Miksi lasten kutsujen vieraiden pitäisi

saada "lahjoja"?

Nykyään kun lapsella on synttärit jonne kutsutaan kaverit ei siis sukulaiset niin pitää rakentaa hillittömän kalliita lahjapusseja tai antaa jotain leluja ilmapalloja jotka kylässä olleet lapset voivat viedä mukanaan. Kakut, limpparit, jätski, keksit, suolaset palat kun ei nykyään riitä juhlavieraille.

Itse en ymmärrä miksi synttäreillä vieraiden pitäisi saada "lahjoja". Tämä homma on varmaan ollut vanhempien aloittama juttu. Vanhemmat jotka jaatte tällaisia pusseja tai jotain muita juttuja. Miksi vieraille pitäisi antaa jotain? Eikö se riitä että päivänsankaria juhlitaan? Meillä ainakin tappelu kun naapurin Lotalla sai sitä ja tätä juhlissa ja meilläkin pitäisi ostaa kaikkea krääsää mitä jakaa naapurin lapsille.

Mitä annatte juhlavieraille? Kuinka paljon pistätte rahaa näiden vieraiden kotiin vietäviin? Kuinka paljon pistätte rahaa synttäreihin kokonaisuudessa?

Minä ainakin toivon että ei tulisi tällaista kilpailua että kenen juhlista saa parhaat tavarat mukaansa. Paljon helpompaan niin lapsen kuin vanhemmankin puolesta olisi että juhlissa ei jaettaisi mitään tavaroita vieraille.

23

6228

Vastaukset

  • tullut siitä että jos synttäreillä on ohjelmaa,joka monesti on sitten kilpailuja niin kilpailustahan annetaan joka paikassa palkinto.
    Meillä annetaan kanssa,mutta ei mitenkään että ekalle paras jne vaan kaikki saa samanlaisen.
    Viimeksi sen pussin sai kun oli arvannut tunnustelemalla mikä esine oli kangaspussissa.
    Meillä sattuu tytön synttärit tammikuun lopussa eli tiimarissa on vielä alet ja näin ollen 7 tytön pusseihin ei kaikkinensa mennyt nytkään kuin vajaa 5 euroa.
    Ei meidänkään tytön kaikkien kavereiden synttäreiltä saa mitään,mutta siellä on sitten äiti ollut kekseliäämpi,viitseliäämpi kakun,ohjelman tms suhteen.Eli se extra tulee jostain muusta ja synttärit on ihan yhtä kivat.
    Vanhemmat tekevät näköjään myöskin sen että lapset edes kiinnittävät sen enempää huomiota tuohon,että saako synttäreiltä mitään vai ei.Tai että minkä hintaisia ne tavarat on olleet.meillä ei ole koskaan ollut mitään puhetta lapsen kanssa tuollaisesta.Jos lapsi tulee synttäreiltä ja on saanut jotain todetaan että onpa kivaa ja puhutaan sitten muuten mitä synttäreillä tehtiin,tai jos ei tuo mitään niin ei sitäkään sitten kummastella vaan taasen jutellaan mitä siellä tehtiin.
    Voihan olla että se vertailu tulisi joka tapauksessa esim. siitä että mitä kukin vie lahjaksi.Tiedän myös näin käyneen että vanhemmat eivät kutsu seuraavana vuonna jotain lasta synttäreille koska edellisenä vuonna toi niin halvan lahjan ja meidän maija vei niin kalliin hänelle:)

  • Meillä ei ole enää muutamaan vuoteen järjestetty lasten synttäreitä kavereille. Vain isovanhemmat ja lasten kummit ovat käyneet, ja joskus tädit ja enot.

    En ole koskaan ymmärtänyt tuota, että kaikille lapsille pitää järjestää jotakin pientä kotiin viemistä; päivänsankariahan siellä juhlitaan, ja hän on se, joka saa lahjat!

    Meidänkin lapset ovat olleet sellaisilla synttärijuhlilla, jossa jokainen on saanut jonkun pienen esineen, ja ovat tietenkin olleet hyvin riemuissaan siitä. Silti meillä ei ole edes keskusteltu siitä, että niin pitäisi olla myös meillä!

    Aina en ole edes järjestänyt ohjelmaa lapsille, vaan he ovat leikkineet keskenään, tai pelanneet jotakin (usein jotakin lautapeliä).
    Silloinkin, kun on ollut ohjelmaa tai kilpailuja, palkinnoksi on tarjottu karkkeja.

    Taitaa olla amerikkalaista alkuperää tuo ylenmääräinen lahjojen jako vieraille.

    Miten muuten toimitte, kun menette (siis koko perhe) jonkun lapsen synttäreille, ostatteko lahjan myös sisaruksille?
    Minä olen aina ostanut lahjan vain päivänsankarille, ja niin meidän lasten vieraatkin ovat tehneet.

  • En ymmärrä mistä tällainen malli on tullut. Hämmästyin oikeen, kun lapseni ilmestyi kotiin jonkun pussin kanssa, mikä oli jaettu lähdettäessä.

    En ikinä ole antanut mitään, eikä tulisi mieleenkään ruveta nyhjään jotain pusseja.

    Ihan sama mitä lasten vanhemmat ajattelevat tavastani.

  • Ihan ensimmäiseksi minun lieneen syytä tunnustaa että useimmilta meillä järjestetyiltä pikkulasten juhlilta ovat vieraat saaneet jotain muistoksi.

    En kuitenkaan pidä sitä minään pakkona tai velvollisuutena vaan ko muistojuttu on aina ollut jotain mikä on luontevasti liittynyt kutsujen teemaan.
    Merirosvobileiltä löytyi metsään piilotetusta aarrearkusta "aarre" jokaiselle, pikkukalastajan juhlilla kalastettiin verhon takaa jokaiselle oma sinisestä tapetista ommeltu kala jonka sisällä oli muutama kalakarkki, barbiepileissä ommeltiin omistajineen juhlimaan kutsutuille barbeille mekkoja, "mallijuhlissa" askarreltiin mallikansio jne.
    Noiden miettiminen ja järjestäminen yhdessä lapsen ja lapsen sisarusten kanssa on mielestäni kovin hauskaa.

    Ja nyt ennen kuin joku ärähtää, että miksi lastenkutsuilla ylipäätään pitää olla jokin teema niin ei PIDÄKÄÄN, mutta jos sattuu olemaan kaltaisemme juhlia mielellään järkkäävä perhe niin miksi ei SAISI?
    Eihän se voi olla oikein sekään, jos joku toinen ei pidä askartelusta ja juhlientohotaisesta niin kukaan ei saisi moiseen ryhtyä?
    Eikö se ole kiva, kun on monenlaisia juhlia?
    Tarkoitushan on nimenomaan juhlia ja juhlistaa eli toimia niin että lapsi ja perhe ja mielellään vieraatkin viihtyvät eikä hankkia stressiä kenellekään!

    • No karkit ja ommellut barbin vaatteet on mielestäni ok nehän ovat tekemistä juhlissa mutta varsinkin sellaiset pussit jotka jaetaan lähtiessä on aivan turhia ja todella outo tapa.


    • lähtiessä jaettavat pussit kirjoitti:

      No karkit ja ommellut barbin vaatteet on mielestäni ok nehän ovat tekemistä juhlissa mutta varsinkin sellaiset pussit jotka jaetaan lähtiessä on aivan turhia ja todella outo tapa.

      meijän poika täytti juuri 8 pyöreetä vuotta ja pidettiin synttärit kotona Tampereella, lopuks ei mitään vastalahjoja annettu ei tulisi mieleenkään antaa mitään tilpehööriä vieraille kai se riittää edes että saa kutsun synttäreille siitäkin jo saa hyvän mielen!!


  • Kyseessä on jokin omituinen nykytapa, jota jotkut vanhemmat harrastavat. Vieraalle riittää kakku, limsa ja leikki. Ihan niin kuin 70-luvulla. Ja jos ei riitä ja siitä tulee paha mieli, niin ei tarvitse seuraaviin juhliin tulla. Piste.

    • anneta. Tästä on jopa sovittu koko luokan vanhempien kesken. Juuri äsken hain lapsen synttäreiltä ja kivaa oli ollut. Olivat jopa ulkona räntäsateessa ja vain osan ajasta sisällä. Eikä kukaan kysellyt lahjojen perään.

