylioppilaspapereilla piirtämällä kirkkoveneen pääsykoematskuun.
- entinen teekkari
Itse taas ajauduin aikanani teekkariksi ilman pääsykoetta. Matemaattiset aineet olivat menneet kirjoituksissa putkeen, joten oli luonnollista hakea tekniselle alalle. Jossain vaiheessa opintoja kuitenkin huomasin, että yhteiskunnalliset kysymykset kiinnostavat matemaattisia kaavoja enemmän. Lähdin opiskelemaan hallintotieteitä julkisjohtaminen pääaineenani enkä katunut valintaani. Nykyään työskentelen koulutusta vastaavassa työssä hallintojohtajana. Valintaa en ole missään vaiheessa katunut. Jokaiselle varmasti löytyy sellainen ala, joka tuntuu itsestä kiinnostavimmalta.
- entinen teekkari
Tekniikka ja hallintotiede on varsin hyvä yhdistelmä moneen paikkaan. Voin suositella teknisen alan sivuaineopintoja hallintotieteilijöille ja julkisjohtamisen sivuaineopintoja teekkareille. Yhdistelmä on melko pätevä haettaessa useampaan laitokseen tai kuntaan.
- yht.yo
Opiskelen yhteiskuntatieteellisessä, enkä kadu valintaani, vaikka olen tietoinen heikohkoista uranäkymistä. Minua ei kiinnosta opiskella alaa, joka ei sytytä yhtään sen takia, että saisin (oletettavasti) parempaa palkkaa ja/tai varmemman työpaikan. Jos työ ei kiinnosta, ei siinä voi menestyäkään.
Eikä se työelämä mitään herkkua enää nykyään ole millään alalla.
Jos haluaa sekä varmuutta, kohtuullista palkkaa että säälliset työolot, ei kannata pyrkiä yliopistoon ylipäätään, vaan ammattikouluun. Suosittelisin esimerkiksi putkimiehen ammattia, talonputkia ei ainakaan voi siirtää Kiinaan.
Mutta onhan se hyvä, että näistä puhutaan, jotta saataisiin yleissivistäviltä aloilta pois nämä "kun en muutakaan ainetta keksinyt" - tyypit, jotka eivät tiedä, mitä haluavat ja mihin kaikkeen on syytä varautua. Kampanjointi ei kuitenkaan riitä, vaan sisäänottomääriä pitäisi rajusti leikata. Meidänkin vuosikurssillamme on ihmisiä vähintään puolet liikaa.- elström
Todellakin, ensin mennään opiskelemaan JOENSUUN YLIOPISTOON, ja sitten kitistään opetuksen laadusta. Helsinki tai Turku olisi saattanut ratkaista tämänkin ongelman. Ja itsehän aion lukea sosiologiaa, vaikka kuolisin nälkäkuolemaan. Ciao.
- antiquity
elström kirjoitti:
Todellakin, ensin mennään opiskelemaan JOENSUUN YLIOPISTOON, ja sitten kitistään opetuksen laadusta. Helsinki tai Turku olisi saattanut ratkaista tämänkin ongelman. Ja itsehän aion lukea sosiologiaa, vaikka kuolisin nälkäkuolemaan. Ciao.
Helsingin yliopistoa voi kehua useasta syystä mutta opetuksen laadulla en ole kuullut kenenkään ylpeilevän.... :)
- Julkisoikeuden maisteri
"jotka ovat aikeissa hakeutua yhteiskuntatieteellisille aloille. Loppujen lopuksi esim. valtio-oppi, sosiologia, poliittinen historia, yms. eivät eroa juurikaan humanistisista aloista."
Ensinnäkin tuo termi "yhteiskuntatieteellinen ala", jos pilkkua nussitaan, niin se pitää sisällään paitsi varsinaiset yhteiskuntatieteiden alat, myöskin talous- ja oikeustieteet. Uskallan väittää, että ainakin nämä ovat kovin kaukana humanistisista aloista, puhutaan sitten itse tieteestä tai työtehtävistä, joihin valmistuneet sijoittuvat.
