Adventistien 28 perusluonteisen opinkohdan selityksessä 19. opinkohta käsittelee sapattia mittavasti. Adventtikirkon mukaan Raamattu ei anna mitään valtuuksia muuttaa sapattia sunnuntaiksi, eikä Raamatussa ole mitään todisteita siitä, että Jeesus tai hänen apostolinsa olisivat muuttaneet jumalanpalveluspäivän seitsemänneltä päivältä. Sen sijaan adventistien mukaan katolinen kirkko omalla arvovallallaan muutti lauantain sunnuntaiksi.
Adventtikirkko argumentoi, että Kristus osallistui ”tapansa mukaan” jumalanpalvelukseen sapattina (Luuk. 4:16), että hän tunnusti sapatin aseman lepopäivänä (Matt. 24:20), että hän sanoi sapatin olevan ihmistä varten (Mark. 2:27), ettei hän muuttanut sapattia sunnuntaiksi ja että hän ”lepäsi” lunastustyönsä jälkeen haudassa juuri sapattina. Jeesuksen opetuslapset viettivät sapatin levossa tarkoituksenaan jatkaa kesken jäänyttä työtä sunnuntaina (Luuk. 23:56; 24:1). Evankelioimismatkoillaan Paavali meni synagogaan sapattina (Ap.t. 13:14; 17:1,2; 18:4). Sellaisilla paikkakunnilla, missä ei ollut synagogaa, apostoli etsi sapatinpäivänä tavanomaisen rukouspaikan (Ap.t. 16:13).
Nämä adventistien raamatulliset argumentit ovat harhaanjohtavia, ja ne sivuuttavat olennaisia seikkoja. Paavali ei mennyt sapattina synagogaan tai rukouspaikalle viettämään jumalanpalvelusta vaan saarnaamaan Kristusta. Ajan ja paikan valinta perustui siihen, että apostoli saisi puhuttua suurimmalle mahdolliselle kuulijakunnalle. Viittauksissa Jeesuksen ja opetuslasten sapatinviettoon ei ole mitään erikoista, sillä ne koskevat aikaa ennen uuden liiton alkua – Jeesus ei ollut vielä noussut kuolleista eikä Pyhä Henki laskeutunut kirkon päälle. Sunnuntai on uuden liiton sapatti.
Ei tule yllätyksenä, että adventistit eivät mainitse mitään siitä, että heti Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen opetuslapset alkoivat kokoontua sunnuntaisin. Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen ensimmäistä kertaa, kun he olivat koolla ”viikon ensimmäisenä” päivänä (Joh. 20:19). Jälleen ”viikon kuluttua” sunnuntaina Jeesus ilmestyi myös epäilevälle Tuomakselle (Joh. 20:26). Helluntai eli Pyhän Hengen laskeutumispäivä oli myös sunnuntai. Erityisen mielenkiintoinen on Luukkaan todistus sunnuntaiehtoollisesta Apostolien teoissa: ”Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä, kokoonnuimme murtamaan leipää.” (Ap.t. 20:7)
Jeesuksen suhtautuminen sapattiin ennakoi sen lakkauttamista. Vaikka Jeesus noudatti sapattia, häntä syytettiin usein sen rikkomisesta (esim. Joh. 7:23, 9:16, Mark. 2:24, 3:4). Jeesus vastasi määrittelemällä sapatin oman mielensä mukaan (Luuk. 13:10–16, 14:1–5; Joh. 5:9–18, 7:22–23). Erityisen mielenkiintoista on se, että Jeesus toisti eri tilanteissa kymmenen käskyn opetuksen (Matt. 4:10, 5:34, 19:18–19), mutta poikkeuksena hän jätti toistamatta käskyn pyhittää sapatti. Jeesuksen mukaan ihmisiä ei luotu sapattia varten (Mark. 2:27).
Apostolit joutuivat pian vastaamaan kysymyksiin sapatista ja sunnuntaista. Paavali kommentoi asiaa seuraavasti: ”Kukaan ei siis saa tuomita teitä siitä…miten noudatatte juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin päiviä.” (Kol. 2:16) Adventistit yrittävät selittää, että sapatin päivät viittaavat tässä vuotuisiin sapatteihin. Paavali kuitenkin kopioi Vanhan testamentin käytäntöä listata juhlat (laskevassa tai nousevassa) aikajärjestyksessä (viikoittaiset, kuukausittaiset, vuotuiset jne. kuten esim. Hes. 45:17, 1. Aik. 23:31, 2. Aik. 8:13, 31:3), mikä tekee selväksi sen, että kyseessä on nimenomaan viikoittainen sapatti, joka ei enää sido kristittyjä.
Jotkut juutalaiskristityt toki kuitenkin viettivät uudenkin liiton aikana sapattia vanhan tapansa mukaan. Paavali kommentoi: ”Joku pitää yhtä päivää toista parempana, toiselle kaikki päivät ovat samanarvoisia. Kukin olkoon omassa vakaumuksessaan varma. Joka kiinnittää huomionsa päiviin, tekee niin Herran kunniaksi…” (Room. 14:5-6) Kyse oli henkilökohtaisesta valinnasta eikä laista.
