Kosteusteknisesti paras kivitalo

rakentaja 07

Suunnittelin että siporex talo jossa 375mm harkko ilman ulkopuolista pinnoitetta ja ulkoverhouksena 130mm tiili olisi paras runko kosteusteknisesti. Runko olisi oikeasti sisäpinnan jälkeen yksiaineista. Siporexi ei myöskään kohtaisi ulkoilman vesisadetta vaan tiili suojaisi sen. Sisäpuolelle voisi laittaa hengittämättömän pinnoitteen

21

5639

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ammattilainen

      Jos teet tällaisen rakenteen etkä laita eristettä seinään niin katumaan tulet.
      Miksi sinne kattoon siporex taloissa laitetaan
      kattoon lisä eristys kun seinä ei riitä.

      • Sohvatiikeri

        Jaa missä mielessä tulee katumaan? Meinaakko että kämppä on vetoinen tai kylmä, vai tarkoitatko, että lämmityskulut nousevat?

        375 siposta tehty talo ei ole kylmä, eikä vedä. Jollei pidä ikkunaa auki.

        Lämmityskustannus toki putoaa, jos villoittaa. Jos semmoisen 200m2 kämpän lämmityskustannus on vaikkapa 100 - 150€/kk, niin saa siitä varmaan lisäeristämällä putoamaan ainakin 20€, ehkä jopa 30€ per kuukausi. Sehän se voi kaduttaa. Tai ei.

        Toinen juttu sitten on, että minusta sipo-taloa ei kannata päällystää millään muulla kuin rappauksella. Jopa arkkitehtien suosimat puukevennykset pitäisi korvata erityylisellä (väri, hiertokuvio) rappauksella. Mutta tämä nyt on vaan ihan henkilökohtainen mielipide.


      • tiili paras pinnoite
        Sohvatiikeri kirjoitti:

        Jaa missä mielessä tulee katumaan? Meinaakko että kämppä on vetoinen tai kylmä, vai tarkoitatko, että lämmityskulut nousevat?

        375 siposta tehty talo ei ole kylmä, eikä vedä. Jollei pidä ikkunaa auki.

        Lämmityskustannus toki putoaa, jos villoittaa. Jos semmoisen 200m2 kämpän lämmityskustannus on vaikkapa 100 - 150€/kk, niin saa siitä varmaan lisäeristämällä putoamaan ainakin 20€, ehkä jopa 30€ per kuukausi. Sehän se voi kaduttaa. Tai ei.

        Toinen juttu sitten on, että minusta sipo-taloa ei kannata päällystää millään muulla kuin rappauksella. Jopa arkkitehtien suosimat puukevennykset pitäisi korvata erityylisellä (väri, hiertokuvio) rappauksella. Mutta tämä nyt on vaan ihan henkilökohtainen mielipide.

        Tiili on paras verhous kivitaloon ja varsinkin näihin yksiaineisiin seiniin. Tiiliverhous kestää myös tollin kestoiän ajan. ja ei tarvitse sotkea että tiiliverhouksen kanssa pitäisi laittaa lisäeristystä. ei tartte. samoilla perusteilla voitaisiin rappauksen kanssa suositella aina eristerappausta


    • ihan hyvä

      Onhan sitä tehty ihan kolmella tiilikerroksella varustettuja tiiliseiniäkin eli kaksi ilmarakoa seinässä ilman minkäänlaista lämpöeristettä.

      Kyllä niillä kaikilla kosteusteknisesti toimivan saa, yleensä ongelmia tulee vaaleisiin rappauksiin katon valumavesistä kun räystäät on unohdettu...

      Ei se erillinen lämmöneriste siellä seinässä ole mikään kosteusteknisen toiminnan tuhoaja, jos niin murehdit.

