Viikkojärjestys muuttunut useastikin !!!

"Adventisti"
kirjoitti: "...sinun piti mennä sunnuntai pyhittäjien leiriin..."

Ei näytä adventisti tietävän, missä leirissä olen, jos missään.

Toki tässä maassa ihmisten on lupa arvailla, ja sitä urheilulajia näytetään harrastettavan kaikissa kirkko- ja uskontokunnissa.

Miksi meidän pakanoiden olisi ollut syytä vuosituhansien aikana juutalaisia kuunnella? ->Raamattukin todistaa, että he ovat koko ajan olleet langenneina tottelemattomuuteen. Eihän heissä ole ollut vähäisessäkään määrin opiksiotettavaa. Sinun perusteluillasi ei ole todellista pohjaa. Eri puolilla maailmaa ihmiset ovat eläneet sitäpaitsi autuaan tietämättöminä juutalaisten oemassaolosta. Adventistien suhteen olemme ihan samassa asemassa. Heissä ei mikään osoita luotettavuutta. Päinvastoin, täälläkin olemme nähneet, kuinka Raamatunvastasia heidän oppinsa ovat. Lähituttavissani elävät adventistit samoin ovat mitä raadollisimpia ihmiosinä. Koppavia ja herkkähipiäisiä niuhottajia.

kirjaa pitäneet kirjoitti:

Miksi meidän pakanoiden olisi ollut syytä vuosituhansien aikana juutalaisia kuunnella? ->Raamattukin todistaa, että he ovat koko ajan olleet langenneina tottelemattomuuteen. Eihän heissä ole ollut vähäisessäkään määrin opiksiotettavaa. Sinun perusteluillasi ei ole todellista pohjaa. Eri puolilla maailmaa ihmiset ovat eläneet sitäpaitsi autuaan tietämättöminä juutalaisten oemassaolosta. Adventistien suhteen olemme ihan samassa asemassa. Heissä ei mikään osoita luotettavuutta. Päinvastoin, täälläkin olemme nähneet, kuinka Raamatunvastasia heidän oppinsa ovat. Lähituttavissani elävät adventistit samoin ovat mitä raadollisimpia ihmiosinä. Koppavia ja herkkähipiäisiä niuhottajia.

Lue lisää

Autuas se mies joka päivät ja yöt tutkii Herran lakia...
Jeesus sanoo tule ja seuraa minua...

Laista sanotaan: LAKIIN JA TODISTUKSIIN ELLEI HE NÄIN SANO EI HEILLÄ AAMUN KOITTOA OLE.

älä ihmisiä kirjoitti:

Autuas se mies joka päivät ja yöt tutkii Herran lakia...
Jeesus sanoo tule ja seuraa minua...

Laista sanotaan: LAKIIN JA TODISTUKSIIN ELLEI HE NÄIN SANO EI HEILLÄ AAMUN KOITTOA OLE.

Lue lisää

Tuota adventistien hokemaa olen kuunnellut neljäkymmentä vuotta.Eikä se ole mielessäni muuttunut adventismin mukaiseksi. Miksi te otatte lainaamanne Raamatunlauseet pois yhteydestään? Miksei teille yhtähyvin kelpaa koko luku? JESAJA 8
1. Ja Herra sanoi minulle: "Ota iso taulu ja kirjoita siihen selkeällä
kirjoituksella: Maher-Saalal Haas-Bas.
2. Ja minä otan itselleni luotettavat todistajat, pappi Uurian ja Sakarjan, Jeberekjan pojan."
3. Sitten minä lähestyin profeetta-vaimoani, ja hän tuli raskaaksi ja synnytti pojan. Niin Herra sanoi minulle: "Pane hänelle nimeksi Maher-Saalal Haas-Bas.
4. Sillä ennenkuin poika oppii sanomaan: 'isä' ja 'äiti', viedään Damaskoon tavarat ja Samarian saalis Assurin kuninkaan eteen."
5. Ja Herra puhui jälleen minulle ja sanoi:
6. "Koska tämä kansa halveksii Siiloan hiljaa virtaavia vesiä ja iloitsee Resinin ja Remaljan pojan kanssa,
7. niin katso, sentähden Herra antaa tulla heidän ylitsensä virran vedet, valtavat ja suuret: Assurin kuninkaan ja kaiken hänen kunniansa; se nousee kaikkien uomiensa yli ja menee kaikkien äyräittensä yli,
8. ja se tunkeutuu Juudaan, paisuu ja tulvii ja ulottuu kaulaan saakka. Ja levittäen siipensä se täyttää yliyltään sinun maasi, Immanuel."
9. Riehukaa, kansat, kuitenkin kukistutte; kuulkaa, kaikki kaukaiset maat: sonnustautukaa, kuitenkin kukistutte; sonnustautukaa, kuitenkin kukistutte.
10. Pitäkää neuvoa: se raukeaa; sopikaa sopimus: ei se pysy. Sillä Jumala on meidän kanssamme.
11. Sillä näin sanoi minulle Herra, kun hänen kätensä valtasi minut ja hän varoitti minua vaeltamasta tämän kansan tietä:
12. "Älkää sanoko salaliitoksi kaikkea, mitä tämä kansa salaliitoksi sanoo; älkää peljätkö, mitä se pelkää, älkääkä kauhistuko.
13. Herra Sebaot pitäkää pyhänä, häntä te peljätkää ja kauhistukaa.
14. Ja hän on oleva pyhäkkö, hän loukkauskivi ja kompastuksen kallio molemmille Israelin huonekunnille, paula ja ansa Jerusalemin asukkaille.
15. Monet heistä kompastuvat ja kaatuvat ja ruhjoutuvat, monet kiedotaan ja vangitaan.
16. Sido todistus talteen, lukitse laki sinetillä minun opetuslapsiini."
17. Niin minä odotan Herraa, joka kätkee kasvonsa Jaakobin heimolta, ja panen toivoni häneen.
18. Katso, minä ja lapset, jotka Herra on minulle antanut, me olemme Herran Sebaotin merkkeinä ja ihmeinä Israelissa, hänen, joka asuu Siionin vuorella.
19. Ja kun he sanovat teille: "Kysykää vainaja- ja tietäjähengiltä, jotka supisevat ja mumisevat", niin eikö kansa kysyisi Jumalaltansa? Kuolleiltako elävien puolesta?
20. "Pysykää laissa ja todistuksessa!" Elleivät he näin sano, ei heillä aamunkoittoa ole.
21. Ja siellä he kuljeskelevat vaivattuina ja nälkäisinä, ja nälissään he vimmastuvat ja kiroavat kuninkaansa ja Jumalansa. He luovat silmänsä korkeuteen,
22. he katsahtavat maan puoleen, mutta katso: ainoastaan ahdistusta ja pimeyttä; he ovat syöstyt tuskan synkeyteen ja pimeyteen.
23. Mutta ei jää pimeään se, mikä nyt on vaivan alla. Entiseen aikaan hän saattoi halveksituksi Sebulonin maan ja Naftalin maan, mutta tulevaisuudessa hän saattaa kunniaan merentien, Jordanin tuonpuoleisen maan, pakanain alueen.

Gregoriaaninen kalenteri

Gregoriaaninen kalenteri on nykyään yleisimmin käytössä oleva kalenteri. Gregoriaanisessa kalenterissa vuoteen lisätään karkauspäivä neljällä jaollisina vuosina (helmikuun 23. päivän jälkeen) lukuun ottamatta sadalla jaollisia vuosia, jotka eivät ole jaollisia 400:lla.

Gregoriaaninen kalenteri on pieni korjaus juliaaniseen kalenteriin. Juliaanisessa kalenterissa karkauspäivä pidetään joka neljäs vuosi, jolloin vuoden pituus on 365,25 päivää. Koska vuoden oikea pituus on noin 365,2422, tästä aiheutuu noin kahdeksan päivän virhe tuhannessa vuodessa.

Vuonna 46 eaa. Julius Caesar oli määrännyt juliaanisen kalenterin otettavaksi käyttöön Rooman valtakunnassa. Siihen aikaan kevätpäiväntasaus sattui tavallisesti maaliskuun 25:ksi päiväksi. Vuonna 325 Nikean kirkolliskokous otti käyttöön karkean pääsiäissäännön, jonka mukaan pääsiäinen on kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Kevätpäiväntasaukseksi määrättiin 21. maaliskuuta, päivä, joksi kevätpäiväntasaus tavallisimmin tuohon aikaan sattui.

1500-luvulle tultaessa kevätpäiväntasaus oli ajautunut jo niin paljon taaksepäin, että se sattui yleensä 11:ksi maaliskuuta, mutta pääsiäisen ajankohtaa määritettäessä sen oletettiin edelleen olevan 21. maaliskuuta, joten suhteessa luonnollisiin vuodenaikoihin pääsiäisen keskimääräinen ajankohta siirtyi vähitellen yhä myöhemmäksi. Lopulta katolinen kirkko alkoi pelätä, että tämä keväinen juhla siirtyisi suorastaan keskikesään.

Kalenterin korjaajaksi tuli paavi Gregorius XIII. Paljon tarkempi sääntö olisi ollut, että 128:lla jaolliset vuodet eivät ole karkausvuosia. Jostakin syystä Gregorius XIII kuitenkin valitsi epätarkemman säännön, jonka mukaan kahteen nollaan päättyvistä vuosista vain 400:lla jaolliset vuodet ovat karkausvuosia. Esim. vuodet 1700, 1800 ja 1900 eivät ole karkausvuosia, mutta vuodet 1600 ja 2000 ovat. Gregoriaaninen kalenteri aiheuttaa yhden päivän virheen noin 3000 vuodessa, mutta Maan rataliikkeen epäsäännölliset muutokset aiheuttavat samaa suuruusluokkaa olevan virheen. Niitä korjaamaan lisätään aikaan silloin tällöin karkaussekunteja, viimeksi vuoden 2005 lopulla.

Gregoriaaninen kalenteri nimettiin Gregorius XIII:n mukaan, sillä se otettiin käyttöön hänen määräyksestään.

Uuteen kalenteriin siirryttiin katolisissa maissa 1582, jolloin kevätpäivän tasauksen ajankohta korjattiin jättämällä kalenterista 10 päivää pois ja siirtymällä suoraan lokakuun 4. päivästä lokakuun 15. päivään. Protestanttiset ja ortodoksiset maat ovat seuranneet esimerkkiä myöhemmin. Iso-Britannia siirtyi uuteen kalenteriin vuonna 1752. Ruotsissa ja Suomessa kalenteriin siirryttiin 1753 jättämällä pois 11 päivää, 17. helmikuuta 1753 jälkeen tuli 1. maaliskuuta.

Suomen suuriruhtinaskunnassa Venäjän vallan alla käytettiin gregoriaanista kalenteria joka erosi muun keisarikunnan ajanlaskusta 1800-luvulla 12 päivää ja 1900-luvulla 13 päivää. Koska Venäjällä ja Suomessa noudatettiin eri kalenteria, kaikki Pietarissa laaditut Suomea koskevat dokumentit saivat kaksoispäiväyksen, yhden ”uutta” ja toisen ”vanhaa” lukua varten. Siksi myös lokakuun vallankumous tapahtui juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa, mutta sen muistoa vietettiin gregoriaanisen kalenterin mukaan marraskuussa. Gregoriaaninen kalenteri otettiin Venäjällä käyttöön vasta 1918, jolloin 31. tammikuuta seurasi 14. helmikuuta 1918.

Jotkin protestanttiset maat määräsivät otettuaan gregoriaanisen kalenterin käyttöön pääsiäisen paikan aluksi hieman eri tavalla kuin gregoriaanisessa kalenterissa tavallisesti, koska ne eivät halunneet noudattaa paavin määräystä sellaisenaan.

Venäjällä on vieläkin ns. starovertsien eli vanhauskoisten lahko, joka ei ole koskaan hyväksynyt ”uutta lukua”, vaan on pitäytynyt juliaanisessa kalenterissa. Juliaaninen kalenteri on nykyään 13 vrk jäljessä gregoriaanisesta. Juliaanista kalenteria käytetään myös määriteltäessä kirkollisia juhlapäiviä, jotka Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen on jälleen virallistettu.

