- Minä löysin protestantismin köyhyydestä ortodoksian rikkauden -
Nykyään minun on vaikeata kuvitella että kukaan voi protestanttina elää kristukselle täyteliäistä elämää. Uskon että jokainen protestantti joka tutkii kirrkohistoriaa, teologiaa, exegetiikkaa sekä muita uskonnollisia aineita löytää lopulta ortodoksian.
Its olen opiskellut kaikkea mahdollista, heprankielestä aina latinankieleen, sekä katollisuuden teologiasta aina vartiotorniolaisten teologiaan; mutta ortodoksian rikkaus avautui minulle protestanttisen uskon köyhyydestä.
Jos olet protestantti kiysy itseltäsi seuraavat kysymykset:
- Kristus lupasi olla kirkon kanssa aina maailman loppuun saakka. Protestantismi on aivan uusi instituutio, eikö Jumalan todellinen seurakunta pidä aivan pakosti olla historiallinen niinkuin ortodiksinen kirkko on?
- Lähes kaikki instituutiot voidaan johtaa yksilöille kuten luther, calvin, russel, smith ja white, mutta ortodiksiaa ei ole kukaan muu kuin itse Herra Kristus perustanut. Joten miten voit olla varma että sinun kirkkosi joka perustuu tavallisten ihmisten opetuksiin on oikea?
- Ortodoksinen kirkko antoi meille pyhät kirjoitukset, sakramentit sun muuta, miten voi protestanttina luottaa pyhiin kirjoituksiin ja sakramentteihin mutta ei muuhun ortodoksiseen teologiaan?
- Miksi matkia Uuden Testamentin lapsi-kirkkoa kun Kirkko on 2000 vuoden aikana kasvanut aikuiseksi?
Tietenkin ortodoksia tuo mukanaan erinlaisia asioita joita me protestantteina emme ymmärtäneet, kuten marian kunnioitus, ikonut jne. mutta hämmästyin kun tutkin ja sain tietää että JOKA IKISEEN kysymykseen löytyi täysin RAAMATULLINEN vastaus.
Herra ohjatkoon kaikki samaan hengelliseen iloon jonka olen löytänyt!
Nykyään minun on vaikeata kuvitella että kukaan voi protestanttina elää kristukselle täyteliäistä elämää. Uskon että jokainen protestantti joka tutkii kirrkohistoriaa, teologiaa, exegetiikkaa sekä muita uskonnollisia aineita löytää lopulta ortodoksian.
Its olen opiskellut kaikkea mahdollista, heprankielestä aina latinankieleen, sekä katollisuuden teologiasta aina vartiotorniolaisten teologiaan; mutta ortodoksian rikkaus avautui minulle protestanttisen uskon köyhyydestä.
Jos olet protestantti kiysy itseltäsi seuraavat kysymykset:
- Kristus lupasi olla kirkon kanssa aina maailman loppuun saakka. Protestantismi on aivan uusi instituutio, eikö Jumalan todellinen seurakunta pidä aivan pakosti olla historiallinen niinkuin ortodiksinen kirkko on?
- Lähes kaikki instituutiot voidaan johtaa yksilöille kuten luther, calvin, russel, smith ja white, mutta ortodiksiaa ei ole kukaan muu kuin itse Herra Kristus perustanut. Joten miten voit olla varma että sinun kirkkosi joka perustuu tavallisten ihmisten opetuksiin on oikea?
- Ortodoksinen kirkko antoi meille pyhät kirjoitukset, sakramentit sun muuta, miten voi protestanttina luottaa pyhiin kirjoituksiin ja sakramentteihin mutta ei muuhun ortodoksiseen teologiaan?
- Miksi matkia Uuden Testamentin lapsi-kirkkoa kun Kirkko on 2000 vuoden aikana kasvanut aikuiseksi?
Tietenkin ortodoksia tuo mukanaan erinlaisia asioita joita me protestantteina emme ymmärtäneet, kuten marian kunnioitus, ikonut jne. mutta hämmästyin kun tutkin ja sain tietää että JOKA IKISEEN kysymykseen löytyi täysin RAAMATULLINEN vastaus.
