Tiedemies N. Jerome Stowell kertoo:
"Sitten eräänä päivänä koin jotain, joka todella pani minut ajattelemaan. Olin suuressa patologisessa laboratoriossa, ja yritimme saada selville aivojen sähköisen värähtelyn aaltopituuden. Löysimme enemmän kuin vain yhden aaltopituuden: löysimme kokonaisen aaltopituukisen kanavan. Tällä kanavalla on niin paljon tilaa, että jokaisen ihmisyksilön aivojen värähtely on vielä tarkemmin juuri ja vain hänelle ominainen kuin hänen sormenjälkensä".
Muistamme naisen, jonka aivot lähettivät voimakkaan signaalin avaruuteen Jumalan luokse...
Stowell jatkaa:
"Meidän pitäisi muistaa tämä: Jumala voi todella taivaassa kirjata meidän kunkin ajatukset aivan samoin kuin poliisi tallettaa sormenjäljet arkistoonsa".
Sama tiedemies, joka havaitsi kollegoidensa kanssa, että naisella on yhteys halki Universumin Jumalan luokse, havaitsi kollegoidensa kanssa myös, että meillä kaikilla on tämä yksilöllinen aaltopituus.
Jerome Stowell on sellainen kaveri, että hän tietää, mistä puhuu...
"Sitten eräänä päivänä koin jotain, joka todella pani minut ajattelemaan. Olin suuressa patologisessa laboratoriossa, ja yritimme saada selville aivojen sähköisen värähtelyn aaltopituuden. Löysimme enemmän kuin vain yhden aaltopituuden: löysimme kokonaisen aaltopituukisen kanavan. Tällä kanavalla on niin paljon tilaa, että jokaisen ihmisyksilön aivojen värähtely on vielä tarkemmin juuri ja vain hänelle ominainen kuin hänen sormenjälkensä".
Muistamme naisen, jonka aivot lähettivät voimakkaan signaalin avaruuteen Jumalan luokse...
Stowell jatkaa:
"Meidän pitäisi muistaa tämä: Jumala voi todella taivaassa kirjata meidän kunkin ajatukset aivan samoin kuin poliisi tallettaa sormenjäljet arkistoonsa".
Sama tiedemies, joka havaitsi kollegoidensa kanssa, että naisella on yhteys halki Universumin Jumalan luokse, havaitsi kollegoidensa kanssa myös, että meillä kaikilla on tämä yksilöllinen aaltopituus.
Jerome Stowell on sellainen kaveri, että hän tietää, mistä puhuu...
Vastaukset 26
Vanhimmat
...selittää näköjään asiaa tieteellisestä näkökulmasta mutta:
" naisella on yhteys halki Universumin Jumalan luokse"
Taitaa vain olla liian heikko tuo aivojen lähetysteho tuohon.
heikko, näin inhimillisessä olotilassa, mutta vastaanottoteho ei sitten tunnkkaan mitään rajoja, vaikka lähetysteho sattuis vaikka loppumaan, niin vastaanotossa energiat ei lpou!
Onko otsikon termi tuttu?
Sanotaan vaikka näin, tahon joka pystyisi universumin toiselta puolelta havaitsemaan _mitään_ lähetyksiä tältä planeetalta, ei tarvitsisi sitä tehdä.
oli meinaan mennyt linjat välillä sekaisin niin se pamahti meikäläisen otsalohkoon myös. niin ja sitten se meni läpi myös autonradioon ja niinpä Reijo Taipaleen "Satumaa" vaihtui välillä pelkäksi piipiksi ja rätinäksi. Mutta eipä hätää. Siitä selvittiin kun pantiin auto parkkiin tienpientareelle ja sitten levättiin hetken. että semmoinen tapaus tällä kertaa.
Eihän tuossa ole järjen hiventäkään!!!!Haloo hei .."kokonaisen aallonpituuksien kanavan"...Buahhahhhaaa..vois nyt edes pikkuisen miettiä ensin. Jos ylipäätään on olemassa N. Jerome Stowell ja mikäli hän on jotain tällaista laukonut niin hän on pelle!
