Langetessaan tottelemattomuuden syntiin Eeva "varasti omenan", Kain puolestaan murhasi Aabelin. Maallisen oikeudenkäytön mukaan omenavarkaus on luokiteltu pienemmäksi rikokseksi kuin murha ja siten siitä saadaan pienempi rangaistus. Onko taivaallisen oikeudenkäytön mukaan omenavarkaus yhtä suuri ja kadotukseen vievä synti kuin murha? Jos hetkeksi unohdetaan ajatus jo itsessään kadotukseen vievästä perisynnistä joka ei tuekseen tarvitse yhtään ns. tekemisen syntiä ollakseen kadottava, niin voidaanko synnit luokitella suuruusjärjestykseen kuten rikokset?
Syntien suuruusjärjestys.
Kysyn
17459
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Epäusko on ainoa synti joka kadottaa.Toinen tämänkaltainen on Pyhän Hengen pilkka jota ei anneta koskaan anteeksi,joka on epäuskon seurausta.Siinä taaville.
Siis VAIN asenne ratkaisee? Jos Hitler olisi tullut uskoon ennen kuolemaansa, hän olisi taivaassa huolimatta niistä kuudesta miljoonasta? Ja jos hän sitten päätyy helvettiin, siellä ei ole eri asteisia rangaistuksia? Hitler kärsii siis tasan yhtä paljon kuin pelastumaton omenavaras.
onko uskoon tulo oma valinta? Ei, vaan Jumala vaikuttaa sen.
Hän paadutti faaraonkin, mutta antoi ensin monta mahdollisuutta, ihmisten (Mooseksen) kautta ja merkkien, mutta faarao ei tahtonut uskoa. Faarao oli siis valinnut itsensä Jumalan sijasta (viran tuoma rasite, ehkä).
eikä kuusi - ja tämä vain keskitysleireillä. Kuusi miljoonaa juutalaista, kolme miljoonaa mustalaista, slaavia, vammaista, homoseksuaalia, kommunistia jne jne.
Ja sitten 20 miljoonaa muualla Euroopassa kuin keskitysleireillä, enimmäkseen Neuvostoliitossa, mutta miljoonia muuallakin. Sen päälle Japanin aiheuttamat (ja kärsimät) miljoonat (taas 20?) - ilman Saksaa, Japani tuskin olisi rohjennut tai anakaan päässyt ihan niin pitkälle, vaikka tietysti aloittikin aikaisemmin eli 1931. Eskaloitui 1937 eli vajaa vuosi ennen Hitlerin marssia Tshekkoslovakiaan.
No, siinä tämän päivän uskonnontunti...
...
raamattupiirin ulkopuolelta.
Ei suuruuden vaan painon mukaan. Kuinka paljon se ja se teko tai asia painaa omaatuntoasi? Gramman vai kilon vai vieläkin enemmän?
.. eli painoluokitus on yksilöllistä jos ja kun sitä esiintyy lainkaan.
Kaikki synnit ovat yhtä pahoja ja kaikki ovat niitä tehneet (vaikka vain ajatusten tasolla) yhtä lailla, joten kaikki me tarvitsemme ihan tosissaan anteeksiantamusta, emmekä syntien kyttäämistä, vaan Jeesusta.
mutta totuus on se, etta vaikka kuinka hyvaa elamaa elaisi, eika omasta mielestaan tekisi yhtaan syntia, joutuu helvettiin ellei usko Jeesukseen. se on Raamatun totuus. eli vaikka et tappaisikaan ketaan etka varastaisi, joudut silti helvettiin ilman Jeesusta. Raamattu sanoo, etta jokainen on syntia tehnyt ja on Jumalan kirkkautta vailla. eika kukaan tule Isan tyko muutoin kuin Jeesuksen kautta.
Kysymys on suunnattu vain kristityille, muuten tuo ei ole kovin järkevä kysymys. Tietysti rinnastettaessa asiaa kristilliseen ajattelutapaan pitää muuttaa, että meistä jokainen on syntinen ja ainoa asia, joka voi meidät vapauttaa synnistä on Jeesus Kristus. Samoin kuin Intian uskonnoissa pitää elää 'puhdas' elämä ja valaistua, jotta saavuttaa taivaan, puhtaan olotilan. Intiassa ei kuitenkaan puhuta synneistä aivan niin voimakkaaseen sävyyn kuin länsimaissa.