Herra ohjatkoon kaikki samaan hengelliseen iloon jonka olen löytänyt!
Vastaukset 10
Vanhimmat
En tiedä pystytkö hybrikseltäsi edes auttavasti kuuntelemaan formaalia järkeä ja faktoja, mutta:
Jeesus oli juutalainen, jolla ei ollut mitään aikomusta perustaa minkäänlaista "kirkkoa". Hän oli vapaamielisen juutalaislahkon jäsen, samoin hänen lähimmät seuraajansa. Voit kiittää apostoli Paavalia kirkon perustamisesta.
Pyhyys on inhimillinen attribuutti, jonka ihmiset antavat keksimilleen asioille. Se mitä sinä pidät pyhänä on jollekulle muulle aivan yhdentekevää.
Joka ikinen uskonnollinen ryhmittymä jää auttamatta "lapseksi", johtuen niiden sementoituneista uskomusrakenteista, joita kukaan ei uskalla kyseenalaistaa tai muuttaa. Ilman kontrolli ja valtarakenteita, jotka kuuluvat kiistattomasti jokaiseen uskontoon tai lahkoon, ihmisillä on paha tapa kehittää omia ajatuksia ja jäsentää maailmaa omalla tavallaan. Henkinen evoluutio, omien aivojen käyttö ja kulttuurillisen viitekehyksen jatkuva muutos merkitsee jokaiselle uskonnolle vääjäämätöntä unohdusta. 2000 vuotta on maailmanhistoriassa hyvin lyhyt aika.
Tietysti joka ikiseen asiaan löytyy raamatullinen vastaus. Samalla tavalla joka ikiseen asiaan löytyy vastaus Douglas Adamsin loisteliaasta teoksesta "Linnunradan käsikirja liftareille". Ainoa erona toki on se, että "Linnunradan käsikirja liftareille" on viihdyttävä , paikoin ilkeän satiirinen ja oivaltava teos, mitä raamattu taas ei todellakaan ole.
"Sinä olet Pietari ja tälle kalliolle minä rakennan KIRKKONI"
Raamattu ja kaikki lähteet jotka viittaavat Kristukseen korostavat juuri sitä yksinkertaista totuutta että Kristus ainakin luuli olevansa Jumalan Totinen Poika ja pelastuksen tuoja, sekä maallisen 1000-vuotisen valtakunnan perustaja joka on Kirkko.
Jos meinaat sitten että raamattuun ei voi luottaa koska se on ainoastaan pitkän tradition produkti jota on muuteltu poliittisten syiden mukaan ja että sitä voi tulkita miten sattuu sinulla olisi vielä suurempi syy liittyä ortodoksiseen kirkkoon koska se pitää kirkon traditiota Jumalan Hengen sisäisenä elämänä. Taas protestanttiset instituutiot luottavat täysin aivan äskenmenehtyneitten ihmisten tulkintoihin eikä heillä, niinkuin ei minullakaan ollut minkäänlaista yhteyttä alkukirkkoon eikä niihin oppeihin joista paavali sanoi:
2Th 2:15 Therefore, brethren, stand fast, and hold the traditions which ye have been taught, whether by word, or our epistle.
Käytin englannin kielistä KJV koska meidän suomalainen raamattumme pimittää sanan "traditio" joka kreikaksi on "paradosis" tässä kohdassa.
Jos et lainkaan usko evankeliumin totuuteen ja olet täysin liberaaliteologian uhri niin tämä viesti ei ollut valitettavasti sinulle tarkoitettu. Voimme keskustella historiallisesta Kristuksesta muaalla.
Sana “kirkko” tulee alunperin kreikankielen sanasta kyriake (oikia) tarkoittaen ”herran huonetta” juontuen sanasta kyrios, ”hallitsija, herra”. Sanaa kyriakon (”of the lord”) on käytetty neljänneltä vuosisadalta lähtien nimityksenä kristittyjen rukoushuoneille varsinkin idässä, joskin kyriakon oli vähemmän käytetty sana kuin esimerkiksi basilike.
Lainaamasi raamatunkohta kuuluu nykyisen raamatunkäännöksen mukaan:
”Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita.”
