osata elää kuin viimeistä päivää.
Tällaisen sanonnan oon usein kuullut, ja pohtinut miten se tapahtuu?
Kertokaas te jos osaatte.
On minullakin joku tuntuma asiasta, mutta kun sitä alan syvemmälti miettimään, ei oikeastaan tiedäkään :=))
Tällaisen sanonnan oon usein kuullut, ja pohtinut miten se tapahtuu?
Kertokaas te jos osaatte.
On minullakin joku tuntuma asiasta, mutta kun sitä alan syvemmälti miettimään, ei oikeastaan tiedäkään :=))
Vastaukset 9
Vanhimmat
Alunperinhän sanonta oli "elää kuin suurTsaari tilipäivinä". Tämä tarkoitti maailman herruutta ja velkojen muuttumista saataviksi. On myös sanonta "elää kuin suurTsaari tilinpäivän jälkeisinä päivinä". Se taas tarkoittaa kituuttamista komeron nurkassa ja satunnaisia piipahduksia.
Mä olen kuullut tätä sanontaa käytettävän myös silloin, jos jossain talossa eletään siten, et mistään ei välitetä. Huusholli on hujan hajan, eletään liassa, ja kaikki rahat mitä tulee tuhlataan heti viimeistä penniä... eikun senttiä myöten.
Noh.. onhan sekin yks tapa elää kuin viimeistä päivää :=)))
Mutta jos ei ajatella ainoastaan rahallisessa mielessä suurtsaari tätä "viimeisen päivän" elämistä, vaan henkisemmässä mielessä?
tuntuu että tuon opettelemiseen menee koko elämä, kunnes eräänä päivänä sen osaa.
Mutta se on sen ajan murhe.
luulen.
Ja tuleekohan koskaan edes sellaista päivää, että sen edes oppis.
Mutta tuo kun sanoit, et se on sen ajan murhe.
Minkä ajan? Eihän sitä koskaan tiedä kukaan, milloin se viimeinen päivä koittaa.
..on mielestäni dramatiikkaa. Se on myös kahtaalle päin kallellaan. Elää , kuin viimeistä päivää, voi merkitä yhtälaisesti, sekä surutonta ja kepeää elämäntyyliä, tai tietoisuutta elää jokainen hetki täytenä.
Tuossa ylenpänä suurtsaarille kirjoitinkin samaa.
Mutta mitä kaikkea sisältäis tuo jokainen hetki "täytenä" eläminen.
Se on oikeestaan se varsinainen asia, mitä usein mietin :=))
Ihminen on kait aina jossain väliilä tulevaa ja mennyttä. Täydellistä hetkeä tuskin tajuaa, kun se on jo ohi.
eräs työkaveri, jolla oli tapana sanoa, että hän haluaa elää kuin viimeistä päiväänsä. Hän tarkoitti sillä, että asiat olisivat aina järjestyksessä, hän ei halunnut jättää mitään sotkuja ja selvittämättömiä asioita jälkeensä.
Niinpä hän eräänä päivänä järjesteltyään työmaansa viimeisen päälle kuntoon, sai yllättäen aivoinfarktin.
Täytyi järkyttyneenä todeta, että hän eli niinkuin sanoi.
"Elä jokainen päivä kuin se olisi viimeisesi" kolahtaa minuun paremmin ja on helpompi ymmärtää. Siitä ei tule niin paljon sellainen olo, että pitäisi kieli vyön alla juosta koko ajan :)