Oma Tarina

Parempi paikka tälle kirjoitukselle olisi varmaan ollut jokin kirjallisuus-Forumi, mutta saatte nyt olla koelukijoina.

Olen keksinyt harvinaisen tarinan, ihan fiktiota, mutta omaperäinen. Myöhemmin tästä julkaistaan paksu kirja.

Tarina alkaa:

Suuri-Palle hallitsee suurta tyhjää avaruutta. Hän halusi sinne kauneutta ja loi Aurinkoja, planeettoja, tähtisumuja. Mutta jotain puuttui.

Kaikkitietävä Suuri-Palle ymmärsi, että oli luotava planeetta jossa kuhisisi elämää ja yksi elämänlaji tulisi näyttämään häneltä, luojaltaan.

Hetkessä oli erään auringon lähelle luotu joukko planeettoja ja yhdelle niistä, kolmannelle, hän loi veden ilmakehän, kasveja, eläimiä. Ensimmäisen luomispäivän iltana hän päätti luoda itsensänäköisen elämänmuodon. Suuri-Palle otti käteensä vettä sekä hiekkaa ja puhalsi hengen tähän aineeseen. Pian tallusteli Suuren-Pallen näköinen sorsa planeetan pinnalle.

Suuri-Palle otti sorsan käteensä ja nyhtäisi siltä pyrstösulan irti ja loi naaras-sorsan ja sanoi: - Täyttäkää maa.

Niin rakastava oli Suuri-Palle, että antoi sorsilleen vapaantahdon. Sorsat saivat itse päättää mitä söivät, miten kävelivät, miten vaakkuivat ja lensivät. Mutta yksi ehto Suurella-Pallella oli. Sorsien tuli lentää aina etelään pohjoisen talvea pakoon ja palata takaisin kesäksi.

Sorsat olivat onnellisia ja pakkasta pakoon he lensivät lämpimiin Välimeren saarille ja nauttivat vapaudestaan. Sorsat nauttivat elämästä ja Suuri-Palle katseli taivaista hymyillen sorsien kisailua.

Mutta osa sorsista vuosisatoja myöhemmin päättivät, että miksi lentää aina etelään, kun kylmyyskään täällä pohjoisessa ei kuitenkaan ollut tappava. Osa sorsista jäi pohjoisen pakkasiin ja söivät sulista vesistä vähäistä ruokaa, mutta he selvisivät. Ja mikä tärkeintä he olivat jo paikalla kevään saapuessa ja olivat varanneet parhaimmat pesäpaikat. Jääneet sorsat olivat säästyneet pitkältä muuttolennolta jäämällä paikalleen.

Moni muukin sorsa päätti jäädä pohjolaan talven yli ja aina vain harvempi lensi etelään.

Suuri-Palle katseli vihaisena tätä uppiniskaisuutta. Mitään muuta hän ei ollut näiltä rakkailta linnuiltaan, sorsilta, vaatinut kuin että lentäisivät etelään ja takaisin pohjoiseen. Hän oli rakastanut heitä niin suuresti, että oli antanut heille vapaantahdonkin.

Suuri-Palle päätti panna luopiot maksamaan teostaan ja loi hirviön, hirviön jolla ei ollut moraalia ja se tulisi tappamaan huviksi eläimiä ja omia lajitovereitaan. Tuo hirviö sai nimekseen ihminen.

Ihminen tappoi säälittömästi sorsia, muita lintuja ja eläimiä sekä lajitovereitaan. Mutta kaikki tietävä Suuri-Palle ei ollut ymmärtänyt, että jälleen vuosisatojen jälkeen osa ihmisistä olisikin kilttejä ja nämä kiltit ihmiset antaisivat ruokaa näille pohjolaan jääville sorsille. Niinpä sorsia jäi pohjoiseen yhä enemmän ja enemmän.

Suuri-Palle päätti, että jos hänen rakas niskoitteleva luotunsa, tuo sorsa, ei ymmärtänyt parastaan, niin hän tekisi lopun siitä kaikkivoivilla voimillaan.

Suuri-Palle hiljensi mielensä, antoi pyhän ajatuksensa vaeltaa ja avatessaan silmänsä oli maailmaan ilmestynyt rangaistus. Tuo olio oli pieni. Sorsat eivät nähneet sitä eivätkä hirviöihmisetkään.

Se oli tappava virus H5N1. Virus tarttui säälimättömästi kaikkiin lintuihin, jopa ihmisiin, mutta he kaikki olivat sen ansainneet, sillä sorsat eivät olleet kunnioittaneet Suuren-Pallen lakia lentää etelään ja takaisin pohjoiseen.

Näin Suuri-Palle oli karkoittanut sorsat maanpäällisestä paratiisista ikuisiksi ajoiksi. He elivät tautien kourissa ja kuolivat karmealla tavalla, mutta ne sorsat, jotka edelleen lensivät etelään ja takaisin pohjolaan, hän ottaisi nämä tykönsä, kun niiden maallinen vaellus päättyisi.

Suuri-Palle rakasti kaikkia luotuja sorsiaan ja antaisi luopioillekin anteeksi, kun vain lentäisivät etelään ja takaisin pohjoiseen.


Yksi kysymys. Voisiko tästä tulla Bestseller?
3222
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Olet ilmiselvä profeetta. Tässä vanha uutinen ja löytyy uudempiakin. Ajatella, toi Suuri-Palle on lintuviruksen alkulähde.

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Sveitsissä ehkä lintuinfluenssaa/1135218933738

Äänestä

Olet tehnyt siitä liian loogisen ja järkevän. Ota Raamatusta oppia, miten tehdään sekava ja kaiken tulkitseva kirja.

Äänestä

ovat aina viehättäviä ja opettavaisia.