Sana ”kirkko” on kuitenkin käännetty sanasta on εκκλησια, ekklesia (esim. Westcott-Hort laitos). Tässä on nyt kaksi, itse asiassa toisistaan riippumatonta, ongelmaa:
1) Sanat kyriakon ja ekklesia ovat molemmat kreikankielen sanoja, joita ei ole käytetty Jeesuksen elinaikana.
2) Ekklesia ei tarkoita ”kirkkoa” niin kuin me sen ymmärrämme (tai kirkko haluaa ymmärtää).
Young’s literal tarjoilee tekstin tässä muodossa:
“And I also say to thee, that thou art a rock, and upon this rock I will build my assembly, and gates of Hades shall not prevail against it”
Kysymys kuuluu: mikä ihmeen “kirkko”?
Oheinen lainaus valottaa enemmän käsiteltyjen sanojen historiaa suuremmalla aikajanalla ja suuremmassa mittakaavassa:
"According to their derivation, συναγωγη is simply an assembly, a mass of people gathered together; εκκλησια is a narrower word, also an assembly, but including only those specially called together out of a larger multitude, for the transaction of business. εκκλησια usually denotes a somewhat more select company than συναγωγη. A significant use of εκκλησια in strict harmony with its derivation was common among the Greeks. It was their common word for the lawful assembly in a free Greek city of all those possessing the rights of citizenship, for the transaction of public affairs. They were summoned out of the whole population, ``a select portion of it, including neither the populace, nor strangers, nor yet those who had forfeited their civic rights''(Trench). συναγωγη had been, before N.T. times, appropriated to designate a synagogue, a Jewish assembly for worship, distinct from the Temple, in which sense it is used in the N.T. Probably for that reason, and also for its greater inherent etymological fitness, εκκλησια is the word taken to designate a Christian church, a company of believers who meet for worship. Both these words, however, are sometimes used in the N.T. in a non-technical sense. πανηγυρις, occurring only in Heb 12:23, differs from both, denoting a solemn assembly for festal rejoicing."
No juuri esim. sanalla "eklessia" oli varhaiskristisellä ajalla monta tarkoitusta, kuten yksinkertainen talo tai huone jossa rukoiltiin yhdessä ja nautittiin pyhää ehtoollista, kuten nykyäänkin. Toinen syvempi merkitys sanalla "eklessia" on kristittyjen yhteys kristuksessa, me olemme kristuksen ruumis.
Eli kirkko kokonaissuudessaan on kaikkien kristittyjen yhteys.
Silloin on selitettävä mikä tämä yhteys on.
katolliset uskovat että tämä pyhä yhteys on paavin alla.
Ortodoksina uskon että pyhä yhteys on kristuksen alla, ja kristuksen alla on pakosti oltava teologinen totuus, eikä teologinen hajaannus.
Protestanttina en koennut minkäänlaista yhteyttä koska kaikki uskoivat aivan eri asiohin.
Asiohin joita ei voi millään yhdistää kristilliseen harmoniaan, kuten eukaristian kieltäminen, mysteereitten kieltäminen, naispauppeus, areiolaisuus, homovihkimykset, teologinen liberaalismi, neitseestäsyntymisen kieltäminen, raamutun kirjaimmellinen tulkinta sekä universaalin teologian kieltäminen.
Miten sellaisessa sopassa kukaan voi elää?
Ps. Ei kaikkien ihmisten tarvi uskoa juuri samoihin asiohin kaikessa, mutta perusteologia on oltava kirkossa aivan selvä ja kaikille sama, jos kirkko on Pyhän Hengen henkäyttämä.
Sen verran selvennyksenä asiaan, koska käsittelen asiaa kristillisen- ja kirkollisen viitekehyksen ulkopuolelta, ja koska kirkko ilmeisesti merkitsee eri asiaa sinulle kuin minulle:
Minä miellän sanan "kirkko" hallinta- ja valtarakenteina sekä maallisina instituutioina miksi se on jakaantunut ja kasvanut viimeisen 1700 vuoden aikana.
Minun on vaikea mieltää sitä, että n. 2000 vuotta sitten elänyt juutalainen olisi halunnut hengellisen perintönsä olevan nykyisten kirkkojen kaltainen. En myöskään usko, että samainen mies tarkoitti tätä nykyistä "soppaa" sanoessaan nämä kuuluisat sanansa Pietarille.
