mitä tarkoitatte kun puhutte siitä että jollakin on sielullansa rauha?
miten sinä olet sen rauhan saanut?
miten sinä olet sen rauhan saanut?
Lestadiolaiset, haluaisin kuulla..
kyselijä
251791
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
se tarkoittaa vain sitä, että on lestadiolainen. Se on vain kiertoilmasu sille, että on lestadiolaisessa uskossa. Ja siinä on sisällä se asia, että uskoo "jumalan sanaa" ja tuntee sen omakseen ja "uskoo synnit anteeksi" lestadiolaisten tavalla ts. on antanut ajattelunsa lestadiolaisuuden haltuun nin, että ei tarvitse enää itse ajatella. Voi tuntea olonsa rauhalliseksi ja tyytyväiseksi, on "sielun rauha", kun ei tarvitse itse ajatella ja pohdiskella maailmasta ja uskonnosta ja raamatusta löytämiään ristiriitoja.
................................................
Ja sen tähden on Jumala nähnyt hyväksi ettei usko kaipaa järkelyä.
Monella lestadiolaisella (tai kenellä tahansa) voi olla noinkin. Mutta OIKEA JUMALAN RAUHA, joka on "kaikkea ymmärrystä ylempi ja varjelee meidän ajatuksemme Jeesuksessa Kristuksessa" on Jumalan antama rauha. Se on jokaisella, joka on Jeesuksen oma - oli sitten vaikka lestadiolainen! Ei Jumala kiellä rauhaansa lestadiolaisiltakaan..
Kaikki, jotka ovat Jumalan omia ja joitten sydän on Jeesuksen verellä pesty, iloitsevat siitä, että heidän nimensä on kirjoitettu Elämän kirjaan. Se varmuus antaa heidän sydämeensä myös RAUHAN.
"Väärää rauhaa" on sen sijaan se, että uskoo tiettyjen rituaalien antavan synnit anteeksi tms. Se rauha järkkyy valitettavasti vimeistään kuoleman hetkellä. Ja sen takia on tärkeää uskoa JEESUKSEEN - eikä johonkin herätysliikkeeseen ja sen "tapaan uskoa".
Usko on iloa, rauhaa ja vanhurskautta pyhässä hengessä. Kun ihminen evankeliumin kautta vapahdetaan synnistä. Niin silloin laskeutuu jumalan rauha sydämelle. Tulee hyvä helpottunut olo. Jumalan rauha joka ylitsekäy kaiken ihmisymmärryksen. Jeesus sanoi, minun rauhani minä annan teille, en minä anna niinkuin maailma antaa.
"Kun ihminen evankeliumin kautta vapahdetaan synnistä"
Eihän ihminen vapaudu, eikä häntä vapahdeta synnistä elämänsä aikana, vaikka tulisikin uskoon. Perisynti kulkee aina mukana.
Jeesus sanoi raamatun mukaan ainakin kahdelle naiselle:"sinun uskosi on sinut vapaaksi tehnyt, mene rauhaasi". Luther selittää, että Jeesuksen tervehdys opetuslapsille "Rauha olkoon teille", merkitsee, että teidän syntinne on anteeksi annetut.
Nykyajastakin on paljon kokemuksia, että sielun hädässä oleva ei ole saanut rauhaa kuolemattomalle sielulleen, ennenkuin hänelle on Pyhän Hengen saaneelta ihmiseltä julistettu synninpäästö Jeesuksen nimessä ja veressä.
Lähin kokemus oli, kun vaimoni kävi naisen luona, joka pelkäsi kuolemaa ja aina tarvitsi olla joku vierellä. Mutta kun hän sai syntinsä anteeksi, niin hän rauhoittu heti. Tiedän myös tapauksen, kun eräs mies oli kovissa tuskissa ja el saarnaajat olivat keskustelleet hänen kanssaan ja julistaneet synnin päästön, hän oli alkanut kiittämään Jumalaa. Vl pappi oli aikaisemmin käynnyt antamassa ehtoollista, se oli hieman rauhoittanut hetkeksi häntä.
Tuttu sanonta on, että hyvä omatunto on paras päänalunen.Elestadiolaisuudessa on neuvottu kilvoitelemaan hyvän omantunnon rauhan kantajaksi ja panemaan pois kaikki pienetkin synnit jotka voisi tulla uskolle esteeksi. Näin ei tule isompiakaan.
