Olen sellainen ollut itsekin joskus. Mutta uskoontultuani ymmärsin Raamatusta, että "ÄLKÄÄ JUOPUKO VIINISTÄ, SILLÄ SIITÄ TULEE IRSTAS MENO." No, eihän se minulle kuulu jos sinulla sellainen meno onkin päällä. Mutta Jeesus ei juopotellut, enkä minäkään enää.
" Luther oli profetaalinen hahmo, joka ei luonut mitään uutta vaan palautti kirkon juurilleen. Siksi linjamme on sama kuin Jeesuksen ja apostolien." Niinpä valitettavati Luther palautti, - niille katolisille inkvisitiojuurille. Ei Jeesus ja apostolit olleet sellaisilla juurilla, sinä valehtelet hädissäsi, kun et kykene muuttamaan historiaanne.
Niistä lähteistä sinulle saa tolkuttaa jatkuvasti: etkö osaa lukea? Mutta laitetaan nyt vielä uudestaan: P. Lattu, G. Westin, Chick Publications, Poul Borchsenius, Samuele Bachijoggi, U. Muroma, T. Koilo.
Minulla on työkiireitä, joten en ehdi yhtä mittaa olemaan koneen ääressä, joten etsi itse ne kirjat tekijännimien perusteella. Alalta on PALJON hengellistäkin kirjallisuutta, niin että sinullekin voisi valjeta se selviö, että oikeassa Raamatussa ei lapsikasteita ilmene missään eikä milloinkaan suoritetun.
" Luther oli profetaalinen hahmo, joka ei luonut mitään uutta vaan palautti kirkon juurilleen. Siksi linjamme on sama kuin Jeesuksen ja apostolien." Niinpä valitettavati Luther palautti, - niille katolisille inkvisitiojuurille. Ei Jeesus ja apostolit olleet sellaisilla juurilla, sinä valehtelet hädissäsi, kun et kykene muuttamaan historiaanne.
Niistä lähteistä sinulle saa tolkuttaa jatkuvasti: etkö osaa lukea? Mutta laitetaan nyt vielä uudestaan: P. Lattu, G. Westin, Chick Publications, Poul Borchsenius, Samuele Bachijoggi, U. Muroma, T. Koilo.
Minulla on työkiireitä, joten en ehdi yhtä mittaa olemaan koneen ääressä, joten etsi itse ne kirjat tekijännimien perusteella. Alalta on PALJON hengellistäkin kirjallisuutta, niin että sinullekin voisi valjeta se selviö, että oikeassa Raamatussa ei lapsikasteita ilmene missään eikä milloinkaan suoritetun.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Iske lujempaa! Raamatulla!
TUOPIN JÄLJET
Miksi valitus, vaikerrus vainen
Sinun huuliltas kohoaa noin?
- Itse aiheutit sinä kaiken:
ALKO valmisti; sinä sen joit.
Sinun elämäs tuhotyössä
auttoi ALKO, vaan valinta sun –
ja sä päätit: ”Myyjät yössä
taas saa auttaa janossa mun.
Kaupat kiinni on, ei edes kaljaa
kauppiailta nyt saada voi,
mutta kujilla virtaa viinaa:
sieltä pullon tää kaveri toi.”
Tovi vierähti, pääsi täyteen
sinä kiskaisit, petetty mies.
Meni muistikin sulta jo hiiteen,
nelinkontin sä etsit ties.
Kotiin saavuit, siell’ vaimos ja lapset
jo vavisten vartoneet on.
Puolisollasi harmaantuu hapset
onhan menosi mahdoton.
Juopposeurat ja mennehet muistot
heitä menemään, roskaa ne vain.
Kierrä kaukaa kaikki ne puistot,
joissa kierteen voit aloittaa ain.
Etsi seuraa sä Jumalan lasten
niin voit kokea pelastuksen.
Ja Jeesus hyvä on Paimen:
Hän sua johtavi eellehen.
Elämääsi saat ilon ja valon,
sekä onnen myös todellisen.
Toivon: pian teet päätöksen jalon:
”Sua Jeesus mä seuraelen!”
minä heittelisin samanlaista törkyä kyseenalaistaisit uskoni varmasti. Kiinnitä sanoihisi enemmän huomiota:
1) En juovu viinistä, jos juon pari lasia kuukaudessa.
2) Millä perustelet irstaat menoni?
Sinun tulee tehdä päätös: Minä joko todella olen jonkin sortin juoppo ja menoni ovat irstaat. Samalla kuitenkin tuomitset Jeesuksenkin alkoholistiksi ja huoraksi. Toinen vaihtoehto on, että me emme ole juoppoja emmekä irstaita.
En jaksa lukea tuollaista perkeleen oppia, anteeksi vaan. Koska kuitenkin vänläät vastaan voin antaa esimerkin: Miksi ehtoollisessa ei olisi Kristuksen ruumis ja veri?