    • noin

      kysyhän joltain siporexin kanssa jo aiemmin hääränneeltä ennenkuin lähdet tuohon. siporexin (jämerän) sivuilta saat vinkkejä erilaisista rakenneratkaisuista, käytä niitä suunnittelusi pohjana. 375 eriste tiili ei ikinä maksa itseään takaisin lämpökustannusvertailulla verrattuna pelkkään rapattuun 375-harkkoon. itselläni on 150sipo eriste150 lomalautavuori ja lämmintä on.
      Esimerkiksi kaukolämmityksessä ei voine enempää säästää, kun perusmaksut on yhtä isot/pienet kuin kulutus ja kulutuksestakin kolmannes tulee varmaan
      kesäajan mukavuuslämmityksistä (klinkkerilattiat uima-allas). Säästä jossain muualla.

      • ja vielä kerran ei

        ei lisäeristykselle. Ajtus ei ollut laittaa villaa tai edes tuulesuojalevyä. ei rappausta, ei pinnoitusta. Vain muurattu ulkokuori ulkoverhoukseksi ja tällä korvataan rappaus. Hintaero tiilikuoren ja rappauksen välillä ei ole kovin iso. Lähtökohtaisesi pidän kuitenkin selvästi parempana tuota tiiliverhousta teknisen toimivuuden kannalta. Siporex ei pääse kostumaan ulkopäin tulevasta sateesta tai myrkystä. Lisäksi kosteus pääsee haihtumaan siporexista ja ulospäin harveneva seinä pystytään toteuttamaan, kun ei ole aina harkkoa tiivimpää rappausta


      • ammattilainen
        ja vielä kerran ei kirjoitti:

        ei lisäeristykselle. Ajtus ei ollut laittaa villaa tai edes tuulesuojalevyä. ei rappausta, ei pinnoitusta. Vain muurattu ulkokuori ulkoverhoukseksi ja tällä korvataan rappaus. Hintaero tiilikuoren ja rappauksen välillä ei ole kovin iso. Lähtökohtaisesi pidän kuitenkin selvästi parempana tuota tiiliverhousta teknisen toimivuuden kannalta. Siporex ei pääse kostumaan ulkopäin tulevasta sateesta tai myrkystä. Lisäksi kosteus pääsee haihtumaan siporexista ja ulospäin harveneva seinä pystytään toteuttamaan, kun ei ole aina harkkoa tiivimpää rappausta

        Jos seinässä ei ole lämpöeristettä vaan sipo harkko 375 niin miksi yläpohjaan pitää laittaa eristettä jopa 600 mm.

        Sille joka kommentoi ettei tarvittu aikaisemminkaan tiilitaloissa eristettä vaan oli ilmarakoja
        OIKEIN OIKEIN tiivis ilmarako on MAAILMAN paras lämpöeriste.

        Jos laitat vielä ainoastaan julkisivutiilen niin mieti.

        Julkisivussa tiili on ihan OK mutta muista ne lämpöeristeet ja ohenna runkorakennetta
        valuharkko 150, leca---sipo???


      • jos sellaisen haluat
        ammattilainen kirjoitti:

        Jos seinässä ei ole lämpöeristettä vaan sipo harkko 375 niin miksi yläpohjaan pitää laittaa eristettä jopa 600 mm.

        Sille joka kommentoi ettei tarvittu aikaisemminkaan tiilitaloissa eristettä vaan oli ilmarakoja
        OIKEIN OIKEIN tiivis ilmarako on MAAILMAN paras lämpöeriste.

        Jos laitat vielä ainoastaan julkisivutiilen niin mieti.

        Julkisivussa tiili on ihan OK mutta muista ne lämpöeristeet ja ohenna runkorakennetta
        valuharkko 150, leca---sipo???

        Fiskarsiin tehtiin rakennus vanhanajan periaatteilla, mutta ongelmana oli eristysmäärääksien täyttäminen, kun tuon kahden kiven levyisen tiiliseinän eristävyys on kaukana esim 375mm leveän siporexin eristävyydestä. Pitää estää ilman liikkuminen mikä tapahtuu villoilla. vasta sitten ilmatila on hyvä eriste. Jo pelkästään ilman lämmittäminen saa ilman kiertämään. Lämmin ilma alhaalta nousee ylös jne


      • ei villoille
        ammattilainen kirjoitti:

        Jos seinässä ei ole lämpöeristettä vaan sipo harkko 375 niin miksi yläpohjaan pitää laittaa eristettä jopa 600 mm.