On aikalailla armoton asetelma, että ennen kaikkea muuta tulee usko. Tietysti voidaan ajatella, että Jeesus vaikuttaa ihmisen uskoon tai Jumala uskon ihmiselle antaa, mutta ihmisen päähän tämä usko ei viisautta kuitenkaan tuo. Ihminen pyörittää joka tapauksessa asioita omassa päässään ja etsii vahvistusta ulkopuolelta. Siten puhtaasti ja aidosti uskovia on todella harvassa. Itseasiassa voisi ajatella jopa niin, että ne, jotka eivät edes pyri olemaan Jeesuksen seuraajia ovat lähempänä Jeesusta kuin kiivaasti Hänen kantapäillään seuraajat. Ihmisen pitää kaikesta huolimatta olla aito itselleen ja muille ihmisille, ennen kaikkea muuta - ihminen. Jos ihminen ei pysty tähän aitouteen, hän valehtelee ei ainoastaan itselleen, mutta myös kaikille kanssaihmisilleen, vaikka kuinka uskoisi puhuvansa totta ja uskovansa oikein. Sellainen ihminen ei voi aidosti uskoa ja silloin ollaan lähtökohdassa: ihminen on syntinen ilman Jeesusta. Kuka tai mikä siis määrittää sen, milloin ihminen uskoo todella? Näyttää siltä, että kaikki uskovaiset määrittelevät sen itse. Usko on uskoa ja usko on tosi. Meistä kukaan ei usko valheeseen tietoisesti. Siten tämä armoton asetelma kääntyy aika pitkälle uskovaisia itseään vastaan, kun he määrittelevät itse uskonsa ja totuutensa. Jokainen uskovainen on syntinen ja sitä myötä myös Jeesuksesta vieraantuneet. He toistavat Jeesuksen sanoja, mutta eivät kykene elämään kuin Jeesus tai, kuten hän opetti. Luonnostaan ihminen pääsee paljon lähemmäs näitä oppeja, koska luonnostaan ihminen ymmärtää asioita hieman eri tavalla kuin opettelemalla tai oppimalla puheista, luetusta tekstistä asioita. Oivallus kun tulee aina käytännössä, oman elämän kautta.
Muutama ajatus tähän päätteeksi:
Se, minkä jo luulemme tietävämme estää meitä oppimasta uutta
- Claude Bernard -
Maailma pyörii ilman ihmistäkin
- kiinalainen sananlasku hieman mukailtuna -
Sitä, mitä ei ole koskaan kokenut, ei koskaan ymmärrä painetusta sanasta
- Isadora Duncan -
Esimerkki saa maailmassa enemmän aikaan kuin mitkään opetukset
- Henry Miller -
"Se teidän jumalanne panee omenapuun keskelle puutarhaa ja sanoo, että tehkää te tyypit mitä vaan mutta älkää ihmeessä syökö omenaa. Ja yllätys, yllätys: ne syövät omenaa ja jumala hyppää esiin puskan takaa ja huutaa 'Sainpas teidät kiikkiin!' Ihan samantekevää olisi ollut vaikka eivät olisi syöneetkään sitä."
KLL
Totuus selviää jo Vanhan Liiton Kirjoituksista, joiden mukaan esimerkiksi varasta tuli rangaista lievemmin kuin murhaajaa.
Koska kyseiset ohjeet tulivat Korkeimmalta on johdonmukaista uskoa, että myös tuonpuoleisessa on rangaistuseroja synneistä kuin synneistä.
Myös apostoli Johannes (Jacob'in veli) opettaa kirjeessään, että on syntiä, joka EI ole kuolemaksi ja on syntiä, joka ON kuolemaksi.
Suurin synti on epäusko Yeshuaa kohtaan. Siitä Hän itse kirjoitti näin: (Joh.16:8)
"Kun Hän (=Pyhä Henki) tulee, niin Hän osoittaa maailmalle todeksi synnin, vanhurskauden ja tuomion; SYNNIN, KOSKA HE EIVÄT USKO MINUUN; vanhurskauden, koska minä menen Isän tykö, ettekä te enää minua näe; ja tuomion, koska tämän maailman ruhtinas on tuomittu."
