mun sisko on jehovantodistaja. se kuvittelee olvansa kaikessa parempi=hyvä ihminen. se ei ota mua huomioon ollenkaan. mä en voi rakastaa sitä enää. en voi kun rukoilla. kun tapaan sitä niin meinaan oksentaa ku mua niin ällöttää ja jännittää sen seurassa oleminen. mua ei huvita edes auttaa (miten nyt siskoa vois auttaa yleesäki) sitä koska tuntuu että se on siitä niin jotenki ylitsevuotavaisen kiitollinen. se tuntuu pinnalliselta. mä en VOI enää rakastaa sitä. mitä teen tunteille jotka sanoo etten halua enää ikinä nähä sitä tyyppiä. mua kertakaikkiaan oksettaa ja yököttää ja ilettää ja hävettää ja etoo kaikki sen jutut. jutut on siis niitä jehovantodistaja-juttuja ja tapoja. ne jutut tulee ulos koko olemúksesta ja pursuaa aivan ylitsevuotavasti hyi yäk niin täysiillä sen koko pinnallisesta ja tekopyhästä olemuksesta! siis se on kuitenkin mun sisko. hyi yäk että mua etoo kaikki se ihminen=(
HYI!
oliis auttakaa. mitä mä teen. mitä te ihmiset ootte tehneet ku suvussa on jehovalainen ja välejäkään ei voi laittaa poikki????????????
HYI!
oliis auttakaa. mitä mä teen. mitä te ihmiset ootte tehneet ku suvussa on jehovalainen ja välejäkään ei voi laittaa poikki????????????
Vastaukset 5
Vanhimmat
Asenteesi ei ainakaan auta mitään.
Opettele ensin itse hyväksyyn asioita ja mieti vasta sitten toisten auttamista....
Helpointa olisi keskustella asiasta ja kerro mielipiteesi hänelle rauhallisesti. Muista kuitenkin ettet sinä ole se joka päättää mitä toiset tekee. Eikä muut päätä mitä sinä teet elämälläsi. Kukaan ei ole sanonut että välejä olisi laitettava poikki vain sen vuoksi mitä toinen uskoo.
se on tullu selväksi jo moneen kertaan. ihan turhaan oon yrittäny puhua sille. se tietää etten halua enää puhua sen kanssa uskonnon asioista koska siitä ei voi tulla tässä vaiheessa yhtään mitään(koska itse en ole vielä tarpeeksi "oppinut"=tiedä raamatusta paljon). monta kertaa on yritetty. se joka on ollut jehovien kanssa tekemisissä tietää ettei keskusteluista voi tulla mitään. rakentava keskustelu- käsite on ihan mahdoton tässä asiassa.
mä oon hyväksyny sen ettei meidän uskomme voi koskaan(silloin kun hän on jehovalainen) sulautua yhteen.
pohdin sitä että miksi minun pitää kertoa ja puhua tästä siskoni kanssa? mitä hyötyä siitä on? voiko tätä tilannetta mennä eteenpäin jotenkin neutraalisti.
tottahan se on. ei se voi sille mitään että minä uskon erilai ja en mäkään voi yksin sille mitään että se on jehovalainen. ja se ei todellakaan ole helpoin juttu mennä jutteleen asiasta. eihän se ees sille kuulu enää. sitä kiinnostaa vaan vartsikoitten jakaminen ja paratiisipaikka.
tilanne on sellanen että mun sisko ei hyvksy mua ja uskoani mutta kuitenki mielistelee ja on ulkokultanen. se tekee asiasta vaikean.
kiitos vaan neuvoista. tuo oli hyvä tuo hyväksyminen. täytyy alkaa työstämään asiaa.
vielä voisko joku joka on kokenu samaa niin kirjottaa miten on selviytyny tilanteesta jossa lähisukulainen on jehovalainen????
ps: tiiättäkö muuten miksi täällä ei oo paljon jehovat väittelemässä. no siksi koska ne ei saa käydä paljon netissä ettei ne saa totuutta selville että niitten uskon ja palvonnan kohde onkin järjestö eikä jumala.
Anna sille aikaa. Kyllä te sopuun pääsette. Alussa kaikki uskonnot ovat mielenkiintoisia ja niihin käytetään paljon aikaa. Myös "liiallinen" ystävällisyys paistaa läpi.
Tosiasia on se että toisen hyväksymättömyyttä ei paranneta sillä ettei itse hyväksytä toista....
Samoin ota myös selville jotain heistä. En tarkoita että sinusta pitäisi tulla Jehovan todistaja. Tarkoitan että selvitä mihin ne uskoo ettei tule väärinkäsityksiä. Huomaan että sinuun on helppo uskotella juoruja, kuten kommenttisi lopussa. Se ei auta tilanteeseen.
Ja kun otat selville asioita, niin tutustu samalla muihinkin uskontoihin. On hyvä tietää hieman joka uskonnosta, niin saa maailmasta neutraalisemman kuvan. Suomessa ollaan totuttu liian paljon yhteen ja samaan. Ja kun ilmenee muita kulttuureita niin reagoidaan niihin niinkuin ne olisivat väärin.
Ja lopuksi...älä usko mihinkään mitä netissä lukee. Tämä on pahin juorujen levittämispaikka koska kuka tahansa voi tehdä sivut mistä aiheesta tahansa. Minäkin voisin tehdä propagandasivut mistä tahansa uskonnosta ja sitten tulla tänne esittämään niitä tänne palstoille todistaina. Mieti hieman sitä....
Jehovan todistajat eivät lue netistä palstoja jotka käsittelevät uskontoa koska niiden alkuperää ei voida todistaa todeksi. Sama koskee väittelyitä tai keskustelupalstoja.
joku joka elää jehovantodistajan kanssa tai lähellä, tietää että se vaatii älyttömästi työtä ja kärsivällisyyttä.
miksi kukaan ei voi kertoa minulle miten itse on selvinnyt siitä. eikö ole muka olemassa toista samanlaisessa tilanteessa olevaa joka voisi antaa neuvoja toimimiseen ja selviytymiseen??????
Hänen kanssaan ja sano ettet halua kuulla hänén kommenttejaan asiasta.
Tiedän että jotku voivat olla olemukseltaa "hegeltään" melko vaikeita.
Ehkä jokin ratkaisu löytyy, toivon niin.