Ilmestyskirjan suuri taivaallinen jumalanpalvelus, jota maallinen jumalanpalveluksemme heijastaa, ilmoitettiin Johannekselle ”Herran päivänä” (Ilm. 1:10). Adventistit yrittävät selittää tämän merkitsevän sapattia, mutta he eivät pysty osoittamaan kristilliseltä ajalta peräisin oleviin todisteisiin siitä, että Herran päivä olisi kristillisessä kielenkäytössä koskaan viitannut lauantaihin. Todisteiden valossa ei ole epäilystäkään siitä, että Herran päivä on uudessa liitossa sunnuntai.
http://hyviauutisia.wordpress.com/2007/02/27/adventismi/
Adventtikirkko argumentoi, että Kristus osallistui ”tapansa mukaan” jumalanpalvelukseen sapattina (Luuk. 4:16), että hän tunnusti sapatin aseman lepopäivänä (Matt. 24:20), että hän sanoi sapatin olevan ihmistä varten (Mark. 2:27), ettei hän muuttanut sapattia sunnuntaiksi ja että hän ”lepäsi” lunastustyönsä jälkeen haudassa juuri sapattina. Jeesuksen opetuslapset viettivät sapatin levossa tarkoituksenaan jatkaa kesken jäänyttä työtä sunnuntaina (Luuk. 23:56; 24:1). Evankelioimismatkoillaan Paavali meni synagogaan sapattina (Ap.t. 13:14; 17:1,2; 18:4). Sellaisilla paikkakunnilla, missä ei ollut synagogaa, apostoli etsi sapatinpäivänä tavanomaisen rukouspaikan (Ap.t. 16:13).
Nämä adventistien raamatulliset argumentit ovat harhaanjohtavia, ja ne sivuuttavat olennaisia seikkoja. Paavali ei mennyt sapattina synagogaan tai rukouspaikalle viettämään jumalanpalvelusta vaan saarnaamaan Kristusta. Ajan ja paikan valinta perustui siihen, että apostoli saisi puhuttua suurimmalle mahdolliselle kuulijakunnalle. Viittauksissa Jeesuksen ja opetuslasten sapatinviettoon ei ole mitään erikoista, sillä ne koskevat aikaa ennen uuden liiton alkua – Jeesus ei ollut vielä noussut kuolleista eikä Pyhä Henki laskeutunut kirkon päälle. Sunnuntai on uuden liiton sapatti.
Ei tule yllätyksenä, että adventistit eivät mainitse mitään siitä, että heti Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen opetuslapset alkoivat kokoontua sunnuntaisin. Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen ensimmäistä kertaa, kun he olivat koolla ”viikon ensimmäisenä” päivänä (Joh. 20:19). Jälleen ”viikon kuluttua” sunnuntaina Jeesus ilmestyi myös epäilevälle Tuomakselle (Joh. 20:26). Helluntai eli Pyhän Hengen laskeutumispäivä oli myös sunnuntai. Erityisen mielenkiintoinen on Luukkaan todistus sunnuntaiehtoollisesta Apostolien teoissa: ”Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä, kokoonnuimme murtamaan leipää.” (Ap.t. 20:7)
Jeesuksen suhtautuminen sapattiin ennakoi sen lakkauttamista. Vaikka Jeesus noudatti sapattia, häntä syytettiin usein sen rikkomisesta (esim. Joh. 7:23, 9:16, Mark. 2:24, 3:4). Jeesus vastasi määrittelemällä sapatin oman mielensä mukaan (Luuk. 13:10–16, 14:1–5; Joh. 5:9–18, 7:22–23). Erityisen mielenkiintoista on se, että Jeesus toisti eri tilanteissa kymmenen käskyn opetuksen (Matt. 4:10, 5:34, 19:18–19), mutta poikkeuksena hän jätti toistamatta käskyn pyhittää sapatti. Jeesuksen mukaan ihmisiä ei luotu sapattia varten (Mark. 2:27).
Apostolit joutuivat pian vastaamaan kysymyksiin sapatista ja sunnuntaista. Paavali kommentoi asiaa seuraavasti: ”Kukaan ei siis saa tuomita teitä siitä…miten noudatatte juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin päiviä.” (Kol. 2:16) Adventistit yrittävät selittää, että sapatin päivät viittaavat tässä vuotuisiin sapatteihin. Paavali kuitenkin kopioi Vanhan testamentin käytäntöä listata juhlat (laskevassa tai nousevassa) aikajärjestyksessä (viikoittaiset, kuukausittaiset, vuotuiset jne. kuten esim. Hes. 45:17, 1. Aik. 23:31, 2. Aik. 8:13, 31:3), mikä tekee selväksi sen, että kyseessä on nimenomaan viikoittainen sapatti, joka ei enää sido kristittyjä.
Jotkut juutalaiskristityt toki kuitenkin viettivät uudenkin liiton aikana sapattia vanhan tapansa mukaan. Paavali kommentoi: ”Joku pitää yhtä päivää toista parempana, toiselle kaikki päivät ovat samanarvoisia. Kukin olkoon omassa vakaumuksessaan varma. Joka kiinnittää huomionsa päiviin, tekee niin Herran kunniaksi…” (Room. 14:5-6) Kyse oli henkilökohtaisesta valinnasta eikä laista.
Ilmestyskirjan suuri taivaallinen jumalanpalvelus, jota maallinen jumalanpalveluksemme heijastaa, ilmoitettiin Johannekselle ”Herran päivänä” (Ilm. 1:10). Adventistit yrittävät selittää tämän merkitsevän sapattia, mutta he eivät pysty osoittamaan kristilliseltä ajalta peräisin oleviin todisteisiin siitä, että Herran päivä olisi kristillisessä kielenkäytössä koskaan viitannut lauantaihin. Todisteiden valossa ei ole epäilystäkään siitä, että Herran päivä on uudessa liitossa sunnuntai.
http://hyviauutisia.wordpress.com/2007/02/27/adventismi/
Vastaukset 38
Vanhimmat
Kukaan paitsi, adventistit ja muutamat muut kirkkokunnat sekä lahkot ja yksityiset henkilöt, eivät ole ongelmoineet sapattikysymyksen kanssa. Pakanakristityt ovat "alusta alkaen" ymmärtäneet etteivät juutalaiset sapattisäännökset yhtä vähän kuin ympärileikkaus-säännöksetkään sido heitä.
Tosin juutalaiskristityt yrittivät sitoa pakanakristittyjäkin juutalaisiin tapoihin - tästähän on osoituksena mm. juuri Galatalaiskirje - mutta Paavali vastusti tiukasti tätä vaatimusta ja kirjoitti varsin ankaria sanoja "hulluille galatalaisille" lain alle menemistä vastaan.
Myöskään "Jerusalemin kirkolliskokous" ei vaatinut pakanoilta sapatin viettoa. Riitti kun vältti vertaja lihaa, josta ei ollut veri laskettu sekä haureutta. Jos sapatinvietolla olisi ollut sellainen merkitys kuin adventistit antavat ymmärtää, sapattia viettämättömät pakanakristityt taatusti olisivat saaneet sitä koskevat ohjeet. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. "Me ja Pyhä Henki" ei kirjoittanut pakanakristityille sapatista halaistua sanaa.
Hebrealaiskirje
10:8 Kun hän ensin sanoo: "Uhreja ja anteja ja polttouhreja ja syntiuhreja sinä et tahtonut etkä niihin mielistynyt", vaikka niitä lain mukaan uhrataankin,
10:9 sanoo hän sitten: "Katso, minä tulen tekemään sinun tahtosi." Hän POISTAA ENSIMMÄISEN, PYSTYTTÄÄKSEEN TOISEN.
10:10 Ja tämän tahdon perusteella me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan.
Jeesus on uuden liiton välimies. Vanhassa liitossa välimiestä ei ollut, sillä Jumala teki suoraan liiton Israelin kanssa. Uudessa liitossa Jumala ei tehnyt suoraan liittoa pakanoiden kanssa, vaan käski pakanoiden tulla Jeesukseen luo:
Hepr. 9:15: – Ja sentähden hän on UUDEN LIITON VÄLIMIES, että, koska hänen kuolemansa on tapahtunut lunastukseksi ensimmäisen liiton aikuisista rikkomuksista, ne, jotka ovat kutsutut, saisivat luvatun iankaikkisen perinnön.
Jeesus ei asettanut sapattia uuteen liittoon.
Kuulu kristityille, mutta sunnuntain kohdalla vedotaan kymmeneen käskyyn ja sanotaan niiden olevan ikuiset ja muuttumattomat.
Näin ristiriitaista on se opetus jota kansalle syötetään, ja jotkut opettavat, että vain YHDEKSÄN KÄSKYÄ ovat voimassa.
Lisäksi ei edes tiedetä miten RAAMATTU alkaa, vaan selitetään että viikon ensimmäisen päivän ilta oli sunnuntai ilta jolloin opetuslapset kokoontuivat Juutalaisten pelosta.
Sunnuntain ilta alkaa kuitenkin lauantai-iltana koska ilta on ennen aamua, (ja tuli ehtoo ja tuli aamu, ensimmäinen päivä).
Näin ollen ei ollut ihmeellistä, että Juutalaiset pelkäsivät rikkoa sapattia, pitkittäen kokousta pitempään.
KUMOAJILTA EIVÄT SELITYKSET LOPU, vaan he eksyvät itse ja eksyttävät toisiakin vieden heidät HELVETIN TULEEN.
Ei ole enää aikaa viivytellä lumotulla maalla, silloin et joudu häpeään kun katselet
"KAIKKIA HÄNEN KÄSKYJÄÄN", eikä vain yhdeksää.
On turha väitellä ettei sunnuntailaki koskisi meitä, sillä ROOMA päättää sen mihin sinun on uskottava, tai annettava elämäsi "JUMALAN KÄSKYJEN OHJAAMAKSI", kävi miten kävi.
VALITSE JO TÄNÄÄN kumpaa Herraa aiot kumartaa PETOA VAI JUMALAA...
kristityn vapaudessa kuin lähteä mukaan Vanhan liiton kirjaimen kuolettaviin sapattihömpötyksiin jonakin erikoisena valittuun kansaan kuuluvien erikoismerkkinä ja "Kelpaa Jumalalle-leimana".
Pedon kumartamiseksi en sentään halua adventistien oppeihin sitoutumista kuitenkaan sanoa (toisin kuin he, nimittäessään kristityn vapautta pedon kumartamiseksi) vaan pikemminkin ymmärtämättömyydeksi. Ollaan kuin lapset, jotka uskovat, että hevonen on hevosen ainoa oikea nimitys ja kenkä kengän. - Ilmeisesti he eivät ole vielä päässeet edes siihen vaiheeseen, jossa lapsi kysyy: Miksi hevonen on hevonen eikä hevonen ole esimerkiksi kenkä?
Ensim. Joh. 5:1. Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on Jumalasta syntynyt; ja jokainen, joka rakastaa häntä, joka on synnyttänyt, rakastaa myöskin sitä, joka hänestä on syntynyt.
2. Siitä me tiedämme, että rakastamme Jumalan lapsia, kun rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjänsä.
3. Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat;
4. sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme
Tälle ajalle, tunnistaa peto vaiko hänen merkkinsä. jos tunnistetaan jalan jäljet, mutta ei kulkijaa, on rosvo merkeistä huolimatta karkuteillä.
Jos tunnistetaan peto, mutta ei tunnisteta hänen tapojaan merkitä askeleitaan, voidaan joutua pedon merkitsemäksi saaliiksi.
Monet pitävät mikrosirua pedon merkkinä, ja monelle raha on paholaisen verta, joka merkitsee omistajansa paholaisen merkille.
Yhtä kaikki, heille ei selviä, kuka on paholaisen merkin takana oleva peto ja kuinka se tunnistetaan
Vastauksia etsitään kaikkialta muualta kuin Raamatusta, vaikka Raamattu on itsensä tulkki. Mikrosirut ja erilaiset valvonta välineet, ovat kyllä pedon hallussa olevia välineitä, mutta niiden avulla kumarretaan muutakin kuin petoa.
