E-vitamiini - Luonnollinen & synteettinen???

E-VITAMIINI

E-vitamiiniksi käsitetään yleensä yksi kahdeksasta erilaisesta rasvaliukoisesta tokoferoli-yhdisteestä eli alfa-tokoferoli. Muiden tokoferoliyhdisteiden vaikutukset ovat heikompia ja huomattavasti vähemmän tutkittuja.

E-vitamiinin tehtävänä on toimia antioksidanttina vesi- ja rasvaliukoisten ainesten rajapinnassa muun muassa solukalvoilla. Elimistössä syntyy jatkuvasti oksidatiivisia yhdisteitä, jotka tuhoavat solun pintaa. Tällaisia ”iskuja” osuu solun pintaan noin miljoona kappaletta sekunnissa ja mikäli solun antioksidanttipuolustus ei ole riittävää, solu saattaa tuhoutua.

Soluja suojaavan vaikutuksensa ansiosta E-vitamiinin on ehdotettu varjelevan lukuisilta sairauksilta, kuten sydän- ja verisuonitaudeilta, syövältä ja infektioilta. Liikunnallisilla ihmisillä ehdotettuja vaikutuksia ovat rasitusvammojen ehkäisy, lihaskipeyden väheneminen, suorituskyvyn parantuminen ja flunssan ehkäisy. Todellinen monitoimivitamiini siis.

Paljonko on sopivasti?

E-vitamiini on tehokas antioksidantti. Lisäksi se kykenee säästämään monia muita elimistön antioksidantteja, minkä vuoksi se on tehokas antioksidanttitasapainon ylläpitäjä. E-vitamiini kykenee selvästi vähentämään oksidatiivista stressiä elimistössä, mutta edelleen on hieman epäselvää, mikä olisi sen sopiva päiväannos.

Ravinnosta on mahdollista saada enintään muutamia kymmeniä grammoja E-vitamiinia mikäli ruokavaliossa on runsaasti kasvisöljyjä, mutta suomalaiset saavat keskimäärin juuri päivän saantisuosituksen verran eli noin 8–10 mg/vrk. Kasviksia vähän syövillä ja erittäin vähärasvaista ruokavaliota noudattavilla E-vitamiinin saanti on usein suosituksia vähäisempää, mutta vähäisen E-vitamiinin saannin haittoja ei tunneta kunnolla.

E-vitamiinin terveysvaikutusten osalta näyttää, että mitä enemmän sitä ruuasta saadaan, sitä enemmän E-vitamiini suojaa monilta sairauksilta. E-vitamiinin erittäin suurten, pillerinä saatujen monikymmenkertaisten annosten (100 mg/vrk tai enemmän) vaikutuksia on tutkittu ahkerasti, mutta useammin E-vitamiinilisä on havaittu hyödyttömäksi kuin toimivaksi.

E-vitamiinia 100 grammassa ruokaa:

Auringonkukkaöljy 63 mg
Ruokaöljy (keskiarvo) 30 mg
Auringonkukansiemen 28 mg
Manteli 26 mg
Vehnänalkio 26 mg
Majoneesi 24 mg
Ranskalainen salaatinkastike 22 mg
Margariini 6,0 mg
Porkkana 3,2 mg
Lakka 3,1 mg
Paprika 2,2 mg
Ruisleipä 0,8 mg
Tomaatti 0,7 mg
Juusto 0,5 mg
Ruusukaali 0,4 mg
Greippi 0,3 mg
Kinkku 0,3 mg
Raparperi 0,3 mg
Banaani 0,2 mg
Kiinankaali 0,2 mg


Suositeltava saanti vuorokaudessa:
Miehet 8–10 mg
Naiset 8–10 mg

Liikkujalle ei lisää, urheilijalle ehkä

Liikkuvan ihmisen kannalta E-vitamiinin vaikutuksia ehdotettuihin hyötyihin ei tunneta. Liikunta lisää elimistössä oksidatiivista stressiä ja E-vitamiinilisä vähentää sitä – näillä perustein E-vitamiini saattaa vähentää kudosvaurioita rasituksessa tai nopeuttaa lihaksen palautumista, mutta todellista tietoa asiasta ei juuri ole.

Aikaisemmin E-vitamiinin luultiin parantavan suorituskykyä, mutta uudemmat ja paremmat tutkimukset ovat kumonneet tämän luulon. Varsinaisten urheilijoiden osalta E-vitamiinista saattaa olla hyötyä korkealla paikalla harjoitellessa, sillä tuntemattomasta syystä johtuen E-vitamiini on kyennyt vähentämään suorituskyvyn heikentymistä korkeassa ilmanalassa. Epäselvistä tuloksista huolimatta E-vitamiini on kohtuullisen paljon käytetty vitamiini.

Laadukkaat kasviöljyt kunniaan

E-vitamiinin suurten annosten käyttö perustuu edelleen enemmän uskoon kuin tutkimustietoon. Onneksi E-vitamiini on suurinakin annoksina (yli 100 mg/vrk) hyvin siedetty, joten muutamien kuukausien ajan käyttö on ainakin turvallista. Yli neljän kuukauden ajalta suurten annosten käytöstä ei toistaiseksi ole tietoa, joten hyvin pitkäaikainen suurten annosten käyttö ei ole suositeltavaa.