Toiseksi, mitä tulee itse varsinaisiin yhteiskuntatieteisiin, niin pitää huomata että ne jakautuvat ihan historiallisista syistä ns. tieteelliseen linjaan, joita nykyisin edustavat pääosin valtsikkalaiset (VTM:t), ja virkamieslinjaan, joita edustavat hallarit (HTM:t) ja suurin osa muista yhteiskuntatieteilijöistä (YTM:t, TTM:t).
Nuo valtio-oppi ja poliittinen historia ovat juuri näitä valtsikkapuolen opintoja, joiden päämääränä on alusta lähtien ollut kouluttaa tutkijoita, ja ovat siten ehkä profiililtaan näiltä osin varsin lähellä humanisteja, ja heidän ongelmiaan esim. työhön sijoittumisin suhteen, joten ehkä siltä osin tuo aloitus on jotenkin perusteltu.
Sen sijaan näiden virkamieslinjatutkintojen opetus ja työhön sijoittuminen poikkeaa paljon näiden teoreettisten yhteiskuntatieteiden opinnoista, sillä ne keskittyvät pääosin varsin pitkälti käytännön tason ongelmien tutkimiseen, ja osa tutkinnoista on varsin suoraan ammattiin valmentavaa.
On totta että osa näistä virkamieslinjan ammateista ovat naisvaltaisia, kuten kirjasto- ja sosiaalialalla. Yhteiskuntatieteilijät eivät kuitenkaan ole niin sidottuja yhteen omaan alaansa kuin humanistit, vaan yhteiskuntatieteilijät voivat selvästi humanisteja helpommin hakeutua näihin yleishallinnollisiin suunnittelu-, hallinnointi- ja tutkimustehtäviin.
Lisäksi pitää muistaa, että jos yhteiskuntatieteilijöiden työllistymistä verrataan humanistien vastaavaan, niin yhteiskuntatieteilijöiden työllistyminen on selvästi korkeampaa, ja lukuun ottamatta noita pahimpia naisaloja, palkkataso on myös selvästi korkeampi.
Esim. kun viime syksyllä hesarissa julkaistiin tutkimus, miten eri tutkinnoilla oli työllistytty, niin HTM-tutkinto oli kuudenneksi paras työllistäjä, ja oli siten pikkuisen parempi työllistäjä, kuin esim. hyvinä työllistäjinä pidetyt juristi- ja ekonomitutkinnot. Teknisen alan DI-tutkinnon työllistyminen oli selvityksen mukaan vahvasti riippuvainen pääaineesta, eli osa työllisti hyvin ja osa taas huonosti, joten sen suhteen ei ollut suurta eroa. Muut yhteiskunnalliset tutkinnot, kuten YTM ja VTM olivat nekin työllistävyydeltään keskitason tutkintoja.
Yhteiskuntatieteelliset tutkintojen palkkataso on tilastojen mukaan hyvää keskitasoa, lukuun ottamatta naisvaltaisia sosiaali- ja kirjastoaloja. Sen sijaan humanististen alojen palkkataso jää lähes kauttaaltaan alle keskitason.
Eli tuolla edellä olevalla selityksellä yritin vain esittää että kyllä sitä yhteiskuntatieteellisillä ja humanistisilla tutkinnoilla on selvää eroa, oli sitten kyse opinnoista, työhön sijoittumisesta tai mahdollisuuksissa itse valikoida omia uravalintoja vielä valmistumisen jälkeenkin.
"Jos harkitset yhteiskuntatieteelliseen hakeutumista, tee itsellesi suuri palvelus ja lue tämä artikkeli ensin!"
