26 000€ - Huippuvirka (poliittinen)

Piiri pieni pyörii - €urosi verovelvollinen siinä
hyörii.
5381
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat
  • Väyrynen kirjoitti ylioppilaaksi Kiuruveden yhteislyseossa 1966, valmistui Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi 1968 ja lisensiaatiksi 1970 sekä väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi 1973.[2]

    Raimo Väyrynen toimi Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen erikoistutkijana 1970-72 ja laitoksen johtajana 1972-78. Väyrynen nimitettiin Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin, erityisen kansainvälisen politiikan professoriksi 1978, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 1998. Helsingin yliopistossa hän toimi useita vuosina valtio-opin laitoksen esimiehenä sekä valtiotieteellisen tiedekunnan dekaanina ja varadekaanina. Vuosina 1979-83 Väyrynen oli Lapin yliopiston hallituksen jäsen ja toimi lisäksi pitkään saman yliopiston valtio-opin dosenttina. Hänet vihittiin 1999 Lapin yliopiston kunniatohtoriksi. Helsingin yliopiston tutkijakollegiumia Väyrynen johti 2002-2004.[2]

    Vuodesta 1993 lähtien Väyrynen toimi Notre Damen yliopiston valtio-opin professorina ja vuosina hän 1993-98 johti saman yliopiston Joan B. Kroc Institute for International Peace Studies-laitosta. Yhdysvalloissa Väyrynen on toiminut myös Fulbright-tutkijana MIT:ssä sekä vierailevana professorina Princetonin, Minnesotan ja Harvardin yliopistoissa.[2]

    Hänen muihin kansainvälisiin tehtäviinsä kuuluvat muun muassa pohjoismaisen YK-yliopiston hallituksen jäsenyys, International Studies Associationin varapresidenttiys, Kööpenhaminan rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen johtokunnan puheenjohtajuus, Oslon kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen johtokunnan jäsenyys sekä pysyvän asiantuntijan tehtävä Olof Palmen johtamassa kansainvälisessä turvallisuuskomissiossa.[2]

    Yliopistotehtäviensä ohessa Väyrynen on toiminut puheenjohtajana Suomen YK-liitossa (1980-85), Valtiotieteellisessä yhdistyksessä (1983-86), Liikuntatieteellisessä seurassa (1990-93) sekä puheenjohtajana ulkoasiainministeriön aseidenriisunnan neuvottelukunnassa (1975-1988). Hänelle myönnettiin Urho Kekkonen-palkinto 1999. Suomalaisen tiedeakatemian jäseneksi Väyrynen valittiin 1992.[2] Hän valitsi Tieto-Finlandia -palkinnon voittajan 2006. [5]

    Vuodesta 2004 lähtien Väyrynen on toiminut Suomen Akatemian pääjohtajana[6] ja sitä ennen sen yhteiskuntatieteellisen toimikunnan puheenjohtajana 1989-91 ja jäsenenä 1974-76. Näinä vuosina hän oli myös pohjoismaisen yhteiskuntatieteiden komitean (NOS-S) jäsenenä sekä toimi Euroopan tiedesäätiön (ESF) yhteiskuntatieteiden komitean jäsenenä.[2]

    Väyrysen perheeseen kuuluu vaimo ja 4 lasta.[2] Väyrynen on puoluetaustaltaan sosiaalidemokraatti.[7]

    [muokkaa] Julkaisuja

    Väyrynen on kirjoittanut ja toimittanut lukuisia kirjoja. Hän on myös julkaissut useita kymmeniä tieteellisiä artikkeleita.[8] Hänen kirjalliseen tuotantoonsa kuuluvat muun muassa teokset:

    * Conflicts in Finnish-Soviet Relations (1972),
    * Militarization, Conflict Behavior, and Interaction (1973, väitöskirja),
    * Suomen ulkopolitiikka (1975, yhdessä Harto Hakovirran ja muiden kanssa),
    * Transnational Corporations, Armaments and Development (1982, yhdessä Helena Tuomen kanssa),
    * Ydinaseet ja suurvaltapolitiikka (1983),
    * Pienvaltiot kansainvälisissä suhteissa (1988),
    * Globalisaatio: uhka vai mahdollisuus (1997, myös englanniksi),
    * Globalisaatio ja Suomen poliittinen järjestelmä (1998),
    * Suomi avoimessa maailmantaloudessa (1999, yhdessä muiden kanssa),
    * Globalisaatiokritiikki ja kansalaisliikkeet (2001),
    * Wayne Nafzigerin kanssa toimitetut ja kirjoitetut teokset
    * War, Hunger and Displacement (2 vol., 2000) ja The Prevention of Humanitarian Emergencies (2002).