Lisäksi seuraavat synnit ovat suuria:
- Pyhän Hengen pilkkaaminen, jota ei KOSKAAN anneta anteeksi !
- Viha, jonka katkerin hedelmä on murha
- Huorinteko, haureus, saastaisuus ja aviorikos
- Ahneus, jonka eräs hedelmä on varkaus
- Väärän todistuksen antaminen eli valehtelu
- Isän tai äidin halveksiminen
- Välinpitämättömyys lähimmäisiämme kohtaan
- Paha himo, joka johtaa luonnottomiin sukupuolisuhteisiin ja monenlaisiin saastaisuuksiin tekoihin.
- Ylpeys ja kopeus
- Itsekkyys
- Lähimmäisen pettäminen
- Taikuuden ja noituuden harjoittaminen
Tässä mietittävää. Jos olet halukas tekemään parannusta elämässäsi, niin muista, ettet kykene siihen ilman Pyhän Hengen voimaa. Voidaksesi saada tuota voimaa, tulee Sinun hyväksyä Yeshuan lunastustyö ja ottaa ENSIN Hänet vastaan henkilökohtaisena Vapahtajanasi ja syntiesi veriuhrina. Sitten saat kokea miten Pyhä henki johdattaa Sinut elämään pyhää Korkeimmalle pyhitettyä elämää.
Siunausta Yeshuassa !
Kysymyksenasetteluja liittyen syntilistaasi:
- Pyhän Hengen pilkkaaminen, jota ei KOSKAAN anneta anteeksi !
Miten käy uskovaisten, jotka luulevat enemmän kuin tietävät, jotka omalla käytöksellään pilkkaavat jumalaansa. Kuka on se uskovainen, joka päättää tietävänsä, että hän uskoo oikeaan jumalaan? Onko hän itse jumala vai vain epäuskoinen, joka korottaa itsensä jonnekin taivaan ja maan välille ollakseen edes kerran elämässään oikeassa? Eikö suurinta jumalanpilkkaa ole astua jumalan varpaille?
- Viha, jonka katkerin hedelmä on murha
Millaisesta murhasta tässä on kyse? Psykopaatin tekemästä murhasta vai esimerkiksi tappo, joka tehdään, kun suojellaan itseä ja läheisiä? Ja millä tavalla viha on katkeraa? Viha on aito tunne, jolle on löydettävä purkukeino. Sen sijaan katkeruus ei ole tunne sen enempää kuin mustasukkaisuus tai ahneus. Ne ovat hyvin sidoksissa ihmisen ajatteluun ja, vaikka niille on löydettävä myös purkukeino, niin viime kädessä näihin epätunteisiin hukkuvat ihmiset tarvitsisivat apua ja tukea, eivät jumalan ruoskaa.
- Huorinteko, haureus, saastaisuus ja aviorikos
Näille on kaikille syynsä. Kysehän on lähinnä näistä saastaisista sanoista riippumatta toisen ihmisen pettämisestä. Se, että kiroillaan ja solvataan ihmisiä heidän teoistaan, ei ainakaan millään tavalla puhdista omaa tai pettäjän mieltä. Kun itse tuntee useita uskovaisia, jotka ovat epätoivossaan pettäneet ja tunnustaneet heikkoutensa, he ovat tunnustaneet inhimillisyytensä. Me teemme virheitä niin parin valinnassa kuin aika monessa muussa elämäntilanteessa. On lähes epäinhimillistä uskoa, että ihminen voi rakastua vain kerran elämässään ja siltä pohjalta pitää syntyä elinikäinen avioliitto, sekä rakkauden siemeniä eli lapsia. Kauniita utopioita, muttei mitään tekemistä ihmisyyden ja elämän kanssa.
