minne se hukkalämpö katoaa muka dieselistä?
aletaan tehdä pakosarjat muovista kun ei niistä kerran tule hukkalämpöä....
huvittavaa touhua...ensin tehdään lämmityskenno floridaan ja sitten selitetään että ei kehitä hukkalämpöä....kuitenkin dieselin ja bensan lämpöarvo on lähes sama....
ihmeellistä eikö totta?
aletaan tehdä pakosarjat muovista kun ei niistä kerran tule hukkalämpöä....
huvittavaa touhua...ensin tehdään lämmityskenno floridaan ja sitten selitetään että ei kehitä hukkalämpöä....kuitenkin dieselin ja bensan lämpöarvo on lähes sama....
ihmeellistä eikö totta?
Vastaukset 38
Vanhimmat
Hukkalämpö katoaa sinne minne se bensakoneessakin katoaa, eli harakoille.
Se, että dieselistä hukkalämpöä tulee vähemmän on toki ongelma kovilla pakkasilla. Esim. oma TDI ei pysy optimilämpötiloissa hiljaisissa vauhdeissa, mutta ei tuo nyt hirveän iso ongelma ole... :)
Bensan ja dieselin lämpöarvo on toki lähes sama, mutta dieseliä tarvitsee polttaa vähemmän auton liikuttamiseen sama matka kuin bensaa. Tämän näkee esim. siitä että dieselit kuluttavat noin 30 % vähemmän nestettä (litroissa) kuin vastaavat bensakoneet.
Ihmeellistä.
Eikös dieselkone käytä enemmän ilmaa kuin bensakone? Bensan kanssa olisi tavoitteena Lambda 1.0, mutta dieselissä enemmän. Paljonko se jäähdyttää konetta?? Kumminkin poltettua kiloa kohti liikkuu enemmän ilmaa eli pakoputkesta menee dieselissä enemmän lämpöä.
Lisäksi on välijäähdytin eli tuleva ilman on jo valmiiksi kylmempää. Tarviiko imuilmaa sitten vielä -20C lämmössä jäähdyttää lisää??
Oliko tärkein tekijä silti se parempihyötysuhde.
isompi pykälä silmään sen pienen pykälän sijasta, niin alkaa lämpöä tulemaan.
Ei viitsi paljoa yli kahden tuhannen kierroksen huudattaa... Paitsi tietysti kiihdytettäessä ja moottoritienopeuksissa.
Mutta että esim. kakkosella yli kolmeakymppiä, enpä tiedä...
Kun ei niillä palolämpötiloilla saada hyttiä lämpimäksi.
Eikös joku merkki kuitenki käytä jo palotapahtumassa syntyviä kuumia kaasuja lämmityslaitteen hyväksi?
Niin olen antanut itseni ymmärtää.
Jos lämpö käytetään hyödyksi, ei se ole hukkalämpöä. :)
Vapaasti hengittävässä dieselautossakaan ei ole välijäähdytintä. Ahtimessa ilmaa puristettaessa sen lämpötila aina nousee. Kovilla pakkasillakin välijäähdyttimellä ahdetun imuilman lämpötila laskee ja tiheys kasvaa. Vaikka diesel toimiikin ilmaylimäärällä, palotilan ilman(hapen) tiheys ratkaisee, paljonko polttoainetta voidaan polttaa ilman merkittävää nokeamista.
..termostaatti lerpahtanu?? Itellä -98 2.0 TD Ave ja lämmöt pysyy normaalissa kaupungissa ja maantiellä ainakin -30 asteen pakkasella...
Voi olla että termari ei toimi, mutta en oikein usko. Maksimit kun ovat tuossa täsmälleen asteikon puolivälissä olleet aina.
Tippuuko sinulla veden lämpötila jos tyhjäkäynnillä käytät? Minulla talvisin tippuu, kesäisin ei (ainakaan havaittavasti).
..putoa.. pysyy normaalissa...
Hyvä sinulle kai.
Itselläni laskee jopa 70 asteeseen tuo lämpötila (tai laski tuossa kun oli päälle 20 astetta pakkasta) jos tyhjäkäynnillä käyttää.
Eli kun asteikko on 50-90-130 ja 90 on normi, niin jonnekin neljänneksen vaiheille tippuu tyhjäkäynnillä. Ehkä allekin, en ole kokeillut kovin kauaa käyttää.
Ei tietenkään auton lämpöön vaikuta sinänsä, kyllä sitä lämpöä riittää...
Veneessä vastaava toiminto, mutta siinä merivesijäähdytys, joten tuo on ymmärrettävää. Siinä joka tapauksessa kaksi termaria jotka säädetty muistaakseni aukeamaan täysin viidessäkympissä ja seitsemässäkympissä. Siten siis maksimijäähdytysteho tulee jo seitsemässäkympissä...
