Kumpi oikeassa?

Muotokiista

Minulla on työtoverini kanssa kiista, kumpi seuraavasta kahdesta muotoilusta on oikea:
1. Työsuojelutarkastaja Matti Meikäläinen tarkastaa Joensuun kaupungin työsuojelupäällikön Pentti Pykäläisen työtuolin korkeuden.
2. Työsuojelutarkastaja Matti Meikäläinen tarkastaa Joensuun kaupungin työsuojelupäällikkö Pentti Pykäläisen työtuolin korkeuden.
(tittelit, nimet ja kaupunki muutettu...)
Pitääkö siis olla nimenomaan tässä konstruktiossa "työsuojelupäällikön" vai "työsuojelupäällikkö"? Minä väitän että vaihtoehto 1 on oikein, työtoveri taas että vaihtoehto 2 on.
Mitä sanotte te muut? Kertokaa!

24

863

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • vaihtoehto

      on käsittääkseni oikea, ja toista tulisi käyttää vain kuninkaallisista tms. ("Englannin kuningatar Elisabetin")

    • Kakkosnelosmies

      Kokeilin työsuojelupäällikön paikalle muita titteleitä ja päädyin kakkosen kannalle.

      Parempi sanoa esim. "tarkastaa kaupunginjohtaja Pykäläisen tuolin" kuin "kaupunginjohtajan Pykäläisen tuolin".

      • Säilytä konstruktio

        Sinä teit nyt väärin, kun pudotit pois etunimen kaupungin nimen, sehän muuttaa lauseen konstruktiota! Ei tittelin sisältö ole oleellista vaan kaikki muut määreet.
        - Kaupunginjohtaja Matti Pykäläisen tuoli.
        mutta:
        - Joensuun kaupunginjohtajan Matti Pykäläisen tuoli.
        Ekassa kyse on tittelistä, tokassa ammattinimikkeestä.


    • Lautatarhuri

      Syrjällään ollessaan se korottaa työtuolin korkeutta noin 100 mm, lattaan pantuna noin 100 mm.

      • tietennii

        lattaan pantuna noin 50 mm.


      • Veisteliäs

        Kakkosnelosestahan saa työtuoliin (sopivissa rajoissa) mielivaltaisen korkeat puujalat, kun käyttää hyväkseen sen pituussuuntaista dimensiota. Puujalkamiehelle siitä voi tehdä vaikka koko tuolin!


    • eikös näin?

      Tämä on jostain Kielikellosta (artikkeli on noin kilometrin pituinen):

      Määritteellinen titteli

      Taipuvia ovat sellaiset tittelit, joita itseäänkin määrittää jokin attribuutti. Vaikka sanotaankin oikeusasiamies Olavi Heinoselle, niin pitäisi sanoa eduskunnan oikeusasiamiehelle Olavi Heinoselle. Vaikka sanotaankin toimitusjohtaja Eino Petäjäniemen, sanotaan toisaalta Kehitysaluerahaston toimitusjohtajan Eino Petäjäniemen.

      Titteliä määrittävänä sanana on tavallisesti omistusmuoto. Sitä tarvitaan usein sijoittamaan ammattinimike oikeisiin yhteyksiinsä. Lehtikielen esimerkkejä:

      16) Verohallituksen pääjohtajan Jukka Tammen mukaan myöhästyneiden maksujen sitominen markkinakorkoon on käytännössä liian monimutkaista.

      17) Säteilyturvakeskuksen johtajan Antti Vuorisen mukaan neuvostovoimaloiden yksityiskohtainen tarkastaminen olisi kova urakka ja laitos tarvitsisi siihen lisää henkilökuntaa.

      18) SDP:n, kokoomuksen ja RKP:n ryhmien edustajat sulkeutuivat perjantaina kokoomuksen ryhmäjohtajan Iiro Viinasen työhuoneeseen hieromaan sopua SDP:n vaatimista budjettilisäyksistä.