- Ahneus, jonka eräs hedelmä on varkaus
Tai ahneus, joka jäätyään konkretisoitumatta johtaa ihmisen kuolemaan. Onko parempi siis olla materialisti vai ihminen, joka käyttää hyväksi systeemiä silloin kuin tarvitsee apua? Ja millä tavalla tulkitaan sitä ahneutta, jota uskovaiset käyttävät. He ovat antavinaan jumalalle jotain (uskonsa, almuja, rukouksia) ja he odottavat jumalalta vastalahjaa eli hierovat kauppaa jumalan kanssa. Joissain tilanteissa he ottavat omiin käsiinsä vallan päättää, menevätkö he taivaaseen vai eivät, he myös päättävät huutavatko he suureen ääneen muille ihmisille totuuttaan, korottavat itsensä ihmisten yläpuolelle. Eikö tämä ole ahneutta?
- Väärän todistuksen antaminen eli valehtelu
Tästä voi olla montaa mieltä, nimittäin valehtelu itsessään on omasta mielestäni jotain muutakuin valehtelua toiselle. Ensisijaisesti kun ihminen valehtelee itselleen. Mikä karmeinta, joskus ihmiset eivät tunnista itse omia valheitaan, vaan jäävät rypemään niissä ja muokkaavat itse maailmankuvaansa siihen suuntaan, mihin tahtovat. Lopulta he voivat uskotella uskovansa vaikka vaaleanpunaisiin lentäviin apinoihin Marsista, eikä kellään ole vastaansanomista. Ensisijaisesti valehtelu siis käy ihmisen itsensä kautta, puhutaan itsepetoksesta. Yleensä vain nähdään se, miten ihmiset valehtelevat toisilleen, mutta tuo omaan itseen kohdistuva valehtelu jää huomiotta. Mikä tästä tekee vielä kinkkisemmän on se, että jokaisella ihmisellä päätöksellä, ihmisen käyttäytymisellä on syynsä. Miksi ihminen esimerkiksi uskoo omiin valheisiinsa, kaikki eivät siihen edes pysty.
- Isän tai äidin halveksiminen
Tämä tietysti kääntäen tarkoittaa, että isää ja äitiä pitää kunnioittaa. Mielestäni tämä on yhtä vanhankantainen ajatus kuin se, että käännä toinenkin poskesi sille, joka sinut tappaa. Valitettavasti siinä tilanteessa ei enää käännetä kumpaakaan poskea. Jotta ihmistä voi kunnioittaa, hänen on ansaittava kunnioitus, hänen on kunnioitettava muita ihmisiä. On isiä ja äitejä, joille toinen ihminen ei merkitse yhtään mitään ja siltä pohjalta lapsen on kyllä lähes mahdoton kunnioittaa vanhempiaan. Sen lisäksi on vanhempia, jotka käyttäytyvät kuin pahaiset kakarat. Itse olen 7-vuotiaasta kokenut olevani 'vanhempi' kuin vanhempani ja olin pitkään niin isälle kuin äidilleni jonkinlainen sijaisvanhempi, joka kuunteli, neuvoi ja opasti. Hullua, kun vanhempani ovat kuitenkin 20 vuotta minua vanhempia. Mutta kuka silloin on se isä ja kuka on se äiti? Kuka on se, jonka pitäisi kunnioittaa ja kuka on se, jota pitäisi kunnioittaa?
- Välinpitämättömyys lähimmäisiämme kohtaan
Välinpitämättömyys lisää välinpitämättömyyttä. Vaikka on helppo ajatella, että: "välinpitämättömyyden pitää loppua juuri sinuun!" niin, miten ajattelisit toteuttaa tuon? Jos olet kasvanut perheessa, jossa ei ole ollut aitoja tunteita, on se perhe sitten ollut uskovainen tai ei-uskovainen, niin sinulla et kykene tuntemaan aidosti. Jotta ymmärrät edes omia tunteitasi, sinun pitää saada heijastaa niitä tunteita toisiin ihmisiin. Jos esimerkiksi itkiessäsi äiti vaan tulee nauramaan sinulle päin naamaa, niin tulkitset itse itkusi eri tavalla kuin jos äitisi tulisi lohduttamaan. Itkulla on silloin sinulle itsellesi eri merkitys ja tarkoitus. Samalla, jos äitisi nauraa tai jättää kokonaan huomiotta itkusi, et myöskään itse osaa reagoida oikein toisen ihmisen itkuun. Silloin olet välinpitämätön ja, jotta todella tietäisit, missä kohtaa tunnet oikein ja missä väärin, tarvitsisit ammattiapua siihen (ja ammattiapukaan ei aina auta).