>>Sitten eräänä päivänä koin jotain, joka todella pani minut ajattelemaan. Olin suuressa patologisessa laboratoriossa, ja yritimme saada selville aivojen sähköisen värähtelyn aaltopituuden. Löysimme enemmän kuin vain yhden aaltopituuden: löysimme kokonaisen aaltopituukisen kanavan. Tällä kanavalla on niin paljon tilaa, että jokaisen ihmisyksilön aivojen värähtely on vielä tarkemmin juuri ja vain hänelle ominainen kuin hänen sormenjälkensä". >Muistamme naisen, jonka aivot lähettivät voimakkaan signaalin avaruuteen Jumalan luokse...
Ihmisen aivoissa oleviin muistilohkoihin tallentuu jokainen teko jonka ihminen elämänsä aikana tekee ja siksi siellä, raamatussakin mainitulla viimeisellä tuomiolla, on jokainen ihminen kyllä todella saava palkkionsa vain omien tekojensa vuoksi. Eli, siksi tuo oikeuden kuulu "vaaka" kaksine kuppineineen on niinkin sopiva kuva kuin olla ja saattaa hyvistä ja pahoista teoista omine tasapainoineen. Se punnitsee, samoin siis kuin ihmisen omin muisti, erityisen perusteellisesti. Eli, vasen kuppi sekä oikea kuppi antaa varman ja oikean tuloksen, väärentämättömän aina, oli tämä maallinen maailma mitä mieltä vaan ko. asiasta.
ajatusmalli. Olisiko syytä määritellä ensin universaali hyvä ja paha? "Hyvä" ja "paha" ovat henkilökohtaisia subjektioita, eivät mitään kiveen kirjoitettuja absoluuttisia totuuksia.
"Vain kaksi asiaa ovat äärettömiä - universumi ja ihmisten typeryys, enkä ole ensimmäisestäkään aivan varma." -Albert Einstein
Hyvä ja paha, tekoina ovat jo määriteltynä! Missä maassa ja ajassa mahdollisesti elät ja olet? Olisi kiinnostavaa saada tietää, ihan muuten vaan. ;)
Annapa sitten ne universaalit hyvän ja pahan määritelmät.
Kiitos.
Esimerkin vuoksi vain. (Tuleehan tässä samalla testattua suomen kielisen tekstin/sanojen luetun ymmärtäminen kaikkien osapuolten kohdalta) Siis, esim. tappaminen, ryöstäminen, raiskaaminen, varastaminen, valehteleminen. Siinä ensi alkuun muutama ominaisuus pahasta/pahanteosta, pahoista teoista. Tuo universaalit terminä/sanana tässä asiayhteydessä on ilmeisesti jotakin ate:jen ja ateistien sekä ape:jen omaa kielen käännettä ja ylimalkaisen verbaalista sohimista, sokeasti.
Sillä universaali on yleiskielinen käsite myös ja en voi millään nyt taata jotta jokaisessa kielessä tunnetaan hyvä ja paha edes sanana. Minä en siis vastauksessani alkanut sekoittamaan kielellisiä käsitteitä keskusteluun vaan sanoin jotta hyvät ja pahat teot tallentuvat ihmisen omaan muistiin sellaisenaan. Ja se siitä. Hyvästä kyllä voidaan myös antaa omia määritelmiä. Mutta te ateistit aina väitätte suureen "ääneen" ne kyllä tietävänne ilman ulkopuolisia.
Joten, pistäppä sinä nyt peliin vähän itseäsi, ja äläkä odota valmista ateriaa kieli pitkällä ja suu vaahdoten, vimmasta saada.
Universaalia (yleismaallista) hyvää tai pahaa ei ole olemassakaan. Hyvän ja pahan käsitteet ovat kultturisidonnaisia. Esittämäsi esimerkit (eivät määritelmät) pahoista teoista ovat tyypillisiä modernille eurooppalaiselle ihmiselle. Tosin tappaminen, varastaminen ja valehteleminen hyväksytään yleensä, mikäli niihin on oikeutus korkeammalta tasolta (esim. sodassa "saa" tappaa, eikä se enää olekaan niin paha juttu).
Minä kiinnitän sitten huomioni hyvään, kun sinä aloitit pahasta.
Hyvän teon pohjaksi kannattaisi minusta ottaa Kantin Kategorinen imperatiivi (jossain muodossaan). Tarkoitan tällä sitä, että teko on hyvä jos sen tehdessämme voimme hyväksyä tekoon johtavan periaatteen yleiseksi laiksi. Oleellista tässä on siis ensinnäkin se että meidän täytyy ymmärtää syyt tekoomme ja hyväksyä se että samat syyt pätevät muillakin ihmisillä. Automaattisesti tästä johtuu se, että tekijällä ei ole merkitystä.