Tekniikka on aina ollut pedon etsijöiden hampaissa, mutta junakaan ei ollut peto, vaikka radan päästä löytyikin "HIRVIÖ".
Mikrosiru ei ole peto ja rahakin on vaihdon väline, jolla peto hallitsee kaupan, työelämän ja kirkollisen toiminnan aikatauluja omalla jumalattomalla tavallaan.
Kuitenkaan kansa ei tunnista petoa, sillä se pukeutuu karitsan vaatteisiin, ja rakentelee sille kirkkoja, saaden sen kumartamaan itseään. Raamatun tuntomerkit pedosta löytyvät Raamatusta ja Lutherin kirjoituksista. "OMPA PAAVI ELI ANTIKRISTUS ROHJENNUT MUUTTAA JUMALAN KYMMENTÄ KÄSKYÄKIN MUUTTAEN SAPATIN SUNNUNTAIKSI".
Kahdeksan Raamatun kohtaa Danielin kirjasta ja Ilmestyskirjasta vahvistaa Lutherin käsitykset oikeiksi.
Paavi ei ole Kristuksen viransijainen maan päällä, vaan PYHÄ HENKI, sen pitäisi olla kaikille selvä asia.
VICARIVS FILII DEI=666 kirjainten numeroarvot ison tietosanakirjan mukaan.
Historia ja Raamattu kertovat pedosta ja sen merkistä samalla tavalla, eikä JUMALAN ikuinen merkkikään ole salassa Raamatun sivuilta.
ENSIMMÄISEKSI: Peto menee JUMALAN temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.
TOISEKSI: Peto muuttaa ajat ja lait ja surmaa Jumalan pyhiä.
KOLMANNEKSI: Pukeutuu helakan punaan ja purppuraan joka on katolisen kirkon tunnusväri.
NELJÄNNEKSI: Asuu kaupungissa jossa on seitsemän kukkulaa, eli ROOMASSA.
VIIDENNEKSI: Peto saa kuolinhaavan ja paranee.
KUUDENNEKSI: Hallinta-aika 1260 vuotta ennen kuolinhaavaa jolloin säkkipukuiset todistajat,(Vanha ja uusi testamentti) levitettiin omalla kielellä Latinan sijasta joka on pedon kieli nykyäänkin.
SEITSEMÄNNEKSI: On maan porttojen ja kauhistusten äiti eli äitikirkko joka on ROOMA.
KAHDEKSANNEKSI: Saa kaikki pienet ja suuret kumartamaan itseään sen jonka kuolinhaava parani eli Paavin.
Nykyinen Eurooppa todistaa kaiken oikeaksi Katolisen kirkon vaikutusvallan kasvaessa ja SUNNUNTAILAKIEN KOROSTUESSA..
VERTAILUKOHTEET: 2Moos.31luku 12-18 ja
Ilm.13 luku 11-18 5.Moos.6 luku 1-8
Jumalan merkki ja Pedon merkki vastakkain rangaistuskin sama eli kuolemantuomio.
Valitse jo tänään kumpaa Herraa aiot kumartaa Petoa vai Jumalaa....
Käsiteltävään asiaan aivan liittymättä, kiitän sinua tuosta Joh.5:1:stä tulevaisuutta silmällä pitäen. Nimittäin, kun joskus tulevaisuudessa tulee tilanne jossa joku hyökkää ortodoksien ja room.katolisten Marian kunnioitusta kohtaan, yritän ehkä jonkinlaista vasta-argumenttia tuonkin kohdan perusteella. Voi olla että tuollainen yritys liiskataan alta aikayksikön mutta toisaalta "marian palvojien" vastustajilla ei varmaankaan usein ole asiasta paljon parempaa tietoa kuin itsellänikään joten samoilla kalkkiviivoilla lietäneen.
kuin Ilmestyskirjasta tai Roomasta. Ne molemmat löytyvät jokaisen ihmisen omasta sisimmästä. Siellä myös kumartaminen tapahtuu, ei ulkonaisissa menoissa tai jumalanpalvelusmenoissa. Kaikki me kumarramme vuoroon toista, vuoroon toista.
että jo sunnuntai nimi viittaa aurinkoon,SUNNUNTAI ON AURINGON PÄIVÄ,
et anna kunniaa JUMALALLE LUOJANA,
KUN HYLKÄÄT SAPATIN, LUOMISEN MUISTON,ETTÄ MUISTAISIT ETTÄ JUMALA ON LUOJA.
SINULLA ONKIN OMA KIRJASI,
MISSÄ ON SUNNUNTAIHÖMPÖTYKSIÄ,
NIISTÄ EI OIKEASSA RAAAMATUSSA,
JUMALAN SANASSA, MAINITA MITÄÄN.
OLET KUIN LAPSI USKOT SATUIHUIN.
ET EDES TIEDÄ MIKÄ ON PYHÄ,EIKÄ ESIM AURINGON PÄIVÄ.
Hebrealaiskirje
10:8 Kun hän ensin sanoo: "Uhreja ja anteja ja polttouhreja ja syntiuhreja sinä ET TAHTONUT etkä niihin mielistynyt", vaikka niitä lain mukaan uhrataankin,
10:9 sanoo hän sitten: "Katso, minä tulen tekemään sinun TAHTOSI." Hän POISTAA ENSIMMÄISEN, PYSTYTTÄÄKSEEN TOISEN.
10:10 Ja tämän TAHDON perusteella me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan.