"" Vl pappi oli aikaisemmin käynnyt antamassa ehtoollista, se oli hieman rauhoittanut hetkeksi häntä. ""
Korjaan pikkaisen. Ehtoollinen on vain muistoateria, eikä se sisällä anteeksiantoa. Siksi aina ennen ehtoollista saarnataan synnit anteeksi. Näin on tässäkin tapauksessa ilmeisesti tapahtunut. Siinä mielessä el-saarnaajilla oli etua, että he tulivat papin jälkeen. Siinä on aikaa selitellä papin synninpäästö tyhjäksi.
Eiköhän ihminen kuitenkin parhaiten itse tiedä, milloin hän on saanut rauhan tunnolleen? En tiedä, miksi kyseinen henkilö ei ollut tuntenut täyttä vapautta vl-papin synninpäästön ja ehtoollisen jälkeen, mutta Jumala antaa uskon silloin kun tahtoo.
Mitä tulee toisen antaman synninpäästön tyhjäksi selittämiseen, niin tuntuisi ainakin itselleni mahdottomalta, että mitkään toisten tyhjäksi selittelyt voisivat vaikuttaa sinne tai tänne. Kyllä ihminen itse tietää, onko hänellä rauha vai ei.
"" En tiedä, miksi kyseinen henkilö ei ollut tuntenut täyttä vapautta vl-papin synninpäästön ja ehtoollisen jälkeen ""
Tekstissä sanottiin, että pappi jakoi pelkän ehtoollisen, eikä saarnannut syntejä anteeksi. Eli siinä syy miksi ei tullut rauhaa tunnolle, koska ehtoollinen on pelkkä muistoateria. Ettei vain ollut el-pappi, koska tehän uskotte, että itse ehtoollinen sistältää syntien anteeksiannon? ;)
Paatumuksen rauha on sellainen,sen voi ja saa muualla kuin Jumalan huoneessa.
No mutta sinähän itse juuri sanoit edellisessä kirjoituksessasi, että "varmasti näin tapahtui myös tällä kerralla" eli että vl-pappi julisti synninpäästön. En tiedä minkälainen käytäntö teillä todellisuudessa on, mutta kirjoituksestasi sain sellaisen käsityksen, että käytäntönä on aina julistaa synninpäästö ennen ehtoollisen jakamista.
Mutta jos vl-pappi ei julistanut synninpäästöä, niin sitten jää vain se ehtoollinen. Ja ehtoollisesta esikoislestadiolaisuudessa ajatellaan yleensä, että siinä on syntien anteeksiantamus uskovaisille. Toisin sanoen ajatellaan, että epäuskoinen ei voi saada uskoa ehtoollisesta, koska ehtoollinen on oikeastaan tarkoitettu vain uskovaisille. Mutta mitään ehdottoman varmaa en tästä menisi kuitenkaan vannomaan, koska Jumala on kaikkivaltias ja voi antaa uskon milloin ja miten tahtoo.
Ehtoollisesta on esikoislestadiolaisuudessa kokonaisvaltainen opetus (yksimielisyydessä Lutherin ja Laestadiuksen ja monien muiden opettajien kanssa), että se on
1. sovintoateria, jossa uskovaisille tarjotaan armo ja syntien anteeksiantamus.
2. muistoateria, jossa muistellaan Vapahtajan kuolemaa.
3. rakkaus- eli yhteysateria, jossa ehtoolliselle osallistuvat juovat samasta maljasta ja syövät samasta leivästä, mikä lisää yhteyttä ja rakkautta heidän keskellään.
Mutta näistähän täällä on jo aikaisemmin keskusteltukin.
No mutta sinähän itse juuri sanoit edellisessä kirjoituksessasi, että "varmasti näin tapahtui myös tällä kerralla" eli että vl-pappi julisti synninpäästön. En tiedä minkälainen käytäntö teillä todellisuudessa on, mutta kirjoituksestasi sain sellaisen käsityksen, että käytäntönä on aina julistaa synninpäästö ennen ehtoollisen jakamista.
Mutta jos vl-pappi ei julistanut synninpäästöä, niin sitten jää vain se ehtoollinen. Ja ehtoollisesta esikoislestadiolaisuudessa ajatellaan yleensä, että siinä on syntien anteeksiantamus uskovaisille. Toisin sanoen ajatellaan, että epäuskoinen ei voi saada uskoa ehtoollisesta, koska ehtoollinen on oikeastaan tarkoitettu vain uskovaisille. Mutta mitään ehdottoman varmaa en tästä menisi kuitenkaan vannomaan, koska Jumala on kaikkivaltias ja voi antaa uskon milloin ja miten tahtoo.