Oikeastaan olen tässä täysin samaa mieltä, todellakin tulevaa uravalintaa voidaan pitää sen verran suurena päätöksenä, että kannattaa tutustua eri näkökulmiin, ja hakeutua sitten laajan eri vaihtoehtoihin tutustumisen ja harkinnan jälkeen sille alalle joka tuntuu omimmalla, niin opintojen sisällön mukaan, kuin sen mukaan mihin töihin saatavalla tutkinnolla on mahdollista päästä.- katkera kalkki
Ei millään pahalla julkisoikeuden maisteria kohtaan, mutta ilmeisesti julkioikeuden opiskeluissa ei ainakaan opeteta tiivistämisen jaloa taitoa. Pitkän kirjoituksesi pääasiallinen viesti näytti olevan, että yhteiskuntatieteisiin lukeutuu erilaisia aloja, joista teoreettisemmat työllistävät heikommin ja käytännönläheisemmät paremmin. Tämän totuuden nähtyäni olen niin mykistynyt, etten osaa muuta kuin lainata kuuluisaa englantilaista kirjailijaa: "No shit, Sherlock!"
Olen kuitenkin samaa mieltä julkisoikeuden maisterin kanssa itse asiasta, eli siitä, että käytännönläheisiltä aloilta työllistytään paremmin kuin teoreettisilta. Joten ehkä minun pitäisi korjata alkuperäistä aloitustani ja muuttaa otsikoksi: "Jos olet aikeissa pyrkiä yhteiskuntatieteellisen opiskelemaan ns. teoreettista alaa, lue tämä ensin!". Julkisoikeuden maisterin mainitsemat oikeustieteet, hallintotieteet ja kansantaloustiede antavat todellakin parempia valmiuksia kuin esim. sosiologia, valtio-oppi tai poliittinen historia.
Itse menin aikanaan yliopistoon surullisenkuuluisan "opiskele sitä alaa mikä kiinnostaa" -neuvon saattelemana, ja nyt työelämään siirryttyäni olen ollut erittäin pettynyt valtio-opin opinnoissa saamaani koulutukseen. Toivon mukaan linkittämäni artikkeli herättää jonkun abin tai nuoren ajattelemaan hieman pidemmälle kuin mitä itse aikanaan ajattelin. Kannattaa opiskella alaa, joka antaa selkeitä käytännön valmiuksia työelämään! Niitä omia kiinnostuksen kohteita voi sitten opiskella vaikka vapaa-ajallaan harrastuksena. - Julkisoikeuden maisteri
katkera kalkki kirjoitti:
Ei millään pahalla julkisoikeuden maisteria kohtaan, mutta ilmeisesti julkioikeuden opiskeluissa ei ainakaan opeteta tiivistämisen jaloa taitoa. Pitkän kirjoituksesi pääasiallinen viesti näytti olevan, että yhteiskuntatieteisiin lukeutuu erilaisia aloja, joista teoreettisemmat työllistävät heikommin ja käytännönläheisemmät paremmin. Tämän totuuden nähtyäni olen niin mykistynyt, etten osaa muuta kuin lainata kuuluisaa englantilaista kirjailijaa: "No shit, Sherlock!"
Olen kuitenkin samaa mieltä julkisoikeuden maisterin kanssa itse asiasta, eli siitä, että käytännönläheisiltä aloilta työllistytään paremmin kuin teoreettisilta. Joten ehkä minun pitäisi korjata alkuperäistä aloitustani ja muuttaa otsikoksi: "Jos olet aikeissa pyrkiä yhteiskuntatieteellisen opiskelemaan ns. teoreettista alaa, lue tämä ensin!". Julkisoikeuden maisterin mainitsemat oikeustieteet, hallintotieteet ja kansantaloustiede antavat todellakin parempia valmiuksia kuin esim. sosiologia, valtio-oppi tai poliittinen historia.
Itse menin aikanaan yliopistoon surullisenkuuluisan "opiskele sitä alaa mikä kiinnostaa" -neuvon saattelemana, ja nyt työelämään siirryttyäni olen ollut erittäin pettynyt valtio-opin opinnoissa saamaani koulutukseen. Toivon mukaan linkittämäni artikkeli herättää jonkun abin tai nuoren ajattelemaan hieman pidemmälle kuin mitä itse aikanaan ajattelin. Kannattaa opiskella alaa, joka antaa selkeitä käytännön valmiuksia työelämään! Niitä omia kiinnostuksen kohteita voi sitten opiskella vaikka vapaa-ajallaan harrastuksena.Ensinnäkin, kuulostaa ikävältä jos valtio-opin opintojen antamat työnsaantimahdollisuudet tai ammatilliset valmiudet eivät ole vastanneet toiveitasi, ja ehkä tuota kertomaasi vasten ymmärrän tuota avauksen linkitystä ja avauksessasi olevia yleistyksiä paremmin.