..oli ennen -95 1.7 DTL astra. Siinä kun putsas läppärinkennon (mitä täyty tehdä joka syksy ennen talvee) niin, lämpö heitteli kans ihan pirusti... ei kait koneesta irronnu löylyy tarpeeks... ajossa kylläkin.
Ali kun ajat tiettyä nopeutta, esim. 50km/h ja vaikka normisti ajat kolmosella, niin pistäpä isompi vaihde silmään, nelonen taikka vitonen. Tällöin alkaa dieselissä lämpöä tulemaan.
ja lämmöt laskee...kyllä se on niin että kun kierroksia on reilusti niin lämmöt nousee....ainakin vag 1.9tdi:ssä
Oletin kyllä että isot kierrokset saisivat aikaan enemmän lämpöä kun polttoainettakin kuluu enemmän.
Viidessäkympissä pistän yleensä nelosen sisään. En nyt ihan vitosta viitsisi kun on aika puhditon johonkin seitsemäänkymppiin asti...
Enkä minä itse asiassa tiedä onko se niin välttämätöntä että on se 90 astetta jatkuvasti. Tärkeintä kai ettei yli mene eikä ihan kylmänä käy...
kun ajat pienillä kierroksilla raskaampi vaihde sisässä, sillä polttoaine myös jäähdyttää moottoria. Mutta jos siinä sun vagissa on niin älykäs elektroniikka, ettei se tee noin.
Vuoden 99 polo lämpenee ainakin rajusti kuormitettaessa, samoin monet muut dieselit joilla olen ajanut.
pakkasella
pysyy kun se syö niin paljon naftaa siksi lämpö pysyy normaalina
bensakuski
..sitte vissiin lue kaikkia viestejä??? Kato aiemmat viestit..... pönö..
Itsellä Astra 2.0 DTI (autom.vaihteinen). Sama "vika". Maantienopeuksissa tarkenee, mutta kaupungissa meinaa tulla kylmä - samoin hitaissa nopeuksissa ja tyhjäkäynnillä lämmöt tippuu todella alas. Mutta eipä tuo paljon kulutakaan polttoainetta, joten mistäpä lämpöäkään riittää loputtomiin...Keulapeite auttaa kyllä pikkuisen, mutta kun nykyisin ei merkkipeitteitä enää tahdo saada ja pahvi edessä on aikas ruman näköinen!
Tuo vähäinen kulutus ei ole perussyy, vaan syy on dieselin iso ilmamäärä koneen läpi.
huomattavasti enemmän ilmaa, koska sitä ei millään tavoin rajoiteta vrt bensamoottorin kaasuläppä. Siksi se jäähdyttää enemmän moottoria.
Myös koska dieselkone kuluttaa 30% vähemmän polttoainetta niin lämpöenergiaa muodostuu 30% vähemmän. Hitaampi lämpiävyys selittyy osin sillä että dieselkone on bensakonetta painavampi ja siinä on lämmitettävää rautaa enemmän.
Toisaalta kun ajatellaan että dieselkoneen hyötysuhde on parhaimmillaan 50%, niin aika paljon sitä vielä hukkaan menee. Esim. tasakaasulla ajettaessa 40km/h ravistetaan hihasta arvo tehontarpeeksi 10kW. Toinen 10kW menee hukkalämpöön. Ne kun saisi talteen niin johan tarkenisi matkustaa. Luulen että suurin ongelma on pakokaasun mukana menevä lämpö. Siihen kun keksisi lämmönvaihtimen jolla saataisiin osa lämmöstä talteen niin sekin auttaisi jo paljon. Mutta ei isoja autotehtaita kiinnosta kehittää kovin paljon näitä kylmäominaisuuksia, koska markkinat eivät ole kovin suuret näissä kylmissä maissa. Hyvä esimerkki on bemarien webastot, jotka on ohjelmoitu niin että kylmemmässä kuin 20asteen pakkasessa ne eivät lähde käyntiin. Keskieurooppalaisen näkökulmasta 20asteen pakkasella ei tarvitse lähteä mihinkään.
dieselkoneen hyötysuhde 50 %.
Hyvä jos autodiesel pääsee 40 %:in. Suuremmat lukemat saadaan käyttämällä pakokaasujen ym lämpö lämmitystarkoituksiin ja ne ovat siis kokonaishyötysuhteita, ei polttoaineesta työksi saatuja.
40 %:iin päästään vain kohtalaisen isolla kuormituksella. Normaalikaupunkiajossa hyötysuhde on 0 - 30 %. Auton seistessä 0 % ja liikkeellelähtökiihdytyksessä 30 %. Keskimäärin ehkä 5 %.
muissa autossa.