Ehtoollisesta on esikoislestadiolaisuudessa kokonaisvaltainen opetus (yksimielisyydessä Lutherin ja Laestadiuksen ja monien muiden opettajien kanssa), että se on
1. sovintoateria, jossa uskovaisille tarjotaan armo ja syntien anteeksiantamus.
2. muistoateria, jossa muistellaan Vapahtajan kuolemaa.
3. rakkaus- eli yhteysateria, jossa ehtoolliselle osallistuvat juovat samasta maljasta ja syövät samasta leivästä, mikä lisää yhteyttä ja rakkautta heidän keskellään.
Mutta näistähän täällä on jo aikaisemmin keskusteltukin.
"" No mutta sinähän itse juuri sanoit edellisessä kirjoituksessasi, että "varmasti näin tapahtui myös tällä kerralla" eli että vl-pappi julisti synninpäästön. ""
Niin sanoinkin, koska syntienpäästö edeltää aina ehtoollista vl:illä, mutta alkuperäisen tekstin kirjoittaja ei sanonut niin. Hän kirjoitti, että vl-pappi jakoi vain ehtoollisen ilman syntien päästöä ja sitten tulivat el-saarnaajat, jotka saarnasivat synnit anteeksi. Siksi epäilenkin, että tämä vl-pappi saattaisi olla enemmän tai vähemmän mielikuvituksen tuotetta tai jonkinlainen sohaisu ampiaispesään. Vaikea sanoa mitä "Oikeasti" on tapahtunut, siksi lienee parasta lopetella.
Niin vähän vaikea tietää, mitä todella tapahtui koska "yksi usko" ei kertonut. Mutta huomattakoon, että hän ei sanonut, että pappi nimenomaan ei julistanut synninpäästöä. Ehkä hän tiesi, että se kuuluu vanhoillisilla aina mukaan ja että kaikki sen tietävät, eikä siksi maininnut asiaa. Mutta hei tuli tässä mieleen, että ollessani vanhoillisten ehtoolliskirkossa siellä vain osa ihmisistä pyysi synninpäästöä ennen ehtoollista, joten ei se taida ihan aina tapahtuakaan?
Aika jännä muuten, että olen pitänyt nimimerkkiä "yksi usko" tähän asti vanhoillisena, mutta taitaa sitten ollakin esikoislestadiolainen viimeisimmän kirjoituksensa perusteella.
Tappele nyt vielä tästäkin...
Kuulostaapi siltä, että SINULLA ei ole Jumalan rauhaa kun tuommoisiin täytyy kyntensä iskeä...
Mitäköhän se Jeesus mahtaa ajatella. Hän vuodatti verensä "koko maailman syntien edestä" - ja veeällät taistelee 'verissäpäin' oikeudesta antaa syntejä anteeksi - vaikkei niitä anna kukaan muu anteeksi kuin Jeesus itse!
Voi voi, teillä on väärä rauha kaikilla, jollette ole ainoan alkuperäisen lestadiolaisopin puolella.
Oikean rauhan antaa Jeesus Kristus eikä mikään lestadiolaisoppi.
Olet ihan pihalla!
Oikea ja aito olisi ?.
Alkuperäinen omalaatuisiahan kyllä on montakin,mikä on sinun käsityksesi mukaan se alkuperinen.
Ei ole enää olemassa alkuperäistä lestadiolaisoppia. Jokainen suunta tulkitsee asioita ja oppia hieman omalla painotuksellaan. "Alkuperäistä" lestadiolaisuutta löytää enää vain historiankirjojen sivuilta. Toki jokaisen suunnan oppi on läheistä sukua sille alkuperäiselle lestadiolaisuudelle, mutta kukaan ei sitä enää puhtaana edusta.
Joo, mutta kyllä joitakin eri lestadiolaissuunnissa esiintyviä oppeja voidaan kiistatta todistaa poikkeavan Laestadiuksen opista.
Laestadiuksella ei esimerkiksi ollut poissulkevaa seurakuntaoppia, joka kuitenkin esiintyy joissain lestadiolaissuunnisa.
Samoin Laestadius opetti, että ehtoollisessa on syntien anteeksiantamus, kun taas joissain lestadiolaissuunnissa opetetaan, että ehtoollinen on vain muistoateria eikä siinä ole syntien anteeksiantamusta.
Esikoislestadiolaisuuden opetus on hyvin lähellä Laestadiuksen opetusta, tosin poissulkevaa seurakuntaoppia esiintyy jossain määrin. Jotkut muut suunnat taas ovat muuttuneet hyvinkin paljon alkuperäisestä.
aaa
Voisit sinä panna nuot säästöön ettet kaikkea tuhlaisi.
...
niin on varaa käyttää monta yhden sijasta.