Syy siihen että tätä universaalia määritelmää tarvitaan, on juuri tuo hyvien ja pahojen tekojen punnitseminen. Jos joku tuomari ne kerran punnitsee, niin oikeudenmukaista olisi että kaikkien teot punnittaisiin samalla vaa'alla - eikö?
Hauska ajatusleikki muuten. Mieti ensin onko sinusta oikein tappaa sodassa (mieti ennen kuin luet eteenpäin).
Mieti sitten onko muiden oikein tappaa sodassa.
Ja nyt kun vielä huomioit että esim. USA käy sotaa terrorismia vastaan, niin onko terroristeilla silloin oikeus tappaa USA:n kansalaisia?
Jos vastaat ensimmäiseen kyllä, niin toivottavasti sinulla on hyvät perustelut sille että kiellät tuon muilta. :)
Höpsistä vaan, taas. Et näemmä ymmärrä suomen kieltä vielä tarpeeksi hyvin! Hyvät teot ovat aivan samalla tavalla olemassa kuin pahat teotkin. Vai miksi sinä luulet että kaikissa maanosissa käydään oikeutta jollakin asteella sekä niin samankaltaisilla tavoilla ja samoja argumenttejä käyttäen.
Sodassakaan! Ei saa oikeasti tappaa, varastaa, raiskata, ryöstää, valehdella. Sodissa ei nyt vaan satu olemaan ollenkaan niitä oikeita sääntöjä ja lakeja, koska nehän nimenomaan esittävät juuri sitä ihmisissä ilmenevää omankäden oikeutta pahinmillaan ja täyttä mielivaltaa sekä sairasta väkivaltaa kaikessa omassa pahuudessaan ja absurdissa lajissaan. Olet siis jäänyt nyt melko pimeään, pimentoon, pimiöönkin kaikilla ihmisyyden mittareilla mitattuna ja aivan oikeaan tietoon suhteutettuna. Se jota ihmiset tekevät
tai hyväksyy tehtävän toisille ihmisille ei ole
relevanttia, eksaktia eikä aktuellia tietoa niiden tosiasioiden valossa, joissa asiaa käsitellään.
Ei ole kellään siis oikeutta tappaa, ja se joka muuta väittää, elää suuressa velheessa vain!
Kaikkialla maailmassa käydään oikeutta samantyylisesti ja samanlaisilla argumenteilla... Melkein.
Vaan ei sittenkään.
Otetaan nyt vaikka tämä tappaminen. Olen muuten täysin samaa mieltä kanssasi siitä että tappaminen on aina väärin, mutta ei nyt sotketa mielipiteitä tähän keskusteluun. :)
Ei ole kovinkaan montaa vuotta siitä kun tappaminen oli sallittua. Orjan sai tappaa ilman mitään selittelyvelvollisuuksia, jossain vaiheessa taposta selvisi rahalla, jne. Edelleen Amerikassa on käytössä kuolemanrangaistus, eli laillinen murhaaminen. Siis hyvä ja laillinen teko on tappaa toinen ihminen.
Hyvä ei siis ole aina ja kaikkialla sama. Jos siis hyvät teot jossain vaiheessa punnitaan, on oltava joko yhteneväiset mittarit joita käytetään kaikille, tai sitten on käytettävä yksilöllistä mittaria. Jälkimmäinen johtaa sitten siihen että kaikki mikä tuntuu hyvältä on sitä (ja paha tietysti vastaavasti). Etiikka katoaa ja moraali tulee vedettyä alas vessanpöntöstä.
Toisaalta jos meillä on olemassa yleispätevä hyvän ja pahan määritelmä, on tilanne hieman toinen. Voimme tällöin olettaa että jossain päin maailmaa ollaan ymmärretty tämä paremmin kuin muualla (ainakin osittain) ja toisaalla huonommin. Sen sijaan meillä ei ole keinoa tietää missä ollaan oikeassa ja missä väärässä. Ehkä Hitler teki hyvää yrittäessään jalostaa arjalaista rotua. Epäilen, mutta mistäs sen ottaa selville.
Perinteinen vastaus tällaiseen pohdintaan, varsinkin uskovaisilta ihmisiltä, on vetoaminen auktoriteettiin. Raamattu on varsin yleinen tietolähde meille. Tosin Raamatun opetukset ovat varsin ristiriitaisia, eivät kovin kattavia, jne. Seurauksena joudumme valikoimaan ja tulkitsemaan - ja taaskaan emme voi tietää kuka valikoi ja tulkitsee oikein (tai edes sitä olemmeko valinneet oikean kirjan josta lähteä liikkeelle).
Seuraava askel eteenpäin on todeta että ihminen tuntee itsessään, ymmärtää itse, mitkä säännöt ovat ne joita pitää noudattaa ja tietysti myös miten niitä tulee noudattaa. Itse asiassa tämä on paluu aiemmin mainittuun tilanteeseen jossa hyvä ja paha ovat yksilöstä riippuvia ja moraali vedetään taas alas vessanpöntöstä.
Voimme siis päätelmänä sanoa, että käsitys hyvästä ja pahasta ei voi perustua ihmisen omaan tuntemukseen, eikä mihinkään "ylhäältä annettuun" teokseen. Mitä siis hyvä ja paha ovat? Jos sinä pystyt ne määrittelemään, ole hyvä. Yritä kuitenkin välttää vetoamista omiin tuntemuksiisi tai krijoihin joissa jaellaan käyttäytymisohjeita.
Minä määrittelen hyvän Kantin Kategorisen imperatiivin kautta ja pahan hyvän puutteeksi (eräänlaiseksi vastakohdaksi). Luulisin että tämä määritelmä ei sinulle kelpaa. :)
Jos jotkut ihmiset eivät noudata voimassa olevia sääntöjä, lakeja ja asetuksia, eivätkä ole kiinnostuneet ihmisten perusoikeuksista, niin eihän se sitä millään muotoa tarkoita, etteikö maailmassa olisi olemassa sääntöjä, lakeja ja asetuksia, puhumattakaan näistä ihmisten perusoikeuksista, vaan täsmälleen sitä, etteivät ihmiset yksinkertaisesti noudata näitä ko. pelisääntöjä ja kieltoja. Ei vaikka niitä olisi miljoonia erilaisia. Eikä tappamiskielto ole erikseen kenenkään yksilön mielipide, vaan yksi perussääntö universaalilla tasolla. Se ei ole siis termi universaalisesti, vaan kieltävä käsky, mutta ilman negatiota! Ja se, mitenkä jotkut kulttuurit ja/tai kansakunnat jättävät tuomitsematta jonkun lakijensa rikkojan, on puolestaan aivan selvästi erisisältöinen asiakokonaisuus.
Paha ja hyvä eivät ole itsestään selviöitä eikä niiden tarvitse hallita käsitteellisellä tasolla ollenkaan ihmisen ajatusmaailmaa, eikä edes sitä elämää jota elää! Mutta hyvät ja pahat teot näkyvät ja vaikuttavat ihmisten mielissä ja heidän elämäänsä, siksi on syytä yrittää ensin ymmärtää niiden olevan kaksijakoisia tahollaan. Ja hyvää ja pahaa tekoina säätelevät käskyt ovat sangen yksiselitteisiä ja yksikertaisia sisällöltään ja sana muodoltaan. Joten ei niiden tajuaminen ja noudatamminen voi kovinkaan vaikeata olla, paitsi sellaiselle venkulalle laittomuuden "lapselle" jonka omaa etua ne alati haittaavat sekä ovat yhtenä esteenä pahojen ajatusten toteuttamiselle.
Tietenkään käskyn vastainen toiminta ei ole sallittua. Outoahan se olisi jos olisi.
Mutta pointti oli siinä että käskyt ovat kovin erilaisia eri ihmisille ja varsinkin eri aikoina. Jos käskyt muuttuvat, ne eivät ole yleimaailmallisesti päteviä, universaaleja.
Miten minusta tuntuu että yrität kovasti väittää että minun moraalini olisi jotenkin heikkolaatuisempaa kuin omasi? Jotenkin sellainen kuva välittyy tuosta että otat esiin omaa etuaan ajavat tapaukset. Niistähän ei ole tässä kyse. Kyse on siitä että jotta voisimme tuomita pahoista teoista ja palkita hyvistä, meidän on ne ensin määriteltävä. Jos tuomitsemisen/palkitsemisen tekee joku muu, hänen on ne määriteltävä. Olennaista on se että meidän tulee tietää mitkä teot ovat hyviä ja mitkä eivät.
