Helluntaikansan hallituksen jäsenen, Pentti Erkkilän, kirjoitus Seinäjoen talvipäivistä
Ristin Kansa -lehteen 2 / 2007
TALVIPÄIVÄT
Vuoden 2007 Talvipäivät pidettiin Seinäjoella 18. – 20. tammikuuta helluntaiseurakunnan rukoushuoneella. Lumipyry teki ulkonaiset puitteetkin kuin tilauksesta talvisiksi. Seinäjoen Helluntaiseurakunnan tilat täyttyivät osanottajista, joiden määrä nousi lähes tuhanteen. Tuntui hyvältä, kun kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki toivotti sisaret ja veljet tervetulleiksi Seinäjoelle.
Varsinainen ohjelma alkoi Martti Kallionpään raamattutunnilla, jonka aihe lähti 2.Tim. 1:1–12. Siinä tulee ilmi Paavalin läheinen suhde työtoveriinsa Timoteukseen. Keskinäinen kriittisyys on este menestykselliselle työlle.
Järjestävä seurakunta oli valinnut puheenjohtajiksi Vesa Pylvänäisen ja Jarmo Makkosen. Pauli Runolinna ja Saara Tikkakoski hoitivat sihteerien tehtävät.
Ensio Hautakangas esitteli alustusten perustana olevan NÄKY 2007 syntyhistorian. Välirikon jälkeen on oltava SOVITUS, sanoi Klaus Korhonen. Se on mahdollista vain veren kautta. Tätä ainoata autuuden lähdettä ”ujostellaan” yhä laajemmin kristillisissäkin piireissä. Eri kulttuureissa ja eri aikakausina on sovituksessa nähty erilaisia painotuksia. Idässä se koettiin Kristuksen voittona Perkeleen vallasta. Lännessä se ymmärrettiin kertakaikkisena oikeustapahtumana. Näiden lisäksi se voidaan käsittää subjektiivisena, joka on valmiina jokaiselle. Samalla se on myös objektiivinen, joka voidaan ottaa vastaan. ”Suhteemme sovitukseen määrää herätysliikkeemme suunnan”, sanoi Korhonen lopuksi.
Arto Hämäläinen totesi, että YHTEYTTÄ on aina ollut uskovien keskuudessa. Raamatullisen paikallisseurakunnan yhteyden hän totesi meillä Suomessa olevan erittäin, jopa turhan vahvan. Hän asetti vastakkain yhteyden ja yksilöllisyyden ja kaipasi kiinteämpää, organisoitua yhteyttä helluntaiseurakuntien välille. Hän piti myös tärkeänä kansallisen yhteyden lisäksi koko maailmaa käsittäviä uskovien yhteyksiä olemassa olevien järjestöjen kautta. ”Miksi hidastellaan tämän kansallisen yhteyden rakentamista, johon Suomen Helluntaikirkko tarjoaa edellytykset” kysyi Hämäläinen lopuksi.
Näiden alustusten herättämässä keskustelussa Korhosen puhe hyväksyttiin varauksetta, mutta Hämäläisen osalle tuli runsasta ja perusteltua kritiikkiä. ”Sovitus oli täyttä asiaa”. ”Yhteys toimii siinä määrin, kun se on seurakunnan tehtävän suorittamiseksi tarpeellista. Hämäläinen kaipaa keskushallintoa”. ”Periaatteet eivät ole muuttuneet. Kysymys on Raamattu-uskollisuudesta omantuntomme mukaan” sanoi Veikko Manninen ja pyysi anteeksi mahdollisia loukkaavia sanoja. ”On pyydetty ja annettu anteeksi, mutta väärää tietoa annetaan edelleen”. ”Näky 2007 kaipaa muutoksia: Sitoutumisten sijaan pyrkiminen. Suomen Helluntaikirkko pois yhteisten yhteisöjen joukosta, koska sitä ei ole Talvipäivillä hyväksytty”. Tähän vastasi Jarmo Makkonen, että Suomen Helluntaikirkko on perustettu Talvipäivien jatkoilla Tampereella, joten se ei tarvitse muuta hyväksymistä. Ehdotettiin SHK:lle sellaista sääntöjen muutosta, että seurakuntajäsenyyden tilalle tulisi henkilöjäsenyys. Siten säilyisivät nykyiset seurakunnat ehjinä. Rekisteröitymistä koskeva, vuosittain toistuva keskustelu todettiin turhauttavaksi. ”Edistystä ei tapahdu. Lopetetaan tämä keskustelu Talvipäivillä tähän”.
Perjantaiaamun ohjelmaan merkitty Steven Hillin raamattutunti ei vastannut sitä, mitä olen raamattutunneilta tottunut odottamaan. Sanan selityksen sijasta hän kertoi tapauksista, joita oli kokenut. Oli sekä koettelemuksia, että erikoista Jumalan siunausta. ”Jumala antaa meille, mitä me tarvitsemme”. ”Joukossamme on miehiä ja naisia, joille voidaan antaa vastuuta seurakunnassa, koska he elävät nuhteetonta kristityn elämää”. Seurakuntaa ei pidä kenenkään yrittää hoitaa yksin. ”Teidän keskuudessanne on teidän Jumalanne, joka on ottanut teidät omakseen ja odottaa teidän elävän Hänen käskyjensä mukaan”. Oliko tarkoituksellista vai ei, mutta hän kohdisti puheensa erikoisesti pastoreille. Meille on myös vierasta hänen tapansa puhua minun seurakunnastani, minun diakoneistani ja minun vanhimmistani.
Kun jatkettiin Näky 2007 perusteella alustuksia, oli seuraavana Kauko Vehniäinen ja VAPAUS. Mistä Jeesus vapautti meidät? Synnin ja kuoleman laista ja synnin orjuudesta. Armon ilmapiiri vaikuttaa sovintoa, vanhurskautta, laupeutta ja nöyryyttä. Totuus ja rehellisyys synnyttävät luottamuksen. Vapaudessa on myös vaaroja. Sellaisia ovat itsensä yli- tai aliarviointi, josta voi johtua opittu avuttomuus. Vapaus ja vastuu ovat armon tuotteita. Lopuksi Vehniäinen peräänkuulutti valinnan vapautta musiikkityyleissä, joista hän mainitsi esimerkkejä. Hän kaipasi valinnan vapautta myös seurakuntien järjestäytymisessä kertomatta kuitenkaan vaihtoehdoista.
YDINTEHTÄVÄ oli Markku Tuppuraisen aihe. Sellaiseksi hän esitti hyvin perustellen lapsityön. Onnistunut lapsityö vähentää tulevaisuuden ongelmia koko yhteiskunnassa. Pitäisi tehdä kaikkemme lasten varustamiseksi elämänsä ”Egyptiin” kuten Mooses lapsuudessaan. Voimmeko sanoa, kuten tuhlaajapoika: ”Tee minut yhdeksi palvelijoistasi”.
Nämäkin alustukset kirvoittivat monia puheenvuoroja asiasta ja sen vierestä. ”Tehtävämme on vaikuttaa. Mahdollisuuksia on runsaasti. Olemmehan Kristuksen kirjeitä. Mennään ulospäin”. ”Kuka lähtee kaveriksi. Mennään kapakkaan kertomaan Jeesuksesta”. ”Energiaa on hukattu sivuasioihin. Evankelioiminen on meidän jokaisen asia”. ”Jumala on kiinnostunut prosessista, jossa Hän kasvattaa meitä. Voita, vahvista, varusta ja valtuuta ihmisiä evankeliointiin”. ”Kun seurakunta herää, se alkaa evankelioida”. ”Ihmisen oma vai Jumalan antama näky? Paavali tuhosi seurakuntaa oman näkynsä mukaan. Damaskon tiellä hän sai näyn Jumalalta ja alkoi rakentaa. Jumalalta voi näyn saada vain kuoleman kautta”. Taisto Tirronen kertoi, että Kiinassa on viranomaisten arvion mukaan 130 miljoona kristittyä. Herätys jatkuu. Noin miljoona ihmistä tulee uskoon joka kuukausi.
Lauantain ohjelmassa oli Malcolm Heddingin raamattutunnit. Aihe koski Israelia ja voitaneen perustellusti sanoa niiden olleen Talvipäivien parasta antia. Muutamia poimintoja hänen puheestaan: Juutalaiset voi tuhota vain työntämällä Jumala pois valtaistuimeltaan. Israelin kärsimykset johtuvat sen omasta tilasta. 1 Mo. 22:7-10. Jumala käski Aabrahamia ottamaan ihmeen kautta saamansa poikansa Moorian vuorelle ja tappamaan hänet siellä. Aabraham tappoi poikansa, vaikka ei tappanut. Hän sai Iisakin takaisin. Antisemitismi on vihollisen menetelmä Jumalan suunnitelman toteutumista vastaa. Ihmiskunnan suurin edessä oleva tapahtuma on Jeesuksen takaisin tulo. Hän ei kuitenkaan tule, ennen kuin Israel kutsuu Hänet. Sen Israel tekee vasta, kun se on niin ahtaalla, että muuta toivoa ei näy.
Tulkin tehtävät hoiti niin Heddingin kuin Hillinkin osalta erinomaisesti Juha Ketola, jopa eleitä myöten.
Tavanomaisen asialistan kohdassa ”poisnukkuneet ja uudet työntekijät” palattiin vanhaan käytäntöön. Uusia vanhimpia ei siunattu työyhteyteen, mutta poisnukkuneista vanhimmistakin kiitettiin Jumalaa. Veljet Pihtiputaalta kiittivät rukoushuonekeräyksestä 2006 ja Ristin Voitto ry sekä Vapaa Sisälähetys ry saivat yhteisen keräysluvan alkaneelle vuodelle. Helluntaiherätyksen uudeksi edustajaksi vapaiden kirkkokuntien radio- ja TV-toimikuntaan nimettiin Petri Viinikkala. Ison Kirjan puheenvuoron käytti Marko Halttunen. Hän kertoi ajankohtaisista opinto-, opiskelija- ja raha-asioista. Iso Pata on käytössä ja velkaa on jäljellä noin 800000 €. Talous on tiukka, sillä yhteiskunnan tukea tulee noin 100000 € vähemmän kuin ennen. Tilanne tuntuu jotenkin tutulta. Avainmedian puheenvuorolla oli monta käyttäjää. Kuulijalle jäivät lähinnä mieleen internetin lisääntynyt ja jo nyt runsas käyttö evankeliumin levittämisessä. Helsinki sai järjestääkseen vuoden 2010 ja Kuopio vuoden 2011 Talvipäivät. Ensi vuonna ne ovat Lappeenrannassa. Markku Tossavainen yhdessä muutaman muun kanssa esitteli Fidan strategiaa, jota on jo esitelty useimmissa seurakunnissa. Harri Kröger selosti tutkimusta, joka on tehty juutalaistyöstä Suomessa. Seuranneessa keskustelussa todettiin siinäkin parantamisen varaa. ”Varma tapa saada Jumalalta siunauksia on rukoilla Israelin puolesta”.
Monissa puheissa tarpeelliseksi todettu yhteys ja työtoveruus tulivat käytännön kokeeseen, kun Helluntaikansa ry haki Helluntaiherätyksen yhteisten yhdistysten asemaa. Jo edellisenä päivänä oli HYRYn hallitus käsitellyt asian ja todennut Helluntaikansan tarpeettomaksi. ”On jo olemassa tarpeeksi yhdistyksiä”. Talvipäivät ei päässyt tyrmäämään hakemustamme, koska vedimme sen pois. Tässä yhteydessä kuultiin puhetta johtaneen Jarmo Makkosen ja vielä Ensio Hautakankaan mielipiteet, jotka kuvastivat millaisia ovat käytännön yhteys ja työtoveruus heidän arvomaailmassaan.
Aikamedian toimesta esiteltiin Juhani Kuosmasen omaelämänkerta. Samalla kirjailija sai teoksen ensikappaleen ja tietysti komean kukkapuskan ansaittujen kiitosten kanssa.
Näille Talvipäiville oli leimaa-antava Suomen Helluntaikirkon pyrkimys valloittaa koko tilaisuus. Se näkyi jo ohjelmassa, jossa useimmat alustajat olivat tunnettuja SHK:n aktiiveja, joko jäseninä tai kannattajina. Sama linja oli myös puheenjohtajistossa. On valitettavaa koko herätysliikkeen kannalta, että pieni, alle 3% vähemmistö käyttää näin saamiaan mahdollisuuksia. SHK:n jäsenmäärä oli väestörekisterin mukaan 31.12.2006 vain 1812 henkeä, eli 5 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tuossa määrässä on noin 1400 helluntailaista ja noin 400 ulkopuolista.
Pentti Erkkilä
http://www.helluntaikansa.fi/helluntaikansa_tiedotteet.htm
Ristin Kansa -lehteen 2 / 2007
TALVIPÄIVÄT
Vuoden 2007 Talvipäivät pidettiin Seinäjoella 18. – 20. tammikuuta helluntaiseurakunnan rukoushuoneella. Lumipyry teki ulkonaiset puitteetkin kuin tilauksesta talvisiksi. Seinäjoen Helluntaiseurakunnan tilat täyttyivät osanottajista, joiden määrä nousi lähes tuhanteen. Tuntui hyvältä, kun kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki toivotti sisaret ja veljet tervetulleiksi Seinäjoelle.
Varsinainen ohjelma alkoi Martti Kallionpään raamattutunnilla, jonka aihe lähti 2.Tim. 1:1–12. Siinä tulee ilmi Paavalin läheinen suhde työtoveriinsa Timoteukseen. Keskinäinen kriittisyys on este menestykselliselle työlle.
Järjestävä seurakunta oli valinnut puheenjohtajiksi Vesa Pylvänäisen ja Jarmo Makkosen. Pauli Runolinna ja Saara Tikkakoski hoitivat sihteerien tehtävät.
Ensio Hautakangas esitteli alustusten perustana olevan NÄKY 2007 syntyhistorian. Välirikon jälkeen on oltava SOVITUS, sanoi Klaus Korhonen. Se on mahdollista vain veren kautta. Tätä ainoata autuuden lähdettä ”ujostellaan” yhä laajemmin kristillisissäkin piireissä. Eri kulttuureissa ja eri aikakausina on sovituksessa nähty erilaisia painotuksia. Idässä se koettiin Kristuksen voittona Perkeleen vallasta. Lännessä se ymmärrettiin kertakaikkisena oikeustapahtumana. Näiden lisäksi se voidaan käsittää subjektiivisena, joka on valmiina jokaiselle. Samalla se on myös objektiivinen, joka voidaan ottaa vastaan. ”Suhteemme sovitukseen määrää herätysliikkeemme suunnan”, sanoi Korhonen lopuksi.
Arto Hämäläinen totesi, että YHTEYTTÄ on aina ollut uskovien keskuudessa. Raamatullisen paikallisseurakunnan yhteyden hän totesi meillä Suomessa olevan erittäin, jopa turhan vahvan. Hän asetti vastakkain yhteyden ja yksilöllisyyden ja kaipasi kiinteämpää, organisoitua yhteyttä helluntaiseurakuntien välille. Hän piti myös tärkeänä kansallisen yhteyden lisäksi koko maailmaa käsittäviä uskovien yhteyksiä olemassa olevien järjestöjen kautta. ”Miksi hidastellaan tämän kansallisen yhteyden rakentamista, johon Suomen Helluntaikirkko tarjoaa edellytykset” kysyi Hämäläinen lopuksi.