        Sille joka kommentoi ettei tarvittu aikaisemminkaan tiilitaloissa eristettä vaan oli ilmarakoja
        OIKEIN OIKEIN tiivis ilmarako on MAAILMAN paras lämpöeriste.

        Jos laitat vielä ainoastaan julkisivutiilen niin mieti.

        Julkisivussa tiili on ihan OK mutta muista ne lämpöeristeet ja ohenna runkorakennetta
        valuharkko 150, leca---sipo???

        Kivitalon idea homehtumattomasta seinästä romuttuu jos sinne jotain villaa laittaa. Aina voi tulla kosteutta. Myöhemmin vaikka vaurioituneesta rakenteesta mm. ikkunassa. Yläpohjaan ei ole kehitetty hyvää edullista kiviratkaisua ja siksi siellä yleensä villoja. Kun sinne jokatapauksessa villaa laitetaan niin samalla siinä saa sitten sipo talossa kompensoida, jos haluaa. Minä näen kiviaineisen seinän myös tärkeämpänä kuin kiviaineisen katon


      • vaikka näin.
        ammattilainen kirjoitti:

        Jos seinässä ei ole lämpöeristettä vaan sipo harkko 375 niin miksi yläpohjaan pitää laittaa eristettä jopa 600 mm.

        Sille joka kommentoi ettei tarvittu aikaisemminkaan tiilitaloissa eristettä vaan oli ilmarakoja
        OIKEIN OIKEIN tiivis ilmarako on MAAILMAN paras lämpöeriste.

        Jos laitat vielä ainoastaan julkisivutiilen niin mieti.

        Julkisivussa tiili on ihan OK mutta muista ne lämpöeristeet ja ohenna runkorakennetta
        valuharkko 150, leca---sipo???

        Seinä ja yläpohja ovat aivan eri asioita. Normaali puutalon eriste seinässä on noin 200 mm ja yläpohjassa vähintään 400 mm.

        Tiivis ilmarako ei todellakaan ole maailman paras eriste. Jos näin olisi, emme lämmöneristeitä tarvitsisi ollenkaan. Nimittäin hyvinkin kapeassa raossa konvektio alkaa kierrättämään ilmaa ja jäähdyttämään sisäpintaa.

        Alkuperäinen seinäehdotus on aika huima - yli puolimetrinen. Samantapainen kuin 100 vuotta vanhoissa umpitiilisissä kerrostaloissa.


      • keksi
        ammattilainen kirjoitti:

        Jos seinässä ei ole lämpöeristettä vaan sipo harkko 375 niin miksi yläpohjaan pitää laittaa eristettä jopa 600 mm.

        Sille joka kommentoi ettei tarvittu aikaisemminkaan tiilitaloissa eristettä vaan oli ilmarakoja
        OIKEIN OIKEIN tiivis ilmarako on MAAILMAN paras lämpöeriste.

        Jos laitat vielä ainoastaan julkisivutiilen niin mieti.

        Julkisivussa tiili on ihan OK mutta muista ne lämpöeristeet ja ohenna runkorakennetta
        valuharkko 150, leca---sipo???

        miksi 375-senttiseinäisen sipotalon yläpohjaan pitäis panna 60 senttiä villoja, kun itsellä on vain 25sentin sipopalkki ja sen päällä 15 senttiä villaa ja 2x5'' koolinki kattotuolina.
        koolinki on nostettu sipo-palikoilla villan verran ylemmäs, joten tuuletus toimii moitteettomasti ja sisällä on lämmin vedoton olo.
        on sitten eri asia, jos teet muutaman seinän lasista tai lasitiilesta, niitä ehkä pitää kompensoida.