    Väyrysen toimittamia teoksia ovat muun muassa:

    * Militarization and Arms Production (1983),
    * Policies for Common Security (1985),
    * The Quest for Peace. Transcending Violence and War among Societies,
    * Cultures and States (1987),
    * Suomen puolueettomuuden tulevaisuus (1991),
    * Conflict Transformation (1992),
    * Globalization and Global Governance (1999) ja
    * The Waning of Major War (2006).

    Äänestä

  • Lainaaja. kirjoitti:

    Väyrynen kirjoitti ylioppilaaksi Kiuruveden yhteislyseossa 1966, valmistui Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi 1968 ja lisensiaatiksi 1970 sekä väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi 1973.[2]

    Raimo Väyrynen toimi Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen erikoistutkijana 1970-72 ja laitoksen johtajana 1972-78. Väyrynen nimitettiin Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin, erityisen kansainvälisen politiikan professoriksi 1978, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 1998. Helsingin yliopistossa hän toimi useita vuosina valtio-opin laitoksen esimiehenä sekä valtiotieteellisen tiedekunnan dekaanina ja varadekaanina. Vuosina 1979-83 Väyrynen oli Lapin yliopiston hallituksen jäsen ja toimi lisäksi pitkään saman yliopiston valtio-opin dosenttina. Hänet vihittiin 1999 Lapin yliopiston kunniatohtoriksi. Helsingin yliopiston tutkijakollegiumia Väyrynen johti 2002-2004.[2]

    Vuodesta 1993 lähtien Väyrynen toimi Notre Damen yliopiston valtio-opin professorina ja vuosina hän 1993-98 johti saman yliopiston Joan B. Kroc Institute for International Peace Studies-laitosta. Yhdysvalloissa Väyrynen on toiminut myös Fulbright-tutkijana MIT:ssä sekä vierailevana professorina Princetonin, Minnesotan ja Harvardin yliopistoissa.[2]

    Hänen muihin kansainvälisiin tehtäviinsä kuuluvat muun muassa pohjoismaisen YK-yliopiston hallituksen jäsenyys, International Studies Associationin varapresidenttiys, Kööpenhaminan rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen johtokunnan puheenjohtajuus, Oslon kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen johtokunnan jäsenyys sekä pysyvän asiantuntijan tehtävä Olof Palmen johtamassa kansainvälisessä turvallisuuskomissiossa.[2]

    Yliopistotehtäviensä ohessa Väyrynen on toiminut puheenjohtajana Suomen YK-liitossa (1980-85), Valtiotieteellisessä yhdistyksessä (1983-86), Liikuntatieteellisessä seurassa (1990-93) sekä puheenjohtajana ulkoasiainministeriön aseidenriisunnan neuvottelukunnassa (1975-1988). Hänelle myönnettiin Urho Kekkonen-palkinto 1999. Suomalaisen tiedeakatemian jäseneksi Väyrynen valittiin 1992.[2] Hän valitsi Tieto-Finlandia -palkinnon voittajan 2006. [5]

    Vuodesta 2004 lähtien Väyrynen on toiminut Suomen Akatemian pääjohtajana[6] ja sitä ennen sen yhteiskuntatieteellisen toimikunnan puheenjohtajana 1989-91 ja jäsenenä 1974-76. Näinä vuosina hän oli myös pohjoismaisen yhteiskuntatieteiden komitean (NOS-S) jäsenenä sekä toimi Euroopan tiedesäätiön (ESF) yhteiskuntatieteiden komitean jäsenenä.[2]