Nimimerkki "Kilvoituksessa" on niin järkkymättömästi perustellut mielipiteensä, että melkosen tyhmä saa olla jos vielä jaksaa inttää vastaan kaiken maailman epäloogisilla ja monimutkaisilla vastaväitteillä. Mutta kai se on sitten asenneongelma toisilla.
näitä järkkymättömiä mielipiteitä. Itse en ole niitä hänen teksteistään lukenut.
Perusteleppa väitteideni epäloogisuus ja monimutkaisuus?
Eikö epäloogista ole Sola Scripturan käyttö silloin kun oma järki antaa siihen luvan. Tämä on "Kilvoituksessa"-nimimerkin kirjoituksista paljastuva fakta.
ja totuutta.
On kiva lukea se!
itserakasta tekstiä. Lahkolaisen raivollako kirjoittelet tänne karismaattista kilvoittelua (toisten mustamaalaamista oman itsensä pönkittämiseksi)? Kilvoittelija voisi vilvoitella avannossa...
luetun ymmärtämisessä, vai alatko heti 'hätävarjelun liioittelun' linjan, ettei tarvitsisi tehdä parannusta niistä 'mäyräkoiristasi'. No - älä sure: oppi-isäsi Luther oli lukemieni lähdetietojen mukaan varsin 'mukiinmenevää' sorttia ja ehkä se olikin syy, että hän antoi aihetta seuraavanlaisiin teksteihin:
Tässä laissa lausutaan mm. näin:
“— — — Vaikka yleisessä laissa on määrätty, ettei kukaan, joka ennen kristillisessä järjestyksessä on kastettu, saa uudelleen eli toista kertaa mennä kasteelle eikä kukaan myöskään saa sellaista kastaa, ja vaikka etenkin keisarillisissa laeissa kuolemanrangaistuksen uhalla on kielletty niin tekemästä, — — — niin huomaamme kuitenkin päivittäin, että vastoin vanhaa juurtunutta oikeutta ja meidän määräystämme vastaan tämä vanha, monia satoja vuosia sitten kielletty ja kirottu kasteenkertojain lahko yhä enemmän ja yhä tuhoisammin puhkee esiin ja pääsee valtaan -
Estääksemme tätä onnettomuutta ja kaikkea, mikä siitä voi seurata, ja ylläpitääksemme rauhaa ja yksimielisyyttä Pyhässä Valtakunnassa, ja samalla kukistaaksemme kaikki väittelyt ja epäilyt, jotka rangaistuksen johdosta voisivat liittyä kasteenkertomiseen, uudistamme me entiset keisarilliset lait ja myös yllä mainitun käskymme sekä käskemme, julistamme ja määräämme keisarillisen valtiutemme, tietomme ja tahtomme mukaisesti: että jokainen kasteenkertoja ja jokainen uudestikastettu, täysi-ikäinen mies tai nainen on tuomittava ja vietävä luonnollisesta elämästä kuolemaan tulella tai miekalla tai muulla sellaisella henkilön olosuhteiden mukaan ilman edelläkäypää papillisten tuomarien inkvisitiota. Ja heidän saarnaajiaan, johtajiaan ja kapinallisiaan, jotka kuuluvat kasteenkertojain kuuluisaan paheeseen, samoin kuin niitä, jotka siitä pitävät
7 — Rajankäyntiä kastekysymyksestä
s.97
kiinni ja jotka uudelleen lankeavat, ei suinkaan ole armahdettava, vaan heidän suhteensa on ryhdyttävä ankariin toimenpiteisiin rangaisten heitä lakimme ja määräyksemme mukaan. — — — Me tahdomme myös, että jokaisen on annettava kastaa lapsensa kristillisen järjestyksen ja tavan mukaisesti. Mutta hän, joka tätä halveksii eikä tee sen mukaan, vaan uskoo, ettei lapsenkaste ole mitään, hän on, jos hän uskaltaa sitä jatkaa, oleva yllä mainitun lakimme määräysten alainen. — — Näin oli uskonpuhdistuksen ihanaa kevättä seurannut kamala takatalvi, jota jatkui vuosisatoja. Uskonpuhdistuksen miehet kirjoittivat innoissaan kiihotuskirjoja ja kirouksia, ja valtiomahti miekalla ja hirsipuulla pani ne täytäntöön sotien “puhtaan opin” puolesta.
V. 1532 kirjoitti Luther, ettei mikään esivalta saa suosia maassa sakramenttilaisia ja kasteenkertojia. Jokaisen alamaisen velvollisuus on ilmoittaa nurkkasaarnaajat esivallalle rangaistaviksi. He ovat muka kova korvaisia heittiöitä, joiden perkeleellinen lahko saa kiittää helvetin henkiä olemassaolostaan."
Kysymyksesi "Lahkolaisen raivollako kirjoittelet tänne karismaattista kilvoittelua (toisten mustamaalaamista oman itsensä pönkittämiseksi)? "- on siis väärässä osoitteessa. Mielestäni noin kirjoittelevilla herroilla on sitä aitoa 'lahkolaisten raivoa, joten avanto olisi teille itsellenne suureksi hyödyksi. Varsinkin niiden kaljahuurujesi häivytykseen.