Ja kun meidän tietämyksemme on kulttuurisidonnaista, olemme kusessa. Me kun voimme hyvin olettaa että tämä "ylin tuomari" ei ole meidän kulttuuristamme, vaan noudattaa omaa arvojärjestystään. Ja koska hän on tuomari, hänen lakiensa mukaan mennään. Me vain emme tiedä mitä ne ovat - et ilmeisesti sinäkään, koska et kunnon vastausta pysty antamaan.
Käskyt ovat olleet yhdet ja samat vuosituhansista toiseen, mutta ihmiset ovat toimineet kokolailla ominpäin jatkuvasti, välittämättä käskyistä sekä kielloista, kuten nykypäivänäkin voi laittaa merkille ja havaita jos halua siihen riittää sekä energisyyttä.
Sinun moraalista tai henkisistä ominaisuuksista en ole sanonut sanaakaan enkä myöskään ole viitannut niihin missään kohdin, vaan olen käsitellyt asiaa lähinnä yleisellä tasolla, ja sen tasoisti sekä universaalilla tavalla kaikin puolin.
Pahoista teoista saa yleensä rangistuksen, mutta on vielä liikaa sellaisia tekijöitä jotka menevät lain yläpuolelle tukeutuen omankäden oikeuteen ja aivan puhtaaseen mielivaltaan. Hyvistä teoista ei tietenkään tarvitse erikseen ketään palkita. Sillä niiden on oltava osa yksi keskeinen osa ihmisyyttä ilmentävän ihmisen elämää.
Totta puhuen, on sinullakin, kaiketi, jokin omaatuntoa muistuttuva funktio kehossasi, vaikka et sitä ehkä julkisesti myönnäkkään, ja varmasti jokin sisäinen monipuolinen mekanismi estelemässä ja kannustamassa tekoihin, joista jotkut ovat ja tarkoittavat hyvää ja jotkut vähemmän sitä, juuri siten kuten meillä kaikilla immeisillä.
Ja tuohonkin kaikkeeen jota itsestäsi löydät, sisältyy varmasti kasa sääntöjä joidenka alkuperää et tunne mutta tunnet niiden vaikutuksen itsessäsi alati, ihmetellen sitäkin joskus.
ps. Ensitöikseni niitä lakeja sinulle luettelin
melkoisen selvin sanoin. Tuomari silti en ole.
"Käskyt ovat olleet yhdet ja samat vuosituhansista toiseen, mutta ihmiset ovat toimineet kokolailla ominpäin jatkuvasti, välittämättä käskyistä sekä kielloista, kuten nykypäivänäkin voi laittaa merkille ja havaita jos halua siihen riittää sekä energisyyttä. "
On todistettavasti valetta!
Vuoden 1992 raamattuunkin on on lisätty älä tee avioriskosta käsky!
Ja samalla on otettu pois älä tee huorin käsky!
Ja kaiken huipuksi raamattuun lisäsivät lähetyskäskyn joten suksi suole valehteleen!
Olen moneen otteeseen sinulle sanonut, että jos et osaa rehellinen olla niin vaikene, valheilla osoitat vain tekeväs palveluksia herra satanallesi jota jumalanas palvelet.
Sinun sanomasi täällä ovat yhtä tyhjän kanssa. Olet pelkkä rääväsuinen höpöttäjä ja valehtelet joka hetki vain saatanallisesti. Ja kun et näytä ymmärtävän hengellisistä ja henkisistä asioista yhtään mitään niin pysy poissa niistä keskusteluista joissa niitä käsitellään. Toisin sanoen: mene muualle horisemaan ja jorisemaan omiasi.
"Hyvä ja paha, tekoina ovat jo määriteltynä"
Ole hyvä ja määrittele ne sitten! Missä vaiheessa ja mikä määrittelee mikä on hyvä teko ja mikä paha? Missä sijaitsee rajapinta, jossa ajatus manifestoituu sinun määrittämäksesi "hyväksi tai pahaksi" teoksi?