Toiseksi mitä tulee siihen olisinko voinut vastata tiivistetymmin, niin tietenkin olisin voinut. Syy miksi vastasin pitemmin johtui osittain siitä, että halusin samalla perustella vastaukseksi antamaani mielipidettä. Tämähän on keskustelufoorumi sitä paitsi. Eikä tuossa linkin takana ollut hehkutus teknisten opintojen puolesta sekään nyt niitä kaikkein lyhimpiä, tiivistetyimpiä tai olennaisimpaan keskittyvä ollut.
Lisäksi tuo avauksesi, yhdistettynä antamasi linkin tekstiin, oli suorastaan stereotyyppisen leimaava koko yhteiskuntatieteiden alaa kohtaan ja ilman perusteita vieläpä.
" Kannattaa opiskella alaa, joka antaa selkeitä käytännön valmiuksia työelämään!"
No jos käytännön valmiudet tai työpaikan varmuus ovat kriteerejä akateemisiin opintoihin, niin sitten ei oikein voi noiden vaatimusten valossa suositella kysyjille kuin lääkärin, hammaslääkärin, farmaseutin tai sossutädin uraa. Oikeastaan kaikki muut alat ovatkin opintojen antamien valmiuksien tai työpaikan saannin suhteen enemmän tai vähemmän epävarmalla pohjalla. Eli jos nuo esittämäni neljä uravaihtoehtoa eivät sovi, niin sitten voi miettiä amk:n terveydenhuoltopuolen linjan tai ammattikoulun lähäriopintoja. Miehille on lisäksi amiksessa tarjolla laaja valikoima sähkö-, kone- tai rakennuspuolen koulutusta, joista työllistyy hyvin ja kohtuullisella liksalla. - Fil. yo
Julkisoikeuden maisteri kirjoitti:
Ensinnäkin, kuulostaa ikävältä jos valtio-opin opintojen antamat työnsaantimahdollisuudet tai ammatilliset valmiudet eivät ole vastanneet toiveitasi, ja ehkä tuota kertomaasi vasten ymmärrän tuota avauksen linkitystä ja avauksessasi olevia yleistyksiä paremmin.
Toiseksi mitä tulee siihen olisinko voinut vastata tiivistetymmin, niin tietenkin olisin voinut. Syy miksi vastasin pitemmin johtui osittain siitä, että halusin samalla perustella vastaukseksi antamaani mielipidettä. Tämähän on keskustelufoorumi sitä paitsi. Eikä tuossa linkin takana ollut hehkutus teknisten opintojen puolesta sekään nyt niitä kaikkein lyhimpiä, tiivistetyimpiä tai olennaisimpaan keskittyvä ollut.
Lisäksi tuo avauksesi, yhdistettynä antamasi linkin tekstiin, oli suorastaan stereotyyppisen leimaava koko yhteiskuntatieteiden alaa kohtaan ja ilman perusteita vieläpä.
" Kannattaa opiskella alaa, joka antaa selkeitä käytännön valmiuksia työelämään!"
No jos käytännön valmiudet tai työpaikan varmuus ovat kriteerejä akateemisiin opintoihin, niin sitten ei oikein voi noiden vaatimusten valossa suositella kysyjille kuin lääkärin, hammaslääkärin, farmaseutin tai sossutädin uraa. Oikeastaan kaikki muut alat ovatkin opintojen antamien valmiuksien tai työpaikan saannin suhteen enemmän tai vähemmän epävarmalla pohjalla. Eli jos nuo esittämäni neljä uravaihtoehtoa eivät sovi, niin sitten voi miettiä amk:n terveydenhuoltopuolen linjan tai ammattikoulun lähäriopintoja. Miehille on lisäksi amiksessa tarjolla laaja valikoima sähkö-, kone- tai rakennuspuolen koulutusta, joista työllistyy hyvin ja kohtuullisella liksalla.Miksi mielestäsi sähkö-, rakennus- ja konepuolen ammatit ovat vain miehiä varten? Tästä näkee, kuinka syvään käsitykset eri sukupuolille sopivista ammateista ovat juurtuneet.