Jeesuksen sanat sinulle: "Oikein Esaias on ennustanut teistä, ulkokullatuista, niinkuin kirjoitettu on: 'Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana;
7 mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä. " (Mark. 7: 6,7)
Siis kenen kirjasta tuo on? Voitko antaa koko nimen yms.?
vain siihen vauvavaleluarmoosi. Et ole Jeesus, jonka sanoja yrität muuntaa itsellesi sopivaan muotoon.
"mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä."- sopii sinuun hyvin: vauvavalelu on ihmiskäsky. Ethän kyennyt OIKEASTA RAAMATUSTA löytämään aiemmissa keskusteluissa yhtä (1) paikkaa vauvavalelusi tueksi. Auttaisikohan sinua ne 'pienet' että rauhoittumaan.
vauvavalelua vaan uskovien kastetta, ehkä tästä johtuu sekaannus.
Upottaminen ei ole välttämätöntä: Jeesus käyttää samaa verbiä isojen astioiden puhdistamisesta kun kastamisessa.
Jeesuksen käskyä noudatan, en yli enkä ali kirjoitusten.
Sinun alkoholipoliitiikkasi muistuttaa farisealaisuutta ja siihen nuo Jeesuksen sanat sopivat osuvasti.
Kivoja nuo vihjailusi. Minäkin voin alkaa osoittaa tätä "kristillistä rakkautta" vihjailemalla sinun olevan kaappihomo tai pedoifiili.
vihjaile vapaasti. Mitä tuohon alkoholipolitiikkaan tulee, ei täysraittius ole farisealaisuutta: siihen sinuakin kehoittaisin. Minulla on alkoholinkäytön eri asteista kokemusta sekä omakohtaisesti että työntekijöitteni osalta. heissä oli sellaisia, jotka saatoivat olla siitä johtuvissa suurissa vaikeuksissa. Eräskin joi morsiamensa kuoltua itsensä hengiltä, kun ei ollut kykyä kestää paineita.
Olin joskus Hurstin Veikon kanssa työyhteydessä ja hän opetti ehdotonta raittiutta ja Jeesusta Pelastajaksi. Hän siis oli mielestäsi fariseus! Vaikka henk.kohtaisesti näin, kuinka hän pani uuden karvalakkinsa talvipakkasella viluissaan värjöttävän 'raukan' päähän. Osti lahjoitusvaroilla lapikkaat esim. minulle ja kaverilleni, jotka olimme hänen työssään silloin, eikä meillä olllut itsellä varaa. Kun Veke tuli uskoon (avioliiton hajoamispisteessä ja viinan viemänä), hän oli polvillaan eräässä Hesan kirkossa ja katui syntejään, pyysi Jeesusta avuksi ja yhdessä Lahja-vaimonsa kanssa meni uutena miehenä kotiinsa: ensi töikseen tyhjensivät jääkaappinsa ja veivät apuja siltojen alla majaileville avuttomille. --Että sen sortin fariseus, - jos häntä osoitat sormella ja minua samoin, kiitän kunniasta!
En minä mitään vihjaile, vaan itse vihjasit taannoin 'kohtuukäytöstä'. Ja koska minä en teeskentele olevani raitis vaan olen sitä ilman 'kohtuullista ottamistakin', en ole siis fariseus. Jos olet käynyt GALLERIASSANI, et kai tosissasi voi väittää, että olisin pedofiili tai kaappihomo. HYI SINUN YRITYKSIÄSI! Minulla on sentään 6 tervettä lasta: todistaako se muka homoudesta? Montako sinulla on ?
nämä päästä heittämäni vihjailut ovat ihan yhtä osuvia kuin se, että sanot pari lasia/kuukausi- juovaa ihmistä alkoholisoituneeksi ja uskosta osattomaksi.
Jos Hursti teki raittiudesta jonkin sortin dogmin, niin hän tässä asiassa oli farisealainen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että hän ei olisi ollut sellaisenakin Kristuksen oma rakas lapsi.
kun teikäläiset ovat isiensä tavoin aina yhtä valmiit syyttämään jumalan edessä täyttä titta tekeviä: 'senkin farisealainen', 'senkin kerettiläinen', 'senkin uskovainen','senkin lahkolainen' jne. Tuo viimeksi mainittu on kaikkein suosituin sinun tapaistesi kielenkäytössä. Mutta kunniaksemme me ne nimet kannamme: "ei opetuslapsi ole Mestariansa / Opettajaansa suurempi".
Jos noin vähään tyydyt, niin mikset sitten ole TÄYSRAITIS? Onko sinulla siis edelleen jonkin asteinen himo siihen, kun täytyy sen verran ottaa?