Jeesus on uuden liiton välimies. Vanhassa liitossa välimiestä ei ollut, sillä Jumala teki suoraan liiton Israelin kanssa. Uudessa liitossa Jumala ei tehnyt suoraan liittoa pakanoiden kanssa, vaan käski pakanoiden tulla Jeesukseen luo:
Hepr. 9:15: – Ja sentähden hän on UUDEN LIITON VÄLIMIES, että, koska hänen kuolemansa on tapahtunut lunastukseksi ensimmäisen liiton aikuisista rikkomuksista, ne, jotka ovat kutsutut, saisivat luvatun iankaikkisen perinnön.
Mielestäni tämän päivän joidenkin seurakuntien julistustyö on kriisissä sentähden, että lain suuntaviivoja ei ole tulkittu terveesti ja raittiisti tai ne sekoitetaan. Seurakunta saadaan hyvin nopeasti sairaaksi, jos aletaan pyhittää seurakuntaa lakisaarnoilla tai lakia sovelletaan väärällä tavalla, esim. vaatimalla lainomaisesti kymmenyksiä ja julistamalla Jumalan kirousta, jos kymmenykset jäävät maksamatta. Kuitenkin jätetään kaikki muut Jumalan lakiliiton kirous- ja siunausasiat syrjään ja otetaan sieltä vain tämä yksi.
Tai sitten julistetaan kirous niille, jotka eivät pidä sapattia, ja jätetään monet muut säädökset täyttämättä. Millä oikeudella näin menetellään, että otetaan yksi säädös ja sanotaan, jos et tätä pidä, olet kirottu. Millä oikeudella jätät ne kaikki muut täyttämättä? Jeesus sanoo: "Ei pieninkään piirto häviä laista." Eli jos otat yhden kohdan laista ja sovellat sitä vanhan liiton periaatteella, niin sinun pitää ottaa kaikki muutkin kohdat PIENINTÄ PIIRTOA MYÖTEN eikä hurskastella yksinomaan jonkin sapatti- tai kymmenyskäskyn kanssa. Näissä kysymyksissä ihmiset saadaan hyvin nopeasti lain alle.
punnitset?
Ei ole se Saturnuksen päivä yhtään parempi. Samanlainen pakanallinen alkuperä kummallakin päivällä. Mutta teille ei riitä pelkkä Saturnuksen kumartaminen, te vielä lisäksi palvotte auringonlaskuja.
Täyttä asiaa koko viesti! Kiitos tästä.
Todisteita raamatusta ei löydy sunnuntaille. Pitihän Jeesus itse sapatin, eikä kumonnut lakia eikä profetoita, vaan täytti ne. Tätä muutosta eivät tehneet myöskään Apostolit, eikä Paavali.
Jeesus sanoo: ”Niin kauan, kun taivas ja maa on laista ei katoa pieninkään piirto, ei ainokaan kirjain.
Tarkatkaamme sapatti käskyä: ”Herra, sinun Jumalasi, sapatti”, Se ei ole juutalainen vaan jumalallinen. Sapatti asetettiin Edenissä. Jumala itse piti sapatin. Muuttuiko Hän juutalaiseksi sen johdosta? Jeesushan sanoo sapatin asetetun ihmistä varten. Käskyt ovat kaikille. Sapatinvietto ei vie lain orjuuteen. Siinä tapauksessa kaikki synnistä luopuminen olisi orjuutta. Vain Kristus pelastaa meidät. Teot eivät pelasta. Mutta Kristus ei vie meitä laittomuuteen. Kristillistä vapautta on Jumalan käskyjen kirjoittaminen sydämeen. Uudestisyntynyt ihminen rakastaa Jumalan käskyjä. On siunattua olla vapaa myös sapatin tahallisesta rikkomisesta ja seurata Jeesusta, sapatin herraa.
Mutta Uusitestamentti puhuu orjuuden ikeestä ja vapaudesta, joka uskovaisella on Kristuksessa.
”Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen.” Kol 2:16-17.
Juutailaisilla oli kahdenlaisia sapatteja. Viikkosapatti perustui jumalalliseen esimerkkiin ja annettiin jo luomisessa ihmiselle.
Israelille annettiin myös vuosisapatteja, joita vietettiin määrättyinä päivinä kerran vuodessa. Kuten suuri sovintopäivä ja soittamisen sapatti, uudenkuun juhlapäiviä ja vuosisapatteja, jotka viittasivat Kristukseen ja kumoutuivat Hänessä täyttymyksenä
Gal. 4:10 ”Te otatte vaarin päivistä ja kuukausista ja juhla-ajoista ja vuosista.”
Eihän sapatin viettäjät ota vaarin näistä. He ottavat vaarin vain Herran sapatista.
Mutta ottaako kristikunta tänä päivänä vaarin päivistä? (sunnuntai, monia vuosijuhlia ja juhlapäiviä)
Kristityllä on vapaus valita päiviä erilaisiin tarkoituksiin, kunhan ei niistä tee käskyjä, mutta lepopäivän on Jumala hänelle valinnut itse.
Jumalan armo ei ole vapautta laittomuuteen ja Jumalan käskyjen rikkomiseen. Me olemme vapaat vanhan liiton juhlista ja päivistä sekä ympärileikkauksesta.
Sapatti on elävän Jumalan (merkki). 2 Moos. 31:13 ”Puhu israelilaisille ja sano: Pitäkää MINUN sapattini, sillä se on merkkinä meidän välillämme, minun ja teidän sukupolvesta sukupolveen, tietääksenne, että minä olen Herra, joka pyhitän teidät.
Luopumisvallan merkki on sunnuntai. Ilm. 13:11-18.
Ilm. 14:12 sanotaan:”Tässä kysytään pyhien kärsivällisyyttä, jotka ottavat Jumalan käskyistä vaarin ja pitävät Jeesuksen uskon”.