Wärtsilän dieselmoottorit saavuttavat 50% akseliteho.
saavuta Wärtsilänkään dieselmoottorit 50 %:n hyötysuhdetta. Akselitehoa ne sensijaan tuottavat täydet 100 % luvatusta, vaikka ihan itse 50 %:ksi väitit.
> Tällä hetkellä kaikkein parhailla dieselmoottoreilla päästään
> 55 prosentin hyötysuhteeseen, mikä edellyttää suoraruiskutusta ja
> pakokaasuahtamista sekä moottorin optimoimista tietylle vakiopyörimisnopeudelle.
http://users.tkk.fi/~toyryla/docs/diesel.html
TKK nyt ei tietenkään ole mitenkään luotettava lähde, varsinkin kun kyse on jonkun opiskelijan sivuista, mutta luultavasti lähteissä mainitut teokset ovat ihan ok. Toki voivat olla vanhentuneita. Veikkaisin että luku 55% pystytään ylittämään, mutta se nyt on vain arvaus.
Pistänpä vielä toisen lainauksen vähän myöhemmin:
> eikä niillä [ajoneuvojen moottoreilla] missään käyttötilanteessa
> ylletäkään yhtä hyvään hyötysuhteeseen.
Että näin.
Ihan kiva pikku sivu.
Tkk ei liity oheiseen artikkeliin muuten kuin kyseinen kirjoittaja on asemassa jossa voi käyttää koulun sähköpostiosoitetta.
Teoriassa bensiinimoottorillakin voi päästä rajoitetuissa olosuhteissa miltei samoihin hyötysuhteisiin, käytäntö vaan tiputtaa tehokkaasti haaveet maan tasalle.
Jo olevilla dieselmoottoreilla on toki päästy yli 50% hyötysuhteeseen.
" Fuel consumption at maximum economy is 0.260 lbs/hp/hour "
http://www.bath.ac.uk/~ccsshb/12cyl/
Viittauksesi BMW:n webaston toiminnasta on puhdasta urbaanilegendaa. Lisälämmittimenä se käynnistyy varmasti yli 20 asteen pakkasilla, jos muuten toimintaedellytykset ovat kunnossa. Esilämmityskäytössäkään Webaston toiminnassa ei ole mitään pakkasrajoitusta. Rajoitus tulee ainoastaan akun napajännittestä, joka laskee lämpötilan mukana. Esilämmityskin onnistuu alle -20 asteen lämpötilassa, jos akku on kunnossa ja tarvittaessa käytetään ylläpitolaturia. Ajatuksenahan tuossa on, että akkua ei Webastolla käytetä niin tyhjäksi, että virtaa ei riitä auton käynnistämiseen.
yleissivistäviin fysiikanopintoihin paneutumalla voisi sivistää itseään sen verran, ettei tarvitsisi noin tyhmiä kysellä
väliin vai olitko jälkiistunnossa?
kasfdjölasfjölsakfjösakfjslöfjslfkjidiootti.
jollei muuta kommentoitavaa ollut, niin todella kannattaisi panostaa niihin yleissivistäviin opintoihin
ei tarttis täällä paukuttaa päätään sitten tyhjänpäiten
"mihin se lämpö katoaa" .... HAHAHAHAHAAAAAA ja muuta hörönaurua päälle !
pienellä kuormituksella. kun kuormitus kasvaa niin palolämpötila nousee ja moottori lämpiää. pieni iskutilavuus ja alhaiset kierrokset auttavat asiaa hieman. tosin kovilla pakkasilla kun seisahtuu likennevaloihin ilman että on lisälämmitin päällä niin moottorin lämmöt tippuvat ihan silmin nähtävästi...
bensakoneissa palolämpötila on korkeampi, jolloin hukkalämpö on korkeammassa lämpötilassa. tosin nykyään jäähdytettyjen pakokaasujen takaisinkierrätyksellä besakoneissakin pyritään alentamaan palolämpötilaa, sylinteriin saadaan enemmän "ilmaa" mutta sama määrä happea. typen oksidit vähenevät ja hyötysuhde paranee osakuormalla. ja moottori lämpiää hitaammin...
ei se nyt niin ihmeellistä ole.
Missä bensiinimoottorissa on pakokaasujen takaisinkierrätys. ?
autoissa on ollut 80 luvulta lähtien.
Ja missä ? ? ?
Ettei vaan käännösvirhe sotkenut kampikammiohöyryjä pakokaasuihin ?
kierrättää. aika moni muukin, jos yritetään pientä kulutusta tai alhaisia typenoksidipäästöjä, kuten varmaan jenkkilässä jossa päästörajat on tiukemmat kuin täällä.