Mietiskelyllä, meditaatiolla, päästään samantyyppiseen henkiseen tilaan kuin rukouksella.
Mietiskelyn merkittävin ero uskonnolliseen rukoukseen verrattuna on siinä, ettei henkilön tarvitse kilvoitella kuin itsensä kanssa. Mietiskelijä ei yritä asettaa itseään korkeammalle jalustalle siksi, että ainoastaan hänen mietiskelytekniikkansa on ainoa oikea ja muiden väärä.
Onko mietiskely syntiä ja jos on, niin miksi?
Mietiskelyn merkittävin ero uskonnolliseen rukoukseen verrattuna on siinä, ettei henkilön tarvitse kilvoitella kuin itsensä kanssa. Mietiskelijä ei yritä asettaa itseään korkeammalle jalustalle siksi, että ainoastaan hänen mietiskelytekniikkansa on ainoa oikea ja muiden väärä.
Onko mietiskely syntiä ja jos on, niin miksi?
Vastaukset 12
Vanhimmat
2 vaihtoehtoa
.......
Mietiskely on hirveä paholaisen juoni! Se tekee ihmismielestä tyhjän, lakaistun ja kaunistetun, juuri sellaisen, josta Jeesus sanoi, että kun paha henki löytää tyhjän, lakaistun ja kaunistetun huoneen, se muuttaa sinne ja tuo 7 kaveriaan mukanaan.
Jos tarkoitat mietiskelyllä pohdiskelua niin sen tulisi kuulua aitoon ihmisyyteen. Itse pohdiskelen ja mietin usein Jumalan suuria tekoja ja Hänen puheitaan.
Varsinaisen mietiskelyn käsitän jonkinlaisena idän uskontona. UT:ssa sana mainitaan vain kerran ja silloin kielteisessä mielessä. Paavali opetti:"...eivätkä puuttuisi taruihin ja loppumattomiin sukuluetteloihin, jotka pikemmin edistävät turhaa mietiskelyä kuin Jumalan armotaloutta, joka perustuu uskoon, niin kehoitan nytkin" 1 Tim. 1:4.
Asioiden miettiminen ja pohtiminen ovat taas eri asia kuin rukoileminen. Rukoileminen ei ole "mietiskelyä". Se on puhetta, jossa on tahto mukana; puhetta hiljaa sydämessä, ääneen tai vaikka huutaen, jos hätä on suuri ja tuska kova.
"Ottakaa sanoja mukaanne ja palatkaa Minun luokseni" ja "Huuda Minua avuksesi hätäsi päivänä"
jonka pitäisi täsmentää tarkoitustani.
Mietiskely, niin kuin se läänsimaalaisittain nykyisin ymmärretään, ei juurikaan liity mihinkään uskontoon kuin korkeintaan teoriassa.
On jossain määrin huvittavaa, minkälaisia reaktioita aloitus aiheutti. Hyökkäys on paras puolustus näköjään, vaikka vastapuoli ei hyökkääkkään.:)
Nyt voisi esittää jatkokysymyksen: mitä on rukous?
Mietiskely rajoittuu ihmisen ympärille. Sen keskipisteenä on pieni ihminen ja siksi sen mahdollisuudet ovat ne, johon ihminen vajavuudessaan yltää.
Rukous on kontaktia Jumalaan. Ei sillä ole tarkoituksena pyrkiä johonkin henkiseen tilaan.
Rukous on hengellisen elämän elinehto, riippuvaisuuttaa Jumalasta.
Ilman sydämestä tulevaa ( =totista ) rukousta hengellinen elämä näivettyy ja kuolee.
Rukouksen jaloin muoto on: "Jeesus, armahda minua!" Rukouksessa ihminen ei korota itseään, vaan parhaimmillaan tiedostaa syvästi rajallisuutensa, heikkoutensa ja siksi turvautuu armolliseen Jumalaan, joka kuulee rukoukset Jeesuksen ristintyön ansion tähden.
kannalta.