Gregoriaanista kalenteria käyttävissä maissa vuoden ensimmäinen päivä on yleensä tammikuun 1. päivä. Kuitenkin esimerkiksi kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista. Roomalaisten taruaikaisessa kalenterissa ei ollut kuin 10 kuukautta, vuosi loppui joulukuun lopussa ja seuraava alkoi vasta maaliskuun alussa. Tammikuun 1. päivä vakiintui 152 eaa. mennessä konsulien virkavuoden vaihteeksi.

Gregoriaaninen kalenteri on huomattavasti tarkempi ajanlaskujärjestelmä kuin edeltäjänsä juliaaninen kalenteri, mutta sekin on varsin epäkäytännöllinen. Viikonpäivät eivät pysy samoina vuodesta toiseen, vaan siirtyvät vuodessa yleensä yhden päivän eteenpäin (karkauspäivät aiheuttavat tähän sääntöön poikkeuksia). Esim. 20. toukokuuta on vuonna 2005 perjantai, vuonna 2006 lauantai, vuonna 2007 sunnuntai ja vuonna 2008 tiistai. Kuukaudet ovat eri pituisia, mistä on haittaa ainakin tilastollisia laskelmia tehtäessä. Pääsiäisen ja sen mukana monen muunkin pyhäpäivän paikka vaihtelee yli kuukauden verran. Siksi monet ovatkin pohtineet kalenterin uudistamismahdollisuuksia.

Tunnetuin ehdotus sekavan kalenterimme uudistamiseksi lienee sellainen, että vuosi jaettaisiin neljään 91-päiväiseen osaan, jotka kaikki sisältäisivät kolme kuukautta. Kaksi ensimmäistä näistä kolmesta kuukaudesta olisi 30-päiväisiä ja viimeinen 31-päiväinen. Koska 91 on jaollinen seitsemällä, toistuisivat viikonpäivät samoina jokaisessa neljänneksessä, mutta kaikki kuukaudet eivät vieläkään olisi samanpituisia. Yksi päivä (karkausvuosina kaksi) jätettäisiin neljännesten, kuukausien ja viikkojen ulkopuolelle. Nämä päivät voitaisiin julistaa jonkinlaisiksi kansainvälisiksi juhlapäiviksi. Koska viikonpäivät olisivat joka vuosi samat, voitaisiin nykyään viikonpäivien mukaan liikkuville juhlapäiville määrätä kiinteät paikat.

Jos viikkorytmin halutaan säilyvän poikkeuksettomana, on tavallisesti 364-päiväiseen vuoteen lisättävä karkauspäivien asemesta karkausviikkoja. Jos karkausviikko lisättäisiin viidellä jaollisina vuosina paitsi niinä 40:llä jaollisina, jotka eivät ole jaollisia 400:lla, päästäisiin samaan vuoden keskimääräiseen pituuteen kuin gregoriaanisessa kalenterissa.

Toinen vaihtoehto yksinkertaistaa kalenteria on sellainen, että otettaisiin käyttöön 13 kuukautta, joissa jokaisessa olisi tasan neljä viikkoa. Tällaisessakin kalenterissa olisi joko jätettävä yksi tai kaksi päivää kuukausien ja viikkojen ulkopuolelle tai käytettävä karkausviikkoja.

Lisäksi on ehdotettu kalenterin alkupisteen muutoksia, kuten esimerkiksi holoseenin ajanlaskussa on tehty.

kaikkiko kohdallaan? kirjoitti:

Gregoriaaninen kalenteri

Gregoriaaninen kalenteri on nykyään yleisimmin käytössä oleva kalenteri. Gregoriaanisessa kalenterissa vuoteen lisätään karkauspäivä neljällä jaollisina vuosina (helmikuun 23. päivän jälkeen) lukuun ottamatta sadalla jaollisia vuosia, jotka eivät ole jaollisia 400:lla.

Gregoriaaninen kalenteri on pieni korjaus juliaaniseen kalenteriin. Juliaanisessa kalenterissa karkauspäivä pidetään joka neljäs vuosi, jolloin vuoden pituus on 365,25 päivää. Koska vuoden oikea pituus on noin 365,2422, tästä aiheutuu noin kahdeksan päivän virhe tuhannessa vuodessa.

Vuonna 46 eaa. Julius Caesar oli määrännyt juliaanisen kalenterin otettavaksi käyttöön Rooman valtakunnassa. Siihen aikaan kevätpäiväntasaus sattui tavallisesti maaliskuun 25:ksi päiväksi. Vuonna 325 Nikean kirkolliskokous otti käyttöön karkean pääsiäissäännön, jonka mukaan pääsiäinen on kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Kevätpäiväntasaukseksi määrättiin 21. maaliskuuta, päivä, joksi kevätpäiväntasaus tavallisimmin tuohon aikaan sattui.

1500-luvulle tultaessa kevätpäiväntasaus oli ajautunut jo niin paljon taaksepäin, että se sattui yleensä 11:ksi maaliskuuta, mutta pääsiäisen ajankohtaa määritettäessä sen oletettiin edelleen olevan 21. maaliskuuta, joten suhteessa luonnollisiin vuodenaikoihin pääsiäisen keskimääräinen ajankohta siirtyi vähitellen yhä myöhemmäksi. Lopulta katolinen kirkko alkoi pelätä, että tämä keväinen juhla siirtyisi suorastaan keskikesään.

Kalenterin korjaajaksi tuli paavi Gregorius XIII. Paljon tarkempi sääntö olisi ollut, että 128:lla jaolliset vuodet eivät ole karkausvuosia. Jostakin syystä Gregorius XIII kuitenkin valitsi epätarkemman säännön, jonka mukaan kahteen nollaan päättyvistä vuosista vain 400:lla jaolliset vuodet ovat karkausvuosia. Esim. vuodet 1700, 1800 ja 1900 eivät ole karkausvuosia, mutta vuodet 1600 ja 2000 ovat. Gregoriaaninen kalenteri aiheuttaa yhden päivän virheen noin 3000 vuodessa, mutta Maan rataliikkeen epäsäännölliset muutokset aiheuttavat samaa suuruusluokkaa olevan virheen. Niitä korjaamaan lisätään aikaan silloin tällöin karkaussekunteja, viimeksi vuoden 2005 lopulla.