Olen aina ollut sitä mieltä, että ortodoksien näkökulma uskoonsa on ollut terveemmällä pohjalla kuin ev.lut tai roomalaiskatolisen kirkon.
Tehdäkseni asiat selväksi kysyn vielä: et siis usko Kristuksen Jumaluuteen?
Käsitellessäni pidempiä ajanjaksoja historiassa ja suurempia rakenteita, olivat ne sitten metafyysisiä tai fyysisiä, pyrin parhaimpani mukaan käsittelemään niitä objektiivisesti ensin viitekehyksen ulkopuolelta. Siis, niin objektiivisesti kuin ajassa elävälle oliolle on mahdollista, ja vasta sen jälkeen, mikäli koen järkeväksi, tarkastellen mitä ne tarkoittavat kehyksen sisällä olevalle yksilölle.
Mutta vastaus kysymykseesi: en usko. Kristuksen oletetulla jumaluudella ei ole minulle mitään merkitystä.
- Kristus lupasi olla kirkon kanssa aina maailman loppuun saakka. Protestantismi on aivan uusi instituutio, eikö Jumalan todellinen seurakunta pidä aivan pakosti olla historiallinen niinkuin ortodiksinen kirkko on?
>> Ottaen huomioon Raamatun todistuksen Jumalan valitun kansan vaelluksesta historian kuluessa, pelkkä historiallisuus ei riitä. Jumalan lupauksista kiinnipitäminen on parempi pohja. Raamatusta tunnemme Jumalan, joten Raamattu-uskollisuus on parempi ja aidompi lähtökohta kuin sukulinjojen selvittelyt.
- Lähes kaikki instituutiot voidaan johtaa yksilöille kuten luther, calvin, russel, smith ja white, mutta ortodiksiaa ei ole kukaan muu kuin itse Herra Kristus perustanut. Joten miten voit olla varma että sinun kirkkosi joka perustuu tavallisten ihmisten opetuksiin on oikea?
>> Vastaus on jälleen Raamattu. Kirkkoni ei perustu Lutherille, vaan Jumalan pyhälle Sanalle. Lutjer oli keskiajan lopulla saman tapaisessa asemassa kuin profeetat israelin kansan historiassa. Jumala se on joka rulaa.
- Ortodoksinen kirkko antoi meille pyhät kirjoitukset, sakramentit sun muuta, miten voi protestanttina luottaa pyhiin kirjoituksiin ja sakramentteihin mutta ei muuhun ortodoksiseen teologiaan?
Pyhät kirjoitukset ovat Pyhän Hengen johtamina syntyneitä kirjoituksia, joten viime kädessä ne antoi Jumala, eikä ortodoksinen kirkko. Sakramentit on johdettu Raamatussa kerrotuista Jeesuksen itsensä asettamista lähtökohdista, joten luotan tässä tapauksessa kirjoituksiin ja Herraani Jeesukseen. Ihminen keksii mielellään ns. isien perinnäissääntöjä (vrt. juutalaiset), joten minulle ei tuota vaivaa olla luottamatta kaikkeen siihen mitä ortodoksinen kirkko tarjoaa...vaikka osaan, kuten kummallekin yhteiseen pyhään sanaan luotan.
- Miksi matkia Uuden Testamentin lapsi-kirkkoa kun Kirkko on 2000 vuoden aikana kasvanut aikuiseksi?
>>Jeesus Kristus on aina pää. Me voimme kasvaa Hänessä aikuiiseksi, mutta mikään organisaatio ei saa ottaa Kristuksen paikkaa. Se olisi epäjumalanpalvelua.
Ortodoksinen kirkko on kehittänyt oppejaan Raamatun pohjalta, ja niin kauan kuin he pitäytyvät Raamatun sanassa ei ongelmia ole, mutta silloin kun ortodoksit nostavat traditionsa Raamatun yläpuolelle tulee ongelmia. Mikään ihmistekoinen ei saa olla Jumalatekoista korkeammalla.