Se merkitsee rakkautta ja elävää uskoa. Vain rakkaus voi pitää käskyt.
Johannes sanoo: ”He pitivät Jumalan käskyt”, ja Jesaja sanoo:”Autuas se ihminen, joka pitää sapatin.” Näin on Jumalan sanassa.
Minkä vuoksi te tahdotte väellä ja voimalla vängätä meidän pakanakristittyjen päällemme iestä, josta eivät itse israelilaisetkaan selviytyneet ja jota ei pakanoiden niskaan koskaan ole asetettukaan. Etterhän te missään kohtaamuuallakaan yritäkään täyttä juutalaista lakia: ette ympärileikkaa, ette kivitä avionrikkojia , ette noudata lakeja orjista, ette uhreista - luetteloa voisi jatkaa loputtomiin. Jos lain alaisia tahdotte olle niin ennen taivas ja maa katoavat kuin laista katoaa pieninkään " jootta".
JUMALAN OMALLA SORMELLA KIRJOITTAMA KIVITAULUIHIN, KAIKILLE IHMISILLE KAIKKINA AIKOINA, TARKOITETTU ELÄMÄN OHJEEKSI.
vielä elämme kausaalisuhteiden määrittämässä maailmassa: ajallisesti aikaisemmat tapahtumat ovat tapahtuneet aikaisemmin kuin ajallisesti myöhemmät. Tämä pätee ymmärtääkseni kehitykseen myös juutalais-kristillisessä uskonnon kehityksessä ja siis pätee myös sapattimotiivin kehityksessä ja ajallisessa muodostumisessa..
Jumalan omalla sormella kirjoitetut kivitaulut kuuluivat israelilaisille, oletko varastanut heidän taulunsa?
Hei
Lepopäivä on omantunnon kysymys rakkaudessa.
Ei turhan väittelyn ja riidan aihe, ja tuskin siitä tässä on kyse.
Täytyy huomioida silloinen juutalainen ajanlaskutapa vuorokausissa.
Kerroin vain oman asenteeni asiassa ensin, kun vastaan:
SUNNUNTAI RAAMATUSSA, HERRAN PÄIVÄ.
Apt 20:7,11, 1 Kor 16:2, Ilm 1:10.
Edelliset Raamatunkohdat mainitsevat toiminnasta viikon ensimmäisenä päivänä sunnuntaina. Löytyykö näistä perusteita, ettei alkuseurakunta olisi viettänyt sapattia?
Vuosisatoja on ollut vilpittömiä sunnuntain viettäjiä, (Luuk 12:47-48) eivätkä he siksi ole vilpittömyytensä vuoksi syyllisiä Jumalan edessä.
Syyllisyys alkaa vasta kun ihminen on saanut riittävän valon tehdäkseen valintansa.
Sunnuntai on syrjäyttänyt sapatin, vaikka sunnuntain vietolle ei löydy Raamatullista tukea. Kautta aikojen luomisesta lähtien (1 Moos 2:2-3) on ollut Raamatullisen viikon seitsemännen päivän (sapatin= lauantai) viettäjiä.
Onhan Jumala itse säätänyt sapatin, ja Kristus sen vahvisti.
Lepopäivä on omantunnon kysymys rakkaudessa.
Apt 20:7,11:
- Luukasta pidetään apostolien tekojen kirjoittajana. (Luuk 1:1-3, Apt 1:1)
Hän käytti juutalaista ajanlaskua, samaa kuin evankeliumeissaankin. Viikon ensimmäisen päivän ilta vastaa meidän ajanlaskussamme lauantai iltaa. (3 Moos 23:32,Mark 1:32, 1 Moos 1:5)
Juutalainen vuorokausi alkoi auringonlaskusta ja päättyi auringonlaskuun. (2 Moos 12:18) Kyse ei ollut siis sunnuntain jumalanpalveluksesta.
Sapatin tilaisuuksia oli siis jatkettu auringonlaskun jälkeen.
Alkuseurakunnassa vietettiin ilmeisesti ehtoollista useimmin kuin jumalanpalveluspäivinä. (Apt 2:42,46)
1 Kor 16:2
- Paavali kehotti uskovia panemaan jotakin syrjään köyhille rahakeräykseen heti seuraavana arkipäivänä, kun Paavali sapatin kokouksessa antoi tämän tiedotuksen.
Ilm 1:10; “Herran päivä” Jeesus ja sapatti.
- Sapattia nimitetään Herran sapatiksi. (2 Moos 20:10, Hes 20:12,20, 1 Moos 2:2-3) Siksi sapatin kutsuminen Herran päiväksi on perusteltua. Olihan Jeesus sapatin Herra. (Matt 12:5-6,8, 5:17-19, Mark 2:27-28, Joh 5:39, Sapatin Herran valtuudet antoivat Jeesukselle auktoriteetin opettaa oikeata sapatin viettoa. (Matt 12:9-21, Luuk 13:10-17, Joh 7:22-24, Mark 6:2)
Koska sapatti on ihmistä varten, se on Herran päivä, joka kuuluu Herralle. (Joh 1:3)
Siunausta
jari laurila
Tuosta kohdan..
"""Ei tule yllätyksenä, että adventistit eivät mainitse mitään siitä, että heti Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen opetuslapset alkoivat kokoontua sunnuntaisin."""
Niin.. olisiko adventistien syytä huomioida juuri tuon asian. Siis Uustestametillisen seurakunnan kanta ja tapa.
Mutta mitäpä tuosta. Mielestäni kristitty voi pitää sapattia taikka sunnuntaita lepopäivänään.
Kiitetään Jumalaa kaikesta. Emmekä lähde tuomitsemaan ketään päivien perusteella.
viikon ensimäisenä päivänä juutalaisten pelosta.Koska juutalaiset vainosivat Jeesukseen uskovia,niin että he estivät heidän kokoontumisensa.
