Ihminen on ainoa olento, joka pystyy muokkaamaan ympäristöään suuressa mittakaavassa. Se voi luoda uutta, tuhota kaiken, muokata luonnon aikaisempia luonnoksia. Ihmisellä on kyky puuttua kaikkeen parhaaksi näkemällään tavalla. Aikaisemmin uskottiin, että tällaiset oikeudet ovat vain Jumalilla, mutta tämä oikeus onkin siirtynyt jumalille. Ihminen on ainoa jumala, joka universumista löytyy. Näin totean, että Jumalat ovat kuolleet, mutta jumalat elävät.
Jumalat ovat kuolleet, mutta jumalat elävät.
hooass
7392
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Näin on.. ainakin sihen asti kunnes linnunradan keskuksessa kehittynyt elämänmuoto löytää meidät kierteishaaran asukkaat.........
Tuskin heistäkään Jumalina puhuttaisiin, korkeintaan kehittyneempinä yksilöinä.
"Ihminen on ainoa olento, joka pystyy muokkaamaan ympäristöään suuressa mittakaavassa. Se voi luoda uutta, tuhota kaiken, muokata luonnon aikaisempia luonnoksia."
Mikä on suuri mittakaava? Eiköhän joakinen olento muokkaa ympäristöä, ja mittakaava on ainoastaan suhteellinen asia.
Ei ihminen ole mitenkään erilaienen muihin otuksiin verrattuna;se on tavallaan oman näkövinkkelimme luoma illuusio etä olisimme. Jos katsotaan ihmistä maailmankaikkeuden mittakaavassa, olemme kärpäsen kanssa aika pitkälti samalla tasolla.
Suuri mittakaava on sellainen, notta olennon muokatessa elinympäristöään (tässä tapauksessa täytyy puhua maapallosta) tarpeeksi se muuttuu elinkelvottomaksi. Tähän pystyy Maan päällä vain ihminen, ei esimerkiksi heinäsirkat. Jos heinäsirkkalauma syö jonkun alueen puhtaaksi, ne muuttavat muualle. Lopulta kun sirkat ovat syöneet kaiken mahdollisen, eikä ole enää paikkaa minne mennä, ne kuolevat ravinnon puutteeseen.
Maailmankaikkeuden mittakaavassa ihminen asettuu samalle viivalle näiden heinäsirkkojen kanssa. Käytettyämme kaiken maan päällä olevan ravinnoksi kelpaavan, me kuolemme.
"Suuri mittakaava on sellainen, notta olennon muokatessa elinympäristöään (tässä tapauksessa täytyy puhua maapallosta) tarpeeksi se muuttuu elinkelvottomaksi."
Enpä usko etä ihmiselläkään riittää resursseja muuttaa planeettaamme ihan elinkelvottomaksi. Elinkelvoton on niin äärimmäinen asia. Planeettamme eliöstö on kohdannut monia katastrofeja ja aina se on selvinnyt. Onhan ilmasto melko herkkä kokonaisuus mutta sen totaalinen romahtaminen vaatii varmasti paljon enemmän kuin mitä ihminen koskaan kykenisi tekemään.
Ihminen on toiminnallaan aiheuttanut aavikoitumista. Noin 10000 vuotta sitten nykyisen Saharan alueella oli paljon viljelyskelpoista maata, ei enää. Täällä hetkellä aavikot kasvavat joka puolella. Lämpötilan nousu ja sateiden paikallinen väheneminen ei ainakaan auta vähentämään aavikoitumista. Ihminen ei tietenkään pysty muuttamaan planeettaa elinkelvottomaksi, vain itselleen elinkelvottomaksi. Se olisi tietenkin pitänyt sanoa tarkemmin. Elämä aina jatkuu, sopeutumiskykyisimmät eli vahvimmat jatkavat elämäänsä. Jos ihminen sattuisi katoamaan, niin elämä jatkuisi.
Tuli tuossa mieleen parikin rituaalin omaista tapahtumaa. Rituaalit , juhlallisuudet ja muistojen kunnioittaminen. Tietysti on asioita joita kannattaa pohtia , mikä merkitys kullakin asialla on. Tarkoitan nyt vaikkapa juhlapuheella, täytekakulla, lahjoilla ja niin edelleen.
Tavarat ovat tavaroita, esineet esineitä, juoma on juomaa, mutta juoman merkitys muuttuu kun kohotamme maljan ja sanomme :'Terveydeksi!'
Käsittääkseni nykyihmisille rituaali, käytäntö on olennaisin osa mitä tahansa tapahtumaa mutta merkitys on se painoarvoista suurin.
Pyhitämme arvokkaat asiat, joille annamme merkityksen, paremman painoarvon tai mainostamme jonkin asian terveyttäedistävää vaikutusta.
Lisäksi hyvän toivottaminen, sen merkityksen näkeminen pelkänliikkeen toistamisen sijaan , väläyttää rituaalin ja tavan, merkityksen ja teon eron.
Ihminen voi helposti mitätöidä tapoja, tuomita rituaaleja. Se mikä on vierasta, sitä vieroksutaan.
Mutta otetaan esimerkiksi peseytyminen, virkistäytyminen , puhdistautuminen tai vaikkapa aterioiminen. Se että valmistat aterian itse, valmitat juhlaa, illallista tai pika murkinaa. Merkitys jonka annat rualle syödessäsi voi olla aivan toisenlainen rituaalina tai toistettuna tapana.
Tämä on vaikea ymmärtää. Juoma maistuu raikkaammalle , jos sitä juodessaan vaikka miettii kuinka onnellinen voi olla saadessaan maistella puhdasta vettä.