Minä olen miettinyt monta vuotta yhtä asiaa,siis mikä on järjenjuoksu naisella,joka jaksaa katsoa juovaa miestä 20v.Kun mies raitistuu ja alkaa esittää ihan omia,rehtejä mielipiteitä,niin johan kolahti.Saatikka jos joku toinen nainen sanoo miehelle päivää!!Voihan vitalis,lapsia on neljä ja tekisi mieli jatkaa,mutta en uskalla käydä kohta ulko-wc:ssä ilman todistajaa.Tämä on siis luulotautia ilman mitään syytä.Tilanne on hassu,koen kyllä vahvasti,että jopa raittiina kelpaan vielä jollekin.Olen jo 47v. Kerro mielipiteesi,kiitos!!
onko naisella logiikkaa???
karkuun vai päin?
3498
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Menettämisenpelko taitaa kummitella taustalla.
Oletko kenties viestittänyt tahattomasti ettei vaimosi kelpaa enää raitistuttuasi..
Myös vaimollasi on ollut alkoholi-ongelma 20vuotta. Teidän kannattaisi jutella asia halki,
oikeen kunnolla!
Vaimohan ei juomaria ottanut vaan kasvoi siihen 20 vuodessa? Rakkaus on voima, jota ei tyhjentävästi selitä, mutta se kun juomari lakkaa juomasta on jo melkoinen muutos totuttuun. Se on mielen kaaos tavallaan sekin. Kärsijä et olekaan enää sinä, nyt oireilee vaomosi kun sinä tervehdyt...voisihan se olla perheessä vaikka lapsikin sijaiskärsijänä. 20 vuotta juomista tekee urat jollain lailla. Nyt kun sua vahditaan, sehän ei (anteeksi mutta mua naurattaa) ole sinänsä paha merkki, hänhän taitaa kuule välittää sinusta! Ei ole varma kelpaako enää uudelle sinulle, juopolle vaikka kelpasikin. Oireet ja ilmenemismuodot ovat monet. Jos ette itse omin neuvoin pääse ratkaisuun joka teitä molempia miellyttää hakekaan asiantuntija-apua vaikka seurakunnan tai perheneuvonnan pakeilta. Tehkää tästä menneestä opin pohja uuden elon taipaleelle jota alatte rakentaa yhdessä. Valmiiksi elämää ei saa kukaan, mutta se yhteistyö vasta- ja myötäleineen on parasta. Suuret halit teille. Älä pakene vaan ole vahva! 20 vuotta olet "tuuminut" asioita, näytä nyt:))
Se on raskasta elämä sinullakin. Tiedän kokemuksesta, kun itse erosin mihestäni joka oli kovin luulotautinen ja mustasukkainen. Kohdallani oli ero paras ratkaisu. En kadu elämääni se on ollut raskasta mutta antoisaa kaikesta huolimatta ja en jäänyt yksin, sillä onhan mulla lapset nyt ilonani. Toivon että olet tehnyt elämässäsi hyviä päätöksiä ajatellen ennenkaikkea itseäsi. Sillä toistahan et voi muuttaa, Elämäsi kyllä. Tsemmpiä sinulle ja Koita jaksaa...