Tieteellisestä näkökulmasta tarkastellen meditaatio ja rukous ovat hyvin samankaltaisia tapahtumia, jos rukouksella ei tarkoiteta joukkokokouksissa tapahtuvaa massarukousta.
Perinteinen rukoilu käyttää mielen luomia käsitteitä ja sanoja. Meditaatio on taas tie yksilöllisen mielen ja käsitteiden yläpuolelle puhtaan hengen/olemassaolon tilaan. Rukoilu pitää myös sisällään sen, että rukoilija ja rukoilun kohde ovat toisistaan erillisiä. Meditaatio taas on mielen kääntämistä sisäänpäin kohti puhdasta tietoisuutta, subjektia.
kreikkalainen kilvoituselämän teos Filokalia puhuu "sisäisestä rukouksesta" ja "sydämen rukouksesta" kehittyneempänä kilvoituksen välineenä kuin puheeseen ja lausuttuihin sanoihin perustuva rukous. Miksi sitten pitäisi haaskata aikaa tehottomampiin menetelmiin, jos kerran on olemassa suorempi tie päämäärään? Noista rukouksista ja niiden ylläpitämästä erillisyydestä tulee helposti tiedostomaton käsite, joka pysäyttää henkisen kehityksen tietylle asteelle eikä edistyminen ole mahdollista ennenkuin nuo mieleen iskostuneet käsitteet on hylätty.
käyttää sanaa "meditating", sanasta meditation, joka siis tarkotta meditoimista/mietiskelyä. Länsimaissa mietiskelyä pidetään itämaisiin juttuihin kuuluvana, mikä on totta, mutta se ei ole aina väärin kun sitä käytetään Jumalan tarkoitusperissä. Siis ratkaisevaa on se, pyritäänkö sillä tyhjentämään ajatuksen, mitä tehdään itämaisissa jutuissa, kuten joogassa, vai ajatellaanko (meditoidaan) Jumalan sanaa ja rukoillaan.
meditaatio, lienee synonyymi sanalle "ajatella"?
Raamattu kehottaa ajattelemaan kaikkea hyvää, ennen kaikkea Kristusta Jeesusta, joka kärsi meidän puolestamme, että mekin olisimme valmiita kärsimään lähimmäistemme puolesta.
Ajattelemattomuutta Raamattu paheksuu, ja Mooseksen esimerkiksi "kävi pahoin" ajattelun puutteen takia, sillä "hän puhui huulillaan, ajattelemattomasti".
5. Moos. 32:7
"Muistele muinaisia päiviä, ajattele menneiden sukupolvien vuosia. Kysy isältäsi, niin hän sen sinulle ilmoittaa, vanhimmiltasi, niin he sen sinulle sanovat."
Se on spiritismiä myös uskontotieteellisestä näkökulmasta katsottuna. Lopeta se. Vehtailet riivaajien kanssa ja tiedämme lukuisia esimerkkejä siitä, miten demonit ovat pettäneet pahasti mietiskelijää.
Meditaatio on yleisnimike tavoille, joilla hiljennetään ajatukset ja tullaan läsnäolevaksi omaan kehoon ja siihen mitä kokee juuri tässä hetkessä, nyt. Meditointi on mielenhallinta - ja vaikutusmenetelmä. Meditointi on lepo- ja virkistymishetki keholle, mielelle ja tunteille. Se on sisäisen hiljaisuuden kohtaamista, jossa mieli hiljenee ja tunteet rauhoittuvat.
Kursiivikohdat tekstissä on lainausta Sari McGlinn’in kirjasta: Tämä päivä on hyvä-opas helppoon meditaatioon. Kirjan mukana on myös CD, jossa Sari ohjaa kokemuksellisia meditaatiomatkoja. ”Jokainen on meditoinut, tietäen tai tietämättään. Olet luonnossa kävelemässä. Katselet kallioita, metsää, taivasta, lintujen lentämistä. Kävelet ja olet sisimmästäsi yhteydessä luontoon aistien sen korvillasi, silmilläsi, hengitykselläsi sekä tuntoaistillasi askelien ja kehon liikkeiden kautta. Aistit luonnon voimakkaammin ja voimakkaammin. Sulaudut yhteen luonnon kanssa ja rja, jokaaikaisemmin on pitänyt sinua ja luontoa erillisenä, katoaa. Olet yhtä luonnon kanssa. Ajatuksesi ovat hiljaise, nautit tästä olemassaolon hetkestä juuri nyt. Olosi on ajaton, rento ja rauhallinen. Olet meditatiivisessa tilassa!”