      19) Ulkoministeriön oikeudellisen osaston osastopäällikköä Eero Kekomäkeä kaavaillaan suojelupoliisin uudeksi päälliköksi.

      Huomaamme, että tämän kirjoituksen alkupuolen esimerkeistä olisi korjattava tämän periaatteen mukaisesti seuraavat:

      3) Oulun yliopiston vararehtorin Juhani Oksmanin mielestä Suomen koululaitoksesta – –.

      4) Auroran sairaalan sisätautien osaston ylilääkärin Juhani Lähdevirran mukaan – –.

      5) Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Pentti Mäki-Hakolan mielestä – –.

      6) Seppo Heikinheimo vastaa yleisen kirjallisuustieteen ja estetiikan apulaisprofessorille Torsten Petterssonille – –.

      Joidenkin ammattinimien virallisissa muodoissa on tarkasti määritelty, onko nimitys ylemmän vai alemman palkkausluokan virka. Yleiskielisessä viestinnässä ei tavallisesti tarvita näin tarkkaa määrittelyä, mutta jos sitä käytetään, olisi määritteellistä titteliä taivutettava lauserakenteen vaatimusten mukaan. Yksi esimerkki tästä:

      20) Korkein oikeus on nimittänyt Iitin tuomiokunnan kihlakunnantuomarin virkaan alemman palkkausluokan hovioikeudenneuvoksen Matti Heikkilän (ei siis: alemman palkkausluokan hovioikeudenneuvos Matti Heikkilän). alkuun

      Titteliä voi luonnehtia myös jokin laatusana, adjektiivi, tai adjektiivin tavoin käytetty sana:

      21) Savonlinnan kaupunginhallitus ei ole teknisen apulaiskaupunginjohtajan Jouko Juntusen mukaan vielä päättänyt, alennetaanko Olavinlinnan katumaksua vai ei.

      22) Valtioneuvosto ei myöntänyt nykyiselle suurlähettiläälle Björn-Olof Alholmille jatkoaikaa ulkoasiainneuvoksen virassa.

      23) Lääketehdas Orionin viennistä vastaavan varatoimitusjohtajan Jukka Hyppölän mukaan EY-maa Tanska on Orionille tietoisesti valittu portti Eurooppaan.

      Paljon on lehtikielessä horjuvuutta seuraavantyyppisten määritteellisten ammattinimikkeiden taivutuksessa, joiden oikeat taivutusmuodot näkyvät esimerkeistä:

      24) Valtioneuvosto nimitti Helsingin tullipiirin tullijohtajan virkaan virkaa toimittavan tullijohtajan Ensio Lönnqvistin.

      25) Sisäasiainministeriön vanhemman hallitussihteerin Lauri Nordbergin mukaan – –.

      26) Valtioneuvosto on puolestaan määrännyt ylimääräisen kehitysyhteistyöneuvoksen Kaija Kahilaisen Kairon suurlähetystöön.

      Sellaiset sanat tai sanaliitot kuin virkaa toimittava, nuorempi, vanhempi ja ylimääräinen määrittävät yleensä ammattinimikettä, joten ne taipuvat henkilönnimen edessä samassa muodossa kuin itse nimikin. Samoin sellaiset yleisiksi käyneet tittelin edessä olevat lyhenteet kuin ap., yp., vt., vs. ja tp. määrittävät juuri titteliä, joka siis tällaisen lyhenteen yhteydessä taipuu, esimerkiksi

      27) Lainsäädäntöneuvoksen tehtävään valtioneuvosto määräsi vs. lainsäädäntöneuvoksen Antero Ignatiuksen. alkuun