      Nuorimmaisellamme sen sijaan on kuulemma aina ollut huonot juhlat,muilla paljon paremmat. Ja juuri noiden vastalahjojen, joita en ole hänenkään vierailleen laittanut. Enkä laita vastaisuudessakaan,jos meille tullaan vain vastalahjan vuoksi, voi sitten vaikka jättää tulematta. Aikuisethan tämän päättävät ja me olemme päättäneet näin.


    • ei vastalahjoja kirjoitti:

      anneta. Tästä on jopa sovittu koko luokan vanhempien kesken. Juuri äsken hain lapsen synttäreiltä ja kivaa oli ollut. Olivat jopa ulkona räntäsateessa ja vain osan ajasta sisällä. Eikä kukaan kysellyt lahjojen perään.

      Nuorimmaisellamme sen sijaan on kuulemma aina ollut huonot juhlat,muilla paljon paremmat. Ja juuri noiden vastalahjojen, joita en ole hänenkään vierailleen laittanut. Enkä laita vastaisuudessakaan,jos meille tullaan vain vastalahjan vuoksi, voi sitten vaikka jättää tulematta. Aikuisethan tämän päättävät ja me olemme päättäneet näin.

      mikä minulle on sinänsä ihan uusi käsite tästä asiasta niin tokihan se on hieman outo tapa,mutta osana jotain ohjelmaa tai kilpailua minusta asia on ok.Samoin kuin on että tätä tapaa ei ole.
      Meillä vaan kun tytöt tulevat varsinkin jos juhlat pidetään sunnuntaina niin hienoissa juhlavaatteissa etteivät "voi" ulos mennä.Ja todennäköisesti tuo pukeutuminen tuossa 10v korvilla kuuluu asiaan.


    • tarja 2 kirjoitti:

      mikä minulle on sinänsä ihan uusi käsite tästä asiasta niin tokihan se on hieman outo tapa,mutta osana jotain ohjelmaa tai kilpailua minusta asia on ok.Samoin kuin on että tätä tapaa ei ole.
      Meillä vaan kun tytöt tulevat varsinkin jos juhlat pidetään sunnuntaina niin hienoissa juhlavaatteissa etteivät "voi" ulos mennä.Ja todennäköisesti tuo pukeutuminen tuossa 10v korvilla kuuluu asiaan.

      muuta juhliin kuuluu ohjelma ja tarjoilut. On meillä ongittu ja saaliina on ollut "aarteita" (pikkuesineitä tai karkkeja). Meillä on myös rikottu pinatoja ja sen sisältö on jaettu saalistajien kesken. Kerran olimme metsässä metsämörriretkellä ja söimme mm Mörrin tikkareita (coctailtikuissa hedelmän paloja ja marjoja).

      Vastalahjoina minä ymmärrän ne pussukat, jotka lapset saavat kotiin lähtiessään juhlapaikalta kutsujen päätyttyä. Näitä meemme anna vaan meistä lapsille tulee riittää itse juhla ja sen aikainen toiminta tarjoiluineen.

      Tämän päivän ulkosynttärit olivat koko luokalliselle viidesluokkalaisia. Vanhemmat olivat nähneet todella paljon vaivaa ojelman eteen, kivaa oli ollut. Tarjoilut olivat sisällä.


    • ei vastalahjoja kirjoitti:

      muuta juhliin kuuluu ohjelma ja tarjoilut. On meillä ongittu ja saaliina on ollut "aarteita" (pikkuesineitä tai karkkeja). Meillä on myös rikottu pinatoja ja sen sisältö on jaettu saalistajien kesken. Kerran olimme metsässä metsämörriretkellä ja söimme mm Mörrin tikkareita (coctailtikuissa hedelmän paloja ja marjoja).

      Vastalahjoina minä ymmärrän ne pussukat, jotka lapset saavat kotiin lähtiessään juhlapaikalta kutsujen päätyttyä. Näitä meemme anna vaan meistä lapsille tulee riittää itse juhla ja sen aikainen toiminta tarjoiluineen.

      Tämän päivän ulkosynttärit olivat koko luokalliselle viidesluokkalaisia. Vanhemmat olivat nähneet todella paljon vaivaa ojelman eteen, kivaa oli ollut. Tarjoilut olivat sisällä.

      Lapsille on ihan sama, millä nimellä vanhemmat näitä "vastalahjoja" kutsuvat, jos he joka tapauksessa tulevat uusien tavaroien kanssa juhlista kotiin.

