Missä kulkee uskon ja valehtelun raja?
Lahkolaisuuden markkinointi perustuu pitkälti erilaisiin ihmeisiin. Lahkojen on erottauduttava valtiouskonnosta jotenkin ja ihmeet ovat hyvä väline siihen.
Riviseurakuntalainen uskoo yleensä, kun seurakunnan saarnamies tai vanhemmistoon kuuluva sanoo ihmeen tapahtuneen. Valehtelu, jos sitä tapahtuu, tehdään johtohenkilön toimiesta.
Kun tavallinen arkipäivän tapahtuma "väännetään" jumalan ihmeeksi, normaalikielessä puhutaan yleensä vähintäänkin muunnetusta totuudesta.
Uskon varjolla saa ilmeisesti valehdella suhteellisen vapaasti. Seurakuntien johtohenkilöiden fiksuimmat tietävät varmasti, etteivät esim. ihmeparantumiset kestä tiukkaa tarkastelua. Silti niitä hehkutetaan kokouksissa ja nettisivuilla estoitta. Mitä muuta tuo on kuin valehtelua?
Viime aikoina täälläkin on puhuttu amerikkalaistutkimuksesta, jossa kielillä puhujan aivojen sähköisiä toimintoja tutkittiin tieteellisesti. Kielillä puhumisen aikana, aivojen toiminnassa havaittiin muutoksia.
Tuon tutkimuksen tulos väännettiin erään kirjoittajan toimimesta siten, että Jumala olisi suoraan vaikuttanut kielilläpuhujan aivojen kautta. Tutkimusraportissa ei puhuta Jumalan osuudesta mitään. Johtopäätös oli uskovaisten oma.
Mitä muuta tuo on kuin valehtelua?
Ilmeisesti vahva usko ja valehtelu on sama asia uskovaisten kielenkäytössä? Pahimmat diktaattorit opettivat, että valheen pitää olla riittävän suuri, jotta se hyväksytään totena.
Lahkolaisuuden markkinointi perustuu pitkälti erilaisiin ihmeisiin. Lahkojen on erottauduttava valtiouskonnosta jotenkin ja ihmeet ovat hyvä väline siihen.
Riviseurakuntalainen uskoo yleensä, kun seurakunnan saarnamies tai vanhemmistoon kuuluva sanoo ihmeen tapahtuneen. Valehtelu, jos sitä tapahtuu, tehdään johtohenkilön toimiesta.
Kun tavallinen arkipäivän tapahtuma "väännetään" jumalan ihmeeksi, normaalikielessä puhutaan yleensä vähintäänkin muunnetusta totuudesta.
Uskon varjolla saa ilmeisesti valehdella suhteellisen vapaasti. Seurakuntien johtohenkilöiden fiksuimmat tietävät varmasti, etteivät esim. ihmeparantumiset kestä tiukkaa tarkastelua. Silti niitä hehkutetaan kokouksissa ja nettisivuilla estoitta. Mitä muuta tuo on kuin valehtelua?
Viime aikoina täälläkin on puhuttu amerikkalaistutkimuksesta, jossa kielillä puhujan aivojen sähköisiä toimintoja tutkittiin tieteellisesti. Kielillä puhumisen aikana, aivojen toiminnassa havaittiin muutoksia.
Tuon tutkimuksen tulos väännettiin erään kirjoittajan toimimesta siten, että Jumala olisi suoraan vaikuttanut kielilläpuhujan aivojen kautta. Tutkimusraportissa ei puhuta Jumalan osuudesta mitään. Johtopäätös oli uskovaisten oma.
Mitä muuta tuo on kuin valehtelua?
Ilmeisesti vahva usko ja valehtelu on sama asia uskovaisten kielenkäytössä? Pahimmat diktaattorit opettivat, että valheen pitää olla riittävän suuri, jotta se hyväksytään totena.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Nimenomaan ihmeparantumis- sekä uskoontulotarinat ovat värikkäitä. Tarinoissa toistuu usein samat kaavat, tässä kaksi yleistä:
Parantumattomasti sairas, jota lääketiede ei kykene auttamaan, usein vielä uskonnollisuuteen kielteisesti suhtautuva saa kokea hengellä täyttymisen. Uskoon tulo näissä tarinoissa on aina voimakas kokemus, kielillä puhumisineen jne. Paraneminen tapahtuu välittömästi samassa yhteydessä, rampa kävelee, sokea näkee. jne.