Gregoriaaninen kalenteri nimettiin Gregorius XIII:n mukaan, sillä se otettiin käyttöön hänen määräyksestään.

Uuteen kalenteriin siirryttiin katolisissa maissa 1582, jolloin kevätpäivän tasauksen ajankohta korjattiin jättämällä kalenterista 10 päivää pois ja siirtymällä suoraan lokakuun 4. päivästä lokakuun 15. päivään. Protestanttiset ja ortodoksiset maat ovat seuranneet esimerkkiä myöhemmin. Iso-Britannia siirtyi uuteen kalenteriin vuonna 1752. Ruotsissa ja Suomessa kalenteriin siirryttiin 1753 jättämällä pois 11 päivää, 17. helmikuuta 1753 jälkeen tuli 1. maaliskuuta.

Suomen suuriruhtinaskunnassa Venäjän vallan alla käytettiin gregoriaanista kalenteria joka erosi muun keisarikunnan ajanlaskusta 1800-luvulla 12 päivää ja 1900-luvulla 13 päivää. Koska Venäjällä ja Suomessa noudatettiin eri kalenteria, kaikki Pietarissa laaditut Suomea koskevat dokumentit saivat kaksoispäiväyksen, yhden ”uutta” ja toisen ”vanhaa” lukua varten. Siksi myös lokakuun vallankumous tapahtui juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa, mutta sen muistoa vietettiin gregoriaanisen kalenterin mukaan marraskuussa. Gregoriaaninen kalenteri otettiin Venäjällä käyttöön vasta 1918, jolloin 31. tammikuuta seurasi 14. helmikuuta 1918.

Jotkin protestanttiset maat määräsivät otettuaan gregoriaanisen kalenterin käyttöön pääsiäisen paikan aluksi hieman eri tavalla kuin gregoriaanisessa kalenterissa tavallisesti, koska ne eivät halunneet noudattaa paavin määräystä sellaisenaan.

Venäjällä on vieläkin ns. starovertsien eli vanhauskoisten lahko, joka ei ole koskaan hyväksynyt ”uutta lukua”, vaan on pitäytynyt juliaanisessa kalenterissa. Juliaaninen kalenteri on nykyään 13 vrk jäljessä gregoriaanisesta. Juliaanista kalenteria käytetään myös määriteltäessä kirkollisia juhlapäiviä, jotka Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen on jälleen virallistettu.

Gregoriaanista kalenteria käyttävissä maissa vuoden ensimmäinen päivä on yleensä tammikuun 1. päivä. Kuitenkin esimerkiksi kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista. Roomalaisten taruaikaisessa kalenterissa ei ollut kuin 10 kuukautta, vuosi loppui joulukuun lopussa ja seuraava alkoi vasta maaliskuun alussa. Tammikuun 1. päivä vakiintui 152 eaa. mennessä konsulien virkavuoden vaihteeksi.

Gregoriaaninen kalenteri on huomattavasti tarkempi ajanlaskujärjestelmä kuin edeltäjänsä juliaaninen kalenteri, mutta sekin on varsin epäkäytännöllinen. Viikonpäivät eivät pysy samoina vuodesta toiseen, vaan siirtyvät vuodessa yleensä yhden päivän eteenpäin (karkauspäivät aiheuttavat tähän sääntöön poikkeuksia). Esim. 20. toukokuuta on vuonna 2005 perjantai, vuonna 2006 lauantai, vuonna 2007 sunnuntai ja vuonna 2008 tiistai. Kuukaudet ovat eri pituisia, mistä on haittaa ainakin tilastollisia laskelmia tehtäessä. Pääsiäisen ja sen mukana monen muunkin pyhäpäivän paikka vaihtelee yli kuukauden verran. Siksi monet ovatkin pohtineet kalenterin uudistamismahdollisuuksia.

Tunnetuin ehdotus sekavan kalenterimme uudistamiseksi lienee sellainen, että vuosi jaettaisiin neljään 91-päiväiseen osaan, jotka kaikki sisältäisivät kolme kuukautta. Kaksi ensimmäistä näistä kolmesta kuukaudesta olisi 30-päiväisiä ja viimeinen 31-päiväinen. Koska 91 on jaollinen seitsemällä, toistuisivat viikonpäivät samoina jokaisessa neljänneksessä, mutta kaikki kuukaudet eivät vieläkään olisi samanpituisia. Yksi päivä (karkausvuosina kaksi) jätettäisiin neljännesten, kuukausien ja viikkojen ulkopuolelle. Nämä päivät voitaisiin julistaa jonkinlaisiksi kansainvälisiksi juhlapäiviksi. Koska viikonpäivät olisivat joka vuosi samat, voitaisiin nykyään viikonpäivien mukaan liikkuville juhlapäiville määrätä kiinteät paikat.

Jos viikkorytmin halutaan säilyvän poikkeuksettomana, on tavallisesti 364-päiväiseen vuoteen lisättävä karkauspäivien asemesta karkausviikkoja. Jos karkausviikko lisättäisiin viidellä jaollisina vuosina paitsi niinä 40:llä jaollisina, jotka eivät ole jaollisia 400:lla, päästäisiin samaan vuoden keskimääräiseen pituuteen kuin gregoriaanisessa kalenterissa.

Toinen vaihtoehto yksinkertaistaa kalenteria on sellainen, että otettaisiin käyttöön 13 kuukautta, joissa jokaisessa olisi tasan neljä viikkoa. Tällaisessakin kalenterissa olisi joko jätettävä yksi tai kaksi päivää kuukausien ja viikkojen ulkopuolelle tai käytettävä karkausviikkoja.

Lisäksi on ehdotettu kalenterin alkupisteen muutoksia, kuten esimerkiksi holoseenin ajanlaskussa on tehty.