Jatkoja ystäväiseni
"Ottaen huomioon Raamatun todistuksen Jumalan valitun kansan vaelluksesta historian kuluessa, pelkkä historiallisuus ei riitä. Jumalan lupauksista kiinnipitäminen on parempi pohja. Raamatusta tunnemme Jumalan, joten Raamattu-uskollisuus on parempi ja aidompi lähtökohta kuin sukulinjojen selvittelyt."
Ei tietenkään historiallisuus riitä, mutta Kirkon kehityksessä asia on toisin. Raamatussa todella tunnemme jumalan, mutta mikä on raamattu ja mikä on sen oikea henkäyttämä tulkinta? Täällä ruotsissa luterilaisilla on naispappeja ja homovihkimyksiä, kaksi asiaa jotka raamattu aivan selvästi kieltää. Suomalaisesta luterilaisesta kirkosta tiedän vain että naispappeus on valitettavasti aika laajalle levinnyt asia.
>> Vastaus on jälleen Raamattu. Kirkkoni ei perustu Lutherille, vaan Jumalan pyhälle Sanalle. Lutjer oli keskiajan lopulla saman tapaisessa asemassa kuin profeetat israelin kansan historiassa. Jumala se on joka rulaa.
Kirkkosi teologia perustuu lutherin tulkkaukseen raamatusta, kuten "Sola Scriptura" ja "Sola Fidei" opit.
Okej, Jumala tietenkin rulaa, mutta tässä on kyse kristillisestä todellisuudesta ja oikeasta teologiasta. Olen keskustellut monien vapaakirkkolaisten ja helluntalaisten pastorien kanssa, ja kaikilla vaikuttaa olevan aivan erinlainen teologia.
Jos kristillinnen yhteys ei ole teologiassa, niin missä? Paavissako?
Pyhät kirjoitukset ovat Pyhän Hengen johtamina syntyneitä kirjoituksia, joten viime kädessä ne antoi Jumala, eikä ortodoksinen kirkko. Sakramentit on johdettu Raamatussa kerrotuista Jeesuksen itsensä asettamista lähtökohdista, joten luotan tässä tapauksessa kirjoituksiin ja Herraani Jeesukseen. Ihminen keksii mielellään ns. isien perinnäissääntöjä (vrt. juutalaiset), joten minulle ei tuota vaivaa olla luottamatta kaikkeen siihen mitä ortodoksinen kirkko tarjoaa...vaikka osaan, kuten kummallekin yhteiseen pyhään sanaan luotan.
Siis meinaat että kirkko Hengen johdatuksesta valitsi Jumalan tahdonmukaisen hierarkian, kirjoitukset (Kaikkien gnostilaisen kirjallisuuden seasta), teologian (Nicean kirkolliskokous) ja oikean hierarkian, mutta kumminkin joitakin asioti jotka eivät olleet oikeita. Jos nämä asiat eivät ole myös henkäytettyjä niin voi epäilä kaiken muunkin henkäytystä.
Ortodoksinen kirkko on kehittänyt oppejaan Raamatun pohjalta, ja niin kauan kuin he pitäytyvät Raamatun sanassa ei ongelmia ole, mutta silloin kun ortodoksit nostavat traditionsa Raamatun yläpuolelle tulee ongelmia. Mikään ihmistekoinen ei saa olla Jumalatekoista korkeammalla.
itseasiassa raamattu on myös osa traditiota, mutta nykyään ne erotetaan toisistaan. Raamattu on Kirkon perusta kyllä, mutta ei raamatussa kaikkea jumalasta lue, eli juuri sitä mitä johannes meinasi sanoillaan "ei kaikkea mitä kristus on meille tehnyt voisi mahtua moniin kirjoihin" (muokattu)
Ja se mitä me ortodokseina kutsumme traditioksi on "pyhä traditio" eikä isien perimäsääntöjä". Kirjoitin tuolle toiselle sanasta "paradosis"/Traditio joka esintyy uudessa testamentissa monta kertaa. Eli tästä pyhästä traditiosta josta paavali puhuu on kyse.
Voitko muuten antaa esimerkkejä jotka eivät ortodoksisessa kirkossa olisi henkäytettyjä.