Miten feministit ja feministijärjestöt ovat ottaneet tai tulevat ottamaan kantaa tähän tuhansia työntekijöitä ja koko suomalaista yhteiskuntaa ravistelevaan ongelmaan? Vaikka metsäteollisuudesta jalkautuukin pääasiassa miehiä, elektroniikkateollisuuden suorittavassa työssä taitaa valtaosa olla naisia. Lisäksi, tämä on sitä työtä joka tuo suoraan ulkomaalaista valuuttaa (ns. polttoainetta) suomeen. Suhteellisesti ottaenhan naisen asema tilastollisesti tulee huononemaan vähemmän kuin miehen asema tässä mylläkässä (ainakin lyhyellä tähtäimellä). Mutta niin, miten feministit ovat ottaneet tai ottavat kantaa vallitsevaan trendiin?
Feministien suhtautuminen kiina-ilmiöön?
P.e.p.e.
18746
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Eikö olekin hieman kaksnapanen juttu?
...että tämä "naisverkosto" reagoi hankaliin kysymyksiin aina samalla tavalla - eli se ei reagoi niihin millään tavalla.
...keskustelunaiheena moninkertaisesti enemmän kuin tylsät kauppapoliittiset jutut, näjetsen.
Tosin moni feministi kauhistui ajatuksesta, että oopperasta, tuosta eliittikansan lempikäenpojasta, otettaisiin rahaa sinne rakkaalle hoitosektorille...
rahaa sen sijaan syytää valtion sponsoroimiin kauneusleikkauksiin? Sillähän ne huutavat vääryydet oikenisivat.
Täytyy miettiä, heh...... OLEN!
Minulle (kuten luultavasti sinullekin) kommentoiminen ja kannan ottaminen asiaan on helppoa kuin 1-paikkaisella suihkarilla lentäminen, sanaleikillä asiaa hieman keventäen.
Ei tarvitse peljätä veljeskunnan tuomiota, jos vaikka ottaisi ihan oman kannan asioihin.
Vilkaisin nimimerkit, en teidän tissipohdintaanne.
.. reagoi aina hankalasti, muttei vastaa kysymyksiin. Saimme juuri reiman globalisaatiovision.
niin vastaan. Mikä mieltäsi kaivelee?
Pepe & kriittiset ovat tähän asti nähdäkseni vain arvostelleet naisjärjestöjä siitä, että ne puuttuvat milloin mihinkin ongelmaan. Nytkö pitäisi antaa julkilausumia globalisaatiosta, tehtaiden lakkautuksista, yritysfuusioista, Nokian yritysstrategiasta, tytäryhtiötaloudesta, Kemijärven junayhteyksistä, sonniyhdistyksen toimintasuunnitelmasta ja kaikesta suuresta ja pienestä, mitä maassa tapahtuu? Tai ei tapahdu.
Näetkö sellaisen Naisunionin rooliksi ja millaisiin toimiin ehdotat Unionin ryhtyvän vahingollisen kehityksen estämiseksi?
..ja vieläpä jälkijättöistä. Naisaloilta on kadonnut varsin paljon työpaikkoja jo -80-luvulla. Silloin tekstiiliteollisuus siirtyi lähes kokonaan muualle. Miesvaltaisten työpaikkojen muutto on vasta nyt alkanut siinä mitassa. Tästä päästääkin mielenkiitoiseen yhteiskunnaliseen pohdintaan, miksi ongelma on ongelma, vasta sitten kun siitä kärsivät myös miehet (tässä tapauksessa miesten teolliset työpaikat)?
Veikkaisin aloitusviestin olevan provon.
Miten hauskasti sattui, otit esille juuri sen, mistä yöllä päätin kirjoittaa lisää heti amulla, kun ehdin. Tekstiiliteollisuus oli todella niitä ensimmäisiä globalisaation uhreja jo ennen lamaa, kustannusyistä tuotantoa siirrettiin ainakin Portugaliin ja Viroon, sittemmin muuallekin.