      Jokin adjektiivi voisi kyllä määrittää ammattinimikkeen sijasta myös nimen ja ammatin kokonaisuutta. Silloin taivuttamisella ja taivuttamattomuudella osoitetaan merkityseroa. Jos sanon: ”Näin vanhemman konstaapelin Reinikaisen”, olen nähnyt poliisimiehen, jonka virkanimi on vanhempi konstaapeli. Jos taas kerron nähneeni ”Tampereella vanhemman konstaapeli Reinikaisen”, on Tampereella kaksi konstaapeli Reinikaista, joista nyt olen nähnyt ikävuosiltaan vanhemman. Jos lehti kertoo ”entisestä pääluottamusmiehestä Pekka Seppälästä”, on työpaikan pääluottamusmies vaihtunut. Jos se taas puhuu ”entisestä pääluottamusmies Pekka Seppälästä”, on mainittu henkilö kaikkineen entinen, ilmeisesti kuollut.

      Joissakin tapauksissa on samantekevää, määritetäänkö vain ammattinimitystä vai koko ihmistä titteleineen. Ilmaisutapa porilaisella toimitusjohtajalla Matti Mäkisellä tähdentää sitä, että Matti Mäkinen on nimenomaan toimitusjohtajana porilainen. Tavallisempaa olisi kai luonnehtia koko ihminen nimineen ammatteineen porilaiseksi ja taivuttaa silloin porilaisella toimitusjohtaja Matti Mäkisellä.

      Titteliin liittyvä ja sitä siis määrittävä omistusliite saa tittelin taipumaan. Tässä ei ongelmia olekaan:

      28) Hier, bitte, sanoo Hanna ojentaessaan opettajalleen Pirkko-Liisa Pakariselle penaalia.

      Samoin taivutamme luonnostaan usean nimen monikollista määritettä:

      29) Presidenttien George Bushin ja Mihail Gorbatsovin huipputapaamisesta odotetaan valtaisaa mediatapahtumaa.

      30) Teokseen sisältyvät oikeusneuvosten Juhana Leivosen, Martti Miettisen ja Paavo Salervon kirjoitukset.

      Hyvin pitkissä luetteloissa voivat erisnimet tällaisissa tapauksissa jäädä taipumattomiksikin:

      31) Assistenteille Kuusela, Lehto, Leivo, Mäkinen, Puranen ja Pöllänen myönnettiin jatkoaikaa esityksen täydentämistä varten.

      • Aloittaja

        Kiitos! Tulihan se sieltä. Tiesin tietysti koko ajan olevani oikeassa, mutta en osannut perustella ja todistaa sitä tieteellisesti. Nyt isken tuon siteeraamasi rätingin työtoverini nenän eteen, niin eiköhän tokene...


    • Haku-Veikko

      http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.3.html#maar-taiv

      Lainaan Jukka Korpelan sivustoa tässä yhteydessä:

      Määritteiden taivutus
      Tämä aihe kuuluisi oikeastaan kohtaan Taivutusmuodon valinta, koska kyse on siitä, taipuuko määrite lainkaan. Kuitenkin laajemman ilmaisun (esimerkiksi ”johtaja Lahti”) kannalta kyse on siitä, miten se taipuu: taipuuko vain viimeinen sana (”johtaja Lahdelle”) vai myös määrite (”johtajalle Lahdelle”)?

      Suomen kielessä sanan määritteen eli attribuutin taivutus on yleensä ongelmatonta. Siinä on kolme vaihtoehtoa:

