Liikaa A-D-vitamiineja?

Tohtori Tolonen
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=15348

D-vitamiinin nykyistä runsaampi päivittäinen saanti (25–40 µg/vrk) vähentää paksusuoli- ja peräsuolisyövän riskiä merkittävästi, ilmenee uudesta tutkimuksesta
http://tinyurl.com/2n3ob9

Kansanterveyslaitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta ovat tehnyt valtavan karhunpalveluksen kansanterveydelle säätämällä vitamiinien saantisuositukset liian pieniksi. Esimerkiksi D-vitamiinin raja oli 5 µg/vrk (200 IU) vuoteen 2005 asti, jolloin sitä nostettiin vain 50 %, 7,5 µg:aan, kun tarve olisi ollut 5-kertainen.

Kanadassa viranomaissuositus on 15 µg/vrk, jota sitäkin arvostellaan liian pieneksi. Ikääntyville suositellaan 20-25 µg/vrk, koska se ehkäisee luukatoa ja niistä aiheutuvia murtumia. Liian pieni D-vitamiinin saanti lisää lasten ja aikuisten riskiä sairastua diabetekseen.

Turvallinen vuorokausiannoksen yläraja aikuiselle on 250 µg, kirjoittavat amerikkalaiset ja kanadalaiset asiantuntijat johtavassa ravitsemuslääketieteen lehdessä (Am J Clin Nutr 2007). Viranomaiset ovat siis johtaneet vuosikausia suomalaisia harhaan pelottelemalla D-vitamiinin yliannostuksen vaaroilla. Tämä osoittaa, kuinka vähän viranomaiset tuntevat ravitsemuslääketiedettä.

Tarvittavaa D-vitamiinimäärää ei saa ravinnosta, vaan vitamiinia tarvitaan ravintolisänä, etenkin pimeänä vuodenaikana. D-vitamiinia on luonnostaan kalanmaksaöljyissä ja sitä lisätään moniin kalan luurankolihaksesta valmistettuihin kalaöljyvalmisteisiin


Keskitie kulkee tässä:
Amerikkalainen Food and Nutriton Board (FNB) arvioi vuonna 1997 D-vitamiinin turvalliseksi ylärajaksi aikuisille 50 µg/vrk, mikä oli 10 kertaa suurempi kuin tuolloin Suomessa voimassa ollut suositus. Nyt asiantuntijoiden mukaan turvallinen yläraja aikuiselle on vähintään 250 µg/vrk.

Asiantuntijat edustavat Mount Sinai Hospitalia (Toronto, Kanada), amerikkalaista Creighton-yliopistoa Nebraskassa ja amerikkalaista Council for Responsible Nutrition -järjestöä (Washington, DC). He korostavat, että D-vitamiinista saadaan kaiken aikaa uutta tutkimustietoa, jonka mukaan tällä vitamiinilla – suurempina päiväannoksina kuin nykyisin virallisesti suositellaan – on merkittävä osuus muidenkin tautien kuin riisitaudin ja luukadon ehkäisyssä. He ovat sitä mieltä, ettei FNB:n ehdottama 50 µg:n (2000 ky) yläraja perustu tieteelliseen näyttöön ja että tämä raja-arvo on liian pieni ja se rajoittaa tutkimustoimintaa, tuotekehitystä ja asianmukaista terveyspolitiikkaa. Tieteelliset tutkimukset puoltavat huomattavasti korkeampaa raja-arvoa, joksi asiantuntijat esittävät nyt vähintään 250 µg/vrk (eli 10 000 ky D3-vitamiinia).

Hathcock JN, Shao A, Vieth R, Heaney R: Risk assessment for vitamin D Am J Clin Nutr 2007 85: 6-18.
http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/85/1/6


C-vitamiini on enemmän kuin tehokas vesiliukoinen antioksidantti, sen on myös antikarsinogeeni (eli ehkäisee syöpää). Viranomaisten esittämä C-vitamiinin saantisuositus on liian pieni (kuten D-vitamiininkin).