"Eli, siksi tuo oikeuden kuulu "vaaka" kaksine kuppineineen on niinkin sopiva kuva kuin olla ja saattaa hyvistä ja pahoista teoista omine tasapainoineen. Se punnitsee, samoin siis kuin ihmisen omin muisti, erityisen perusteellisesti. Eli, vasen kuppi sekä oikea kuppi antaa varman ja oikean tuloksen, väärentämättömän aina, oli tämä maallinen maailma mitä mieltä vaan ko. asiasta."
Olet nähtävästi soveltanut "pakanoiden" käsityksen kuolemanjälkeisestä tuomiosta omaan kulttiisi, vai kuinka? Parempi perehtyminen tuon "vaaka" allegorian alkulähteisiin voisi olla paikallaan.
"hyvistä ja pahoista teoista omine tasapainoineen"
Mitä helvettiä? Pitääkö tämä tulkita niin, siis sinun dogmasi mukaan, että jos ihminen tekee elämästään "hyviä" asioita 1821 viikkoa ja "pahoja" asioita 1819 viikkoa niin vaaka painaa enemmän "hyvällä" puolella, ja kaikki on okei? Taivaspaikka ansaittu?
Vastenmielistä vastuun pakoilua itsestään ja omasta elämästään.
Jotta voisimme keskustella ko. aiheesta, on sinun ensin kerrottava se, jotta miten sinä miellät ja ymmärrät hyvän ja pahan tekoina. Kuvaile siis sitä muutamin sanoin. Niin katsotaan sitten.
Ja tuo kyseessä oleva oikeuden vaakahan punnitsee kyllä yleensä vain meidän itse kunkin tekemiä tekoja ihmisen siihenastisen elämänjakson sisällä, eikä se voi ottaa kantaa itsellisesti yhdenkään ihmisen uskonnolliseen/aatteelliseen taustaan. Koska toiseen kuppiin laitetaan kaikki hyvät teot ja sitten siihen toiseen kaikki pahat teot, joidenka perusteella Tuomari langettaa sitten tuon kuulun viimeisen tuomionsa. Valmistaudu siihen.
Eikä nyt pidä sekoittaa yhdenkäänlaisia dogmeja tähän aiheeseen. Tosin jos haluat todella ns. virallisen kannan asiaan, on sinun ensin otettava yhteyttä näihin kaikkiin uskontokuntiin joita maailmassa on ihan itse, sillä minä en edusta heitä, enkä tietenkään tue heidän näkemyksiään ilman etukäteistietoa.
Jos sinä pakenet vastuutasi itsesi ja elämäsi suhteen, niin siihen en kantaa ota muutoin kuin toteamalla: nosta itseäsi niskasta ylöspäin ja ryhdistäydy sitten ihmisen mittoihin, niin kyllä se siitä, sekin alkaa sujumaan. Toki tuon sekaisen viestisi perusteella ymmärrän, jotta vaikeaa sekin tulee olemaan, mutta hei; yritä ainaskin kovin.
En käsitä mitään "hyvänä" tai "pahana", koska absoluuttista pistettä niiden mittaamiseen ei ole.
Käsittelen mieluummin asioita "oikeana" ja "vääränä" katsottuna länsimaisesta kulttuurillisesta viitekehyksestä. Mitä sinä et tässä käsitä? Onko jeesuksen morsiamella vaikeuksia hahmottaa sitä, että ajatusmallisi edustaa dystopiaa, jossa sinun mielestäsi "hyvä" ja "paha" ovat selkeitä fyysisiä olioita metafysiikansa jatkeena? Voiko olla mitään säälittävämpää ja typerämpää?
Minua ei sitä paitsi tosiaan voisi vähempää kiinnostaa yhdenkään ihmisen keksimän uskonnon näkökanta asiaan, koska niillä on paha taipumus nähdä edustamansa doktriini hyvänä ja kaikki sitä vastaan sotiva pahana.
Etkö tosiaan käsitä sitä, että dualistinen "hyvä ja paha" toistensa vastavoimina on ihmisten keksimä lokerointi, ja samalla idioottimainen ja eskapistinen ajatusmalli, jolla jäsennetään omaa subjektiivista käsitystä epämiellyttävistä asioista omassa pienessä maailmassa, kun eväitä mihinkään korkeampaan ajatteluun ei ole?