Voi pitää, vaikka joka päivä, ei niitä koskaan liikaa ole,
mutta sapatin on Jumala ihmiskunnalle siunannut ja pyhittänyt. Jumala sanookin MUISTA pyhittää lepopäivä seitsemäs päivä, lauantai, ei Jumala ailahtele ja sano ettei sillä nyt niin väliä ole minkä pyhität.
Minkä Jumala on omalla sormella kirjoittanut, se on niin ja sillä siisti, ihmisen vaan on nöyrryttävä Jumalan tahtoon, ei siinä ole vaihtoehtoja....
Hebrealaiskirje
10:8 Kun hän ensin sanoo: "Uhreja ja anteja ja polttouhreja ja syntiuhreja sinä ET TAHTONUT etkä niihin mielistynyt", vaikka niitä lain mukaan uhrataankin,
10:9 sanoo hän sitten: "Katso, minä tulen tekemään SINUN TAHTOSI." Hän POISTAA ENSIMMÄISEN, PYSTYTTÄÄKSEEN TOISEN.
10:10 Ja tämän TAHDON perusteella me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan.
Jeesus on uuden liiton välimies. Vanhassa liitossa välimiestä ei ollut, sillä Jumala teki suoraan liiton Israelin kanssa. Uudessa liitossa Jumala ei tehnyt suoraan liittoa pakanoiden kanssa, vaan käski pakanoiden tulla Jeesukseen luo:
Hepr. 9:15: – Ja sentähden hän on UUDEN LIITON VÄLIMIES, että, koska hänen kuolemansa on tapahtunut lunastukseksi ensimmäisen liiton aikuisista rikkomuksista, ne, jotka ovat kutsutut, saisivat luvatun iankaikkisen perinnön.
VANHAN LIITON MERKKI OLI SAPATTI, joten Jeesus ei asettanut sapattia UUTEEN LIITTOON pakanoiden vietettäväksi.
Jeesus sanoo en ole tullut lakia enkä profeettoja kumoamaan, vaan täyttämään. Jeesus ei kumonnut myöskään sapattia, ei siinä selittelyt auta, ei mene perille!!!!.
"""VANHAN LIITON MERKKI OLI SAPATTI, joten Jeesus ei asettanut sapattia UUTEEN LIITTOON pakanoiden vietettäväksi."""
Noin just ajattelen.
Uuden liiton seurakunnalla on merkkinä myös kaste.
Jeesuksen sovitustyöstä, joka kumoutui ristillä, mutta kymmenen käskyä saivat siinä täyttymyksensä ja vahvistettiin, eikä suinkaan kumottu.
Laki asetettiin sinun sydämeesi, ettet unohtaisi sovitusta, etkä tahallaan rikkoisi Hänen ikuisia ja muuttamattomia lakejaan.
Kristuksessa olet lain ulkopuolella, mutta rikkoessasi lakia se herää eloon ja olet sen anteeksiantamuksen varassa, jonka Hän on puolestasi maksanut.
Kenelläkään ei ole oikeutta heittää Jumalan sapattia syrjään, ei vanhassa eikä uudessa liitossa..
ALUSTA OLLUT JA TULEE AINA OLEMAAN IANKAIKKISESTI.
Vietä sinä vaikka keskiviikkoa PYHÄNÄSI,
kun tunnut olevan omasta mielestäsi viisaampi kuin JUMALA.
Minulle kelpaa se ihan sama minkä JUMALA JO LUOMISESSA ANTOI,
SIUNASI JA PYHITTI
JEESUS ON SAPATIN HERRA JA HÄNEN ESIMERKKINSÄ RIITTÄÄ,
NIINKUIN MUISSAKIN OPPI KYSYMYKSISSÄ.
moista ennen kuullut ei ainakaan raamatusta tuota löydy, paneppa raamatun paikat NÄKYVILLE
missä sunnuntaita alettiin viettää lepopäivänä ja pyhänä.
KIITÄN JA KUMARRAN JO ETUKÄTEEN.
Ymmärrän että raamatun aikana viikon ensimmäinen päivä oli sunnuntai. Sapattinahan Jeesus oli kuolleena haudassa. Viikon ensimmäisenä päivänä Hän nousi ylös. Eli Jeesus nousi haudastaan sunnuntaina, viikon ensimmäisenä päivänä, sapatin jälkeisenä päivänä. Vähitellen opetuslapset alkoivat viettää sunnuntaita juhlapäivänä. Eli ylösnousemuksen muistoksi vietettävä juhla.
"Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka." (Ap. 20:7)
En ole koskaan tainnut sanoa, että sunnuntai olisi sapatti.
Aina emme kuitenkaan voi seurata kirjaimellisesti Jeesusta
- Jeesus eli juutalaisena poikalapsena ja Hänet oli ympärileikattava kahdeksan päivän ikäisenä.
- Jeesus oli asettunut Mooseksen lakiliiton alaisuuteen
- Hän vaelsi naimattomana koko kutsumuksensa ajan.
- Hän lunasti ja sovitti maailman synnit ristillä.
Näissä asioissa Raamattu opettaa, että emme opillisesti voi seurata Jeesusta. Paavali jopa opettaa, että jos me tässä uskonnollisessa mielessä ympärileikkautamme itsemme tai asetumme lain alle, niin me jopa teemme Kristuksen ristintyön tyhjäksi. Apostolien kirjeet ovat tässä tärkeitä. Ne osoittavat, missä tie kulkee ja missä se ei kulje.