      Määrite voi olla itsessään jossakin taivutusmuodossa niin, että muoto kuuluu määritteen merkitykseen. Useimmiten tämä muoto on genetiivi. Jos pääsanaa taivutetaan, niin määrite tietysti pysyy omassa muodossaan.
      pojan kissa : pojan kissalle : pojan kissoista
      kirkossa käynti : kirkossa käynnille : kirkossa käynneistä
      Jos määrite on adjektiivi, se lähes aina taipuu pääsanan mukaan eli on samassa sijassa ja luvussa kuin pääsana (ns. kongruenssi). Tämä pätee silloinkin, kun ilmaisu kokonaisuutena on erisnimi. (Sama koskee adjektiivialkuisia yhdyssananimiä kuten Iso-Britannia : Isossa-Britanniassa, joskin niissä esiintyy myös alkuosan taivuttamattomuutta.)
      musta kissa : mustalle kissalle : mustista kissoista
      Iso Omena : Isossa Omenassa
      Muutamissa tapauksissa määrite on taipumaton. Jotkin adjektiivit ovat taipumattomia. Lisäksi muun muassa arvonimeä ja ammattia tarkoittavaa sanaa käytetään usein taipumattomana määritteenä.
      pikku kissa : pikku kissalle : pikku kissoista
      johtaja Lahti : johtaja Lahdelle
      Suomea äidinkielenään puhuville yleensä vain viimeksi mainittu tapaus aiheuttaa ongelmia. Milloin titteli taipuu? Tätä koskevat säännöt ovat melko mutkikkaat. Niitä on väljennetty siihen suuntaan, että taipumattomuus sallitaan yhä yleisemmin. Määritteen taipumattomuus on oikeastaan suomen kielen luonteelle vierasta, mutta siihen on käytännölliset syynsä.

      Kielikello-lehden artikkelissa Taipuuko titteli? vuonna 1991 esitetyt, usein opetetut säännöt voidaan tiivistää seuraavasti:

      nimen edessä oleva oppiarvoa, virkaa, ammattia, tehtävää tms. tarkoittava substantiivi ei taivu
      johtaja Miia Meikäläiselle
      sellainen substantiivi kuitenkin taipuu, jos sillä itsellään on määrite
      yhtiön johtajalle Miia Meikäläiselle
      poikkeuksen poikkeus: jos sellaisen substantiivin määrite kuuluu kiinteästi yhteen substantiivin kanssa, substantiivi ei taivu; tällöin on kyse sanaliitosta, jonka sanojen väliin ei voi ajatella kolmatta sanaa
      tekniikan tohtori Miia Meikäläiselle
      jos nimen edessä oleva substantiivi kuvaa asianomaisen tilapäistä, tilanteesta johtuvaa asemaa, sitä voidaan käyttää taivutettuna tai taivuttamattomana; taivuttaminen oli ennen sääntöjen vaatimus, mutta taivuttamattomuus on nykyisin tavallisempaa
      syytetty Meikäläiselle ~ syytetylle Meikäläiselle
      -nen-loppuisia substantiivimääritteitä on yleensä käytetty taivutettuina, mutta niitä voidaan myös käyttää taivuttamattomina.
      kirjastoapulainen Meikäläiselle ~ kirjastoapulaiselle Meikäläiselle
      Muita määritteitä kuin ammattia, arvoa tms. osoittavia käsitellään nykyisin yleensä samaan tapaan kuin varsinaisia titteleitä. Niinpä ei tarvitse miettiä, onko eläkeläinen tai koululainen titteli vai jotain muuta, vaan niitä voi kohdella tittelien tavoin. Yleisesti ne siis jätetään taivuttamatta, vaikka vanha sääntö vaati taivuttamista. Tässäkin toisaalta tarvitaan taivutusta, jos määritteellä itsellään on määrite.

      koululainen Matti Meikäläiselle
      (koululaiselle Matti Meikäläiselle)
      pikku koululaiselle Matti Meikäläiselle
      Titteleihin liittyy myös erityisiä pilkkusääntöjä, joiden mukaan pilkun käyttö riippuu tittelin taivutuksesta. Nämä säännöt koskevat tilanteita, joissa nimen edessä on titteleitä. Jos tittelit ovat taipumattomia, niiden väliin tulee pilkku. Sen sijaan taipuvan ja taipumattoman tittelin väliin ei tule pilkkua. Taipuva titteli kirjoitetaan ennen taipumatonta.

      johtaja, tohtori Miia Meikäläiselle
      yhtiön johtajalle tohtori Miia Meikäläiselle
      yhtiön johtajalle tekniikan tohtori Miia Meikäläiselle

      • Aloittaja

        Joskin tuo aiempi Kielikello-sitaatti oli minun tarpeisiini selkeämpi ja vastasi suoraan kysymykseeni.
        On mielenkiintoista, että tällainen asia voi olla itsestään selvä itselleen (vaikkei sitä osaakaan tarpeeksi hyvin perustella), mutta taas jollekin toiselle se ei tunnu millään menevän jakeluun, vaikka kuinka yrittää vakuuttaa...