Itse valitsin humanistisen alan, koska se kiinnosti juurikaan työllisyys näkymiä miettimättä. Niin kauan kun en liikaa miettinyt tulevaa uraa opiskelu sujui hyvin ja jaksoin panostaa. Tajusin kuitenkin, että en halua kieltenopettajaksi ja rupesin miettimään humanistin uravaihtoehtoja. Onhan niitä tietysti, mutta pitäisi olla aika hyvin selvillä mitä haluaa, että voi sivuaineilla ja työkokemusta hankkimalla suuntautua toiselle alalle.
Taidan vaihtaa alaa tänä keväänä, sillä en halua valmistua kortistoon eikä opiskelukaan enää maita. Olen harkinnut sosiaalityön opiskelua. Ainakin opinnot olisivat käytännön läheisempiä ja työllistyminen varmaa. Palkka ei tosin ole häävi, mutta en nyt tähän hätään keksi kiinnostavaa alaa itselleni sopivaa alaa, josta saisi hyvää palkkaa. Taidan itsekin olla aikalailla näiden sukupuoliroolien vanki, koska en ole koskaan harkinnut miesvaltaista alaa. - Julkisoikeuden maisteri
Fil. yo kirjoitti:
Miksi mielestäsi sähkö-, rakennus- ja konepuolen ammatit ovat vain miehiä varten? Tästä näkee, kuinka syvään käsitykset eri sukupuolille sopivista ammateista ovat juurtuneet.
Itse valitsin humanistisen alan, koska se kiinnosti juurikaan työllisyys näkymiä miettimättä. Niin kauan kun en liikaa miettinyt tulevaa uraa opiskelu sujui hyvin ja jaksoin panostaa. Tajusin kuitenkin, että en halua kieltenopettajaksi ja rupesin miettimään humanistin uravaihtoehtoja. Onhan niitä tietysti, mutta pitäisi olla aika hyvin selvillä mitä haluaa, että voi sivuaineilla ja työkokemusta hankkimalla suuntautua toiselle alalle.
Taidan vaihtaa alaa tänä keväänä, sillä en halua valmistua kortistoon eikä opiskelukaan enää maita. Olen harkinnut sosiaalityön opiskelua. Ainakin opinnot olisivat käytännön läheisempiä ja työllistyminen varmaa. Palkka ei tosin ole häävi, mutta en nyt tähän hätään keksi kiinnostavaa alaa itselleni sopivaa alaa, josta saisi hyvää palkkaa. Taidan itsekin olla aikalailla näiden sukupuoliroolien vanki, koska en ole koskaan harkinnut miesvaltaista alaa."Miksi mielestäsi sähkö-, rakennus- ja konepuolen ammatit ovat vain miehiä varten?"
No, tarkoitukseni oli vain todeta se tosiasia, että näissä ammateissa työskentelee ja niistä ovat kiinnostuneet lähinnä miehet.
Vaikka muistan että jo 80-luvulla yläasteella paikallisesta kotipaikkakuntani ammattikoulusta agitoitiin sen puolesta, että erityisesti tytöt menisivät ammattikouluun ja valitsisivat näitä ns. poikien linjoja, niin kun asiasta tehtiin muutama vuosi sitten lehtijuttu, niin ei se kovin hyvin ollut tilannetta muuttanut. Tai no oikeastaan tietokoneasentajalinja oli sellainen jossa oli jatkuvasti yli kolmasosa tyttöjä, sen sijaan raksalinjalta ei edelleenkään ollut valmistunut vielä yhtään naispuolista talonrakentajaa. Maalaripuolelta sentään pari ja keskimäärin jopa 2 naispuolista autonasentajaa valmistui/vuosi, mutta tuskin noiden ammattien sukupuolijakauma tuolla vauhdilla kovin äkkiä muuttuu.