- Paha himo, joka johtaa luonnottomiin sukupuolisuhteisiin ja monenlaisiin saastaisuuksiin tekoihin.
Tämä taisi jo tulla kertaalleen. Onko sinulla jokin pakkomielle näitä saastaisi tekoja kohtaan?
- Ylpeys ja kopeus
Niin, tässä tullaan ehkä osaltaan ahneuteen. Eikä tämäkään ole niin yksioikoinen ajatus. On ylpeyttä ja ylpeyttä. Mitä pahaa siinä on, jos ihminen on ylpeä itsestään ja onko vielä pahempi, jos ihminen on ylpeä toisesta ihmisestä, kuten lapsestaan? Muistetaan, että Jeesus korosti yhtälailla, että rakasta lähimmäistä kuin itseäsi. Tämä ei tarkoita, että itsensä rakastaminen (ja kunnioitus) on saastaista. Nimenomaan tuossa taitaa olla kehoitus siihen, että itsetuntemus ja -kunnioitus ovat myös Jeesuksen mukaan tavoiteltavia asioita. Olen ylpeä itsestäni monissa suhteissa, mutta on asioita, joista en ole niin ylpeä. Mutta tässä kohtaa sinä ja jumala näkee minussa vain ylpeyttä... toivottavasti uskovaiset muistavat kiittää kaikista teoistaan Jumalaa, niin kaikki kunnia menee kaikista teoista oikeaan osoitteeseen. On ne teot sitten hyviä tai pahoja.
- Itsekkyys
Tämä on tullut jo kertaalleen. Itsekkyys kasvattaa itsekkyyttä.
- Lähimmäisen pettäminen
Tämä on tullut jo kerran tai kaksi, riippuen tulkinnasta.
- Taikuuden ja noituuden harjoittaminen
Hmmm, tähän tarvitaan jo uskoa yliluonnollisiin voimiin. Ateisteista tuskin löytyy näiden ihmeiden tekijöitä, pikemmin uskovaisista itsestään.
En kuitenkaan aio vastata kaikkiin kysymyksiisi, ettei olennaisin hautaudu vastausten alle.
Mitä tulee tuohon SUURIEN syntien listaan, niin olen siteerannut ne Mestariopettajaltani Yeshualta, joka kertoi enimmästä osasta niistä ENNALTAEHKÄISEVÄSTI seuraavissa Raamatunjakeissa: (Matt.19:17b,18b-19)
"17. Niin hän sanoi hänelle: "...jos tahdot päästä elämään sisälle, niin pidä käskyt."
18. Hän sanoi hänelle: "Mitkä?" Jeesus sanoi: "Nämä: 'Älä tapa', 'Älä tee huorin', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta',
19. 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi', ja: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'".
Mitä tulee HIMOITSEMISEEN, josta suppeasti kirjoitin, niin se sisältää useita eri alueita, joista seuraavat ovat vaarallisimmat:
- RAHAN HIMO on kaiken pahan juuri, apostoli Paavalin opetusten mukaan: (1.Tim.6:9-11)
"9. Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen.
10. Sillä RAHAN HIMO on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla.
11. Mutta sinä, Jumalan ihminen, pakene semmoista, ja tavoita vanhurskautta, jumalisuutta, uskoa, rakkautta, kärsivällisyyttä, hiljaisuutta.
12. Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus, tartu kiinni iankaikkiseen elämään, johon olet kutsuttu..."
Himoitsemista on myös seksuaalisella alueella monia eri variaatioita, joihin jo viittasinkin aiemmassa vastauksessani.
- - -
Vedit siinä virheelliset päätelmät vastauksistani, kun kiinnitit huomiota niissä olleisiin tiettyihin toistoihin. Kyseisillä maininnoilla on nimittäin eroja. Esimerkiksi saastaisuutta on erittäin montaa eri lajia, joihin en nyt enempää keskity.