Vaikka en ollut Hurstin Veken kanssa kaikista asioista samaa mmieltä, niin kyllä minä nostan hänelle, edesmenneelle, kuitenkin hattua ja korkealle. Näinhän itse sen vaivannäön ja näin itsekin sitä vaivaa silloin, kun puuhasimme seim. Kuusiluotoon asunnottomien alkoholistien kesäleiriä. Saimme monilta firmoilta myös työmme tueksi ruokaa, puutavaraa (minultakin), maaleja, kattopeltiurakointia jne. He eivät suhtautuneet siihen työhön kuten sinä: sanojesi mukaan Veikko ja Lahja olivat FARISEUKSIA.
Olet ensimäinen sellainen, joka leimaa TÄYSRAITTIUTTA PAINOTTAVAN alkoholistien parissa uhrautuvaa työtä tekevän tekopyhäksi fariseukseksi. Sanon suoraan, mitä sinun pitäisi tehdä: HÄVETÄ JA RANKASTI SITTENKIN!
Ainin... unohdin sanoa juovani joka viikko ehtoollisviiniä. Olen kai helvettiin menossa?
Jos syö jotain ruokaa tms. jonka kanssa viini sopii, niin miksi ei? Raamattu ei missään kiellä viinin vähää käyttöä.
En sanonut, että he ovat farisealaisia. Sanoin, että jos Veikko loi uusia dogmeja, joilla ei ollut raamatullista perustaa (absolutismi), niin se oli farisealaisuutta.
Henkilökohtaisesti positiivisia tuntemuksia näitä kahta kohtaan, mutta en silti olisi epäillyt kehottaa parannukseen väärästä opista tms. jos he olisivat hakoteillä.
pidän kunnia-asianani olla siinä nykyisin niin perin pienessä joukossa, jotka eivät käytä alkoholia missään muodossa. En ole siitä vähääkään kiinnostunut. Tunsin erään 7:n päivän baptistipastorin, joka itse oli entinen alkoholisti. Teki evankeliumin työtä ja olin minäkin joskus hänen kanssaan kokousta pitämässä. Hän perusti erääseen kaupunkiin seurakunnan ja toimi siinä pastorina - siihen saakka, kunnes lankesi. Hän perusteli viinin käyttöään juuri siten kuin sinäkin - ja heilläkin oli niitä ehtoollistilaisuuksia usein: en tiedä, olisiko nyt sentään ollut joka viikko.. Mutta juomahimo iski entiseen alkoholistiin ja mies alkoi sitä viiniä lipittämään pikku hiljaa. Niin kävi, että ottaessani yhteyttä monia vuosia edellisen tapaamisemme jälkeen (löysin hänen vaimonsa puh.numeron ja soitin hänelle) hänen vaimonsa kertoi, että he asuvat erossa ja ettei miehen kanssa voinut tulla enää juttuun, sillä hänet oli viininhimo vienyt uudelleen alkoholin suurkuluttajaksi.
Tuollaisten tapausten valossa ei ole suotavaa uskoa tunnustavan käyttää lainkaan alkoholia, sillä " Hyvä on olla lihaa syömättä ja viiniä juomatta ja karttaa sitä, mistä veljesi loukkaantuu tai joutuu lankeemukseen tai heikoksi tulee." Paikkaa tulee soveltaa sen mukaan, kuin niitä 'veljiä voisi loukata'.
Teikäläisten keskuudessa pätevätkin ihan omat säännöt muutenkin. Mutta uskovien joukossa - vapaissa suunnissa - ei alkoholia käytetty ainakaan aiemmin. Nyt en tiedä, sillä en ole itse paljonkaan käynyt piireissä.
" Henkilökohtaisesti positiivisia tuntemuksia näitä kahta kohtaan, mutta en silti olisi epäillyt kehottaa parannukseen väärästä opista tms. jos he olisivat hakoteillä. "
--Et olisi ollut mikään parannukseentekokehottaja heidän suhteensa, vaan asia olisi ollut tasan tarkkaan toisinpäin. Kyllä heidät sen verran tunsin. Eikä heillä olisi ollut kanttia tuota jaloa työtä edes tehdä, jos he olisivat käyttäneet viiniä tai olutta - tai väkevämpiä edes vähäisessä määrin.
"Raamattu ei missään kiellä viinin vähää käyttöä. "
Totta, päinvastoin:
¨Älä enää juo pelkkää vettä, vaan käytä vatsasi ja toistuvien vaivojesi vuoksi vähän viiniäkin.¨ (1. Tim. 5:23)
Näin siis kirjoittaa Paavali hengelliselle pojalleen Timoteukselle.
Ja samassa kirjeessä hän mainitsee, että VIINIÄ EI SAA KÄYTTÄÄ LIIKAA(!!). Miten viiniä voi käyttää liikaa, jos sitä ei saa karismaattisen kilvoittelijan mukaan käyttää ollenkaan -- vaan oltava absolutisti?
¨Myös seurakunnanpalvelijoiden on oltava arvokkaita ja vilpittömiä. He eivät saa käyttää liikaa viiniä eivätkä tavoitella omaa hyötyään.¨ (1. Tim. 3:8)
Muinoin viini oli arkipäiväinen ja yleisin juoma mitä juotiin esim. ruokailun yhteydessä. Historia ja Raamattu näin meille todistaa. Uskovat jotka ottivat osaa ehtoolliseen, joivat viiniä.
Mutta ääriuskovat ovat kehittäneet itselleen dogmin jota noudattaa; viiniä ei saisi juoda. Ehtoollisellakin juovat mehua(?). Usein on niin, että alkoholistit ovat vaihtaneet vanhan riippuvuuden uuteen -- siis alkoholin uskoon. Tämä ei toki ole huono asia vaan hyvä! Mutta turhaan he niille napisevat jotka juovat silloin tällöin lasillisen tai pari.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
¨Ja Melkisedek, Saalemin kuningas, toi leipää ja viiniä; hän oli Jumalan, Korkeimman, pappi.¨ (1. Moos. 14:18 )
¨Jumala antakoon sinulle taivaan kastetta ja maan lihavuutta, jyviä ja viiniä yllin kyllin.¨ (1. Moos. 27:28)
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Huom: tuossa puhutaan viinistä, EI MEHUKATISTA.
Stalin oli venäläinen ja tappoi 30 miljoonaa venäläistä tai Hiltler oli itävaltalainen ja tappoi 6 miljoonaa juutalaista: Paetkaamme pakokauhun vallassa näiden maiden kansalaisia, koska he ovat ihan samanlaisia?
Siteeraat ehdonvallanasioita käsittelevää kohtaa. Ei ole perustetta viinin dogmatisoinnille, varsinkin kun muaalla Raamatussa viinin käyttöä vähäisessä määrin pidetään hyvänä asiana.
Puhuin parannuksesta opillisissa asioissa. Jos he esim. suosivat metodistien oppeja tms. Tosin absolutismi dogamtisoinnistakin tulee tehdä parannus, koska se himmentää Kristuksen ristintyötä.
"Tuollaisten tapausten valossa ei ole suotavaa uskoa tunnustavan käyttää lainkaan alkoholia, sillä " Hyvä on olla lihaa syömättä ja viiniä juomatta ja karttaa sitä, mistä veljesi loukkaantuu tai joutuu lankeemukseen tai heikoksi tulee." Paikkaa tulee soveltaa sen mukaan, kuin niitä 'veljiä voisi loukata'. "
Edellä oleva on siteeraus omasta tekstistäni: sen lopussa on näin: "Paikkaa tulee soveltaa sen mukaan, kuin niitä 'veljiä voisi loukata'. - Et huomannut kiihkossasi.-
Jotkut lankeavat helpommin, siitä kerroin sen pastorin tapauksessa. Toiset voivat houkutella myös sellaista 'heikkoa' veljeä tai sisarta ottamaan vähän, -että ei se pieni mitään tee! Kyllä minulla on siitä omaakin kokemusta: siksi en ota lainkaan. Vaimoni isä oli normaali kirkollinen ja ajoi pienet lapset napurien pellonojiin karkuun, kun tuli kännipäissään pahaksi. Sopiva luterilainen seura puhkaisi häneltä kerran silmän puukolla. -- Olisikohan ollut absolutismi näillä parempi vaihtoehto elämäntyyliin? Elävässä uskossa olevat eivät käytä alkoholia etteivät olisi loukkaukseksi 'heikoille'.
Kyllä Raamattu tuntee sen vähän viinin käytön mutta myös varoittaa siitä väärinkäytöstä: " Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas.
Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko.
Silmäsi outoja näkevät, ja sydämesi haastelee sekavia. "
tarkoitat: "Niinpä Luther palautti, - niille katolisille inkvisitiojuurille."?
että Luther aluksi varoitti väkivallasta uskon asioissa, mutta kääntyi sitten hyvin pian täysin päinvastaiselle linjalle ja sääti kuolemanrangaistukset 'uudestikastajille ja sakramenttilaisille'. Tuo toisinajattelevien vainohan oli jo aiemmin tuttua myös Lutherille itselleen: olihan hänkin sen katolisten vainotoimen uhri. Mutta hän alkoi siis toteuttamaan aivan sitä samaa, mitä katolinen kirkko teki munkkiensa toimin.
Ignatius Loyolasta kerrotaan, että 1528 hän aloitti opinnot Pariisin yliopistossa. Loyola ja kuusi hänen ystäväänsä perustivat jesuiittaveljeskunnan Pariisissa 1534 ja siitä alkoi se varsinainen katolisen kirkon jesuiittakenraalin systemaattinen kerettiläisoperointi. Mutta Lutherilla oli samanlaisia tavoitteita ja sama murhanhenki ne vaikutti - yhdessä sen saman 'oikeaoppisuusajattelun' kanssa, kuin kirkossa nytkin hallitsee.
"Tarkoitan sitä, että Luther aluksi varoitti väkivallasta uskonasioissa, mutta kääntyi sitten hyvin pian täysin päinvastaiselle linjalle ja sääti kuolemanrangaistukset `uudestikastajille ja sakramenttilaisille`."
Eihän Luther ollut sellaisessa asemassa, että hän olisi voinut säätää mitään lakeja saati sitten kuolemantuomioita.
"Kasper olisi oppinut mitään". Ei kehumista.
Siteeraan Latun RAJANKÄYNTIÄ KASTEKYSYMYKSESTÄ:
V. 1524 hän kirjoittaa: “Annettakoon heidän saarnata ahkerasti ja kenenkään estämättä niin paljon, kuin he haluavat ja ketä vastaan he tahtovat, sillä lahkoja täytyy olla olemassa — — — annettakoon heidän kohdata toisensa ja iskeä yhteen.” Ja seuraavana vuonna: “Esivallan ei tule estää kansaa uskomasta tai opettamasta, mitä se tahtoo, olkoon se evankeliumia tai valhetta. Se on kylliksi, että se estää kapinan ja rauhattomuuden leviämistä.”
Hän teki siis silloin selvän eron seurakunnan ja valtion välillä, joilla kummallakin on oma alueensa. Pian tapahtui kuitenkin muutos. Kun Luther huomasi, ettei kansa ottanutkaan kokonaisuudessaan kääntyäkseen oikeaan uskoon hänen käsityksensä mukaan, hän turvautui valtiovallan apuun ja jätti 1527 kirkon korkeimman johdon maalliselle ruhtinaalle, vedoten tässä Konstantinuksen esimerkkiin.*) Tästä oli luonnollisena seurauksena suvaitsemattomuus ja pakkovalta kaikkia toisin ajattelevia kohtaan. Niinpä sattui usein, että papit ja professorit, riippuen ruhtinaan uskontunnustuksesta, saivat jättää virkansa toisten hyväksi, joilla oli sama uskontunnustus kuin ruhtinaalla.
Samalla kuin Luther tällä tavoin lähti uutta valtionkirkkoa perustamaan, täytyi hänen tietysti myös luopua siitä uskonvapaudesta, jonka hyväksi hän aikaisemmin oli taisteluun noussut.
Lutherin kirjasta “Saksalainen messu ja jumalanpalvelusjärjestys’, vuodelta 1526, näkyy, miten hyvin hän näki eron valtionkirkon ja raamatullisen seurakunnan välillä. Siinä hän kirjoittaa:
“Oikean evankelisen seurakuntajärjestyksen ei pitäisi olla niin yleinen kuin torilla kaiken kansan seassa, vaan niiden, jotka todella tahtovat olla kristittyjä ja tunnustaa evankeliumia kädellään ja suullaan.
— Me tahdomme myös, että jokaisen on annettava kastaa lapsensa kristillisen järjestyksen ja tavan mukaisesti. Mutta hän, joka tätä halveksii eikä tee sen mukaan, vaan uskoo, ettei lapsenkaste ole mitään, hän on, jos hän uskaltaa sitä jatkaa, oleva yllä mainitun lakimme määräysten alainen. — — Näin oli uskonpuhdistuksen ihanaa kevättä seurannut kamala takatalvi, jota jatkui vuosisatoja. Uskonpuhdistuksen miehet kirjoittivat innoissaan kiihotuskirjoja ja kirouksia, ja valtiomahti miekalla ja hirsipuulla pani ne täytäntöön sotien “puhtaan opin” puolesta.
V. 1532 kirjoitti Luther, ettei mikään esivalta saa suosia maassa sakramenttilaisia ja kasteenkertojia. Jokaisen alamaisen velvollisuus on ilmoittaa nurkkasaarnaajat esivallalle rangaistaviksi. He ovat muka kova korvaisiaheittiöitä, joiden perkeleellinen lahko saa kiittää helvetin henkiä olemassaolostaan.
Vielä räikeämpi oli Melanchton, jonka kehotuksesta v. 1535 neljä kasteenkertojaa mestattiin, ja seuraavana vuonna jatkettiin samaa. Nähdessään heidän sankarillisen kuolemansa M. lausui: “Sellaista rohkeutta ei voi pitää muuna kuin kauheana perkeleellisenä paatumuksena.” Luther kannattaa kuolemanrangaistusta uskonasioissa.
Vuodelta 1536 on vielä olemassa eräs Lutherin ja Melanchtonin alle-kirjoittama lausunto kasteenkertojia vastaan, jossa mm. sanotaan: “—
— — mutta missä joku ainoastaan suosii (vääriä) opinkappaleita hengellisissä asioissa, kuten lapsenkasteesta, perisynnistä ja turhasta — — Me tahdomme myös, että jokaisen on annettava kastaa lapsensa kristillisen järjestyksen ja tavan mukaisesti. Mutta hän, joka tätä halveksii eikä tee sen mukaan, vaan uskoo, ettei lapsenkaste ole mitään, hän on, jos hän uskaltaa sitä jatkaa, oleva yllä mainitun lakimme määräysten alainen. — — Näin oli uskonpuhdistuksen ihanaa kevättä seurannut kamala takatalvi, jota jatkui vuosisatoja. Uskonpuhdistuksen miehet kirjoittivat innoissaan kiihotuskirjoja ja kirouksia, ja valtiomahti miekalla ja hirsipuulla pani ne täytäntöön sotien “puhtaan opin” puolesta.