Miksi meditoida?
Meditointi on ravintoa keholle, mielelle ja sielulle. Suurimman osan aikaa mielemme ajattelee ja usein ajatusten ylikierroksilla käyminen väsyttää, sillä se sanamukaisesti vie energiaa. Meditoinnilla voi vaikuttaa omaan ajattelun virtaan, valitsemalla itse milloin kuuntelee ajatuksiaan ja milloin taas kuunnella rauhoittavaa ja selkeyttävää hiljaisuutta. Kun ajattelemme, olemme itsemme ulkopuolella. Meditointi tuo meidät läsnäolevaksi itseemme, sisällemme. Tämä olotila tuntuu hyvin luonnolliselta ja selkeältä.
Meditoinnin vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen Meditaation vaikutuksia kehon ja mielen hyvinvointiin on tutkittu paljon.
Säännöllinen meditaatio vähentää stressiä, alentaa korkeaa verenpainetta, auttaa unensaannissa, rauhoittaa mieltä, lieventää kipuja, vahvistaa immuniteettia ja uudistaa soluja. Se myös aktivoi luovuutta, vahvistaa intuitiota, laajentaa omaa suhtautumista ja ymmärrystä ihmisten käyttäytymistä kohtaan ja siten tuo enemmän suvaitsevaisuutta ja rauhaa mieleen ja tunteisiin. Mm. monet maailman keksinnöistä ja oivalluksista ovat syntyneet meditatiivisessa tilassa. Säännöllinen meditointi kasvattaa paineensietokykyä ja hapenottokykyä sekä rentouttaa kehoa ja rauhoittaa mieltä. Meditoinnin jälkeen tuntee olonsa virkistyneeksi, rauhalliseksi ja selkeäksi. Ajatukset ovat nollaantuneet (huom! erityisen hyvä työasioiden päästä tyhjentämismenetelmä). Meditointi on tapa kokea maailmaa ja kohdata sekä hoitaa itseä syvällisemmin. Se auttaa näkemään elämässä oleellisen ja irrottautumaan epäoleellisesta tuodessaan rakkauden, hyväksynnän, kunnioituksen, arvostuksen, ihastelun ja kiitollisuuden läsnäolevaksi. Meditointi on ajattomuuden tilassa olemista, aistimista ja läsnäoloa.
Ryhmässä meditointi on paljon helpompaa kuin yksin meditointi, koska ryhmän yhteisenergia auttaa jokaista ryhmässä olevaa pääsemään syvään kontaktiin meditoinnin aikana. Huomaat, että on innostavaa kokeilla eri meditointitapoja ja valita niiden joukosta itselle sopivimmat.
Meditaatiossa tapahtuvat myönteiset ajatus- ja tunnelmakokemukset kasvattavat ja voimistavat:
• luovuutta,
• intuitiota,
• energian virtausta kehossa,
• immuniteettia
Lisäksi meditointi rauhoittaa hermostoa, ajatuksia ja kehoa ja tukee niiden tasapainoa. Lieventää kipuja. Tuo lisää oivalluksia ja ilon siitä, että voi vaikuttaa omaan oloonsa muutamissa minuuteissa. Antaa kyvyn hiljentää mielensä. Saada yhteyden itseensä. Läsnäolon kasvattaminen.
Mitä meditaatioillat/kurssit antavat? Monipuolisen läpileikkauksen meditointitapoihin. Kokemuksia meditaatioista, harjoittelua. Ryhmän helpottavan tuen oppimiselle.