Jos tämä on sinun käsityksesi ihmisyydestä ja ihmisen mittoihin kasvamisesta, niin voin todeta, että olet juuri sen kaltainen ihmisapina, jonka takia maapallo on tällä hetkellä universumin viheliäisin persläpi. Miljoonien vuosien älyllisen evoluution kulminaatiopiste on siis, että olet juuri keksinyt "hyvän" ja "pahan" oletetun olemassaolon ja sovellat tätä saamaasi valaistumista "taivastielläsi"?
Vitun idiootti!
Eli, sinun käsityskykysi mukaan ihminen itse saa määritellä kunkin tekonsa tarkoituksen ja arvon moraalisesti ja juridisesti erikseen, vain itseään
silmällä pitäen antamalla niille merkityksensä vasta sen jälkeen, kun ne itse jollakin asteella ymmärtää jo tehdyiksi!
Oikea ja hyvä sekä väärä ja paha ovat toisiinsa sidottuja. Ja koska sinä pienen pieni ihmisolento et näemmä osaa keskustella järkevällä tasolla ja asiallisella tavalla ollenkaan, niin tämä nykyinen keskustelu saa päätepisteensä nyt.
Ei, vaan ihmisen TULEE määritellä kunkin tekonsa tarkoitus ja arvo moraalisesti JA juridisesti, ja koettaa parhaan kykynsä mukaan nähdä tekemiensä päätöstensä yli ne potentiaalit, joita näistä päätöksistä seuraa, ja ottaa vastuu omista päätöksistään ja niiden seurauksista, ENNEN kuin ajatus teosta manifestoituu, eikä sysätä vastuuta jonkin metafyysisen/muun toimijan antaman ohjeistuksen niskoille. Jos joku muu määrittelee em. asiat ihmisen puolesta, mikä hän silloin on? Tätä minä yritin sinulle saada menemään läpi sen uskonnollisesti värittyneen kohinan läpi mitä sinulla on korvien välissä.
Et kai sinä tosissasi väitä, että elät jonkin muualta tulleen koodiston mukaan, joka määrittää sinun puolestasi sen, mikä on ”hyvää” ja ”pahaa”, etkä ole itse jäsentänyt asiaa millään tavalla, vaan uskot sokeasti asian olevan niin kuin sinulle on kerrottu? No, itse asiassa kaikki maailman uskonnot perustuvat tähän samaan lapselliseen harhaan, joten miksi edes vaivauduin kysymään…
Millä perusteella näin on? Argumentointisi on surkeaa. Hyvyyttä pidetään moraalisena käsitteenä, tarkoittaen kaikkea sitä mitä ihmiset pitävät moraalisesti arvokkaana, ja pahuutta pidetään sen vastakohtana. Moraaliset arvot taas syntyvät inhimillisistä tunteista, tarpeista ja toiveista. Kun henkilö sanoo tietyn teon olevan moraalisesti väärin, se herättää hänessä tunteen, ettei teko ole oikein. Moraali on siis henkilökohtaista ja subjektiivista.
Sinun mukaasi arvot ovat kuitenkin ehdottomia, muuttumattomia, ikuisia ja riippumattomia inhimillisistä olosuhteista, vai kuinka? Tämä on aksiologian näkemys, josta käytetään nimitystä moraalinen realismi, mikä kuvastaa moraalisten arvojen olemassaoloa viitekehyksestä riippumatta.
Sinulta kysyttiin määritelmää ”hyvästä ja pahasta”, mihin et ole kyennyt edelleenkään vastaamaan. Olet keskustelussa tuonut esille ”pahoja tekoja”, siis ”pahuuden” manifestoitumia aika-avaruudessa metafysiikkansa suorana jatkeena. Etkö tosiaan pysty nousemaan oman pienen maailmasi viitekehyksen ulkopuolelle tarkastelemaan ”hyvää”, ”pahaa”, ”oikeaa” ja ”väärää” analyyttisesti ja kriittisesti, ja jättämään omia subjektiivisia käsityksiäsi pohdinnan ulkopuolelle? Vaikeaa se nähtävästi on, mutta ”mutta hei; yritä ainaskin kovin.”
kuin moni on sanonut sinulle ihan samaa?
***
Jos jumala tallentaa ajatukseni.Eipä ole kellään silloin mitään toivoa!