      Sen ymmärrän, että jos on joku kilpailu, niin siitä annetaan joku palkinto, mutta sekin voisi olla olla järjestetty niin, että voittaja saa vaikka valita pöydästä ensimmäisenä karkin, tai jäätelön tms. ja muut sitten hänen jälkeensä.

      Kilpailutkaan eivät aina ole tasaväkisiä - lapsia saattaa olla eri-ikäisiä, tai muuten vaan eritasoisia. Ei ole kivaa, jos esim. yksi lapsista ei voita koskaan.

      Meillä ei saa mitään mukaan, ja kaikki palkinnot ovat syötäviä, ja ne syödään pöydässä.


    • ei vastalahjoja kirjoitti:

      anneta. Tästä on jopa sovittu koko luokan vanhempien kesken. Juuri äsken hain lapsen synttäreiltä ja kivaa oli ollut. Olivat jopa ulkona räntäsateessa ja vain osan ajasta sisällä. Eikä kukaan kysellyt lahjojen perään.

      Nuorimmaisellamme sen sijaan on kuulemma aina ollut huonot juhlat,muilla paljon paremmat. Ja juuri noiden vastalahjojen, joita en ole hänenkään vierailleen laittanut. Enkä laita vastaisuudessakaan,jos meille tullaan vain vastalahjan vuoksi, voi sitten vaikka jättää tulematta. Aikuisethan tämän päättävät ja me olemme päättäneet näin.

      Meillä taas näin: Sitä mukaan kun vanhemmat hakevat lapsensa pois annetaan jokaiselle lähtijälle samanlainen vastalahja! Ollaan tälleen aina tehty. Ja eikö se vastalahja oo tavallaan kiitos siitä vieraan tuomasta paketista? No onhan tuo minun mielipide..
      Just viikko sitte lauantaina meijän tytöllä oli 10vuotis synttärit ja vastalahja annettiin: Pussin sisällä oli ilmapallo,tikkari tarroja ja karkkiaski. No tyttö oli ollut juuri 2 viikko sitte keilaamassa 11v kaverin synttäreillä keilahallissa. Siellä ei vastalahjaa annettu mut kai sen siitä ymmärtää ku muutenki järjesti niiin kalliit juhlat! Meillä on perheen ja lapsien kesken sovittu ettei me aleta järjestämään mitään kutsuja jossa menee hirmusesti rahaa!! Tällälailla meillä!


  • Eiköhän jokainen koti voi itse valita linjansa. Tuntuma on se, että lähes kaikissa synttärikutsuissa, joihin lapsemme ovat osallistuneet, on ollut tapana antaa pieni lähtöpussukka. Sisältö on vaihdellut, joskus vähän karkkia, joskus tarroja tai kyniä, kukka tai muu symbolinen muisto. Niin myös meidän omien lastemme synttäreille tapa vakiintui ehkä siinä vaiheessa kun menivät kouluun. En tiedä yhtään, mistä tuo tapa on tullut, enkä pidä sitä pakollisena. Mitenkään ei haittaa, jos joltakin synttäreiltä vastalahjaa ei tule. Meillä lapset ovat toivoneet synttäreiden viimeiseksi ohjelmanumeroksi ongintaa, jossa tuo pussukka on luontevasti jaettu. Lisäksi se on ollut osa synttärivalmistelua, lapset ovat itse pussit koonneet, ja siten tavallaan ajatelleet "kiitoksella" vieraita.

    Enemmän kuin tuota vastalahjajuttua, olen stressannut synttäreiden ohjelmapuolta... Kun tänä päivänä tuntuu siltä, että jopa synttäreillä lapset pitää ohjelmoida aikuisten taholta. Omassa lapsuudessani synttäreillä toki leikittiin seuraleikkejä, mutta ne keksittiin ja ohjattiin ihan itse.

    • Ei mikään pakota Sinua järjestämään ohjelmaa lapsesi vieraille!
      Monet vanhemmat tuntuvat ottavan ihan liian tosissaan lasten synttärit.
      Ainakin meillä lapset kavereineen ovat osanneet leikkiä myös ilman ohjelmaa.