" Olen harkinnut sosiaalityön opiskelua. Ainakin opinnot olisivat käytännön läheisempiä ja työllistyminen varmaa."
Koska olen täysin pihalla näistä nykyisistä opintopisteistä ja kaksiosaisista tutkinnoista, en uskalla sanoa varmasti, mutta eikö sosiaalityöntekijäksi ole mahdollista lukea myös nykyisen tutkintosi sivuaineen kautta, eli sisällytät nykyiseen tutkintoosi sivuaineena sosiaalityön syventävät (laudatur)-opinnot. - YTM
Julkisoikeuden maisteri kirjoitti:
"Miksi mielestäsi sähkö-, rakennus- ja konepuolen ammatit ovat vain miehiä varten?"
No, tarkoitukseni oli vain todeta se tosiasia, että näissä ammateissa työskentelee ja niistä ovat kiinnostuneet lähinnä miehet.
Vaikka muistan että jo 80-luvulla yläasteella paikallisesta kotipaikkakuntani ammattikoulusta agitoitiin sen puolesta, että erityisesti tytöt menisivät ammattikouluun ja valitsisivat näitä ns. poikien linjoja, niin kun asiasta tehtiin muutama vuosi sitten lehtijuttu, niin ei se kovin hyvin ollut tilannetta muuttanut. Tai no oikeastaan tietokoneasentajalinja oli sellainen jossa oli jatkuvasti yli kolmasosa tyttöjä, sen sijaan raksalinjalta ei edelleenkään ollut valmistunut vielä yhtään naispuolista talonrakentajaa. Maalaripuolelta sentään pari ja keskimäärin jopa 2 naispuolista autonasentajaa valmistui/vuosi, mutta tuskin noiden ammattien sukupuolijakauma tuolla vauhdilla kovin äkkiä muuttuu.
" Olen harkinnut sosiaalityön opiskelua. Ainakin opinnot olisivat käytännön läheisempiä ja työllistyminen varmaa."
Koska olen täysin pihalla näistä nykyisistä opintopisteistä ja kaksiosaisista tutkinnoista, en uskalla sanoa varmasti, mutta eikö sosiaalityöntekijäksi ole mahdollista lukea myös nykyisen tutkintosi sivuaineen kautta, eli sisällytät nykyiseen tutkintoosi sivuaineena sosiaalityön syventävät (laudatur)-opinnot." Olen harkinnut sosiaalityön opiskelua. Ainakin opinnot olisivat käytännön läheisempiä ja työllistyminen varmaa."
Koska olen täysin pihalla näistä nykyisistä opintopisteistä ja kaksiosaisista tutkinnoista, en uskalla sanoa varmasti, mutta eikö sosiaalityöntekijäksi ole mahdollista lukea myös nykyisen tutkintosi sivuaineen kautta, eli sisällytät nykyiseen tutkintoosi sivuaineena sosiaalityön syventävät (laudatur)-opinnot.
Kyllä voipi saada näinkin, mutta hankalampaa voi olla. Monissa yliopistoissa on rajoitettu sivuaineopinto-oikeuksia sosiaalityössä ja esim. pääaineopiskelijat on etusijalla harjoitteluissa yms. Varmaa on kuitenkin se, että jos päädyt lukemaan pääaineena sosiaalityötä, niin pääset oman alan kesätöihin aika pian ja saat valita valmistuttuasi työpaikkasi. Työnantajat suorastaan kerjäävät, että tulisit töihin! Palkka tosin on surkea (pk-seudulla alkupalkka 2200-2400eur/kk ilman lisiä), mutta ikuisesti ei tarvitse jäädä ns. rivisossuksi, vaan voi hakeutua erilaisiin hallinnon, johtamisen, koulutuksen jne. tehtäviin.
terv. YTM, sosiaalityöntekijä - valt.yo
YTM kirjoitti:
" Olen harkinnut sosiaalityön opiskelua. Ainakin opinnot olisivat käytännön läheisempiä ja työllistyminen varmaa."