Lue lisää

Eivät nuo muuta mitään. VIIKKOJÄRJESTYS on aina pysynyt samana, vaikka kalentereita on rustailtu miten sattuu. (su-ma-ti-ke-to-pe-la) ei muutu miksikään, vaikka sunnuntai 7.7. muutettaisiin kalenterissä päivämääräksi 9.7. Se olisi edelleen se sama sunnuntai.

tyhmä väite kirjoitti:

Eivät nuo muuta mitään. VIIKKOJÄRJESTYS on aina pysynyt samana, vaikka kalentereita on rustailtu miten sattuu. (su-ma-ti-ke-to-pe-la) ei muutu miksikään, vaikka sunnuntai 7.7. muutettaisiin kalenterissä päivämääräksi 9.7. Se olisi edelleen se sama sunnuntai.

Lue lisää

Vaikka tuleekin siirtymää, niin lauantai pysyy paikallaan.

Uuteen kalenteriin siirryttiin katolisissa maissa 1582, jolloin kevätpäivän tasauksen ajankohta korjattiin jättämällä kalenterista 10 päivää pois ja siirtymällä suoraan lokakuun 4. päivästä lokakuun 15. päivään. Protestanttiset ja ortodoksiset maat ovat seuranneet esimerkkiä myöhemmin. Iso-Britannia siirtyi uuteen kalenteriin vuonna 1752. Ruotsissa ja Suomessa kalenteriin siirryttiin 1753 jättämällä pois 11 päivää, 17. helmikuuta 1753 jälkeen tuli 1. maaliskuuta.

Vaikka pyyhkäistiin pois 11 päivää, niin lauantai on aina lauantai.

17.2.1753 oli keskiviikko
01.3.1753 olisi ollut maanantai

mutta 01.3.1753 muutettiin torstaiksi

Kai A kirjoitti:

"Alaskat ja Tongat ovat tietenkin eri juttu. Niissä viikkorytmin muuttuminen liittyy kansainvälisen päivämäärajan määritykseen."

"Päivämäärajan täytyy tietenkin kiertää asutut alueet ja tässä on vuosien varrella tehty muutoksia milloin enemmän ja milloin vähemmän loogisesti. Mitään suurempaa vaikeutta asiaan ei liity. Jos haluaa, sapattia voi aivan mielekkäästi viettää niin pohjolan kaamoksessa kuin Tongan helteessä... tervettä järkeä siihen tarvittaneen, mutta ei sitäkään kovin paljon."


Kai A on viisas mies, olen tavannutkin.

Siksi ihmettelen, _miksi_ hän heittäytyy yksinkertaiseksi viestissään, josta yllä kaksi poimintaa.


Ongelmanahan on se, kuka saa määritellä, milloin Alaskassa, Tongalla tai vaikkapa Suomessa on lauantai tai sunnuntai.

Kain viestistä saa sen käsityksen, että suomalaista adventistia ei hievauta pätkääkään, kuka määrää uskonasioista maapallon toisella puolella, Jumala vai maallisten viranomaisten oikut.

Mistä siellä adventisti tietää, viettääkö hän oikeaa päivää, kun _siellä_ on muuteltu viikkojärjestystä?

Jos kirkolle ei ole väliä, mitä päivää adventisti viettää SIELLÄ, miksi kirkolle on väliä, mitä päivää ihmiset pyhittävät TÄÄLLÄ???

Ongelman ydin on se, kuka saa määrätä ajat ja lain, Jumala vai viranomaiset.

Miten suu pannaan, jos viranomaiset ihan piruuttaan määräisivät, että sitä päivää, jota Euroopassa on totuttu kutsumaan sunnuntaiksi, tietystä päivämäärästä eteenpäin kutsutaankin lauantaiksi?

Juutalaiset ovat tässäkin asiassa olleet adventisteja viisaampia. Israelin päärabbeista ainakin toinen julisti aikoinaan (siltä varalta, että avaruuslennolle pääsisi joku juutalainenkin), että avaruudessa ei tarvitse eikä voikaan viettää sapattia, koska maata kiertävässä nopeakulkuisessa aluksessa aurinko voi nousta ja laskea useita kertoja vuorokaudessa.

Jokunen vuosikymmen sitten Lapissa ja vähän etelämpänäkin moni adventisti päätti, että perjantaisin heidän perheessään sapatti alkaa klo 18 Jerusalemin aikaa, eikä talvisydännä esim. klo 13 tai juhannuksena klo 24.

Olisitko Kai niin ystävällinen ja ja toistaisit, mitä EGW vastasi, kun häneltä Norjan adventistit kysyivät tästä ongelmasta. Jos minä siitä kerron, useimmat pesunkestävät adventistit kun eivät usko.

tyhmä väite kirjoitti:

Eivät nuo muuta mitään. VIIKKOJÄRJESTYS on aina pysynyt samana, vaikka kalentereita on rustailtu miten sattuu. (su-ma-ti-ke-to-pe-la) ei muutu miksikään, vaikka sunnuntai 7.7. muutettaisiin kalenterissä päivämääräksi 9.7. Se olisi edelleen se sama sunnuntai.

Lue lisää

Niissä paikoissa, missä on siirretty kansainvälistä päivämäärärajaa.

Joko on käynyt niin, että esimerkiksi lauantain jälkeinen päivä on ollut uusi lauantai,

tai niin, että perjantain jälkeen on tullutkin sunnuntai, ja yksi lauantai on jätetty väliin.

Mikä viikonpäivä itse kussakin tapauksessa oli se, mikä yhdestä viikosta poistettiin tai lisättiin, ei ole tässä oleellista.

Olennaista on se, että noilla alueilla ajanlasku meni viikonpäivien osalta pysyvästi sekaisin.

Tämä on ihan eri asia, kuin karkauspäivä, joka ei sotke viikkojärjestystä millään tavalla.

Onko niin, että niin kauan kuin ongelma ei koske Suomea, siitä ei tarvitse välittää?

Jos oikean viikonpäivän tietäminen ei ole pelastuskysymys Tongalla tai Alaskassa, miksi sen pitäisi olla pelastuskysymys Suomessa?

Vai ovatko pelastuksen ehdot erilaiset Suomessa kuin Alaskassa?