Näiden alustusten herättämässä keskustelussa Korhosen puhe hyväksyttiin varauksetta, mutta Hämäläisen osalle tuli runsasta ja perusteltua kritiikkiä. ”Sovitus oli täyttä asiaa”. ”Yhteys toimii siinä määrin, kun se on seurakunnan tehtävän suorittamiseksi tarpeellista. Hämäläinen kaipaa keskushallintoa”. ”Periaatteet eivät ole muuttuneet. Kysymys on Raamattu-uskollisuudesta omantuntomme mukaan” sanoi Veikko Manninen ja pyysi anteeksi mahdollisia loukkaavia sanoja. ”On pyydetty ja annettu anteeksi, mutta väärää tietoa annetaan edelleen”. ”Näky 2007 kaipaa muutoksia: Sitoutumisten sijaan pyrkiminen. Suomen Helluntaikirkko pois yhteisten yhteisöjen joukosta, koska sitä ei ole Talvipäivillä hyväksytty”. Tähän vastasi Jarmo Makkonen, että Suomen Helluntaikirkko on perustettu Talvipäivien jatkoilla Tampereella, joten se ei tarvitse muuta hyväksymistä. Ehdotettiin SHK:lle sellaista sääntöjen muutosta, että seurakuntajäsenyyden tilalle tulisi henkilöjäsenyys. Siten säilyisivät nykyiset seurakunnat ehjinä. Rekisteröitymistä koskeva, vuosittain toistuva keskustelu todettiin turhauttavaksi. ”Edistystä ei tapahdu. Lopetetaan tämä keskustelu Talvipäivillä tähän”.
Perjantaiaamun ohjelmaan merkitty Steven Hillin raamattutunti ei vastannut sitä, mitä olen raamattutunneilta tottunut odottamaan. Sanan selityksen sijasta hän kertoi tapauksista, joita oli kokenut. Oli sekä koettelemuksia, että erikoista Jumalan siunausta. ”Jumala antaa meille, mitä me tarvitsemme”. ”Joukossamme on miehiä ja naisia, joille voidaan antaa vastuuta seurakunnassa, koska he elävät nuhteetonta kristityn elämää”. Seurakuntaa ei pidä kenenkään yrittää hoitaa yksin. ”Teidän keskuudessanne on teidän Jumalanne, joka on ottanut teidät omakseen ja odottaa teidän elävän Hänen käskyjensä mukaan”. Oliko tarkoituksellista vai ei, mutta hän kohdisti puheensa erikoisesti pastoreille. Meille on myös vierasta hänen tapansa puhua minun seurakunnastani, minun diakoneistani ja minun vanhimmistani.
Kun jatkettiin Näky 2007 perusteella alustuksia, oli seuraavana Kauko Vehniäinen ja VAPAUS. Mistä Jeesus vapautti meidät? Synnin ja kuoleman laista ja synnin orjuudesta. Armon ilmapiiri vaikuttaa sovintoa, vanhurskautta, laupeutta ja nöyryyttä. Totuus ja rehellisyys synnyttävät luottamuksen. Vapaudessa on myös vaaroja. Sellaisia ovat itsensä yli- tai aliarviointi, josta voi johtua opittu avuttomuus. Vapaus ja vastuu ovat armon tuotteita. Lopuksi Vehniäinen peräänkuulutti valinnan vapautta musiikkityyleissä, joista hän mainitsi esimerkkejä. Hän kaipasi valinnan vapautta myös seurakuntien järjestäytymisessä kertomatta kuitenkaan vaihtoehdoista.
YDINTEHTÄVÄ oli Markku Tuppuraisen aihe. Sellaiseksi hän esitti hyvin perustellen lapsityön. Onnistunut lapsityö vähentää tulevaisuuden ongelmia koko yhteiskunnassa. Pitäisi tehdä kaikkemme lasten varustamiseksi elämänsä ”Egyptiin” kuten Mooses lapsuudessaan. Voimmeko sanoa, kuten tuhlaajapoika: ”Tee minut yhdeksi palvelijoistasi”.
Nämäkin alustukset kirvoittivat monia puheenvuoroja asiasta ja sen vierestä. ”Tehtävämme on vaikuttaa. Mahdollisuuksia on runsaasti. Olemmehan Kristuksen kirjeitä. Mennään ulospäin”. ”Kuka lähtee kaveriksi. Mennään kapakkaan kertomaan Jeesuksesta”. ”Energiaa on hukattu sivuasioihin. Evankelioiminen on meidän jokaisen asia”. ”Jumala on kiinnostunut prosessista, jossa Hän kasvattaa meitä. Voita, vahvista, varusta ja valtuuta ihmisiä evankeliointiin”. ”Kun seurakunta herää, se alkaa evankelioida”. ”Ihmisen oma vai Jumalan antama näky? Paavali tuhosi seurakuntaa oman näkynsä mukaan. Damaskon tiellä hän sai näyn Jumalalta ja alkoi rakentaa. Jumalalta voi näyn saada vain kuoleman kautta”. Taisto Tirronen kertoi, että Kiinassa on viranomaisten arvion mukaan 130 miljoona kristittyä. Herätys jatkuu. Noin miljoona ihmistä tulee uskoon joka kuukausi.
Lauantain ohjelmassa oli Malcolm Heddingin raamattutunnit. Aihe koski Israelia ja voitaneen perustellusti sanoa niiden olleen Talvipäivien parasta antia. Muutamia poimintoja hänen puheestaan: Juutalaiset voi tuhota vain työntämällä Jumala pois valtaistuimeltaan. Israelin kärsimykset johtuvat sen omasta tilasta. 1 Mo. 22:7-10. Jumala käski Aabrahamia ottamaan ihmeen kautta saamansa poikansa Moorian vuorelle ja tappamaan hänet siellä. Aabraham tappoi poikansa, vaikka ei tappanut. Hän sai Iisakin takaisin. Antisemitismi on vihollisen menetelmä Jumalan suunnitelman toteutumista vastaa. Ihmiskunnan suurin edessä oleva tapahtuma on Jeesuksen takaisin tulo. Hän ei kuitenkaan tule, ennen kuin Israel kutsuu Hänet. Sen Israel tekee vasta, kun se on niin ahtaalla, että muuta toivoa ei näy.
Tulkin tehtävät hoiti niin Heddingin kuin Hillinkin osalta erinomaisesti Juha Ketola, jopa eleitä myöten.
Tavanomaisen asialistan kohdassa ”poisnukkuneet ja uudet työntekijät” palattiin vanhaan käytäntöön. Uusia vanhimpia ei siunattu työyhteyteen, mutta poisnukkuneista vanhimmistakin kiitettiin Jumalaa. Veljet Pihtiputaalta kiittivät rukoushuonekeräyksestä 2006 ja Ristin Voitto ry sekä Vapaa Sisälähetys ry saivat yhteisen keräysluvan alkaneelle vuodelle. Helluntaiherätyksen uudeksi edustajaksi vapaiden kirkkokuntien radio- ja TV-toimikuntaan nimettiin Petri Viinikkala. Ison Kirjan puheenvuoron käytti Marko Halttunen. Hän kertoi ajankohtaisista opinto-, opiskelija- ja raha-asioista. Iso Pata on käytössä ja velkaa on jäljellä noin 800000 €. Talous on tiukka, sillä yhteiskunnan tukea tulee noin 100000 € vähemmän kuin ennen. Tilanne tuntuu jotenkin tutulta. Avainmedian puheenvuorolla oli monta käyttäjää. Kuulijalle jäivät lähinnä mieleen internetin lisääntynyt ja jo nyt runsas käyttö evankeliumin levittämisessä. Helsinki sai järjestääkseen vuoden 2010 ja Kuopio vuoden 2011 Talvipäivät. Ensi vuonna ne ovat Lappeenrannassa. Markku Tossavainen yhdessä muutaman muun kanssa esitteli Fidan strategiaa, jota on jo esitelty useimmissa seurakunnissa. Harri Kröger selosti tutkimusta, joka on tehty juutalaistyöstä Suomessa. Seuranneessa keskustelussa todettiin siinäkin parantamisen varaa. ”Varma tapa saada Jumalalta siunauksia on rukoilla Israelin puolesta”.
