Huonosti kävi meille suuren ja mahtavan Neuvostoliiton puna-armeijan kanssa tekemisiin joutuneille kansakunnille. Lähes poikkeuksetta alueet missä taisteli puna-armeija jäi jostakin kumman syystä ns. "laajennettuun etupiiriin" sodan jälkeenkin.
Suomi oikein hyvänä esimerkkinä alueita luovuttamaan joutuneista valtioista. Miksipä ei läsivaltojen puolella koettu vastaavaa rajojen siirtelyä mitä venäläiset harrastivat?? Milloin venäläisille annettiin valtakirja ja minkälaisilla perusteilla tuohon rosvoretkeen mitä tapahtui toisessa maailmansodassa?? Mahtaakohan tähän olla jollakulla esityksiä?
Suomi oikein hyvänä esimerkkinä alueita luovuttamaan joutuneista valtioista. Miksipä ei läsivaltojen puolella koettu vastaavaa rajojen siirtelyä mitä venäläiset harrastivat?? Milloin venäläisille annettiin valtakirja ja minkälaisilla perusteilla tuohon rosvoretkeen mitä tapahtui toisessa maailmansodassa?? Mahtaakohan tähän olla jollakulla esityksiä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jaltalla liittoutuneet sopivat tästä etupiirijaosta. Stalin onnistui saamaan yllättävän vapaat kädet Itä-Euroopassa. Miksi länsi antoi Neuvostoliitolle niin paljon vapauksia, vaikka se oli ollut sodan alussa Saksan kanssa samalla puolella? Pelättiinkö, että Stalin saattaisi nyt kolmannen kerran kääntää kelkansa Hitlerin suhteen ja suostuisi rauhaan Saksan kanssa hieman samoin kuin Lenin aiemmin ensimmäisessä maailmansodassa?
..tuli vastauksia kysymyksillä! Niin tähän kun löytyisi jotain esityksiä että miksi näin kävi? Tuosta rauhanaikeista sen verran että Saksa olisi ilmiesesti ensisijaisesti kuitenkin halunnut päästä jonkunlaiseen kompromissirauhaan nimenomaan lännen kanssa ensisijaisesti. En ole tietoinen oliko Saksalla ja Neuvostoliitolla juurikaan rauhantunnusteluja koko sodan aikana, sen sijaan lännen kanssa kuitenkin oli.
Olet oikeassa noissa rauhanhaaveissa Saksassa. Sitä omituisempaa on, jos Stalinilla ei ollut mitään valttikortteja, ja hän kuitenkin onnistui noin hyvin. Tiesikö länsi, että Saksa ei suunnitellut erillisrauhaa idässä, vaan ainoastaan lännessä?
Olisiko syynä ollut kiire saada sota loppumaan hinnalla millä hyvänsä ennenkuin Saksa onnistuu valmistamaan atomipomminsa? En oikein tuohonkaan usko.
..on se merkillinen kuvio tuo venäläisten etupiirin laajeneminen , ottaen huomioon vielä senkin asian että Englannin silloinen pääministeri Churchill oli erittäin tarkkanäköinen/kaukokatseinen näihin asioihin mitä liittyy tähän bolshevistiseen uhkaan. Häntä ei voi syyttää siitä etteikö hän olisi tiedostanut venäläisuhkaa Euroopalle.
Niin miksihän näin kävi? Mahtoiko olla yksi iso syy se että saksalaiset haluttiin kertakaikkiaan lyödä kerralla maanrakoon ja oltiin siitä ilosta sitten valmiita maksamaan näinkin korkea hinta?? Tulisi mieleen nyt se tälläkin palstalla paljon puhuttu Morgenthau -suunnitelma , jonka tyyppisiä ajatuksia saattoi ollakin vielä silloin Jaltan konferenssin aikana esillä. Myöhemmin sitten ajatukset muuttuivat toki järjellisempään suuntaan tässä Saksankin asiassa.
Eikö se Lev Trotski puuhannut venläisen puolella sen Brest-Litovskin rauhan saksalaisten kanssa, eikä Lenin.
sillon ku sottaan lähtee, pittää olla sillä mielellä ,jotta uhhoominen ei riitä vaan pittää voittaa se sota. Pittää tehäkkii jottain siel soassa. Häviämmää ei piä männä.
Jos pittä ottaa liittolaisii, niin ei piä ottaa huonoi liittolaisii, pittää ottaa hyvvii. Sillon voip sovankii voittaa.
Jos rauhas meinaa ellää nuapurloie kanssa, ei piä mennä sorkkimmaan asjoita. Meiä asjat o meiä ja nuapurloie asjat o nuapurloie.