    Väyrysen perheeseen kuuluu vaimo ja 4 lasta.[2] Väyrynen on puoluetaustaltaan sosiaalidemokraatti.[7]

    [muokkaa] Julkaisuja

    Väyrynen on kirjoittanut ja toimittanut lukuisia kirjoja. Hän on myös julkaissut useita kymmeniä tieteellisiä artikkeleita.[8] Hänen kirjalliseen tuotantoonsa kuuluvat muun muassa teokset:

    * Conflicts in Finnish-Soviet Relations (1972),
    * Militarization, Conflict Behavior, and Interaction (1973, väitöskirja),
    * Suomen ulkopolitiikka (1975, yhdessä Harto Hakovirran ja muiden kanssa),
    * Transnational Corporations, Armaments and Development (1982, yhdessä Helena Tuomen kanssa),
    * Ydinaseet ja suurvaltapolitiikka (1983),
    * Pienvaltiot kansainvälisissä suhteissa (1988),
    * Globalisaatio: uhka vai mahdollisuus (1997, myös englanniksi),
    * Globalisaatio ja Suomen poliittinen järjestelmä (1998),
    * Suomi avoimessa maailmantaloudessa (1999, yhdessä muiden kanssa),
    * Globalisaatiokritiikki ja kansalaisliikkeet (2001),
    * Wayne Nafzigerin kanssa toimitetut ja kirjoitetut teokset
    * War, Hunger and Displacement (2 vol., 2000) ja The Prevention of Humanitarian Emergencies (2002).

    Väyrysen toimittamia teoksia ovat muun muassa:

    * Militarization and Arms Production (1983),
    * Policies for Common Security (1985),
    * The Quest for Peace. Transcending Violence and War among Societies,
    * Cultures and States (1987),
    * Suomen puolueettomuuden tulevaisuus (1991),
    * Conflict Transformation (1992),
    * Globalization and Global Governance (1999) ja
    * The Waning of Major War (2006).

    "Tämän vuoden Tieto-Finlandia-palkinnon kuuden ehdokaskirjan joukkoon on valittu peräti kaksi kiistellyn, maanpetturiksikin mainitun suomalaisen vaikuttajan henkilökuvaa."

    "Ulkoministeri Erkki Tuomioja signeerasi uutuuskirjaansa Häivähdys punaista yleisölle Helsingin kirjamessuilla."

    "Palkinnon saajan valitsee Suomen Akatemian pääjohtaja Raimo Väyrynen.

    Voittaja julkistetaan 14. 12. Palkinnon suuruus on 26 000 euroa."

    "SIIS sittenkin tämän vuoden "Tieto-Finlandia"-palkinto
    Erkki Tuomiojalle kirjastaan maanpetturi-isoäidistään !

    KUN päättäjänä on saman puoleen Raimo Väyrynen, maiskahtaa
    hommassa astian maku !

    VITSIKSI meni tämäkin palkinto,kun sitä poliitikoille aletaan
    jakaa . Viimeinen ansiosta saanut lienee ollut tietokirjailija
    Petteri Järvinen. Miksipä ei Turun pitkäpartakin, Yhdysvaltain
    presidentti Bushia "maailman tyhmimmäsi mieheksi" pilkannut
    politrukki, vaikka tähtistieteen historiikista nyt kirjoitettu onkin
    miljoona ja yksi kirjaa. Olihan se kuitenkin ensimmäinen suoma-
    lainen, sokeiden valtakunnassa yksisilmäinenkin on kuningas !

    "Millenium" oli vitsi, nyt niitä on KAKSI !"

    "Suomen Akatemian pääjohtaja Raimo Väyrynen ilmoittaa torstaina puolilta päivin vuoden 2006 Tieto-Finlandian voittajan."

    "Jonkin verran on tänä vuonna käyty polemiikkia Erkki Tuomiojan Hella Wuolijoki -kirjan lähteistä: olisivatko Moskovan arkistojen salaisina pysyvät dokumentit kytkeneet Wuolijoen kiistattomasti vakoilutoimintaan vai eivät?"