Koska olen täysin pihalla näistä nykyisistä opintopisteistä ja kaksiosaisista tutkinnoista, en uskalla sanoa varmasti, mutta eikö sosiaalityöntekijäksi ole mahdollista lukea myös nykyisen tutkintosi sivuaineen kautta, eli sisällytät nykyiseen tutkintoosi sivuaineena sosiaalityön syventävät (laudatur)-opinnot.
Kyllä voipi saada näinkin, mutta hankalampaa voi olla. Monissa yliopistoissa on rajoitettu sivuaineopinto-oikeuksia sosiaalityössä ja esim. pääaineopiskelijat on etusijalla harjoitteluissa yms. Varmaa on kuitenkin se, että jos päädyt lukemaan pääaineena sosiaalityötä, niin pääset oman alan kesätöihin aika pian ja saat valita valmistuttuasi työpaikkasi. Työnantajat suorastaan kerjäävät, että tulisit töihin! Palkka tosin on surkea (pk-seudulla alkupalkka 2200-2400eur/kk ilman lisiä), mutta ikuisesti ei tarvitse jäädä ns. rivisossuksi, vaan voi hakeutua erilaisiin hallinnon, johtamisen, koulutuksen jne. tehtäviin.
terv. YTM, sosiaalityöntekijä"Palkka tosin on surkea (pk-seudulla alkupalkka 2200-2400eur/kk ilman lisiä)"
Eikös suomalaisten keskipalkka ole juurikin tuo 2200-2400e/kk? Surkeaa? Onko vain rahalla merkitystä? - YTM
valt.yo kirjoitti:
"Palkka tosin on surkea (pk-seudulla alkupalkka 2200-2400eur/kk ilman lisiä)"
Eikös suomalaisten keskipalkka ole juurikin tuo 2200-2400e/kk? Surkeaa? Onko vain rahalla merkitystä?sen verran, että kyllä sillä on merkitystä. Ainakin itse lastensuojelussa työskentelevänä tuo 2200-2400eur ei päteviä työntekijöitä houkuttele. Itse en tajunnut asiaa opiskelijana, mutta kyllä siinä vaiheessa kun aloitin itse ls-sosiaalityöntekijänä. Aivan liian pieni korvaus suhteessa työn vaativuuteen, kuormittavuuteen ja vastuuseen nähden. Siksipä lastensuojelussa käydään lähinnä hakemassa ansiot CV:hen. Itse jäisin ls-työhön, jos palkka hilattaisiin n.3000eur/kk, työolot kohenisivat, asiakasmäärää vähennettäisiin, työ olisi hyvin resurssoitua ja johtaminen saataisiin kuntoon. Myös sos.työntekjiöiden etua ajava Talentia on laskeskellut, että pätevät sosiaalityöntekijät palaisivat ls-työhön ainoastaan reilun palkannoston avustuksella. Nykyisillä liksoilla huonoilla työoloilla ja surkealla johtamisella en viitsi tätä työtä tehdä. Lastensuojelu on haastavaa ja mielenkiintoista, mutta työn puitteet eivät houkuttele. Siksi olenkin hankkinut uuden työn aivan toisenlaiselta sosiaalityön kentältä...
- Fil.yo
Julkisoikeuden maisteri kirjoitti:
"Miksi mielestäsi sähkö-, rakennus- ja konepuolen ammatit ovat vain miehiä varten?"
No, tarkoitukseni oli vain todeta se tosiasia, että näissä ammateissa työskentelee ja niistä ovat kiinnostuneet lähinnä miehet.
Vaikka muistan että jo 80-luvulla yläasteella paikallisesta kotipaikkakuntani ammattikoulusta agitoitiin sen puolesta, että erityisesti tytöt menisivät ammattikouluun ja valitsisivat näitä ns. poikien linjoja, niin kun asiasta tehtiin muutama vuosi sitten lehtijuttu, niin ei se kovin hyvin ollut tilannetta muuttanut. Tai no oikeastaan tietokoneasentajalinja oli sellainen jossa oli jatkuvasti yli kolmasosa tyttöjä, sen sijaan raksalinjalta ei edelleenkään ollut valmistunut vielä yhtään naispuolista talonrakentajaa. Maalaripuolelta sentään pari ja keskimäärin jopa 2 naispuolista autonasentajaa valmistui/vuosi, mutta tuskin noiden ammattien sukupuolijakauma tuolla vauhdilla kovin äkkiä muuttuu.