Adventtikirkon korkein johtohan on jo ehtinyt julistaa, että pelastuksen ehdot muuttuivat v. 1844.

DDT666 kirjoitti:

Kai A kirjoitti:

"Alaskat ja Tongat ovat tietenkin eri juttu. Niissä viikkorytmin muuttuminen liittyy kansainvälisen päivämäärajan määritykseen."

"Päivämäärajan täytyy tietenkin kiertää asutut alueet ja tässä on vuosien varrella tehty muutoksia milloin enemmän ja milloin vähemmän loogisesti. Mitään suurempaa vaikeutta asiaan ei liity. Jos haluaa, sapattia voi aivan mielekkäästi viettää niin pohjolan kaamoksessa kuin Tongan helteessä... tervettä järkeä siihen tarvittaneen, mutta ei sitäkään kovin paljon."


Kai A on viisas mies, olen tavannutkin.

Siksi ihmettelen, _miksi_ hän heittäytyy yksinkertaiseksi viestissään, josta yllä kaksi poimintaa.


Ongelmanahan on se, kuka saa määritellä, milloin Alaskassa, Tongalla tai vaikkapa Suomessa on lauantai tai sunnuntai.

Kain viestistä saa sen käsityksen, että suomalaista adventistia ei hievauta pätkääkään, kuka määrää uskonasioista maapallon toisella puolella, Jumala vai maallisten viranomaisten oikut.

Mistä siellä adventisti tietää, viettääkö hän oikeaa päivää, kun _siellä_ on muuteltu viikkojärjestystä?

Jos kirkolle ei ole väliä, mitä päivää adventisti viettää SIELLÄ, miksi kirkolle on väliä, mitä päivää ihmiset pyhittävät TÄÄLLÄ???

Ongelman ydin on se, kuka saa määrätä ajat ja lain, Jumala vai viranomaiset.

Miten suu pannaan, jos viranomaiset ihan piruuttaan määräisivät, että sitä päivää, jota Euroopassa on totuttu kutsumaan sunnuntaiksi, tietystä päivämäärästä eteenpäin kutsutaankin lauantaiksi?

Juutalaiset ovat tässäkin asiassa olleet adventisteja viisaampia. Israelin päärabbeista ainakin toinen julisti aikoinaan (siltä varalta, että avaruuslennolle pääsisi joku juutalainenkin), että avaruudessa ei tarvitse eikä voikaan viettää sapattia, koska maata kiertävässä nopeakulkuisessa aluksessa aurinko voi nousta ja laskea useita kertoja vuorokaudessa.

Jokunen vuosikymmen sitten Lapissa ja vähän etelämpänäkin moni adventisti päätti, että perjantaisin heidän perheessään sapatti alkaa klo 18 Jerusalemin aikaa, eikä talvisydännä esim. klo 13 tai juhannuksena klo 24.

Olisitko Kai niin ystävällinen ja ja toistaisit, mitä EGW vastasi, kun häneltä Norjan adventistit kysyivät tästä ongelmasta. Jos minä siitä kerron, useimmat pesunkestävät adventistit kun eivät usko.

Lue lisää

millä nimillä niitä viikonpäiviä kutsutaan. Seitsemäs on silti sapatti. Se seitsemän on se, jota me kutsumme lauantaiksi.

Sukkulan mukana avaruuteen mennyt juutalainen vietti 24-tunnin sapatin avaruudessa sen kellon mukaan, joka lähtöpaikassa osoitti sapatin alkamisen ja loppumisen. Hällä väliä rabbit Israelissa.

Ajankulku ei ole sidottu maan pyörimiseen mitenkään. Ainoastaan ajankulun osoittaminen päivä/yö erolla on. Jos et usko, niin mene viikoksi bunkkeriin ja katso kulkeeko aika vai ei.

on ihan yksi lysti kirjoitti:

millä nimillä niitä viikonpäiviä kutsutaan. Seitsemäs on silti sapatti. Se seitsemän on se, jota me kutsumme lauantaiksi.

Sukkulan mukana avaruuteen mennyt juutalainen vietti 24-tunnin sapatin avaruudessa sen kellon mukaan, joka lähtöpaikassa osoitti sapatin alkamisen ja loppumisen. Hällä väliä rabbit Israelissa.

Ajankulku ei ole sidottu maan pyörimiseen mitenkään. Ainoastaan ajankulun osoittaminen päivä/yö erolla on. Jos et usko, niin mene viikoksi bunkkeriin ja katso kulkeeko aika vai ei.

Lue lisää

Hän kirjoitti:

"Sukkulan mukana avaruuteen mennyt juutalainen vietti 24-tunnin sapatin avaruudessa sen kellon mukaan, joka lähtöpaikassa osoitti sapatin alkamisen ja loppumisen. Hällä väliä rabbit Israelissa."

Saman logiikan mukaan suomalainen maailmanympärimatkaaja viettäisi sapattia tai sunnuntaita vaikkapa Kiinassa Helsingin horisontin mukaan, jos olisi lähtenyt matkalle Suomesta.

Mutta kun ollaan 180. pituuspiirin vaiheilla, tapahtuukin yllättävää:

Ollaan vaikkapa lentokoneessa lentämässä Australiasta Yhdysvaltoihin tai päin vastoin.

Siitä riippuen, kumpaan suuntaan ollaan matkalla, jos lähtöpäivä ja -aika on valittu sopivasti, käy joko niin, että kun harras lentomatkustaja juuri on ehtinyt viettää muutaman minuutin sapattia, koneen kapteeni kuuluttaa "Hyvät matkustajat ... ja muuten huomautan, että nyt onkin jo sunnuntai"

tai vaihtoehtoisesti käy niin, että kun harras lentomatkustaja on saanut sapatin melkein loppuun vietetyksi, hänelle ilmoitetaan, että uusi lauantai on alkanut.

Kuinka näissä olosuhteissa sapattia vietetään "Helsingin kellon" mukaan, tai edes Jerusalemin kellon mukaan?

DDT666 kirjoitti:

Niissä paikoissa, missä on siirretty kansainvälistä päivämäärärajaa.