Professori Linus Pauling esitti 1970-luvulla, että C-vitamiini ehkäisee syöpää ja parantaa syöpäpotilaan ennustetta. Syöpälääkärit eivät häntä uskoneet, koska ei ollut osoitettu sellaista biologista mekanismia, joka selittäisi, miten C-vitamiini toimii syövässä. Amerikkalaiset ja korealaiset tiedemiehet selvittävät mekanismin Lancetissa (2002; 359, 9301:172) .

Yritän selittää sitä mahdollisimman yksinkertaisesti. Ennestään tiedetään, että C-vitamiini on biologisesti aktiivinen yhdiste, tehokas solunsisäinen antioksidantti, joka sieppaa ja tuhoaa vapaita radikaaleja ja suojaa siten tuman DNA-molekyylejä hapetusvaurioilta. C-vitamiini estää myös vetyperoksidin (H2O2) aiheuttamia haittoja solunsisäisessä tiedonsiirrossa eli ns. gap-junction intercellular communication (GJIC). GJIC:n avulla jakautuva ja erilaistuva solu säilyttää homeostaattisen tasapainonsa. GJIC:n esto liittyyy syövän syntyprosessiin, esityisesti kasvaimen promootiovaiheeseen. Vetyperoksidi on syöpäkasvaimen promoottori (eli kasvua edistävä tekijä), joka estää GJIC:a ja erään proteiininin (connexin43 protein, Cx43) hyperfosforylaatiota. Varsin vähäinen pitoisuus (100 µmol/L) C-vitamiinia riitti estämään vetyperoksidin vaikutuksen. Sitä vastoin eräät muut antioksidantit eivät saaneet aikaan samaan vaikutusta kuin C-vitamiini.

Tutkijat päättelivät, että C-vitamiinin syöpää ehkäisevä vaikutus perustuu sen muihin kuin antioksidatiivisiin ominaisuuksiin eli sen vaikutukseen GJIC:hen. Samanlaisia vaikutuksia tutkijat havaitsivat eräällä omenan sisältämällä fenoliyhdisteellä, kversetiinillä. Nyt ei enää pitäisi olla aihetta epäillä C-vitamiinin syöpää ehkäisevää vaikutusta.

Ki Won Lee, Hyong Joo Lee, Kyung-Sun Kang, Chang Yong Lee Preventive effects of vitamin C on carcinogenesis. The Lancet 2002; 359, 9301:172

C-vitamiini tunkeutuu mitokondrioihin ja estää siellä hapetusstressiä ja samalla solun muuttumista syöpäsoluksi.

FASEB J. 2005 Oct;19(12):1657-67

Syöpätaudit ovat "mitokondriotauteja". Lue lisää tästä:
http://tinyurl.com/f82o7


Suositus, että meidän tulisi syödä vähintään kaksi rasvaista kala-ateriaa viikossa perustuu nimenomaan siihen, että siten saisimme D-vitamiinia (suositusta ei ole annettu riittävän omega-3-rasvahappojen saannin vuoksi, kuten monet virheellisesti yhä luulevat). Nykytiedon valossa se ei kuitenkaan riitä – etenkään syöpätautien ehkäisyyn –, sillä ihmisen D-vitamiinin tarve on todennäköisesti noin 30 kertaa suurempi kuin Pekka Puskan johtama Kansanterveyslaitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittavat. Suositukset on annettu sillä perusteella, että niiden mainitsemat määrät on mahdollista jotenkuten saada ravinnosta (jos tuntee ravintosuositukset), eikä ravintolisiä tarvittaisi. Koska viranomaissuositukset ovat harhaisia, eivätkä läheskään kaikki ymmärrä ottaa ravintolisiä, monet sairastuvat tarpeettomasti vakaviin kroonisiin sairauksiin ja ikäihmiset joutuvat turhanpäiten laitoshoitoon, kuten hollantilainen tutkimus juuri osoitti:
http://tinyurl.com/3dyu8h