    "Etusivu - Tuomiojan kirjalle Tieto-Finlandia 2006 - Erkki Tuomiojan puhe 14.12.2006

    Erkki Tuomiojan puhe 14.12.2006

    Erkki Tuomioja

    Tieto-Finlandian jakotilaisuus 14.12. 2006 Helsinki"

    Äänestä

  • Tästä! kirjoitti:

    "Tämän vuoden Tieto-Finlandia-palkinnon kuuden ehdokaskirjan joukkoon on valittu peräti kaksi kiistellyn, maanpetturiksikin mainitun suomalaisen vaikuttajan henkilökuvaa."

    "Ulkoministeri Erkki Tuomioja signeerasi uutuuskirjaansa Häivähdys punaista yleisölle Helsingin kirjamessuilla."

    "Palkinnon saajan valitsee Suomen Akatemian pääjohtaja Raimo Väyrynen.

    Voittaja julkistetaan 14. 12. Palkinnon suuruus on 26 000 euroa."

    "SIIS sittenkin tämän vuoden "Tieto-Finlandia"-palkinto
    Erkki Tuomiojalle kirjastaan maanpetturi-isoäidistään !

    KUN päättäjänä on saman puoleen Raimo Väyrynen, maiskahtaa
    hommassa astian maku !

    VITSIKSI meni tämäkin palkinto,kun sitä poliitikoille aletaan
    jakaa . Viimeinen ansiosta saanut lienee ollut tietokirjailija
    Petteri Järvinen. Miksipä ei Turun pitkäpartakin, Yhdysvaltain
    presidentti Bushia "maailman tyhmimmäsi mieheksi" pilkannut
    politrukki, vaikka tähtistieteen historiikista nyt kirjoitettu onkin
    miljoona ja yksi kirjaa. Olihan se kuitenkin ensimmäinen suoma-
    lainen, sokeiden valtakunnassa yksisilmäinenkin on kuningas !

    "Millenium" oli vitsi, nyt niitä on KAKSI !"

    "Suomen Akatemian pääjohtaja Raimo Väyrynen ilmoittaa torstaina puolilta päivin vuoden 2006 Tieto-Finlandian voittajan."

    "Jonkin verran on tänä vuonna käyty polemiikkia Erkki Tuomiojan Hella Wuolijoki -kirjan lähteistä: olisivatko Moskovan arkistojen salaisina pysyvät dokumentit kytkeneet Wuolijoen kiistattomasti vakoilutoimintaan vai eivät?"

    "Etusivu - Tuomiojan kirjalle Tieto-Finlandia 2006 - Erkki Tuomiojan puhe 14.12.2006

    Erkki Tuomiojan puhe 14.12.2006

    Erkki Tuomioja

    Tieto-Finlandian jakotilaisuus 14.12. 2006 Helsinki"

    Etsi Suomesta pätevämpi ihminen tuohon hommaan, taikka pidä suusi supusssa. Suomessa on vähän älykköjä ja päteviä menestyjiä. Tuomioja ja Väyrynen sattuvat olemaan juuri niitä. Älä kateuteesi kiimassa ota kantaa, ellet osaa muuta lainailla muiden paskapuheita.

    Äänestä

  • Lainaaja. kirjoitti:

    Etsi Suomesta pätevämpi ihminen tuohon hommaan, taikka pidä suusi supusssa. Suomessa on vähän älykköjä ja päteviä menestyjiä. Tuomioja ja Väyrynen sattuvat olemaan juuri niitä. Älä kateuteesi kiimassa ota kantaa, ellet osaa muuta lainailla muiden paskapuheita.

    demareiden leirissä tämä jakopolitiikka on selviö ja
    maan tapa.
    ole kaveri demareiden kanssa tai itse demaripiireissä mukana, niin saat helpolla paljon.
    sorry nyt ironmikes mutta olen itse ollut keimeissä mukana joten tämä ei perustu huhupuheisiin.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Sulle - Mulle kirjoitti:

Piiri pieni pyörii - €urosi verovelvollinen siinä
hyörii.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu