Polttokenno ottaa ensiaskeleitaan.

"Polttokenno sylimikron virranlähteeksi

Polttokennotekniikkaa on hyödynnetty erityisesti autoissa, mutta siitä odotetaan myös litiumioniakkujen korvaajaa kannettaviin laitteisiin. Kehitystyön ongelmana on ollut ahtaa polttokenno riittävän pieneen tilaan, jotta sitä voitaisiin käyttää kannettavassa laitteessa.

Toshiba on nyt ottanut merkittävän askeleen kohti kaupallista polttokennoa sylimikroissa. Yhtiö on kehittänyt metanolia elektrolyyttinään käyttävän polttokennon, joka tuottaa 12 watin tehon sylimikroon viideksi tunniksi. Polttokennoa yhtiö aikoo demota ensi viikolla Hannoverin CeBIT-messuilla.

Metanolipolttokennossa (DMFC, Direct Methanol Fuel Cell) negatiiviselle elektrodille syötetään vedyn sijasta veden ja metanolin seosta.

Metanolimolekyylit hajoavat ja hiiliatomit sekä veden happiatomit muodostavat hiilidioksidia. Syntyvä vety hapettuu ja protonit kulkeutuvat elektrolyytin läpi katodille.

Metanolipolttokennon hyötysuhde on parhaimmillaan, kun metanolia on seoksessa 3-6 prosenttia. Tällöin polttokennon koko on kuitenkin liian suuri sylimikroon. Toshiba onnistui kehittämään menetelmän, jossa sähköprosessin sivutuotteena syntyvä vesi voidaan sekoittaa metanoli-vesi-seokseen. Näin kennoon varastoitava seos voi sisältää selvästi enemmän metanolia.

Ratkaisu pienentää DMFC-kennon koon noin kymmenesosaan aiemmista ratkaisusta. Tämän ansiosta 50 kuutiosentin kennolla sylimikro saadaan toimimaan viiden tunnin ajan. Kovin paljon tämän pidempiä toiminta-aikoja ei luvata edes edistyneimmille litiumioni-akuille.

Toshiba kehitti myös uudet kotelomateriaalit, joiden avulla polttokennon rakenne on aikaisempaa ohuempi. CeBITissä esillä oleva ratkaisu on kooltaan 275 x 75 x 40 millimetriä ja painaa 900 grammaa.

Amerikkalaisen Business Communications Companyn raportin mukaan polttokennojen markkinoiden oletetaan kasvavan noin 2,4 miljardiin dollariin vuoteen 2004 mennessä ja edelleen peräti seitsemään miljardiin dollariin vuoteen 2009 mennessä. Samainen tutkimus arvioi, että vuonna 2004 polttokennojen maailmanlaajuiset markkinat jakautuvat seuraavasti: 850 miljoonaa dollaria sähkövoimantuotantoon, 750 miljoonaa moottoriajoneuvoihin, 200 miljoonaa kannettaviin elektroniikkalaitteisiin, 200 miljoonaa sota- ja avaruusteollisuuden sovelluksiin sekä 400 miljoonaa dollaria muihin sovelluksiin.

- Veijo Ojanperä 
"

http://www.prosessori.fi/uutiset/uutinen.asp?id=43684
1245
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Kommentoi aloitusta


HB 0.7 kirjoitti:

"Polttokenno sylimikron virranlähteeksi

Polttokennotekniikkaa on hyödynnetty erityisesti autoissa, mutta siitä odotetaan myös litiumioniakkujen korvaajaa kannettaviin laitteisiin. Kehitystyön ongelmana on ollut ahtaa polttokenno riittävän pieneen tilaan, jotta sitä voitaisiin käyttää kannettavassa laitteessa.

Toshiba on nyt ottanut merkittävän askeleen kohti kaupallista polttokennoa sylimikroissa. Yhtiö on kehittänyt metanolia elektrolyyttinään käyttävän polttokennon, joka tuottaa 12 watin tehon sylimikroon viideksi tunniksi. Polttokennoa yhtiö aikoo demota ensi viikolla Hannoverin CeBIT-messuilla.

Metanolipolttokennossa (DMFC, Direct Methanol Fuel Cell) negatiiviselle elektrodille syötetään vedyn sijasta veden ja metanolin seosta.

Metanolimolekyylit hajoavat ja hiiliatomit sekä veden happiatomit muodostavat hiilidioksidia. Syntyvä vety hapettuu ja protonit kulkeutuvat elektrolyytin läpi katodille.

Metanolipolttokennon hyötysuhde on parhaimmillaan, kun metanolia on seoksessa 3-6 prosenttia. Tällöin polttokennon koko on kuitenkin liian suuri sylimikroon. Toshiba onnistui kehittämään menetelmän, jossa sähköprosessin sivutuotteena syntyvä vesi voidaan sekoittaa metanoli-vesi-seokseen. Näin kennoon varastoitava seos voi sisältää selvästi enemmän metanolia.

Ratkaisu pienentää DMFC-kennon koon noin kymmenesosaan aiemmista ratkaisusta. Tämän ansiosta 50 kuutiosentin kennolla sylimikro saadaan toimimaan viiden tunnin ajan. Kovin paljon tämän pidempiä toiminta-aikoja ei luvata edes edistyneimmille litiumioni-akuille.

Toshiba kehitti myös uudet kotelomateriaalit, joiden avulla polttokennon rakenne on aikaisempaa ohuempi. CeBITissä esillä oleva ratkaisu on kooltaan 275 x 75 x 40 millimetriä ja painaa 900 grammaa.

Amerikkalaisen Business Communications Companyn raportin mukaan polttokennojen markkinoiden oletetaan kasvavan noin 2,4 miljardiin dollariin vuoteen 2004 mennessä ja edelleen peräti seitsemään miljardiin dollariin vuoteen 2009 mennessä. Samainen tutkimus arvioi, että vuonna 2004 polttokennojen maailmanlaajuiset markkinat jakautuvat seuraavasti: 850 miljoonaa dollaria sähkövoimantuotantoon, 750 miljoonaa moottoriajoneuvoihin, 200 miljoonaa kannettaviin elektroniikkalaitteisiin, 200 miljoonaa sota- ja avaruusteollisuuden sovelluksiin sekä 400 miljoonaa dollaria muihin sovelluksiin.

- Veijo Ojanperä 
"

http://www.prosessori.fi/uutiset/uutinen.asp?id=43684

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu