Kuinka moneen täällä sopivat seuraavat jakeet?
"Sillä luulevaisuus nostaa miehen (naisen) vihan, ja säälimätön on hän koston päivänä. Ei hän huoli mistään lunastusmaksusta, ei suostu, vaikka kuinka lahjaasi lisäät."
Sananl. 6:35
"Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa."
Sananl. 14:30
Luullaan monia asioita, mutta ei anneta minkään opetuksen vaikuttaa omien luulojen poistamiseen tai muuttamiseen tosiasioiksi. Jos tällaiset ihmiset saavat nousta päättämään toisen ihmisen elämästä, sillä ei todella ole merkitytä. Miksi olisi? Siksi, että heillä ei ole mitään empatiaa tai sympatiaa toisin ajattelevia kohtaan. He ovat aina ja kaikessa oikeassa, ja he voivat tehdä, mitä haluavat.
Meidän uskovien onneksi on olemassa Jumala, joka valtaistuimeltaan näkee kaiken. Nuo ”luulevatkin”. Hekin joutuvat jonakin päivänä Jumalan tuomioistuimen eteen, eikä siellä voi sanoa: ”Minä luulin olevani oikeassa.” Siellä Jumala kuulee vain publikaanin rukouksen: ”Herra, ole minulle syntiselle armollinen.” Siellä Jeesus näyttää arpiset kätensä, jalkansa ja kylkensä Jumalalle, ja sanoo: ”Anna hänen mennä, minun vereni vuoti hänen puolestaan Golgatalla.”
"On riemu, kun saan tulla, Sun Herra temppeliis´
Sun posteistasi käydä, sisälle pyhyyksiis´."
Vanha virsi, joka tuli mieleeni. Tätä laulettiin paljon minun kouluaikanani. Taisi silloin olla n:o 213. Löytyyköhän se vielä virsikirjasta?
Siunausta kaikille Jumalan lapsille tällä palstalla… Kirjoittamisiin taas tulevalla viikolla!!!
"Sillä luulevaisuus nostaa miehen (naisen) vihan, ja säälimätön on hän koston päivänä. Ei hän huoli mistään lunastusmaksusta, ei suostu, vaikka kuinka lahjaasi lisäät."
Sananl. 6:35
"Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa."
Sananl. 14:30
Luullaan monia asioita, mutta ei anneta minkään opetuksen vaikuttaa omien luulojen poistamiseen tai muuttamiseen tosiasioiksi. Jos tällaiset ihmiset saavat nousta päättämään toisen ihmisen elämästä, sillä ei todella ole merkitytä. Miksi olisi? Siksi, että heillä ei ole mitään empatiaa tai sympatiaa toisin ajattelevia kohtaan. He ovat aina ja kaikessa oikeassa, ja he voivat tehdä, mitä haluavat.
Meidän uskovien onneksi on olemassa Jumala, joka valtaistuimeltaan näkee kaiken. Nuo ”luulevatkin”. Hekin joutuvat jonakin päivänä Jumalan tuomioistuimen eteen, eikä siellä voi sanoa: ”Minä luulin olevani oikeassa.” Siellä Jumala kuulee vain publikaanin rukouksen: ”Herra, ole minulle syntiselle armollinen.” Siellä Jeesus näyttää arpiset kätensä, jalkansa ja kylkensä Jumalalle, ja sanoo: ”Anna hänen mennä, minun vereni vuoti hänen puolestaan Golgatalla.”
"On riemu, kun saan tulla, Sun Herra temppeliis´
Sun posteistasi käydä, sisälle pyhyyksiis´."
Vanha virsi, joka tuli mieleeni. Tätä laulettiin paljon minun kouluaikanani. Taisi silloin olla n:o 213. Löytyyköhän se vielä virsikirjasta?
Siunausta kaikille Jumalan lapsille tällä palstalla… Kirjoittamisiin taas tulevalla viikolla!!!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Empatia ja sympatia! Eipä ne kaipaa totuutta ehdottomasti seurakseen! Voihan sitä empatiaa ynnä sympatiaa olla vääräoppistakin kohtaan. Mutta mikä siinä olisi oikein??
ovat rakkautta, joka on lähtöisin Jumalasta. Vain Jumala voi poistaa ihmisydämestä itsekkyyden, joka on noiden kahden esteenä. Ilman Jumalan rakkautta on vain "helisevä vaski ja kilisevä kulkunen", joten olisiko siinä mitään oikein, kuten kysyit? Ehkä jumalisuuden ulkokuori voi löytyä, mutta sen voima puuttuisi.