Myös meidän kärsimyksemme uskon tähden täytyy ymmärtää oikein. Kristuksen seuraajat ovat kutsutut kärsimään niin kuin Hänkin kärsi, muttei samasta syystä. Kristus kärsi sovittaakseen maailman synnit. Yksikään ihminen ei voi enää kärsiä sovittaakseen syntejä.
Sapatti oli merkkinä vanhassa liitossa Jumalan ja isrelilaisten välillä.
Näytä UT:sta selvä paikka, missä Jeesus vahvistaa sapattikäskyn ja sanoo "muista sapatti".
Mielestäni tämän päivän joidenkin seurakuntien julistustyö on kriisissä sentähden, että lain suuntaviivoja ei ole tulkittu terveesti ja raittiisti tai ne sekoitetaan. Seurakunta saadaan hyvin nopeasti sairaaksi, jos aletaan pyhittää seurakuntaa lakisaarnoilla tai lakia sovelletaan väärällä tavalla, esim. vaatimalla lainomaisesti kymmenyksiä ja julistamalla Jumalan kirousta, jos kymmenykset jäävät maksamatta. Kuitenkin jätetään kaikki muut Jumalan lakiliiton kirous- ja siunausasiat syrjään ja otetaan sieltä vain tämä yksi.
Tai sitten julistetaan kirous niille, jotka eivät pidä sapattia, ja jätetään monet muut säädökset täyttämättä. Millä oikeudella näin menetellään, että otetaan yksi säädös ja sanotaan, jos et tätä pidä, olet kirottu. Millä oikeudella jätät ne kaikki muut täyttämättä? Jeesus sanoo: "Ei pieninkään piirto häviä laista." Eli jos otat yhden kohdan laista ja sovellat sitä vanhan liiton periaatteella, niin sinun pitää ottaa kaikki muutkin kohdat PIENINTÄ PIIRTOA MYÖTEN eikä hurskastella yksinomaan jonkin sapatti- tai kymmenyskäskyn kanssa. Näissä kysymyksissä ihmiset saadaan hyvin nopeasti lain alle.
vaille niitä siunauksia,mitä JUMALA ANTAA kuuliaisille lapsilleen.
sanoit että Paavali opetti sapattisin Jumalan sanaa,eiköhän ne Luterilaiset ym sunnununtaina saarnaajat tee sitä samaa,
vai mitä ne siellä saarnaavat?
Sapatista kyllä käytetään nimeä HERRAN SINUN JUMALASI SAPATTI.
Eiköhän tämä tarkoita HERRAN PÄIVÄÄ?
Sunnuntaista ei ole sanakaan raamatussa,eikä se voi olla myöskään HERRAN PÄIVÄ.
se on viikon ensimäinen arkipäivä
ja ihan samanlainen päivä kuin viikon toinen päivä maananatai,raamatun mukaan.
Et sinä eikä kukaan pysty todistamaan muuta.
Opetulapset viettivät ehtoollista muinakin päivinä kuin viikon ensimäisenä,
eli se ei muuta sunnuntaita pyhäksi.
Sunnuntai on ihmiskäsky.JES:29:13.JA HERRA SANOI:Koska tämä kansa lähestyy minua suullaan,ja kunnioittaa MINUA huulillaan ,mutta pitää sydämensä minusta kaukana ja koska heidän JUMALAN PELKONSA on vain OPITTUJA IHMISKÄSKYJÄ.siitä viittaus:matteus15.7-9.TE ULKOKULLATUT,oikein teistä Esaias ennusti,sanoen:Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan,MUTTA HEIDÄN SYDÄMENSÄ ON MINUSTA KAUKANA,mutta TURHAAN he palvelevat minua,OPETTAEN OPPEJA,JOTKA OVAT IHMISKÄSKYJÄ.
Näissä Matteuksen evankeliumin jakeissa tuon sinulle TERVEISET JEESUKSELTA.
Oheisen linkin takaa löytyy mielestäni yksi parhaista sapattiaiheisista kirjoituksista. Se varsin yksiselitteisesti osoittaa Adventistien käsityksen sapatista Raamatun vastaiseksi. Tuo kannataaa lukaista niin Adventistien kuin muidenkin.
http://www.parse-error.com/display_page.php?page_id=56
Olisi kiva kuulla millaisia ajatuksia kirjoitus herättää.
Tiaisen kirjoituksia olen lukenut. Aika tarkkaan hän pohtii asioita. Monessa asiassa hän on ihan oikeassa. Esim. tuossa sapatti asiassa olen pitkälle samaa mieltä.
Hänen viimeaikaisten kirjoitusten mukaan vaikuttaa siltä, että on kokonaan luopunut uskostaan Jumalaan. Pitää Jumalaa joulupukin veroisena.
Kun asioita alkaa tosissaan tutkimaan, niin kyllä siinä saattaa usko joutua koetukselle. Itselläni ei sitä ongelmaa ole, sillä olen aina pitänyt Jumalaa joulupukkiin verrattavissa olevana satuolentona. Olen silti kovin kiinnostunut erilaisista uskonnollisista näkemyksistä ja siksi tätäkin palstaa seurailen.
Toivottavasti kohtaat Jeesukseen Kristuksen.
Täytyy olla vaikuttavat voimat, jos asioissa on perää. Raamattu puhuu, "ei ole yksin sanoissa, vaan voimassa." Jumalan näkymätön voima vaikuttakoon sinussa.
Jos liityt evankeliumin (ristinsanoman) äärelle sitä tutkimaan. Siis Jumalan ilmoitukseen, saatat ojentautua korkeimman suojiin.
Ainoa varma asia on, että Adventistia minusta ei koskaan tule. Jos joskus uskoon tulen, niin kyllä sen uskon sitten pitää perustua Raamattuun. Mitään kaipuuta mihinkään yliluonnolliseen minulla ei tosin ainakaan nyt ole.