Mutta kuten edellisessä todetaan, niin sorsilla pitäisi toki olla pari-kolme paksua pyhää lintukirjaa tukena ja turvana. Että mihin suuntaan pitää lentää. Ja ne kaikki osoittaisivat erisuuntiin (jopa sama opus antaisi erilaisia ohjeita), jotta sorsaparka pääsee Pallen pesään.

Sitten vielä yksi vakava puute oli havaittavissa: lintuseksiä lisää tai ei tule bestselleriä:)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Teuvo Nieminen kirjoitti:

Parempi paikka tälle kirjoitukselle olisi varmaan ollut jokin kirjallisuus-Forumi, mutta saatte nyt olla koelukijoina.

Olen keksinyt harvinaisen tarinan, ihan fiktiota, mutta omaperäinen. Myöhemmin tästä julkaistaan paksu kirja.

Tarina alkaa:

Suuri-Palle hallitsee suurta tyhjää avaruutta. Hän halusi sinne kauneutta ja loi Aurinkoja, planeettoja, tähtisumuja. Mutta jotain puuttui.

Kaikkitietävä Suuri-Palle ymmärsi, että oli luotava planeetta jossa kuhisisi elämää ja yksi elämänlaji tulisi näyttämään häneltä, luojaltaan.

Hetkessä oli erään auringon lähelle luotu joukko planeettoja ja yhdelle niistä, kolmannelle, hän loi veden ilmakehän, kasveja, eläimiä. Ensimmäisen luomispäivän iltana hän päätti luoda itsensänäköisen elämänmuodon. Suuri-Palle otti käteensä vettä sekä hiekkaa ja puhalsi hengen tähän aineeseen. Pian tallusteli Suuren-Pallen näköinen sorsa planeetan pinnalle.

Suuri-Palle otti sorsan käteensä ja nyhtäisi siltä pyrstösulan irti ja loi naaras-sorsan ja sanoi: - Täyttäkää maa.

Niin rakastava oli Suuri-Palle, että antoi sorsilleen vapaantahdon. Sorsat saivat itse päättää mitä söivät, miten kävelivät, miten vaakkuivat ja lensivät. Mutta yksi ehto Suurella-Pallella oli. Sorsien tuli lentää aina etelään pohjoisen talvea pakoon ja palata takaisin kesäksi.

Sorsat olivat onnellisia ja pakkasta pakoon he lensivät lämpimiin Välimeren saarille ja nauttivat vapaudestaan. Sorsat nauttivat elämästä ja Suuri-Palle katseli taivaista hymyillen sorsien kisailua.

Mutta osa sorsista vuosisatoja myöhemmin päättivät, että miksi lentää aina etelään, kun kylmyyskään täällä pohjoisessa ei kuitenkaan ollut tappava. Osa sorsista jäi pohjoisen pakkasiin ja söivät sulista vesistä vähäistä ruokaa, mutta he selvisivät. Ja mikä tärkeintä he olivat jo paikalla kevään saapuessa ja olivat varanneet parhaimmat pesäpaikat. Jääneet sorsat olivat säästyneet pitkältä muuttolennolta jäämällä paikalleen.

Moni muukin sorsa päätti jäädä pohjolaan talven yli ja aina vain harvempi lensi etelään.

Suuri-Palle katseli vihaisena tätä uppiniskaisuutta. Mitään muuta hän ei ollut näiltä rakkailta linnuiltaan, sorsilta, vaatinut kuin että lentäisivät etelään ja takaisin pohjoiseen. Hän oli rakastanut heitä niin suuresti, että oli antanut heille vapaantahdonkin.

Suuri-Palle päätti panna luopiot maksamaan teostaan ja loi hirviön, hirviön jolla ei ollut moraalia ja se tulisi tappamaan huviksi eläimiä ja omia lajitovereitaan. Tuo hirviö sai nimekseen ihminen.

Ihminen tappoi säälittömästi sorsia, muita lintuja ja eläimiä sekä lajitovereitaan. Mutta kaikki tietävä Suuri-Palle ei ollut ymmärtänyt, että jälleen vuosisatojen jälkeen osa ihmisistä olisikin kilttejä ja nämä kiltit ihmiset antaisivat ruokaa näille pohjolaan jääville sorsille. Niinpä sorsia jäi pohjoiseen yhä enemmän ja enemmän.

Suuri-Palle päätti, että jos hänen rakas niskoitteleva luotunsa, tuo sorsa, ei ymmärtänyt parastaan, niin hän tekisi lopun siitä kaikkivoivilla voimillaan.

Suuri-Palle hiljensi mielensä, antoi pyhän ajatuksensa vaeltaa ja avatessaan silmänsä oli maailmaan ilmestynyt rangaistus. Tuo olio oli pieni. Sorsat eivät nähneet sitä eivätkä hirviöihmisetkään.

Se oli tappava virus H5N1. Virus tarttui säälimättömästi kaikkiin lintuihin, jopa ihmisiin, mutta he kaikki olivat sen ansainneet, sillä sorsat eivät olleet kunnioittaneet Suuren-Pallen lakia lentää etelään ja takaisin pohjoiseen.

Näin Suuri-Palle oli karkoittanut sorsat maanpäällisestä paratiisista ikuisiksi ajoiksi. He elivät tautien kourissa ja kuolivat karmealla tavalla, mutta ne sorsat, jotka edelleen lensivät etelään ja takaisin pohjolaan, hän ottaisi nämä tykönsä, kun niiden maallinen vaellus päättyisi.

Suuri-Palle rakasti kaikkia luotuja sorsiaan ja antaisi luopioillekin anteeksi, kun vain lentäisivät etelään ja takaisin pohjoiseen.


Yksi kysymys. Voisiko tästä tulla Bestseller?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu