Kansanedustajaehdokkaan ensimmäisiä (ja suurin) palkintojahan on se, että hän pääsee läpi eduskuntavaaleissa. Kansa on silloin osoittanut luottamustaan hänelle, hän saa vaikutusvaltaa sekä saa hyvän kuukausipalkkion Arkadianmäellä. Kaikin puolin siis erinomainen palkinto.
Hyvä siis näinkin - paitsi, että palkitseminen ei jääkään tälle tasolle.
Jossain vaiheessa eduskunnassa olevat puolueet kansanedustajineen keksivät alkaa palkitsemaan itseään lisää saamansa luottamuksen ja hyvän palkan lisäksi. Heidän ideansa oli pyrkiä mahdollisimman onnistuneesti takaamaan itselleen tai ainakin puolueelleen (jos ei itse enää asetu ehdolle) paikat seuraavienkin vaalien jälkeen. Nykyään edelleenkin eduskunnassa olevat puolueet jakavat lähinnä toisilleen, kansanedustajien lukumäärään sidotusti puolue- ja muuta tukea runsain määrin, vuonna 2006 36 miljoonaa euroa. Ja mistä nuo palkitsemisrahat otetaan? Tietenkin valtion kassasta eli veronmaksajilta.
Mitä ihmettä? Näinhän eduskunnassa olevat puolueet onnistuvat takaamaan itselleen aina seuraaviin eduskuntavaaleihin tultaessa huomattavasti paremmat lähtökohdat muihin puolueisiin nähden. Voidaanko tällöin sanoa, että meillä täällä Suomessa on vallalla TASAVERTAISTEN VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUKSIEN demokratia? Ei todellakaan. Puolue- ja vaalitukea toisilleen jakavat eduskuntapuolueet pyrkivät muuraamaan näkyvyyden kautta kannatustaan lähtökohtaisesti huomattavasti paremmilla budjeteillaan kuin mitä muilla on.
Eikö poliittisen puolueen ja yksittäisen kansanedustajan palkinto tulisi olla se, että kansa antaa luottamuslauseen tälle?
Eikö oman näkyvyytensä varmistamiseen tarvittavan rahan ottaminen verorahoista (siis myös niiden veronmaksajien, jotka eivät ko. puoluetta kannata) osoita suorastaan röyhkeyttä?
Kehdataanko Suomessa vielä väittää, että meillä maassamme on tasavertaisten vaikuttamismahdollisuuksien demokratia? Kehdataanko meillä vielä väittää, että vakiintunut poliittinen käytäntömme on meistä ulkopuolisen tahon suorittaman läpivalaisun kestävää?
http://www.adressit.com/tasavertaisuus_vaikuttamismahdollisuuksiin
Hyvä siis näinkin - paitsi, että palkitseminen ei jääkään tälle tasolle.
Jossain vaiheessa eduskunnassa olevat puolueet kansanedustajineen keksivät alkaa palkitsemaan itseään lisää saamansa luottamuksen ja hyvän palkan lisäksi. Heidän ideansa oli pyrkiä mahdollisimman onnistuneesti takaamaan itselleen tai ainakin puolueelleen (jos ei itse enää asetu ehdolle) paikat seuraavienkin vaalien jälkeen. Nykyään edelleenkin eduskunnassa olevat puolueet jakavat lähinnä toisilleen, kansanedustajien lukumäärään sidotusti puolue- ja muuta tukea runsain määrin, vuonna 2006 36 miljoonaa euroa. Ja mistä nuo palkitsemisrahat otetaan? Tietenkin valtion kassasta eli veronmaksajilta.
Mitä ihmettä? Näinhän eduskunnassa olevat puolueet onnistuvat takaamaan itselleen aina seuraaviin eduskuntavaaleihin tultaessa huomattavasti paremmat lähtökohdat muihin puolueisiin nähden. Voidaanko tällöin sanoa, että meillä täällä Suomessa on vallalla TASAVERTAISTEN VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUKSIEN demokratia? Ei todellakaan. Puolue- ja vaalitukea toisilleen jakavat eduskuntapuolueet pyrkivät muuraamaan näkyvyyden kautta kannatustaan lähtökohtaisesti huomattavasti paremmilla budjeteillaan kuin mitä muilla on.
Eikö poliittisen puolueen ja yksittäisen kansanedustajan palkinto tulisi olla se, että kansa antaa luottamuslauseen tälle?
Eikö oman näkyvyytensä varmistamiseen tarvittavan rahan ottaminen verorahoista (siis myös niiden veronmaksajien, jotka eivät ko. puoluetta kannata) osoita suorastaan röyhkeyttä?
Kehdataanko Suomessa vielä väittää, että meillä maassamme on tasavertaisten vaikuttamismahdollisuuksien demokratia? Kehdataanko meillä vielä väittää, että vakiintunut poliittinen käytäntömme on meistä ulkopuolisen tahon suorittaman läpivalaisun kestävää?
http://www.adressit.com/tasavertaisuus_vaikuttamismahdollisuuksiin
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.