koska pakollinen elämänkatsomustieto saadaan pois kouluohjelmasta. sehän on ateisti-propagandaa.
esimerkiksi USA:ssa ei ole pakollista uskontotuntia tai pakollista elämänkatsomus-soopaa.
esimerkiksi USA:ssa ei ole pakollista uskontotuntia tai pakollista elämänkatsomus-soopaa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Eihän se ole pakollinen, tietääkseni oppilas saa valita "perinteisen" uskonnon, ort. uskonnon ja ET:n välillä. Joissain kouluissa tarjotaan vielä muitakin vaihtoehtoja esim. muslimeille.
tällaisia oikeuksia. Kirkkoon kuulumattomat vanhemmat voivat valita lapselleen joko evlut uskonnon tai elämänkatsomustiedon. Mutta jossain katsomusopetuksessa näiden on käytävä.
ET:n pitäisi olla mahdollisimman neutraalia. Missään tapauksessa se ei saisi olla ateistista propagandaa. Jos jossain koulussa on näin, asiasta voi valittaa.
Kaikkien luterilaiseen kirkkoon kuuluvien on käytävä luterilaisessa uskonnonopetuksessa. Vähemmistöuskontoihin kuuluvien lasten vanhemmat saavat joissain tapauksessa valita, missä lapset käyvät, useimmiten oman uskonnon tai evlut uskonnon.
Lapseni kävi nimenomaisella tunneilla ja hänestä tuli ateisti! Ajattelin että näillä tunneilla hän saisi paremman yleiskuvan kaikista otsikoista. Viikko sitten aamulla hän kuitenkin ilmoitti aamupuurolla olevansa ateisti! Näin meidän perheessä.
Siis uskonnoista ei otsikoista. Olen niin hermostunut, että kirjoitan virheitäkin!
Vastuullisena vanhempana varmasti ymmärrät, että lapsesi on hyvä jättää tärkeistä elämäntapakysymyksistä, kuten uskonnollisuudesta, päättäminen aikuisiälle, sillä vasta silloin hän on kypsä vastuullisesti päättämään tällaisesta asiasta. Muuten voi käydä niin, että hän aikuisiällä, uskottuaan vuosikausia ja sitten petyttyään uskontoon, syyttää sinua siitä ettei saanut itse päättää asiasta.
Tämä on sitäkin tärkeämpää, kun lapsesi selvästi jo on jo asian suhteen tiedostava. Lapsenuskoa hänellä ei siis voisi enää mitenkään muutenkaan olla.
7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka
lähtökohtiin kuuluu fi losofi aa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon
opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina,
jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa
katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden,
yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa
painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä.
Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi,
vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon
opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa
ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn
kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen
ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa
käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän
elämän rakentajiksi.
VUOSILUOKAT 1–5
Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja
rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.
TAVOITTEET
Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä
• etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan
kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan
ilmaista itseään
• kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan
kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen
ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa
• tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän
kehityksen periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä,
yhteisöstä ja luonnosta
• tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin.
KESKEISET SISÄLLÖT
Sisällöistä muodostetaan opintokokonaisuuksia, joiden tulee sisältää aineksia seuraavista
aihepiireistä. Vuosittain käsiteltävät sisällöt voivat vuorotella opetusryhmien koostumuksen
mukaan.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 217
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
• toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen
• hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys
• ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä
• oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä,
rikkaus ja köyhyys maailmassa
• ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä
• hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
• kuka olen ja mitä osaan, elämänvaiheet ja toiveet
• erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus
• suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt, maailman kulttuuriperintö
• elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys, erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia
Yhteisö ja ihmisoikeudet
• yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus,
kultainen sääntö
• lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet
• tasa-arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma
• etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämäni
eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja
Ihminen ja maailma
• ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa
• elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus,
elämän erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa
• luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys
ihmisten elämässä, maailmanperintö ja ympäristö
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
Oppilas
• kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista
oikeutusta
• ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita
• kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten
toimintalähtökohtien olemassaolon
• ymmärtää, että konfl ikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja.
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
218
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
Oppilas
• tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä
• osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö)
• rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella
• pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään
• osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta.
Yhteisö ja ihmisoikeudet
Oppilas
• tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita
• ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen
• ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin.
Ihminen ja maailma
Oppilas
• tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä
• ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle
• osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita.
VUOSILUOKAT 6–9
Opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa
koskevaa ymmärrystä. Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista opiskellaan perustiedot sekä
oppilaan kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi tuetaan.
TAVOITTEET
Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä
• etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan
kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista
itseään ja elämänkatsomustaan
• kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan
kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen
ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa
• omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen
oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta
itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta
• laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri
kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia
ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta
elämäntapaamme.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 219
KESKEISET SISÄLLÖT
Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia luokilla
1–5 käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteista ja moraalisesta kasvusta, itsetuntemuksesta ja
kulttuuri-identiteetistä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista sekä ihmisestä ja maailmasta.
Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta
• yhteiskuntateorian perusteet, demokratia
• politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys
Katsomusten maailma
• katsomusten historiaa, katsomusvapaus
• maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus
• tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen
• uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus
Kulttuuri
• kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto
• kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus
• käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja
luontokeskeinen
Etiikka ja hyvä elämä
• etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu
• ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka
• monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä
Tulevaisuus
• tulevaisuuden tutkiminen
• luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö
• minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
Oppilas
• osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä
• tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen,
teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat
• kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen
eettisen ratkaisun
• kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai
muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja
kehittymättömämmän arvion välillä.
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
220
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
Oppilas
• tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia
piirteitä ja kehityskulkuja
• kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri
katsomusperinteisiin
• ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron
• osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa
erilaisista katsomuksista.
Yhteisö ja ihmisoikeudet
Oppilas
• tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron
• hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön
• pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden
• tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä
• tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten
tasa-arvo- ja oikeusvaatimusten perusteita
• tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että
pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta.
Ihminen ja maailma
Oppilas
• ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita
• tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia
• osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön
• ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia.
Hyväksyvätköhän vaparit ja atte ry:t tuon mukisematta, vai pyrkivätköhän he heittelemään "parannus" ehdotuksiaan :)
idea koko elämänkatsomustieto. Ilman vapareita kaikki opiskelisivat edelleen kristillistä uskontoa ihan riippumatta siitä, mikä on vanhempien mielipide uskonnon suhteen. Eli kyllä vaparit hyväksyvät, toki muutoksia tehdään kuten kaikkiin opetussuunnitelmiin sitä mukaa kuin ymmärrys asioista paranee.
olevan vapareilla hieman opetushallitusta edellä :)
No mutta pääasia että vaparit hyväksyvät opetushallituksen päätökset sellaisenaan.