Monissa puheissa tarpeelliseksi todettu yhteys ja työtoveruus tulivat käytännön kokeeseen, kun Helluntaikansa ry haki Helluntaiherätyksen yhteisten yhdistysten asemaa. Jo edellisenä päivänä oli HYRYn hallitus käsitellyt asian ja todennut Helluntaikansan tarpeettomaksi. ”On jo olemassa tarpeeksi yhdistyksiä”. Talvipäivät ei päässyt tyrmäämään hakemustamme, koska vedimme sen pois. Tässä yhteydessä kuultiin puhetta johtaneen Jarmo Makkosen ja vielä Ensio Hautakankaan mielipiteet, jotka kuvastivat millaisia ovat käytännön yhteys ja työtoveruus heidän arvomaailmassaan.
Aikamedian toimesta esiteltiin Juhani Kuosmasen omaelämänkerta. Samalla kirjailija sai teoksen ensikappaleen ja tietysti komean kukkapuskan ansaittujen kiitosten kanssa.
Näille Talvipäiville oli leimaa-antava Suomen Helluntaikirkon pyrkimys valloittaa koko tilaisuus. Se näkyi jo ohjelmassa, jossa useimmat alustajat olivat tunnettuja SHK:n aktiiveja, joko jäseninä tai kannattajina. Sama linja oli myös puheenjohtajistossa. On valitettavaa koko herätysliikkeen kannalta, että pieni, alle 3% vähemmistö käyttää näin saamiaan mahdollisuuksia. SHK:n jäsenmäärä oli väestörekisterin mukaan 31.12.2006 vain 1812 henkeä, eli 5 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tuossa määrässä on noin 1400 helluntailaista ja noin 400 ulkopuolista.
Pentti Erkkilä
http://www.helluntaikansa.fi/helluntaikansa_tiedotteet.htm
Vastaukset 4
Vanhimmat
SEINÄJOKI on näiden hapattajien pääasiallisimpia maahantuojia ja samalla kasvualusta sellaiselle!
Ketola hyvä klooni, ,melkein aidompi kuin alkuperäinen!Valitettavasti!
Erkkilän Pena on vakaumuksen mies, TODELLINEN VANHANLIITONMIES!
Näinhän se tilanne ja veljet kun luulevat pystyvänsä Jumalan valjastamaan omiin tarkoitushakuisiin hankkeisiinsa, EI ONNAA, EI!
Mutta ajat kovenevat, ja kuten olen sanonut, näistä liberaalihelluntaijohtajista kehittyy oivallisia syvällisen ja totuudellisen elämän tavoittelijoiden vainoojia! NÄin tulee käymään, ja siihen valmis olen!
Sääli laumaa, jolla tällaiset paimenet!
Mutta ajat kovenevat, ja kuten olen sanonut, näistä liberaalihelluntaijohtajista kehittyy oivallisia syvällisen ja totuudellisen elämän tavoittelijoiden vainoojia! NÄin tulee käymään, ja siihen valmis olen!
Sääli laumaa, jolla tällaiset paimenet!
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
On JO JOKAPÄIVÄISTÄ elämää!
Moni kääntyy seuraamaan
enemmistöä. Valitettavasti.