      • päällystämätöntä
        ja vielä kerran ei kirjoitti:

        ei lisäeristykselle. Ajtus ei ollut laittaa villaa tai edes tuulesuojalevyä. ei rappausta, ei pinnoitusta. Vain muurattu ulkokuori ulkoverhoukseksi ja tällä korvataan rappaus. Hintaero tiilikuoren ja rappauksen välillä ei ole kovin iso. Lähtökohtaisesi pidän kuitenkin selvästi parempana tuota tiiliverhousta teknisen toimivuuden kannalta. Siporex ei pääse kostumaan ulkopäin tulevasta sateesta tai myrkystä. Lisäksi kosteus pääsee haihtumaan siporexista ja ulospäin harveneva seinä pystytään toteuttamaan, kun ei ole aina harkkoa tiivimpää rappausta

        sipoa näkee vieläkin 50-60-luvun taloissa, hyvinhän se pelittää, vaikkei kaikkein kaunein ratkaisu olekaan.


      • uudestansa
        ja vielä kerran ei kirjoitti:

        ei lisäeristykselle. Ajtus ei ollut laittaa villaa tai edes tuulesuojalevyä. ei rappausta, ei pinnoitusta. Vain muurattu ulkokuori ulkoverhoukseksi ja tällä korvataan rappaus. Hintaero tiilikuoren ja rappauksen välillä ei ole kovin iso. Lähtökohtaisesi pidän kuitenkin selvästi parempana tuota tiiliverhousta teknisen toimivuuden kannalta. Siporex ei pääse kostumaan ulkopäin tulevasta sateesta tai myrkystä. Lisäksi kosteus pääsee haihtumaan siporexista ja ulospäin harveneva seinä pystytään toteuttamaan, kun ei ole aina harkkoa tiivimpää rappausta

        suositeltuja rakennevaihtoehtoja. Eipä tarvi tehdä montaa kertaa samaa mökkiä kosteusvaurioiden takia uudestaan vaan voit siirtyä kohta tekemään seuraavaa ja pistää välirahat taskuun.


    • Terre(Ri)

      Rakensimme v.1985 omakotitalon, jonka kaikki sisäpuoliset seinät tehty Siporex-harkoista, alapohja Siporex-laatoista ja yläpohja Siporex-laatoista.

      Ala- ja yläpohja lisäeristetty polyuretaani ja mineraalivillalevyillä.

      Ulkoseinärakenne sisältä ulospäin lukien on seuraava:
      - kaksinkertainen lateksimaalaus
      - pintatasoite
      - tiilitasoite
      - Siporex-harkko, paksuus 150 mm, laatu 500 kg/m3
      - mineraalivilla 100 mm
      - tuulensuoja mineraalivilla 30 mm
      - ilmarako 20 mm
      - kalkkihiekkatiili 85 mm (alimman tiilivarvin joka kolmas pystysauma on auki)
      U-arvo = 0,23.

      Ulkoseinässä ei ole ollut minkäänlaisia kosteusteknisiä ongelmia.

      Asumme tiiviissä ja energiataloudellisesti edullisessa talossa.

      Suunnittelemasi ulkoseinärakenne ei toimi kosteusteknisesti meidän talomme ulkoseinää paremmin, mutta on lämpötaloudellisesti huonompi ja kustannuksiltaan kalliimpi rakenne (seinäsi paksuus on yli 500 mm)!

      Laita ulkoseinään kapeampi Siporex-harkko, mineraalivilla, tuulensuoja mineraalivilla, ilmarako ja kapeampi tiiliverhous!

      Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että tiili sopii Siporex-rakenteisen talon ulkoverhoukseksi ja on "pitkässä juoksussa" edullisin ja talon arvon parhaiten säilyttävä vaihtoehto.

      • mutta ei nyt

        nyt haetiin kosteusteknisesti parasta rakennetta tai ainakin kosteustekninen toimivuus etusijalla. Energiataloudellisuus ei pääasia, koska lähes ilmanen energia otetaan 100h metsäalasta


      • ammattilainen

        Seinä on melkein täydellinen jos olisi poltettu tiili silloin täydellinen


      • tiili, tiivi, taavi
        ammattilainen kirjoitti:

        Seinä on melkein täydellinen jos olisi poltettu tiili silloin täydellinen

        Tili on hyvä materiaali, mutta mitä väliä sillä on tuossa kysesissä ratkaisussa että onko kevytbetonia, kevytsoraharkkoa, tiiltä vai betonia rungossa. Lista oli eristävyysjärjestyksessä eli kevytbetoni siinä mielessä paras ja tarvitaan vähemmän villaa. Seinässä kun on kaksinkertainen latexi eli kosteudeneristys niin kostesominaisuuksilla ei merkitystä ja siinä tiili ja sipo aikalailla samankaltaisia muutenkin. Lujuudeltaan kaikki riittäviä. Betoniseinään on helpoin kiinnittää se kulän isoin suurin ja mahtavin taulu-TV.