  • eihän muissakaan juhlissa VIERAILLE anneta lahjoja. Kukahan on keksinyt moisen typeryyden? Lastenkutsut ovat tapakasvatusta eikä vieraiden "lahjominen" edistä sopua ja hyvien tapojen oppimista, vaan päinvastoin synnyttää kateutta ja edistää materialismia. Jos juhlijat ovat niin pieniä, että he eivät vielä ymmärrä, että syntymäpäivillä vain päivänsankari saa lahjoja, ei kutsuja kannata edes järjestää.

  • meillä menee noin sato euroo kaikkiaan

    • Meidän perheessä ei vastalahjapussukoita harrasteta. Pussukat antavat kyllä oudon kuvan, kuka se juhlakalu nyt onkaan. Toivottavasti tämä ei tästä vaan pahene ja leviä. Sitten kun meidän lapsilla on omia lapsia, missä krääsässä tässä ollankaan ja "hampaattomina".

      Vastalahjapussukat kun sisältävät usein vielä tikkarin tai muuta karkkia. Eiks riitä, että synttäreillä on jo saatu hampaille happohyökkäykset. Vielä uusi hyökkäys kotimatkalla. Voihan sitä selittää lapselle, että säästetään seuraavaksi karkkipäiväksi, mutta siinä sitä voikin olla hommaa. Vielä kun kotona sisarukset mankuvat nekin sitten karkkia.

      Teoreettista näkökulmaa voi yrittää etsiä kirjallisuudesta. Marcel Mauss tarkastelee klassisessa teoksessaan "Lahja : vaihdannan muodot ja periaatteet arkaaisissa yhteiskunnissa" lahjojen vaihtamista yleisinhimmillisenä ilmiöna. Maussin mukaan kaikki lahjat kuuluvat vastavuoroisuuden järjestelmään, jossa puntarissa ovat antajan ja vastaanottajan kunniat. Pyyteettömiä lahjoja ei ole. Kirjassa kerrotaan myös vaihdannan loppumattomasta kierrosta, lahjan antamisen arvohierarkista ja kiihtyvästä kunnian kamppailusta. Kirjan liittyy vahvasti antropologiaan ja historiallisten yhteisöjen sosiologiseen tematiikkaan.
      Voipi tosin olla, että kirjan tekstistä ei juuri ole apua nykymenoon, etenkään näihin lastenkutsujen pussukoihin, mutta mielenkiintoista luettavaa. Kirjastosta kirjaa saa.


    • viltsu2 kirjoitti:

      Meidän perheessä ei vastalahjapussukoita harrasteta. Pussukat antavat kyllä oudon kuvan, kuka se juhlakalu nyt onkaan. Toivottavasti tämä ei tästä vaan pahene ja leviä. Sitten kun meidän lapsilla on omia lapsia, missä krääsässä tässä ollankaan ja "hampaattomina".

      Vastalahjapussukat kun sisältävät usein vielä tikkarin tai muuta karkkia. Eiks riitä, että synttäreillä on jo saatu hampaille happohyökkäykset. Vielä uusi hyökkäys kotimatkalla. Voihan sitä selittää lapselle, että säästetään seuraavaksi karkkipäiväksi, mutta siinä sitä voikin olla hommaa. Vielä kun kotona sisarukset mankuvat nekin sitten karkkia.

      Teoreettista näkökulmaa voi yrittää etsiä kirjallisuudesta. Marcel Mauss tarkastelee klassisessa teoksessaan "Lahja : vaihdannan muodot ja periaatteet arkaaisissa yhteiskunnissa" lahjojen vaihtamista yleisinhimmillisenä ilmiöna. Maussin mukaan kaikki lahjat kuuluvat vastavuoroisuuden järjestelmään, jossa puntarissa ovat antajan ja vastaanottajan kunniat. Pyyteettömiä lahjoja ei ole. Kirjassa kerrotaan myös vaihdannan loppumattomasta kierrosta, lahjan antamisen arvohierarkista ja kiihtyvästä kunnian kamppailusta. Kirjan liittyy vahvasti antropologiaan ja historiallisten yhteisöjen sosiologiseen tematiikkaan.
      Voipi tosin olla, että kirjan tekstistä ei juuri ole apua nykymenoon, etenkään näihin lastenkutsujen pussukoihin, mutta mielenkiintoista luettavaa. Kirjastosta kirjaa saa.