V. 1532 kirjoitti Luther, ettei mikään esivalta saa suosia maassa sakramenttilaisia ja kasteenkertojia. Jokaisen alamaisen velvollisuus on ilmoittaa nurkkasaarnaajat esivallalle rangaistaviksi. He ovat muka kova korvaisiaheittiöitä, joiden perkeleellinen lahko saa kiittää helvetin henkiä olemassaolostaan.
Vielä räikeämpi oli Melanchton, jonka kehotuksesta v. 1535 neljä kasteenkertojaa mestattiin, ja seuraavana vuonna jatkettiin samaa. Nähdessään heidän sankarillisen kuolemansa M. lausui: “Sellaista rohkeutta ei voi pitää muuna kuin kauheana perkeleellisenä paatumuksena.” Luther kannattaa kuolemanrangaistusta uskonasioissa.
Vuodelta 1536 on vielä olemassa eräs Lutherin ja Melanchtonin alle-kirjoittama lausunto kasteenkertojia vastaan, jossa mm. sanotaan: “—
— — mutta missä joku ainoastaan suosii (vääriä) opinkappaleita hengellisissä asioissa, kuten lapsenkasteesta, perisynnistä ja turhasta hajaantumisesta, niin, koska nämä opinkappaleet ovat hyvin tärkeät — päätämme me, että näissäkin tapauksissa vastahakoiset on tapettava.
Vastoin Melanchtonin kantaa, joka näiden marttyyrien kestävyydessä näki ainoastaan perkeleellistä paatumusta, oli sentään toisia, jotka näkivät asian toiselta kannalta.
Todistuksena siitä otamme tähän erään vastalauseen, jonka evankelinen pappi Johan Odenbach Moschelnista 1528 lähetti Alzeyn tuomareille käsiteltäessä juttua kasteenkertojia vastaan.
“Teidän tulee kurjina, tietämättöminä ja oppimattomina ihmisinä ahkeraan ja vakavasti avuksenne huutaa oikeata tuomaria ja rukoilla Häneltä Hänen jumalallista apuaan, viisauttaan ja armoaan. Silloin te ette kevytmielisesti saastuta käsiänne viattomalla verellä, joskin keisarilliset majesteetit ja kaikki maailman ruhtinaat olisivat niin käskeneet. Nämä vankiraukat eivät kasteenkertomisellaan ole niin raskaasti tehneet syntiä Jumalaa vastaan, että Hänen täytyisi tuomita heidän sielunsa kadotukseen, eivätkä he myöskään ole niin suuria rikoksia tehneet esivaltaa tai muita ihmisiä vastaan, että heitä sen tähden olisi rangaistava henkensä menettämisellä. Sillä ei oikealla kasteella enemmän kuin kasteenkertomisellakaan ole sellaista voimaa, että se voi pelastaa tai kadottaa ihmisen. Meidän täytyy antaa kasteen olla merkkinä, jonka kautta tunnustamme olevamme kristityt, kuolleet maailmalle, perkeleen viholliset, kurjia, ristiinnaulittuja ihmisiä, jotka emme etsi ajallisia, vaan iankaikkisia aarteita, jot k.a herkeämättä taistelemme lihaa, syntiä ja perkelettä vastaan ja vietämme kristillistä elämää.
Teidän joukossanne, te tuomarit, ei ole monta, jotka kykenette puhumaan oikeasta tai väärästä kasteesta, ette edes sittenkään, vaikka teidät vietäisiin hirsipuuhun tai kidutuspenkille. Ei kai teitä sen tähden ole mestattava: Ei! Tätä en sano vahvistaakseni kasteenkertomista; se on hävitettävä pyhällä Raamatulla eikä pyövelin käsin. Sen tähden, rakkaat ystävät, älkää tehkö syntiä Jumalan majesteettia vastaan, jottei Jumalan viha tulisi osaksenne hirveämmällä tavalla kuin sodomalaisten ja kaikkien maan rikollisten yli. Olen nähnyt monta varasta, murhamiestä ja pahantekijää, joita vankilassa kohdeltiin armeliaammin kuin näitä raukkoja, jotka eivät ole varastaneet, polttaneet eikä pettäneet tai tehneet muita häpeällisiä tekoja, vaan ovat kaikkea sellaista vastaan, ja jotka, Jumalalle kunniaksi eikä kellekään vahingoksi, antavat kastaa itsensä uudestaan, mikä sentään on vähäinen hairahdus hyvien, yksinkertaisten sydänten puolelta. Kuinka te voitte tai tahdotte sydämissänne ja omissatunnoissanne tuomita, sanoa tai tunnustaa, että heidät sen tähden on mestattava tai että he ovat kadotetut? Jos te menettelisitte heidän suhteensa, kuten kristillisten tuomarien tulisi, tai jos te kykenisitte opettamaan heitä evankeliumilla, niin ei mitään pyöveliä tarvittaisi, vaan he epäilemättä alistuisivat totuuteen, ja vankila olisi riittävä rangaistus. Niin pitäisi myös teidän pappienne tekemän, kantaa heidät eksyneinä lampaina hartioillaan lammastarhaan, osoittaa heille erikoista suosiota ja veljellistä rakkautta, lohduttaa, ylläpitää ja palauttaa heidät suloisella evankelisella opilla.