Varmaa on kuitenkin, että runsaalla E-vitamiinin saannilla ruuasta on vain positiivisia vaikutuksia. Kasviöljyt, kasvikset ja täysjyväviljat ovat suomalaisten perinteisiä E-vitamiinien lähteitä, joihin kannattaa satsata edelleen. Niiden, joiden ruokavalio on erittäin vähärasvainen, tulee syödä runsaasti ja monipuolisesti etenkin kasviksia, jotka ovat vähärasvaisuudestaan huolimatta erinomaisia E-vitamiinin lähteitä.

E-vitamiini ehkäisee tyypin 2 sokeritautia
http://www.biovita.fi/suomi/uutiset_tiedotteet/240904_02.html

Tarvittava päiväannos on 80 –120 kertaa suurempi kuin viranomaissuositus. Tieto on erityisen tärkeä suomalaisille, koska meillä on tyypin 2 diabeteksen maailmanennätys.

Päivittäin otettuna 800–1200 mg E-vitamiinia parantaa insuliiniherkkyyttä ja ehkäisee tyypin 2 diabetesta riskialttiilla ylipainoisilla henkilöillä, raportoi maailman johtava diabetes-lehti. Lisäksi E-vitamiini parantaa maksan toimintaa (1).

Tutkimukseen osallistui 80 ylipainoista aikuista (painoindeksi >27, ikä 31-65 v), joiden terveydentilaa seurattiin puoli vuotta. "Ylipainoisilla ihmisillä on insuliiniresistenssin vaara, jota E-vitamiini ehkäisee”, sanoo tutkimusta johtanut tohtori Patrick J. Manning.

Nyt julkaistu tutkimus vahvistaa aikaisempia havaintoja siitä, että E-vitamiini ja muut antioksidantit (kuten karnosiini) vähentävät sokeritaudin riskiä ja auttavat sokeritasapainon hallinnassa. Elimistöön kertyvä ylimääräinen rasva lisää vapaiden happiradikaalien tuotantoa, mikä puolestaan johtaa soluille myrkyllisten jätetuotteiden (mm. aldehydien) syntyyn kudoksissa. Niinpä ylipainoisten ihmisten veressä ja kudoksissa on tavallista vähemmän antioksidantteja ja heille kehittyy hapetusstressi. Se heikentää insuliiniherkkyyttä, sanovat tutkijat.

Tutkimus osoittaa, kuinka hakoteillä terveysviranomaisten käsitys on ihmisen E-vitamiinin päivittäisestä tarpeesta. Virallinen saantisuotus on 10 mg. Tässä tutkimuksessa puolet koehenkilöistä sai ensimmäiset 3 kuukautta 800 mg/vrk ja toiset 3 kk 1200 mg/vrk. Puolet koehenkilöistä sai plaseboja.

E-vitamiinia saaneiden veriplasman peroksidit vähenivät 27–29 %, mikä osoitti hapetusstressin vähenemistä. Kolmessa kuukaudessa veren sokeri- ja insuliinipitoisuudet paranivat; samoin maksan toimintaa kuvaavan alaniinitransferaasi-entsyymin (ALT) pitoisuus väheni. Kohonnut entsyymipitoisuus merkitsee lisääntynyttä diabeteksen vaaraa, sillä entsyymi säätää myös sokerin ja insuliinin aineenvaihduntaa. E-vitamiini vähentää insuliiniresistenssin ja diabeteksen riskiä monella eri mekanismilla – vähentämällä hapetusstressiä ja parantamalla maksan toimintaa –, kirjoittavat tutkijat.

Toinen samassa lehdessä julkaistu tutkimus korostaa hapetusstressin osuutta diabetekseen liityvien ääreishermovaurioiden (polyneuropatian) synnyssä (2).

Diabeetikot tarvitsevat lisää antioksidanttisuojaa
Diabetes Care-lehti kirjoitti jo vuonna 2001, että diabeetikot saattavat tarvita tavallista tehokkaampaa antioksidanttisuojaa lisäravinteiden muodossa (3). Saksassa lääkärit ovat suositelleet diabeetikoille E-vitamiinia jo vuosikausia (lue uutinen). Valitettavasti Suomessa diabetes-asiantuntijat ovat torjuneet nämä ohjeet – potilaiden vahingoksi. Nyt uusi DNA-tekniikka on paljastanut vapaiden radikaalien aiheuttamia vaurioita diabeetikkojen silmänpohjissa. Antioksidantit saattavat vähentää diabeteksen lisätautien riskiä, kirjoittaa Diabetes Care.

Tutkijat analysoivat 41 aikuistyypin diabetesta sairastavan potilaan ja 33 terveen verrokin verestä 8-hydroksi-guaniinin (8-OHG) määrää (3) . Tätä yhdistettä syntyy silloin kun vapaat radikaalit vaurioittavat (härskiinnyttävät) solujen tuman DNA-molekyylejä. Diabeetikkojen 8-OHG:n pitoisuus oli 5 kertaa suurempi kuin verrokkien.

Mivitotalin E-vitamiini on luonnollisessa muodossa.
Vitamarin synteettisessä muodossa.
D-alfatokoferoli = luonnollinen
DL-alfatoloferoli synteettinen
E-vitamiini perheeseen kuuluu kaikkiaan
kahdeksan osaa.
4 tokoferolia (alfa,beta,gamma,delta)
4 tokotrienolia(alfa,beta,gamma,delta)
esim.vehnäalkioöljyssä on nämä kaikki
Miivitotal on muuten hyvä valmiste