Näin tunnistat vakaumuksesi

Sotilasvalassa ei ole mitään muuta vikaa kuin uskonnon sepittäminen. Uskonto on rauhan ja rakkauden asia. En ole varma mitä sodanjumalaa sotilaat palvovat jos kyseessä ei ole meidän kristillisten jumala.

Harva kuitenkin taitanee olla sotilasvalan arvoinen. Joillakin upseereilla on kusi päässä.

"Minä lupaan ja vakuutan kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä olevani Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen. Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta."

1) En usko mihinkään jumaliin.
2) Luotettavuus on suhteellinen käsite, johon vaaditaan aina joku toinen osapuoli, siis se, joka luottaa. Kukaan ei voi siis itse itsestään todeta olevansa luotettava.
3) En voi myöskään luvata olevani Suomen kansalainen, uskollinen sellainen tai muukaan, sillä saattaa hyvin olla että minua kiinnostaa jossain vaiheessa elämääni vaihtaa kansalaisuuttani.
4) "Palvella maatani.. sekä ...etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta". Tällaista en voi luvata, sillä se, mikä on tälle maalle "parasta", on täysin subjektiivinen käsite.

"Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista yhteiskuntajärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tahi maan yhteiskuntajärjestyksen kumoamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa."

5) "Laillinen yhteiskuntajärjestys" ja "laillinen esivalta" ovat jatkuvasti muuttuvia käsitteitä. Haluan tietää, mihin sitoudun, enkä luvata vain tottelevani ketä vaan kuka nyt sattuukin pomona olemaan.

"Joukkoa, johon kuulun, sekä paikkaani siinä, en jätä missään tilanteessa, vaan niin kauan kuin minussa voimia on, suoritan saamani tehtävän loppuun."

6) Joissakin tilanteissa saattaa olla pelkästään järkevää peräytyä ja jättää annetut käskytkin toteuttamatta. Aivoton pään puskeminen seinään ei oikein viehätä.

"Lupaan käyttäytyä kunnollisesti ja miehekkäästi, totella esimiehiäni, noudattaa lakeja ja asetuksia sekä säilyttää hyvin minulle uskotut palvelussalaisuudet. Tahdon myös asetovereitani kohtaan olla suora ja auttavainen. Milloinkaan en sukulaisuuden, ystävyyden, kateuden, vihan tai pelon vuoksi enkä myöskään lahjain tahi muun syyn tähden toimi vastoin palvelusvelvollisuuttani."

7) En voi luvata että tahdon asetovereitani kohtaan olla "suora ja auttavainen"; jos he ovat mielestäni mulkkuja niin saavat vaikka upota suohon puolestani. Myöskin näin henkilökohtaisena mielipiteenä voisin todeta että ainakin ystävyys, kateus, viha, pelko ja lahjonta vaikuttavat paljon järkevämmiltä perusteilta toiminnalle kuin "palvelusvelvollisuus".

"Jos minut asetetaan esimiesasemaan, tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, olla heidän neuvonantajanaan ja ohjaajanaan sekä omasta puolestani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä."

8) Tuon kohdan voisin melkein allekirjoittaakin, paitsi että silloin minun täytyisi olla itse valinnut asemani ja alaiseni. Ei kiinnosta toimia millekään idiooteille tai kusipäille lapsenvahtina.

"Kaiken tämän minä tahdon kunniani ja omantuntoni mukaan täyttää."

9) Olen yleensä elämässäni parhaani mukaan pyrkinyt välttämään asioiden tekemistä subjektiivisten hölmöilyiden, kuten "kunnian" vuoksi. Omatunto nyt sitten on jokaisen oma asia, itseäni ei kyllä paljoa jää kaivelemaan sellaisen valan rikkominen, joka minut on pakotettu lausumaan. (Jep, kyllä olen tämän sotilasvalamantran aikoinani luetellut.)

Tuo sotilasvala on vanhentunut. "Lupaan käyttäytyä kunnollisesti ja miehekkäästi--" on korvattu naisten asepalveluksen vuoksi näin: "Lupaan käyttäytyä kunnollisesti ja RYHDIKKÄÄSTI--".