Älkää antako eksyttää itseänne tuomitsemaan näitä ihmisraukkoja niin, että he menettävät henkensä. Teidän pitäisi kauhistua tätä asiaa, kauhuissanne pitäisi teidän verta hikoilla, sillä te ette tiedä, mikä on eksytystä. Teidän täytyy kuunnella heitä, kun nämä raukat sanovat: ‘Me vaadimme parempia todisteita jumalallisista kirjoituksista ja tahdomme totella teitä, jos te voitte evankeliumista osoittaa meille jotain parempaa.’ Muistakaa, mikä iankaikkinen häpeä on teitä seuraava! Muistakaa, miten kansa on halveksiva ja epäilevä teitä, jos tapatte nämä raukat! Silloin on näistä sanottava: ‘Katso, suurella kärsivällisyydellä, rakkaudessa ja alttiudessa ovat nämä ihmiset kuolleet, sankarillisesti ovat he maailmaa vastustaneet. Oi, jospa me eläisimme Jumalan edessä siten, kuin nämä viattomat; totuudella ei heitä voitu voittaa, väkivallalla on heitä pakotettu, he ovat Jumalan pyhiä marttyyreja!’ Jokainen on sanova, että te olette langettaneet verituomion, ei kukistaaksenne kurjien kasteenkertojien eksytykset, vaan väkivallalla tukahuttaaksenne pyhän evankeliumin ja jumalallisen totuuden.”
(Kirje vaikutti sen, että tuomarit kieltäytyivät tuomitsemasta uskon asioissa, mutta korkeampi oikeus tuomitsi miehet mestattaviksi ja naiset upotettaviksi.)
Mikä henki heitä johti?
Ovatko lapsenkasteen kannattajat ja luterilaiset kirkonmiehet koskaan ajatelleet, kenen hyväksi puhuvat tällaiset vainot, joita Lutherin ja Melanchtonin kehotuksesta pantiin toimeen? Jos he olisivat olleet vakuuttuneita asiansa oikeudesta ja Kristuksen Hengen läpitunkemat, olisiko heidän tarvinnut ryhtyä raivoamaan tulella ja miekalla ja hirsipuulla? Mutta valtionkirkkohan onkin siinä suhteessa omituinen, että se voi sietää palvelijoiltaan ja jäseniltään mitä hyvänsä muuta opin ja elämän puolesta, mutta sitä, että joku Raamatun mukaan antaa kastaa itsensä uskoon tultuaan, sitä se ei koskaan ole voinut eikä voi sietää, sillä se on siksi selvä vastalause kirkon perusolemusta ja koko järjestelmää vastaan.
*
Sveitsin uskonpuhdistuksen voimme tässä sivuuttaa. Mainitsemme ainoastaan, että siellä Zwingli, samoin kuin Saksassa Melanchton, oli alkuaan epäröivällä kannalla lapsenkasteeseen nähden, mutta asettui vuodesta 1525 saarnaamaan kasteenkertojia vastaan ollen sitä mieltä, että heidät oli mestattava keisarillisen lain mukaan. Zurichin raati, johon mm. Zwingli kuului, antoikin 1526 määräyksen, että jokainen, joka toimittaa uskovaisten kasteen, tulee mestattavaksi, ja sen mukaan meneteltiinkin. Kirkosta oli sielläkin tullut valtionkirkko, ja se tarvitsi ehdottomasti lapsenkastetta voidakseen pysyä pystyssä. Luther oli sellaisessa asmassa, että hän olisi tahtoessaan voinut pysyä aiemmassa kannassaan, mutta hän katsoi paremmaksi taistella kuolemantuomion avulla "sitä perkeleellistä paatumusta" vastaan, mitä uskovien kaste silloin hänelle edusti: näkyy muuten edustavan näillä palstoilla edelleen teikäläiseten mielestä - siellähän joku siteerasi niillä sanoilla uskoon tulleiden, eli siis uskovien kasteen olevan samaa.
Et ole lukenut niitä, mitä kirjoitin, vai yritätkö tahallasi häivyttää historiasta tuon murhanhengen vallassa olleen miehen kirjoitukset?
Lait säädettiin Lutherin suosituksesta kuten kirjoitukset ja tapahtuneet murhat osoittavat.