Minulla on tässä tämän vuoden syksyn aikana kutsunnat eli siis Suomen puolustusvoimat kutsuvat minua palvelukseensa. Ongelma onkin nyt siinä, että olen maailmankatsomukseltani pasifisti. En yksinkertaisesti salli minkäänkäänlaisen armeijan tukemista, oli se sitten hyökkäys-tai puolustusvoimat. Toiseksi en pysty yhtäkään ihmistä ampumaan, aseiden käyttö kun ei oikein sovellu minulle.
Olen siis ajatellut kahta vaihtoehtoa: Aseeton varusmiespalvelus tai siviilipalvelus. Aseeton palvelus tuntuu turhauttavalta siinä mielessä, että periaatteessa sillä osallistun armeijantoimintaan ja se olisi etiikkani vastaista. Siviilipalvelus tuntuisi ihan luontevalta vaihtoehdolta, mutta mutta...
Kertokaa siis omia mietteitänne kumpi kannattaisi valita.
PS: En rupea totaalikieltäytyjäksi, sillä totaali on lainrikkoja enkä halua sellainen olla.
Enkä hae myöskään "hullun papereita", vaikka tiedänkin että sellaiset saa aivan naurettavan helposti, sillä en todellakaan halua sellaisia kantaa loppuelämääni.
PPS: Tiedän, että tämä kysymys sopisi paremmin Sivarit & Totaalit palstalle, mutta mitä olen kyseistä palstaa seurannut niin ei siellä kovinkaan asiallista keskustelua ole. Kaiken maailman "mene armeijaan, niin kasvat mieheksi" ja "sivarit on hinttejä" tyypit tulee heti soittamaan suutaan. Toivottavasti keskustelu onnistuisi täällä paremmin.
Olen siis ajatellut kahta vaihtoehtoa: Aseeton varusmiespalvelus tai siviilipalvelus. Aseeton palvelus tuntuu turhauttavalta siinä mielessä, että periaatteessa sillä osallistun armeijantoimintaan ja se olisi etiikkani vastaista. Siviilipalvelus tuntuisi ihan luontevalta vaihtoehdolta, mutta mutta...
Kertokaa siis omia mietteitänne kumpi kannattaisi valita.
PS: En rupea totaalikieltäytyjäksi, sillä totaali on lainrikkoja enkä halua sellainen olla.
Enkä hae myöskään "hullun papereita", vaikka tiedänkin että sellaiset saa aivan naurettavan helposti, sillä en todellakaan halua sellaisia kantaa loppuelämääni.
PPS: Tiedän, että tämä kysymys sopisi paremmin Sivarit & Totaalit palstalle, mutta mitä olen kyseistä palstaa seurannut niin ei siellä kovinkaan asiallista keskustelua ole. Kaiken maailman "mene armeijaan, niin kasvat mieheksi" ja "sivarit on hinttejä" tyypit tulee heti soittamaan suutaan. Toivottavasti keskustelu onnistuisi täällä paremmin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
On paljon viisaampaa ja hyödyllisempää tehdä jotain järkevää siviilipalvelusta tämän kansan hyväksi.
Jeesus suhtautui kuitenkin myönteisesti sotilaisiin, mutta sanoi:
"joka miekkaan tarttuu, se miekkaan kerran hukkuu"
"älä tapa"
Homma on sellainen että kehoitan ihmistä tekemään oman päätöksensä. Meni sitten armeijaan tai sivariin niin päätöksen tulee olla oma. Raamatulla voidaan perustella molemmat päätökset, joten kysymyksessä taitaa olla oma mielipide ja maailmankatsomus.
Siviilipalveluksessa voi tehdä jopa enemmän Suomen ja veteraanien hyväksi kuin armeijassa.
Tosi asia on myös se että kyllä armeijaa tarvitaan Suomessakin vaikka itsekään en siitä ajatuksesta pidä; miksi sivistysvaltioissa pitää olla armeija.
Pääasia on se että päätät itse ja seisot päätöksesi takana.
Kävin itse intin pitkän kaavan kautta, eli AUK:in apukouluttajana. Meilläkin oli (vuonna 2005) muutama aseeton siellä mukana heilumassa, joka ikinen heistä teki toimisto-hommia. Skappareiden kanssa tuli jutusteltua, ja sanoivat aina, että aseettomat on joko rättivarastolla tai papereita pyörittämässä.
Näkemäni perusteella en kyllä suosittele. Eivät kaverit oikein tykänneet hommasta, kyllästyminen paistoi läpi naamoista. Helppoahan se homma sinänsä oli, melkein samaa kuin sihteerin työ siviilissä. Kävivät sodessa aina kahvitauoilla.
Mene mieluummin sivariin, pääset tekemään edes jotain järkevää. Sitä paitsi, otti ne pojat aika kovaa vittuiluakin vastaan muutamalta kusipäältä. On se niin vaikeaa hyväksyä eri valinnat.
Hulluksi heittäytyminen ei kannata, se ei ole kenellekään kivaa. Omista mokkeleistani yksi lähti antenniosaston kautta kotio. En vieläkään tiedä mikä herraa vaivasi, mutta käytös oli melko bi-polaarista. Skapparit grillasi/vittuili/huusi aika reilusti ennen kuin uskoivat pojan oikeasti hulluksi.
Älä kuitenkaan näistä luule, että en paikasta olisi pitänyt. Kovaa oli, mutta myös kivaa :D