Näitä tarinoita kerrotaan luonnollisesti tosina, samasta tarinasta saattaa liikkua monta eri versiota, jotka kaikki ovat luonnollisesti tosia.
Toinen yleinen kertomus on, kuinka uskosta osattomalle tarjotaan pelastusta mutta hän jättää tilaisuuden käyttämättä ja kuolee pian tämän jälkeen, joko tuntien tai päivien päästä. versioita on lukemattomia.
Yhteistä näille on myös, että näihin odotetaan uskottavan, ei kannata epäillä näiden tarinoiden paikkaansa pitävyyttä, sillä näihin tarinoihin uskominen on myös eräänlainen 'uskon mittari'.
Voi hyvin sanoa, että tämän kaltaiset tarinat ovat osa 'helluntailaista kansanperinnettä'.
ihme, että helluntalaisuutta myös usein kovin vastustetaan. Usein juuri ATEISTIT ja SKEPTIKOT pyrkivät mahdollisimman todesti AIDON totuuden tuntemiseen. Jos he haistavat helluntalaisten ta yleensä uskovien jutuissa filunkia, niin ei ole ihme mikäli he totuuden tuntemiseen pyrkivinä ovat valmiit repimään hurskaudenkin kaapuun puetut valheelliset rakennelmat maan tasalle.
Paljon noilta tiimoilta. Mutta se ei kuitenkaan tee kirjoitettua Jumalan Sanaa tyhjäksi, vaan päinvastoin vahvistaa sen.
sanoa vaikka kaiken, mitä maailmassa tapahtuu, riippuen millaiseen uskomusjärjestelmään sanoja on sitoutunut. Yleensä kai Jumalan toiminnan tilille lasketaan ne tapahtumat, jotka jollakin tavoin näyttävät olevan sopivia puolustamaan uskovan omaa näkökantaa. Tämän vastaiset seikat pistetään taas paholaisen tiliin.
Varsinaisesta valehtelusta sanoisin, että mielestäni sen tulee olla tietoista, siis valheenpuhujan itsensä epätosiksi tietämien asioiden esittämistä tosiasioina. Kun puhuja kertoo itse tosiksi uskomiaan epätotuuksia, ei mielestäni voi oikein väittää häntä varsinaiseksi valehtelijaksi vaikkei se mitä hän sanoo olisikaan totta. Hänellä vain on vääränlaiset, epätodet uskomukset.
myönteiset asiat ovat jumalasta ja vastoinkäymiset saatanasta
mitään välimuotoa ei ole
tarkista vaikka raamatusta.
summa summarum:
uskovassa ihmisessä asuvat molemmat sankarit
höynäytettävät uskovaiset eivät yleensä valehtele. He saavat johtajilta (miksi heitä nimitetäänkin) esimerkin ja toistavat samaa mantaraa.
Johtajista osa, varsinkin isoista johtajista, tuntevat kyllä totuuden, mutta eivät sitä tietenkään paljasta.
Lahkolaisjohtajat ovat omantunnon venyttäjien aatelia. Tarkoitus pyhittää keinot, lienee heidän mottonsa. Kun korottaa itsensä jumalan rinnalle, ei valehtelu ole syntiä.
16:17. Mutta minä kehoitan teitä,veljet, pitämään silmällä niitä, jotka saavat aikaan erimielisyyttä ja pahennusta vastoin sitä oppia, jonka te olette saaneet; vetäytykää pois heistä. 18. Sillä sellaiset eivät palvele meidän Herraamme Kristusta, vaan omaa vatsaansa, ja pettävät suloisilla sanoilla ja kauniilla puheilla vilpittömien sydämet.
helluntaiseurakunnissa valehtelu on sallittua aina kun se edistää jäsenhankintaa ja myönteistä julkisuuskuvaa. Kun otetaan hellareitten tekemät kielteiset asiat esille, hellari systemaattisesti valehtelee ja kieltää kaiken.
Ikävä kyllä, juuri tuohon olen itsekin törmännyt...Ei ole mitenkään Sanalla puolusteltavissa...Yleensä, kun selitykset käy vähiin, heittäydytään kuuroiksi ja mykiksi...
LÄPS