Joko on käynyt niin, että esimerkiksi lauantain jälkeinen päivä on ollut uusi lauantai,

tai niin, että perjantain jälkeen on tullutkin sunnuntai, ja yksi lauantai on jätetty väliin.

Mikä viikonpäivä itse kussakin tapauksessa oli se, mikä yhdestä viikosta poistettiin tai lisättiin, ei ole tässä oleellista.

Olennaista on se, että noilla alueilla ajanlasku meni viikonpäivien osalta pysyvästi sekaisin.

Tämä on ihan eri asia, kuin karkauspäivä, joka ei sotke viikkojärjestystä millään tavalla.

Onko niin, että niin kauan kuin ongelma ei koske Suomea, siitä ei tarvitse välittää?

Jos oikean viikonpäivän tietäminen ei ole pelastuskysymys Tongalla tai Alaskassa, miksi sen pitäisi olla pelastuskysymys Suomessa?

Vai ovatko pelastuksen ehdot erilaiset Suomessa kuin Alaskassa?

Adventtikirkon korkein johtohan on jo ehtinyt julistaa, että pelastuksen ehdot muuttuivat v. 1844.

Lue lisää

Sillä ei ole mitään tekemistä Suomen kanssa miten asiaa toisella puolella rajalla on.

Täällä voidaan seurata sapattia. Kyse on ainoastaan siitä, haluaako vai ei.

on ihan yksi lysti kirjoitti:

millä nimillä niitä viikonpäiviä kutsutaan. Seitsemäs on silti sapatti. Se seitsemän on se, jota me kutsumme lauantaiksi.

Sukkulan mukana avaruuteen mennyt juutalainen vietti 24-tunnin sapatin avaruudessa sen kellon mukaan, joka lähtöpaikassa osoitti sapatin alkamisen ja loppumisen. Hällä väliä rabbit Israelissa.

Ajankulku ei ole sidottu maan pyörimiseen mitenkään. Ainoastaan ajankulun osoittaminen päivä/yö erolla on. Jos et usko, niin mene viikoksi bunkkeriin ja katso kulkeeko aika vai ei.

Lue lisää

itsessään yhtään mihinkään. Itsessään olevaa aikaa ei ole edes olemassa vaan aika on aina suhteessa johonkin.

DDT666 kirjoitti:

Hän kirjoitti:

"Sukkulan mukana avaruuteen mennyt juutalainen vietti 24-tunnin sapatin avaruudessa sen kellon mukaan, joka lähtöpaikassa osoitti sapatin alkamisen ja loppumisen. Hällä väliä rabbit Israelissa."

Saman logiikan mukaan suomalainen maailmanympärimatkaaja viettäisi sapattia tai sunnuntaita vaikkapa Kiinassa Helsingin horisontin mukaan, jos olisi lähtenyt matkalle Suomesta.

Mutta kun ollaan 180. pituuspiirin vaiheilla, tapahtuukin yllättävää:

Ollaan vaikkapa lentokoneessa lentämässä Australiasta Yhdysvaltoihin tai päin vastoin.

Siitä riippuen, kumpaan suuntaan ollaan matkalla, jos lähtöpäivä ja -aika on valittu sopivasti, käy joko niin, että kun harras lentomatkustaja juuri on ehtinyt viettää muutaman minuutin sapattia, koneen kapteeni kuuluttaa "Hyvät matkustajat ... ja muuten huomautan, että nyt onkin jo sunnuntai"

tai vaihtoehtoisesti käy niin, että kun harras lentomatkustaja on saanut sapatin melkein loppuun vietetyksi, hänelle ilmoitetaan, että uusi lauantai on alkanut.

Kuinka näissä olosuhteissa sapattia vietetään "Helsingin kellon" mukaan, tai edes Jerusalemin kellon mukaan?

Lue lisää

sapattia Helsingin horisontin mukaan. Tosin siinä saattaa käydä niin että kun tämä harras adventisti sitten yrittääkin mennä Helsingin horisontin mukaan viettämänään sapattina Ohiossa adventtikirkkoon, siellä onkin sunnuntai. Kirkon ovat ovatkin kiinni ja pastori-talonmies katsoo "misiksensä" kanssa akkunasta, että mikä törppö sunnuntainviettäjä se tuolla kirkon ovea kolistelee.

DDT666 kirjoitti:

Kai A kirjoitti:

"Alaskat ja Tongat ovat tietenkin eri juttu. Niissä viikkorytmin muuttuminen liittyy kansainvälisen päivämäärajan määritykseen."

"Päivämäärajan täytyy tietenkin kiertää asutut alueet ja tässä on vuosien varrella tehty muutoksia milloin enemmän ja milloin vähemmän loogisesti. Mitään suurempaa vaikeutta asiaan ei liity. Jos haluaa, sapattia voi aivan mielekkäästi viettää niin pohjolan kaamoksessa kuin Tongan helteessä... tervettä järkeä siihen tarvittaneen, mutta ei sitäkään kovin paljon."


Kai A on viisas mies, olen tavannutkin.

Siksi ihmettelen, _miksi_ hän heittäytyy yksinkertaiseksi viestissään, josta yllä kaksi poimintaa.


Ongelmanahan on se, kuka saa määritellä, milloin Alaskassa, Tongalla tai vaikkapa Suomessa on lauantai tai sunnuntai.

Kain viestistä saa sen käsityksen, että suomalaista adventistia ei hievauta pätkääkään, kuka määrää uskonasioista maapallon toisella puolella, Jumala vai maallisten viranomaisten oikut.

Mistä siellä adventisti tietää, viettääkö hän oikeaa päivää, kun _siellä_ on muuteltu viikkojärjestystä?

Jos kirkolle ei ole väliä, mitä päivää adventisti viettää SIELLÄ, miksi kirkolle on väliä, mitä päivää ihmiset pyhittävät TÄÄLLÄ???

Ongelman ydin on se, kuka saa määrätä ajat ja lain, Jumala vai viranomaiset.

Miten suu pannaan, jos viranomaiset ihan piruuttaan määräisivät, että sitä päivää, jota Euroopassa on totuttu kutsumaan sunnuntaiksi, tietystä päivämäärästä eteenpäin kutsutaankin lauantaiksi?

Juutalaiset ovat tässäkin asiassa olleet adventisteja viisaampia. Israelin päärabbeista ainakin toinen julisti aikoinaan (siltä varalta, että avaruuslennolle pääsisi joku juutalainenkin), että avaruudessa ei tarvitse eikä voikaan viettää sapattia, koska maata kiertävässä nopeakulkuisessa aluksessa aurinko voi nousta ja laskea useita kertoja vuorokaudessa.

Jokunen vuosikymmen sitten Lapissa ja vähän etelämpänäkin moni adventisti päätti, että perjantaisin heidän perheessään sapatti alkaa klo 18 Jerusalemin aikaa, eikä talvisydännä esim. klo 13 tai juhannuksena klo 24.

Olisitko Kai niin ystävällinen ja ja toistaisit, mitä EGW vastasi, kun häneltä Norjan adventistit kysyivät tästä ongelmasta. Jos minä siitä kerron, useimmat pesunkestävät adventistit kun eivät usko.

Lue lisää

En tuota viisautta menisi kehumaan... Se, mitä halusin sanoa oli, ettei asiassa ole mitään voittamatonta ongelmaa sellaiselle, joka tahtoo sapattia viettää.

Tottahan se on, että palloltamme löytyy kaksi tai oikeastaan kolme aluetta, joissa sapatin vieton aika ei ole itsestään selvyys.

Pohjoisessa tai etelässä olevat ihmiset joutuvat päättämään alkavatko sapatin talvella kello 12 tai kello 18 tai johonkin muuhun aikaan. (... ja itse pidän raamatullisimpana ja järkevinpänä mainittua jotakin muuta aikaa.)

Edelleen mainitun vuorokausirajan tuntumassa asuvat ja rajan ylittävät joutuvat samoin etsimään jotakin järkeenkäypää ratkaisua. Sehän on varsin hauska paikka siinäkin mielessä, että jos hyppää rajan yli oikeaan aikaan niin voisi vaikka saada pitkänkin jakson, jossa ei ole ollenkaan sapattia tai sitten hyppimällä oikeaan aikaan päinvastaiseen suuntaan saisi iloita(?)kahden vuorokauden mittaisesta sapatista.

Järkevä ihminen, jos haluaa sapattia viettää, tuskin tekisi kumpaakaan.

Olen varma, että jos esim. Alaskassa venäläisaikana oli venäläjältä sinne siirtynyt juutalainen (adventistejahan siellä tuskin silloin oli) niin hän tietenkin piti sapattia käytössä olevan kalenterin mukaan ja amerikkalaisaikana siellä asuva seitsemännen päivän baptisti puolestaan amerikkalaiseen aikaan.

Ilmeisesti DDT lähtee siitä olettamuksesta, että ollakseen jumalallinen sapatin pitää olla absoluuttisesti määriteltävissä kaikkiin olosuhteisiin. Näinhän ei ole. Sapattia ei ole määritelty kuuhun eikä marsiin eikä linnunradan vastakkaiseen päähän sen enempää kuin edellä mainittuihin paikkoihin. Näin ollen en mainittua absoluuttisuutta odota.

Aivan samoin kuin sapattia pitävien kristittyjen sapatinviettotavoissa voi olla suuriakin eroja, voi eroja yhtä hyvin olla myös viettoajassa. Maailmani ei kaadu, jos sattuisi vaikka löytymään adventisteja tai muita sapattia pitäviä, jotka kaikki jossakin mainituista perifeerisistä paikoista viettävät sapattia vähän eri aikaan.

Tiedän, mitä itse tekisin ja kuinka muita neuvoisin, jos asuisin vuorokausirajan tuntumassa, mutta koska olen mainitun rajan vain kerran ylittänyt ja silloinkin yli kymmenen kilometrin korkeudessa en voi väittää kantani perustuvan suureen paikalliseen tuntemukseen.

Eli parasta, kun Lapin ongelmia ratkovat ne, jotka siellä asuvat ja vuorokausirajan ongelmia puolestaan rajan tuntumassa asuvat. Ei sapatti siihen kaadu, että jotkut ovat joskus onnistuneet päätymään johonkin enemmän tai vähemmän vammaiseen ratkaisuun.

Vastaukseni kysymykseen kuka ratkoo on siis se, että viettäjä päättäköön asian itse.

EGWn Norjajutuista on mielessä joku todennäköisesti apokryyfinen lausahdus. EGW CDni ei löydä aiheesta mitään. Sen sijaan Norjan seurakunnan pääkonferenssille tekemästä sapatin alkua koskevasta kysymyksestä löytyisi tarinaa. Valitettavasti annettu vastaus ei mielestäni edusta edellä peräänkuulutettua tervettä järkeä.

Kai

itse osoitti mannaihmeellä mikä päivä on seitsemäs. Ihan sama millä nimellä sitä sitten kutsutaan. Mikään kalenterimuutos ei ole vaikuttanut mitenkään seitsemänpäiväiseen viikkorytmiin. Seitsemäs päivä on edelleen seitsemäs päivä. Että ihan turhaan yrität saada minua viettämään sunnuntaita. En aio sitä koskaan viettää. Olen ja pysyn sapatinviettäjänä täysin riippumatta siitä mitä täällä kirjoitellaan.

koska Jumala kirjoitti:

itse osoitti mannaihmeellä mikä päivä on seitsemäs. Ihan sama millä nimellä sitä sitten kutsutaan. Mikään kalenterimuutos ei ole vaikuttanut mitenkään seitsemänpäiväiseen viikkorytmiin. Seitsemäs päivä on edelleen seitsemäs päivä. Että ihan turhaan yrität saada minua viettämään sunnuntaita. En aio sitä koskaan viettää. Olen ja pysyn sapatinviettäjänä täysin riippumatta siitä mitä täällä kirjoitellaan.

Lue lisää

Ei sitä ihminen tiedä mitä huominen tuo tullessaan. Ei ole ollenkaan mahdotonta, että joku sunnuntaiaamu heräät "sunnuntainviettoherätyksen" saaneena ja sitten kerrot toisillekin kuinka nyt vasta ymmärrät asiat oikein ja uudella tavalla. :)