Kuten sinun ja Marian keskustelusta käy ilmi, Neuvostoliiton talouden romahdus (öljyn hinta laski ym) ja clearing-kaupasta luopuminen tukahdutti kaikkea vientiä, erityisesti tekstiili- ja jalkinealaa, kato oli meillä valtaisa suhteellisesti mitattuna.
Metalli-, puu- ja paperiteollisuus pärjäsi suuntaamalla entistä NL-vientiä muualle, laman aikana sitä paitsi vientikauppa oli Ahon hallituksen erityisessä suojeluksessa, vaikka muu talous sai romahtaa rauhassa pitkän aikaa.
90-luvulla pankit rationalisoivat kymmeniä tuhansia toimihenkilöitään työttömiksi, enin osa naisia. Mutta kun "rautakouria" uhkasi lomautus tai työttömyys tilausten vähetessä, oli kansallinen tehtävä pelastaa konepajateollisuus, laivanrakennus jne, devalvaatiotkin tehtiin vain viennin takia.
Asenne-erot naisvaltaisen ja miesvaltaisen työttömyyden torjunnassa ovat olleet melkoiset.
Nykyisissäkin kännykkäteollisuuteen liittyvissä suurissa irtisanomisissa on ainakin tv-kuvissa marssinut ulos pitkät naisjonot, miehiä on nähty kuvissa silloin, kun heitä on haastateltu irtisanomisten syistä (johto, joskus miespuolinen pääluottamusmies). Sp.jakaumia ei ole kerrottu/tiedossani.
Energian hinnan kohotessa länsimaissa erityisesti pohjoisten ilmasto-olosuhteiden energiariippuvuus nostaa kaikkia kustannuksia. Suomen energiaintensiivisen teollisuuden kustannustaso nousee, tätäkin tuotantoa ruvetaan siirtämään halpamaihin, tätä on jo tapahtunut hieman (Metso, paperiteollisuus). Ko. prosessi on kuitenkin tulossa jälkijunassa verrattuna globalisaation varhaisempiin vaikutuksiin.
Rakennemuutos on iso, on oltava valmis hakeutumaan ja kouluttautumaan uusiin töihin, myös miesväen. Naiset siihen ovat jo pitkään tottuneet. En tarkoita, että metallimiehiä heti vanhushoitajiksi, mutta muutoksiin on oltava valmiutta, ei pidä hyväksyä sitä, että vaatii vanhan ammatin mukaista työtä omalle paikkakunnalle. Aikanaan vuosien myötä muutos ammattirakenteessa heijastunee ehkä myös siten, että työelämän segregoituminen vähenee. Miesten on hakeuduttava myös hoitajiksi, opettajiksi, muuhun palveluun.
Naisilta odotetaankin uutta kouluttautumista, se on itsestäänselvyys. Miehiltä (miesaloilta) ei vastaavaa valmutta edellytetä. Reikäkorttien lävistäjien työn poistuminen oli itsestään selvää, koodaajien vastaava aiheuttaa aikamoista kitinää. Näitä esimerkkejä voisi luetella varsin paljon.
Onko sinunkin mielestäsi aloitusviesti provo? Tuskin Suomessa oikeasti näin tietämättömiä miehiä(kään) on.
Usein f-kriittisten aloituksissa on provokatiivista ainesta mukana, ja pepe on erityisen taitava. Sillä pyritään huomioarvoon ja vilkkaaseen keskusteluun. Samanmieliset eivät jaksa kauan nyökytellä, on oltava jotain hiertävää seassa.
Pepe kytkee aiheet yleensä huolekkaasti feminismiin, tämäkin oli aika hyvä. Tosin mielestäni naisjärjestöjen ei ole tarpeen olla suuna päänä kaikessa, mitä tapahtuu vain siitä syystä, että tapahtumissa on mukana naisia ja miehiä, siis ihmisiä. Meillä on muita järjestöjä riittämiin, ay, EK, yrittäjät, puolueet, muut etujärjestöt.