Tahdon keskittyä TÄRKEIMPÄÄN: Korkein on antanut meille IHMEELLISEN MAHDOLLISUUDEN kuolla pois synnistä yhdessä Vapahtajamme Yeshua HaMashiach'n kautta uskoen Hänen sijaiskärsimiseensä ja kuolemaansa. Tästä YDINKOHDASTA pelastuksemme säilyttämiseksi on apostoli Paavali valaisevasti opettanut meille seuraavaa: (Room.6:3-18)
"3. Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
4. Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
5. Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,
6. kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi;
7. sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
8. Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan,
9. tietäen, että Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse.
10. Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
11. Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.
12. Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että olette kuuliaiset sen himoille,
13. älkääkä antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan antakaa itsenne, kuolleista eläviksi tulleina, Jumalalle, ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle.
14. Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla.
15. Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se!
16. Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi kuuliaisuuden, vanhurskaudeksi?
17. Mutta kiitos Jumalalle, että te, jotka ennen olitte synnin palvelijoita, nyt olette tulleet sydämestänne kuuliaisiksi sille opin muodolle, jonka johtoon te olette annetut,
18. ja että te synnistä vapautettuina olette tulleet vanhurskauden palvelijoiksi!"
Siunattuja hetkiä yhdessä Vapahtajamme Yeshuan seurassa sekä ajassa että ennenkaikkea ikuisuudessa !
En kuitenkaan aio vastata kaikkiin kysymyksiisi, ettei olennaisin hautaudu vastausten alle.
Mitä tulee tuohon SUURIEN syntien listaan, niin olen siteerannut ne Mestariopettajaltani Yeshualta, joka kertoi enimmästä osasta niistä ENNALTAEHKÄISEVÄSTI seuraavissa Raamatunjakeissa: (Matt.19:17b,18b-19)
"17. Niin hän sanoi hänelle: "...jos tahdot päästä elämään sisälle, niin pidä käskyt."
18. Hän sanoi hänelle: "Mitkä?" Jeesus sanoi: "Nämä: 'Älä tapa', 'Älä tee huorin', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta',
19. 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi', ja: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'".
Mitä tulee HIMOITSEMISEEN, josta suppeasti kirjoitin, niin se sisältää useita eri alueita, joista seuraavat ovat vaarallisimmat:
- RAHAN HIMO on kaiken pahan juuri, apostoli Paavalin opetusten mukaan: (1.Tim.6:9-11)
"9. Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen.
10. Sillä RAHAN HIMO on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla.
11. Mutta sinä, Jumalan ihminen, pakene semmoista, ja tavoita vanhurskautta, jumalisuutta, uskoa, rakkautta, kärsivällisyyttä, hiljaisuutta.
12. Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus, tartu kiinni iankaikkiseen elämään, johon olet kutsuttu..."
Himoitsemista on myös seksuaalisella alueella monia eri variaatioita, joihin jo viittasinkin aiemmassa vastauksessani.
- - -
Vedit siinä virheelliset päätelmät vastauksistani, kun kiinnitit huomiota niissä olleisiin tiettyihin toistoihin. Kyseisillä maininnoilla on nimittäin eroja. Esimerkiksi saastaisuutta on erittäin montaa eri lajia, joihin en nyt enempää keskity.
Tahdon keskittyä TÄRKEIMPÄÄN: Korkein on antanut meille IHMEELLISEN MAHDOLLISUUDEN kuolla pois synnistä yhdessä Vapahtajamme Yeshua HaMashiach'n kautta uskoen Hänen sijaiskärsimiseensä ja kuolemaansa. Tästä YDINKOHDASTA pelastuksemme säilyttämiseksi on apostoli Paavali valaisevasti opettanut meille seuraavaa: (Room.6:3-18)
"3. Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
4. Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
5. Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,
6. kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi;
7. sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
8. Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan,
9. tietäen, että Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse.
10. Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
11. Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.
12. Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että olette kuuliaiset sen himoille,
13. älkääkä antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan antakaa itsenne, kuolleista eläviksi tulleina, Jumalalle, ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle.
14. Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla.
15. Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se!
16. Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi kuuliaisuuden, vanhurskaudeksi?
17. Mutta kiitos Jumalalle, että te, jotka ennen olitte synnin palvelijoita, nyt olette tulleet sydämestänne kuuliaisiksi sille opin muodolle, jonka johtoon te olette annetut,
18. ja että te synnistä vapautettuina olette tulleet vanhurskauden palvelijoiksi!"
Siunattuja hetkiä yhdessä Vapahtajamme Yeshuan seurassa sekä ajassa että ennenkaikkea ikuisuudessa !
"En kuitenkaan aio vastata kaikkiin kysymyksiisi, ettei olennaisin hautaudu vastausten alle."
Mistä juuri SINÄ tiedät, mikä on olennaista ja mikä epäolennaista? Kun samaan aikaan näyttää, että kovin harvalla ihmisellä on kyky erottaa olennainen epäolennaisesta, on kyse sitten uskovaisesta tai ei-uskovaisesta. Kun käy kovin usein siinä, että missä kiinnittää huomionsa yhteen asiaan, toinen asia jää huomaamatta. Silloin ei ole mitään, mihin verrata olennaista ja epäolennaista, sitä myöten voi hyvin uskoa, että koska en tiedä muusta, niin sen on pakko olla olennaista. Tämä ei kuitenkaan ole laisinkaan välttämättä oikea päätelmä ja sen varmasti tiedät esimerkiksi ateistien kohdalla. Virhepäätelmiä eivät kuitenkaan tee vain ateistit, buddhalaiset, muslimit ja hindut, se taito on meillä kaikilla ihmisillä.
"Esimerkiksi saastaisuutta on erittäin montaa eri lajia, joihin en nyt enempää keskity."
On toki, jos näin haluat asian tulkita, mutta yhtä hyvin tämä kategorian 'saastainen' alla voidaan puhua esimerkiksi siitä, miten ihmiset seuraavat omia halujaan, vaikka ovat avioliitossa. Tämä ei kuitenkaan päde vain 'saastaisiin' ihmisiin, vaan yhtälailla niihin kristittyihin, joita esim. itse pystyn kunnioittamaan. Saarnaajamiehet tuntuvat tietävän paremmin, miten tulisi elää, mutta kovin harvoin osaavat elää niin. Aika usein koko elämä on näillä ihmisillä hakusessa ja ehkä siksi he juuri pitävät suurinta meteliä. Siitä me emme kuitenkaan päässe mihinkään, että kaikki tällä pallolla elävät ihmiset ovat ihmisiä, eivät jumalia, saatanoita tai käpyjä?
"Siunattuja hetkiä yhdessä Vapahtajamme Yeshuan seurassa sekä ajassa että ennenkaikkea ikuisuudessa !"
En oikein pidä ikuisuus-ajatuksesta, enkä ainakaan siitä, että siinä pitäisi elää. Miksi ihminen haluaa elää ikuisuuden? Mikä on sinun motiivisi siihen? Ja miksi näiden hetkien pitäisi olla siunattuja, mitä tarkkaanottaen tuo siunattu hetki tarkoittaa erityisesti ikuisuudesta puhuttaessa?
...kolmeen kysymykseesi on aihetta vastata.
Ensimmäinen kysymyksesi kuuluu:
"Mistä juuri SINÄ tiedät, mikä on olennaista ja mikä epäolennaista?"
Vastaan:
Yeshuaa yli 30 vuotta seuranneena olen oppinut erottamaan metsän puista. Siihen on edesauttanut myös elämänkokemukseni eikä vähiten se, että olen lukenut Kirjojen kirjan kannesta kanteen 24 kertaa ja Uuden Liiton Kirjoitukset vielä useammin läpi. Nyt olen parhaillaan loppusuoralla lukiessani Complete Jewish Bible'a jolloin tulee yhteensä 25 kertaa, sillä tämä viimemainittu Pyhä kirja sisältää myös Uuden Liiton Kirjoitukset, jotka erottamattomasti kuuluvat Korkeimman Pyhiin Kirjoituksiin sekä valitulle kansalleen Israelille, että valituille pyhille kaikista muistakin kansoista.
- Toki minulla on vielä tälläkin sektorilla paljon opittavaa ja mielelläni opin uutta.