      Hyvä pointti,
      vastalahjakarkit ja tikkarit vie tosiaan pitkän päälle hampaat. Meidän perhe kyllä kaihtaa vastalahjoja, vaikka niitä muut jakavatkin. Ottaisivat oppia, ettei näin tarvitse olla.


  • ei "suorana asiana" ole mielestäni kovin järkevä, mutta esim. onkikilpailut tms on ok juttu ;) Itse olen joskus tehnyt sillai, että on ollut tietokilpailuja joukkueille ja namuja palkintona (osallistujille) kisan jälkeen - ja mukavaa on ollut ;)

  • Meillä o n viisi lasta, ja jokaiselle on aina järjestetty lastenkemut erikseen - sekä synttäreille, että varsinkin pienempänä myös nimppareille.

    En ole koskaan sortunut moiseen hysteriaan, jossa joka vieraalle pitäisi antaa jokin muisto kotiinvietäväksi.
    Se tapa on tullut varmaankin Amerikasta, mutta suomalaiset voivat aivan hyvin juhlia ihan omalla tavallaan.

    Meidän lapsetkin ovat olleet sellaisissa juhissa, mistä on ongittu jokin esine tai pussukka jokaiselle vieraalle, mutta eivät ole vionkuneet meille sellaista käytäntöä. Ja turhaa se olisi ollutkin.
    Muutkin vanhemmat voivat kieltäytyä järjestämästä sellaista showta, vaikka lapset itkien vaatisivat.

    Vanhemmat ovat viime kädessä he, jotka juhlat järjestävät, ja määrävät myös sen kulun.
    Tänä päivänä vanhemmat eivät uskalla kieltää lapsiltaan paljon muutakaan. Minusta on ihmeellistä,
    että lapset vetävät vanhempiaan kuin pässejä narussa, eikä vanhemmat edes tajua sitä.

    • Muistan kun itse olin tarha/ala-aste ikäinen äitini HALUSI joka vuosi järjestää minulle jotkin teemabileet. Äitini oli silloin lastentarhanopettaja (nykyään erityisluokan opettaja), ja minulle on jäänyt tosi hyvät muistot äidin kanssa yhdessä juhlien suunnittelemisesta ja järjestämisestä jo hyvissä ajoin ennen varsinaisia juhlia ja yhä vieläkin joskus muistellaan lapsuudenaikaisia hauskoja yhdessä toteutettuja pirskeitä. :) Ajattelin tälleen entisen teemabilehile-lapsen näkökulmasta kommentoida tähän.

      Toki en sano, että aina tarvitsisi olla jokin teema tms. ja antaa sen mukaisia "lahjoja" juhlijoille lasten synttärijuhlissa, muistan lapsuudestani monta teematontakin hauskaa synttärijuhlaa.
      Tärkeintä tässä asiassa on mun mielestäni kuunnella lasta ja toimia mahdollisimman hyvin hänen toiveitaan kunnioittaen, jos lapsi on esim. todella innostunut merirosvoista tai prinsessaleikeistä ja toivoo teemasynttäreitä, miksei hänelle voisi järjestää sellaisia edes kertaa hänen elämässään? Varmasti jää hyviä muistoja yhdessä puuhastelusta ja juhlimisesta.


  • Itse ajattelin askarrella tyttäreni juhliin tulijoille pienet kiitos kortit, jotka annetaan kun he lähtevät kotiin :)
    Kyseessä kummiskin 1v juhlat ja vieraat ovat ystäviäni eri ikäisten lapsiensa kanssa :)
    Tiimarista vähän erivärisiä kartonkeja, muutama arkki erillaisia tarroja ja kaunis kiitos teksti, kuvat ja tarrat tietty jaettu poikien ja tyttöjen mukaan ;)

    Itse en myöskään suosi tuota karkin tuputusta ja näin pienille et hevillä keksi mtn pikku lahjoja ilman että niihin menee pieni omaisuus :)

    "vastalahjana " pidän sitä, että jos meidän tyttö kutsutaan synttäreille niin hän vie hyvän lahjan päivän sankarille :)

  • Ei tartte antaa mitääm me oltin parhaita kavereita ennen ja ollan nykyään myös vaikka ei saatu mitään lahjoja just niinkuin sanoit ei me saatiin kakkua keskiä leivoksia mocca ruutuja porkkana kakkua kaikenlaista se riittää kyllä ei tartte mitään lahjoja

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.