Ehkäpä miesten ja naisten ansiotasot tulevat kaventumaan elinkeinomurroksessa, jonka yhtenä aiheuttajana globalisaatiokin on. Kaventuminen ei tarkoita välttämättä miesten ansiotason laskua, kuten joillakin miehillä on kummallisena päähänpinttymänä. Myös niukkeneva työvoimantarjonta johtaa samaan, naisreservit halutaan tehokkaaseen käyttöön. Tähän trendiin me feministitkin tähtäämme.
sinä taas sitä, että mikään näistä asioista EI olisi naisten ongelma? Erikoiselta sekin kuulostaa.
me voimme kasvattaa poroja. Ennusteiden mukaan Suomesta tulee nopeaan tahtiin katoamaan 200000 työpaikkaa. Tyhjiin halleihin mahtuu suunnattomat määrät jäkälää ja poroja. Sitten vain Kiinaan ja Japaniin poron lihaa vaihtarina dvd-soittimiin ja autoihin.
Kun paperimiehetkin huolehtivat siitä, että paperitehtaat jouduttavat siirtojaan niin mikäs tässä köllötellessä. Tosin makeaa vettämme meidän kannattaa suojella hyvin. Siitä saamme öljyäkin arvokkaampaa vientitavaraa vielä joskus.
Suomessa samaan aikaa eläköityy suuri määrä työntekijöitä. Yhtälö ei ole mahdoton ratkaistavaksi, tässä tilanteessa tosin (poikkeukselliseti) joustavuutta vaaditaan muilta kuin naisilta. Julkisen sekstorin matalapalkka ja koulutusta vaativat alat tarvitsevat tekijöitä edelleen.
Mikäli hurjin skenaario työtekijöiden puutteesta toteutuisi, autioituminen alkaisi varsin nopeasti juuri sieltä, mistä työpaikkoja nyt vähenee. Syynä olisi silloin pula työntekijöistä. Suomalainen yhteiskunta ei pidä huolta tärkeimmistä voimavaroistaan, niitä on vesien lisäksi, myös osaava työntekijäkunta.
Uskalsit avata fem. suunnalta puheen.
Vs: Jos naisasiaa ajavat järjestöt ajavat naisten etua, miksi ihmeessä he ovat hiljaa? NYTTTTT... Kerro sinä? Eikö yhteiskunnan hyvinvointi liity mitenkään naisen asemaan? Mielestäni mämä asiat liittyvät vähintäänkin tiukasti yhteen. Herää oikeasti kysymys, mitkä ovat nais-unionin ymv. tavoitteet?
Ei naisjärjestöjen pidä olla jokapaikan automaatti, joka lähettää julistuksen kaikesta mahdollisesta. Julkilausumainflaatio johtaa siihen, ettei pian mikään ylitä julkaisukynnystä - paitsi ehkä huvittuneisuutta naisjärjestöjen ulkopuolella. Viisainta keskittyä oleelliseen, naisten tasa-arvon parantamiseen ja naisena olemisen ongelmien vähentämiseen. Asioihin, joihin voidaan vaikuttaa.
Globalisaatio, ilmastonmuutos, rahapolitiikka, elinkeinoelämän järjestelyt yms. eivät siitä järky, vaikka miessakit ja naissakit yhtyisivät sekakuoroksi ja konsertoisivat yötä päivää. Painostusta ja lobbausta varmaankin tapahtuu mutta julkitulokanavina puolueet, ay-liike, ta-järjestöt ja sentapaiset ovat luontevampia kansainvälisine yhteyksineen ja resursseineen.
Unionilla on tavoitteet, ja niiden mukaan se toimii (oletettavasti tavanomaiset visio/missio, strategia, keinot -> lyhyen ja pitemmän ajan toimintasuunnitelmat). Tavoitteisiin on järjetöntä tupata koko maailman parantamista, kunhan nyt ensin päästäisiin edes tasa-arvoisiksi miesten kanssa. Pyydettäessä ja pyytämättäkin naisjärjestöt antavat lausuntoja naisia koskevissa asioissa, enpä juuri tiedä tästä puolesta paljoakaan.