      • Terre(Ri)
        ammattilainen kirjoitti:

        Seinä on melkein täydellinen jos olisi poltettu tiili silloin täydellinen

        Tarkoititko 85 mm:n kalkkihiekkatiilen korvaamista 85 mm:n poltetulla tiilellä?

        Olisimme itsekin valinneet 85 mm:n poltetun tiilen, mutta v.1985 ei ollut saatavissa ympäristöön väriltään sopivaa poltettua tiiltä.

        Tämän vuoksi muurasimme talomme julkisivun oljenkeltaisella 85 mm:n kalkkihiekkatiilellä.


    • raksaaja--sh

      ;-)

    • jiii

      En tiedä olisiko ehdottamasi rakenne paras ratkaisu, mutta se olisi kuitenkin hyvä. Tiiliverhouksen ja harkon väliin jättäisin 1-2 cm tuulettumattoman ilmaraon kuten vanhoissa kahden kiven tiiliseinissä. Tämä olisi saman paksuinen rakenne kuin 500 mm harkkoseinä rapattuna joten jos arkkitehtuuriin sopii niin voisi joitain osia tehdä rappattuna. Sisäpintaan ei tarvitse laittaa (saa laittaa jos tahtoo) tiivistä pinnoitetta kuin kosteisiin tiloihin.

      • tasoitemies

        Itselle teen 130mm 2-luokan pikkukivi runkona, 150mm
        kivivilla ja 50 tuulensuojavilla, 30 mm ilmarako, 85
        mm pikkukivi ja rappaus. Perusteina useiden pitkäaikaisten urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden suositukset. Muita v.ehtoja toki punnittiin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Persut eivät ole kertoneet euronkaan edestä säästökohteita

      Mutta änkyttävät kysellä niistä muilta jatkuvasti. Vaikuttaa ettei persuilla ole kykyä omaan ajatteluun ja päätöksenteko
      Maailman menoa
      274
      3415
    2. Työeläkeloisinta Suomen suurin talousongelma

      Työeläkeloisinta maksaa vuodessa lähes 40 miljardia euroa, josta reilut 28 miljardia on pois palkansaajien ostovoimasta.
      Maailman menoa
      104
      1720
    3. Israel euroviisujen 2.

      Israel sai taas eniten yleisöääniä. Suomesta täydet 12 pistettä, poliittinen ”ammattiraati” antoi 0 pistettä. Hyvä Is
      Luterilaisuus
      212
      1333
    4. 73
      1323
    5. Persujen puoluekokous 2026

      Missä ja Milloin pidetään ?
      Maailman menoa
      62
      1174
    6. Mun mielestäni on tosi loukkaavaa

      Nainen, että luulet palatan typeriä, sekavia ja ilkeitä viestejä mun kirjoittamiksi. Mä en ole katkera, epätoivoinen, ra
      Ikävä
      199
      1097
    7. Odotettu tulos Taivalvaaran hiihtokeskuksen osalta

      "MCS Finland Oy on ilmoittanut Taivalkosken kunnalle 30.4.2026, että se irtisanoo Taivalkosken kunnan ja MCS Finland Oy:
      Taivalkoski
      52
      1039
    8. Mikä se viehättävin

      Asia on kaivatussasi?
      Ikävä
      63
      991
    9. Maalaisliiton nuorilta paljon puhuva idea

      Taas vongataan lisää tukea... kehdosta hautaan! Maalaisliiton nuoret aka Keskustanuoret haluaa Suomeen valtiollisen dei
      Maatila ja metsä
      18
      863
    10. Mikä kaivatussasi

      Viehättää ulkoisesti ja mikä sisäisesti?
      Ikävä
      42
      847
    Aihe