Ryhmäiltojen avulla on helpompaa aloittaa säännöllisen meditaation tekeminen myös yksin. ”Meditointi on ennen kaikkea mielenhallintamenetelmä ja hyödyllinen "työkalu" henkisen kasvun tiellä. Meditointi kasvattaa, puhdistaa, eheyttää ja rentouttaa mieltä, tunteita ja kehoa.”
Ajatuksien vaikutus Kun mielemme on koko ajan täynnä ajatuksia, emme kuule intuition ääntä, sillä ajatukset ovat kuin meluisa kone intuition äänen ollessa kuin tuulenvire. Kuinka siis kuulisimme intuition ohjaavan äänen ajatuksiemme luoman melun alta?
Vähentämällä melua - siis ajatuksiamme kuulemme sisäisen tyhjyyden äänen. On kuin sielumme puhuisi meille - ääretön avaruus, josta kumpuaa kaikki vastaukset ja jossa ihminen latautuu kokonaisvaltaisesti energialla.
Ajatukset voidaan jakaa ryhmiin: 1) palvelevat ajatukset: antavat meille energiaa, luotsaavat meitä eteenpäin sisäisen kasvun teillä, nuorentavat solujamme ja mieltämme 2) syövät ajatukset: vievät tilaa ja energiaamme, ovat esteenä ja hidasteena sisäiselle kasvulle ja hyvinvoinnille
Meditointi auttaa huomioimaan kuinka paljon turhia ajatuksia mielessämme on. Ajatustenkäsittelymetodeilla voi tyhjentää mielestään näitä vanhoja, turhiksi käyneitä ajatustiedostoja’.
Meditoida voi monilla tavoilla, tässä niistä muutamia ehdotuksia: 1) tyhjyysmeditointi 2) rakkausmeditointi 3) mielikuvameditointi 4) läsnäolomeditointi 5) maadoitusmeditointi 6) keskittymismeditointi 7) muut meditointitavat
Meditointiohjeet aloittaville
Luokaa ( jos mahdollista) omia ryhmiä, sillä ryhmissä energia tiivistyy ja näin autatte toinen toisianne pääsemään meditatiiviseen tilaan helpommin.
- Sulje puhelin - Halutessasi, laita rentouttavaa musiikkia soimaan, sillä tämä auttaa varsinkin alussa tavoittamaan rentoutuneen mielentilan. - Valitse missä paikassa haluat meditoida. Aisti mikä kohta huoneessa kutsuu sinua eniten tai kokeile huoneen eri kohdissa meditointia löytääksesi sen paikan, joka tuntuu mieluisimmalta. (Huoneen eri kohdat resonoivat erilaista energiaa, ollessamme kohdassa, joka tuntuu mieluisimmalta, edesautamme rentoutumistamme. Tämä on avuksi varsinkin opetellessa meditointia). - Ota hyvä asento ja istu selkä suorassa tuolilla niin, että jalaksi koskettava maata - Kiinnitä huomio kehoosi. Ole kuin ulkopuolinen tarkkailija, joka neutraalisti huomioi, on läsnä ja aistii miltä kehossasi tuntuu juuri nyt? Miltä tuntuu jaloissasi, käsissäsi, selässäsi, niskoissasi, keskivartalossasi, päässäsi, ajatuksissasi, tunteissasi. Aisti ainoastaan ilman tarvetta muuttaa mitään. Tunne, että olet tällainen juuri nyt.
Aluksi voi jo muutaman minuutin meditointi tuntua riittävältä ja harjoituskertojen myötä myös meditointiaika kasvaa.
Meditatiiviseen/läsnäolevaan olotilaan pääsemisessä auttavat myös: Luonnossa kävely ja oleilu Urheilu Mikä tahansa asia, jonka tekemiseen keskittyy niin intensiivisesti, että ’unohtaa’ itsensä ja sulautuu yhdeksi tekemisen kanssa. Tämä voi tapahtua vaikka tiskatessa, halkoja hakatessa, kävellessä jne. Auringosta nauttiminen Tuleen katsominen (kynttilänliekki, takkatuli, nuotiotuli) Luonnonäänien kuunteleminen
http://www.harmoniahuone.com