" Olen harkinnut sosiaalityön opiskelua. Ainakin opinnot olisivat käytännön läheisempiä ja työllistyminen varmaa."
Koska olen täysin pihalla näistä nykyisistä opintopisteistä ja kaksiosaisista tutkinnoista, en uskalla sanoa varmasti, mutta eikö sosiaalityöntekijäksi ole mahdollista lukea myös nykyisen tutkintosi sivuaineen kautta, eli sisällytät nykyiseen tutkintoosi sivuaineena sosiaalityön syventävät (laudatur)-opinnot."Koska olen täysin pihalla näistä nykyisistä opintopisteistä ja kaksiosaisista tutkinnoista, en uskalla sanoa varmasti, mutta eikö sosiaalityöntekijäksi ole mahdollista lukea myös nykyisen tutkintosi sivuaineen kautta, eli sisällytät nykyiseen tutkintoosi sivuaineena sosiaalityön syventävät (laudatur)-opinnot."
Jep, onhan se mahdollista, mutta kuten YTM totesi niin harjoitteluun pääseminen voi olla vaikeaa. Parempi hakea pääaineeksi. Kuitenkin sosiaalityöntekijän pätevyyden saamiseksi pitää tehdä alaan liittyvä gradu, sen vuoksi olen päättänyt tehdä näin.
- Aivan totta!
Miettikää todellakin miljoonaan kertaan mihin alalle olette hakemassa...valtio-oppia en suosittele! Olen sen suhteen täysin katkeroitunut:P
Myös minä siis kuulun näihin teknillisesti lahjakkaisiin tyttöihin, jotka eivät jostain kumman syystä hakeudu lukion jälkeen ns. "oikealle alalle".
No, onneksi uudet pääsykokeet on edessä tänä keväänä ja odotankin jo innolla että pääsen vaihtamaan alaa!:)
Tekniikka rules ;D - lumicc
hei,
alkuper. linkki ei toimi, voisiko joku laittaa uudemman? toimivamman?- i wanna i wanna
http://www.corded.org/~brunou/humanisti.pdf
Lol, luen 5 vuotta vanhaa ketjua, mutta vastaan kuitenkin.
- Tossavais Arvo
Joo, älkää nuoret ylioppilaat pyrkikö yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Sieltä kun ei useimpien oppiaineiden osalta valmistu mihinkään ammattiin, vaan joudut itse keksimään, miten tenttimäsi korkealentoiset teoriat muutetaan ansiotyöksi.
Itseltäni se ei ole vielä onnistunut. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 13 vuotta ensimmäisestä maisterintutkiinostani (valtio-oppi) 5 vuotta toisesta maisterintutkinnosta(yhteiskuntapolitiikka). Valmistuin kaiken lisäksi hyvillä papereilla. Ne harvat jotka näiden tutkintojen perusteella ovat työllistyneet, ovat niitä menestyjiä, jotka olisivat saaneet hyviä työpaikkoja jo ilman ylioppilas- tai akateemista loppututkintoakin. - bblböböölbblölöblöbb
Mitä ihmeen sössötystä? Hankkikaa ne "ammattinne" ammattikoulusta. Yliopisto ei ole olemassa sitä varten, että sieltä jaeltaisiin niitä nuorille.
- Alas huuhaa-aineet
Kyllä tolkullisista yliopisto-aineista saa ihan oikean ammatin tai ainakin vahvoja valmiuksia tietylle tehtäväalueelle. Säälittää, kun humanistit sun muut pellet ylpeilevät sillä, kuinka "me täällä etsitäänkin totuutta".
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3187464Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662156- 1751827
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161372- 1121277
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91241Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181691220RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j551151Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901019