      • Lainauksesta puuttui aiheen kannalta ehkä olennaisin kohta:

        ”Määritteiden taivutusten ongelmia ovat lisänneet kielenhuollon uudet kannanotot vuosina 2005 ja 2006. Kotuksen sivuston virkakielipalstan artikkelissa ’Taipuuko ulkopolitiikan korkea edustaja?’ kuvataan linjan muuttumista:

        ’Koska on niin vaikeaa erottaa, pitäisikö titteliä taivuttaa vai ei, suomen kielen lautakunta päätti muuttaa suositusta niin, että määritteellisiäkin titteleitä voi joko taivuttaa tai jättää taivuttamatta. Kirjoittaja voi siis toimia siten kuin hänen kielikorvansa ohjaa.’

        Muotoilu on hämärä, koska -kin-liite tuntuisi viittaavan siihen, että kaikenlaisia titteleitä voi taivuttaa tai jättää taivuttamatta. Suositus siis oikeastaan vesittää kaikki aiemmat aiheesta annetut suositukset. Sama koskee pilkun käyttöä määritteiden välissä.”

        Jos siis aiheesta on lyöty vetoa, on oikeudenmukaisinta, että jokainen ottaa panoksensa takaisin. Nykyisin kielenhuolto – sen ylin orgaani eli suomen kielen lautakunta – jättää kysyjät vaille vastausta. Voisi sanoa, että se jopa irvokkaasti kehottaa seuraamaan kielikorvaa asiassa, jossa juuri kielikorvan epävarmuus saa ihmiset ihmettelemään ja kyselemään.


      • Aloittaja
        Yucca kirjoitti:

        Lainauksesta puuttui aiheen kannalta ehkä olennaisin kohta:

        ”Määritteiden taivutusten ongelmia ovat lisänneet kielenhuollon uudet kannanotot vuosina 2005 ja 2006. Kotuksen sivuston virkakielipalstan artikkelissa ’Taipuuko ulkopolitiikan korkea edustaja?’ kuvataan linjan muuttumista:

        ’Koska on niin vaikeaa erottaa, pitäisikö titteliä taivuttaa vai ei, suomen kielen lautakunta päätti muuttaa suositusta niin, että määritteellisiäkin titteleitä voi joko taivuttaa tai jättää taivuttamatta. Kirjoittaja voi siis toimia siten kuin hänen kielikorvansa ohjaa.’

        Muotoilu on hämärä, koska -kin-liite tuntuisi viittaavan siihen, että kaikenlaisia titteleitä voi taivuttaa tai jättää taivuttamatta. Suositus siis oikeastaan vesittää kaikki aiemmat aiheesta annetut suositukset. Sama koskee pilkun käyttöä määritteiden välissä.”

        Jos siis aiheesta on lyöty vetoa, on oikeudenmukaisinta, että jokainen ottaa panoksensa takaisin. Nykyisin kielenhuolto – sen ylin orgaani eli suomen kielen lautakunta – jättää kysyjät vaille vastausta. Voisi sanoa, että se jopa irvokkaasti kehottaa seuraamaan kielikorvaa asiassa, jossa juuri kielikorvan epävarmuus saa ihmiset ihmettelemään ja kyselemään.

        Ei ollut vedonlyönnistä kyse, vaan käytännön tarpeesta tietää, kumpi muotoilu on oikein reaalisessa, autenttisessa tekstissä (lehtiartikkelissa), joka on julkaistu painettuna kymmeniä tuhansia kappaleita.
        Eli kun konstruktio oli juuri alussa mainittu (joskin siis nimet, tittelit, kaupunki ja tarkastuksen kohde muutettuna), kumpi oli siis oikein? Väitän edelleen että vaihtoehto 1 (minun kielikorvaani seuraten...).