- Mainitessani haluavani keskittyä vain olennaiseen, tarkoitin sillä tietenkin omaa näkemystäni olennaisesta. Joillekin yksilöille voivat asioitten yksityiskohdat olla olennaisimpia, mutta usein sellaiset henkilöt eivät kykene hahmottamaan kokonaisuutta. En toki tarkoita Sinun, rakas keskustelukumppanini, kuuluvan tuollaisten yksilöiden joukkoon.
- - -
Toinen kysymyksesi (joka on toteamus) kuuluu:
"Siitä me emme kuitenkaan päässe mihinkään, että kaikki tällä pallolla elävät ihmiset ovat ihmisiä, eivät jumalia, saatanoita tai käpyjä?"
Vastaan:
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että tällä maapallolla elää ihmisiä.
- Tahdon kuitenkin lisätä sen, että keskuudessamme elää ja voimallisesti vaikuttaa eri älykkyystasoilla olevia henkiolentoja eli enkeleitä ja heidän lukumääränsä on moninverroin suurempi kuin ihmisten ja jo yksikin enkeli on monin verroin älykkäämpi ja voimakkaampi kuin kaikki ihmiset yhteensä. Ainoan poikkeuksen teemme me Yeshuan valitut, joille on annettu sekä Hengen Miekka, joka on Korkeimman iäti elävä Sana, että Pyhä Henki, jonka valta ja voima on kaikkea enkelien ja saatanan sekä hänen joukkionsa valtaa ja voimaa suurempi.
- Keskuudessamme elää myös aivan tietty, muista ihmisistä erottuva, kansa, josta kerron seuraavan kysymyksesi yhteydessä.
- - -
Kolmas kysymyksesi on 3-osainen ja se kuuluu:
"Miksi ihminen haluaa elää ikuisuuden? Mikä on sinun motiivisi siihen? Ja miksi näiden hetkien pitäisi olla siunattuja, mitä tarkkaanottaen tuo siunattu hetki tarkoittaa erityisesti ikuisuudesta puhuttaessa?"
Vastaan:
Kuulun niihin ihmisiin, jotka ovat syntyneet seuraavalla tavalla, josta apostoli Johannes kirjoitti: (Joh.1:12-13)
"12. Mutta kaikille, jotka ottivat Hänet vastaan, Hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat Hänen nimeensä,
13. jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Korkeimmasta."
Edellä olevista jakeista ja muista jakeista Uuden Liiton Kirjoituksissa käy ilmi, että kaikki ne, jotka ottivat, ottavat ja tulevat ottamaan vastaan Yeshuan omana Vapahtajaan sekä panevat toivonsa Hänen nimeensä ja uskovat koko ikuisuusosansa Hänen haavoitettuihin käsiinsä, OVAT SYNTYNEET KORKEIMMASTA (Hebreaksi: EL-ELYON).
Siis ihmisten keskuudessa tällä maapallolla on olemassa aivan erityinen kansa, jotka ovat Korkeimman lapsia ja Hänen perheväkeänsä. Kuulun itse tähän kansaan. Korkein on mitä rakastettavin ja ihmeellisin persoona koko universumissa ja Hänen seurassaan ei koskaan aika tule pitkäksi, koska Hän luo aina uutta ja Hänen syvin olemuksensa on TODELLINEN Rakkaus. Olen saanut elämäni vaikeina hetkinä armon turvautua Yeshuan apuun, eikä Hän ole koskaan pettänyt lupaustaan auttaa minua. Yeshua on minun ikuinen turvakallioni ja rakastan Häntä siksi, että Hän on ensin todistanut rakkautensa minua kohtaan Golgatan ristillä.
Loppuvirkkeeksi kysymyksesi osaan "Mikä on sinun motiivisi siihen?" on hyvä lisätä vielä seuraava uuden Liiton Kirjoitusten toteamus, johon sydämestäni uskon: (1.Kor.2:9b)
"mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut, sen Korkein on valmistanut niille, jotka Häntä rakastavat".
Siunausta ylen rakastettavassa Yeshuassamme !
Voisiko joku ystävällisesti kertoa minulle, kuka se Yeshua Hamacheddon on ja mitä tekemistä sillä on raamatun kanssa?