      • Aloittaja kirjoitti:

        Ei ollut vedonlyönnistä kyse, vaan käytännön tarpeesta tietää, kumpi muotoilu on oikein reaalisessa, autenttisessa tekstissä (lehtiartikkelissa), joka on julkaistu painettuna kymmeniä tuhansia kappaleita.
        Eli kun konstruktio oli juuri alussa mainittu (joskin siis nimet, tittelit, kaupunki ja tarkastuksen kohde muutettuna), kumpi oli siis oikein? Väitän edelleen että vaihtoehto 1 (minun kielikorvaani seuraten...).

        Millainen on käytännön tarve tietää, kumpi on oikein _jo julkaistussa_ tekstissä? Vedetäänkö painos takaisin, jos siinä oli virhe? Alkuperäinen kysymys puhui kahden työkaverin kiistasta.

        Jos kysymys olisi _valmisteilla olevasta_ tekstistä, niin järkevä ratkaisu olisi yleensä käyttää vanhojen sääntöjen mukaista muotoa eli vaihtoehtoa 1. Mutta kysymykseen "kumpi on oikein?" oikea vastaus on "nykyisten normien mukaan kumpikin".


      • Aloittaja
        Yucca kirjoitti:

        Millainen on käytännön tarve tietää, kumpi on oikein _jo julkaistussa_ tekstissä? Vedetäänkö painos takaisin, jos siinä oli virhe? Alkuperäinen kysymys puhui kahden työkaverin kiistasta.

        Jos kysymys olisi _valmisteilla olevasta_ tekstistä, niin järkevä ratkaisu olisi yleensä käyttää vanhojen sääntöjen mukaista muotoa eli vaihtoehtoa 1. Mutta kysymykseen "kumpi on oikein?" oikea vastaus on "nykyisten normien mukaan kumpikin".

        Käytännön tarve on se, että voin seuraavalla kerralla vedota oikeassa olemiseeni tälläkin kerralla, eli minun tekstejäni ei saa jatkossa lähteä ainakaan tämmöisiltä osin muuttamaan oikolukuvaiheessa minun tietämättäni.
        Enkä myöskään suostu pitämään tuota kielidiktatuurielintä Allahin sanansaattajana.


    • Kielisilmä

      On siihen vielä tällainenkin oikeinkirjoitusvaihtoehto: Vaihtoehto 1 on oikein, mikäli käytetään pilkkua nimen molemmin puolin. Siis ...kaupungin työsuojelupäällikön, Pentti Pykäläisen, työtuolin korkeuden. Siis sanoissa ei ole mitään vikaan. Kielikorva sanoo sen oikeaksi, mutta kielisilmä paljastaa sen ontuvaksi ilman tämän tarkentavan määreen erottamista pilkuilla.
      Vaihtoehto 2 on oikein sellaisenaan.

      • Joku tolkku

        Nyt meni täysin väärin! Ei mitään pilkkuja sinne, eka vaihtoehto on sellaisenaan TÄYSIN oikein.


      • Pilkkujen ystävä

        Hyvin formuloitu. Olen täysin samaa kanssasi.


      • Juna meni jo

        Pulma ratkaistiin jo aikoja sitten tuolla edellä, kuten voit todeta. Ja sitten sinä tumpelo tulet tänne ja aloitat kaiken taas alusta.


      • Kielisilmä

        Jospa ei halutakaan ilmaista kaupunginjohtajan nimeä, vaan määritellään hänet muulla ilmaisulla tarkemmin samassa lauseyhteydessä, voisi lause kuulua vaikkapa näin: ...kaupungin työsuojelupäällikön, 15 vuotta väärässä asennossa istuneen onnettoman, työtuolin korkeuden.
        Miltä lause näyttäisi ilman pilkkuja, te protestoijat?


      • ...että...
        Kielisilmä kirjoitti:

        Jospa ei halutakaan ilmaista kaupunginjohtajan nimeä, vaan määritellään hänet muulla ilmaisulla tarkemmin samassa lauseyhteydessä, voisi lause kuulua vaikkapa näin: ...kaupungin työsuojelupäällikön, 15 vuotta väärässä asennossa istuneen onnettoman, työtuolin korkeuden.
        Miltä lause näyttäisi ilman pilkkuja, te protestoijat?

        ...osoitat entistäkin suurempaa idiotismia.


    • Vanhaan ketjuun jatkoa. Tämän päivän IS:ssa on seuraavaa;
      Kansanterveyslaitoksen entinen johtaja, sisätautien erikoislääkäri Jussi H:n mukaan kannattaa...
      Jotenkin tuo särähtää vanhassa korvassa.

    • Varmasti_näin

      1. on oikein. Mutta myös näin:
      "Työsuojelutarkastaja Matti Meikäläinen tarkastaa Joensuun kaupungin työsuojelupäällikön, INSINÖÖRI Pentti Pykäläisen työtuolin korkeuden.

    • Kielihistkysymys

      Oikea vastaus tulikin jo vuosia sitten, mutta mistä johtuu, että nimissä kaikki osat eivät taivu? Mikä on kielihistoriallinen selitys?

      Kaikissa muissa osaamissani sijamuotokielissä nimen ja tittelin kaikki osat taipuvat, toisin kuin suomessa.

    • Lueskelin Kielikelloja ja silmiini osuivat seuraavat esimerkit, jotka tukisivat kuitenkin vanhaa korvaani:

      3) Oulun yliopiston vararehtorin Juhani Oksmanin mielestä Suomen koululaitoksesta – 4) Auroran sairaalan sisätautien osaston ylilääkärin Juhani Lähdevirran mukaan – –.
      5) Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Pentti Mäki-Hakolan mielestä – –.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa

      Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt
      Maailman menoa
      228
      5745
    2. Mopomiitti onnettomuus

      Vittu se tehdas-alue ole oikea paikka mopomiitille, Ja minkälainen vanhempi hyväksyy, että pojan mopo kulkee järkyttävä
      Kokkola
      142
      3438
    3. Pääsit nainen todella

      lähelle ja kaikki sinussa oli jotain selittämättömän kiehtovaa. Silti en koskaan ymmärtänyt sinua täysin. Mitä halusit t
      Ikävä
      144
      2539
    4. Koettakaa nyt Trumpinkin fanit ymmärtää:

      Hän on myös jo vanha mies. Kukaan ei tiedä, mitä kunnossa hän on parin vuoden päästä.
      Maailman menoa
      344
      2446
    5. Kiitos, kun paljastit

      Vaikka mä tiesinkin! Nyt voi ottaa seuraavan askeleen? Hyvää yötä:)
      Ikävä
      55
      2032
    6. En saa unta kun ajattelen

      Sinua mies. Sydäntä ahdistaa meidän välit 😌😞
      Ikävä
      81
      1596
    7. YLE kirjoittaa - Viritetyt sähköpyörät aiheuttavat ongelmia poliiseille

      "Itse rakennellut ja viritetyt sähköpyörät ovat poliisin ja Liikenneturvan mukaan yleistyvä kirous liikenteessä." https
      Pyöräily
      120
      1591
    8. Missä hiton pippaloissa

      Sä käyt kun sua ei näy missään..tahtosin vaan varmistua et kaikki ok.
      Ikävä
      31
      1453
    9. Olen miettinyt sinua tänään

      Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että
      Tunteet
      24
      1260
    10. Vieläkö pidät minusta

      Vieläkö pidät minusta nuori nainen? Vaikutat etääntyneeltä ja olen ajatellut että haluat olla rauhassa.
      Ikävä
      105
      1121
    Aihe