Selailin joitakin täällä olevia keskusteluja ja kuullostivat hirmu hienoilta sivistyssanoineen jne. Minä yksinkertainen ihminen olen vain ihmetellyt, että minkä takia ihmisten täytyy vastustaa ja todistaa olemattomaksi jotain sellaista mitä ei ole? Ts. en oikein ymmärrä ateismia muuten kuin että uskossa ja Jeesuksessa täytyy olla jotakin perää, muutenhan sitä ei tarvitsisi niin voimakkaasti vastustaa. Emmehän me vastusta joulupukkiakaan tai tonttu-ukkoja.
Ateismikin on uskon asia, niinkuin evoluutioteoria tai vaikka atomin olemassaolo. Minä en usko evoluutioteoriaan, varsinkaan sellaisena "uskontona" ja totuutena kuin se tänäpäiväna esitetään, mutta uskon että tieteen todistama atomi ja dna on todellisuutta, vaikka molemmilla on kuitenkin aika lyhyt historia enkä kumpaakaan ole itse nähnyt, tuntenut tai maistanut.
Mutta uskon myös Jeesukseen ja että Hän on kuollut meidän syntiemme sovitukseksi ja noussut kuolleista.
Miksi uskon? Minusta olisi aika outoa, että joku tarina jostain puusepästä eläisi 2000 vuotta, niin voimakkaana ilman todellisuutta. Maailmankaikkeuden, atomien, dna:n jne. kaaos, jossa on kuitenkin selvä tieteelliseti todistettu "järki", olisi mielestäni madoton ilman korkeampaa voimaa. Israelin valtion olemassaolo on järjellisesti mahdotonta ilman ihmettä. Suomen selviäminen itsenäisenä toisesta maailmansodasta on vaikea todistaa muulla sanalla kuin ihme. Ihmisiä paraneen sairauksista ja lääkärit eivät voi aina selittää sitä.
Kun uskoo että Jeesus ja Raamattu ovat todellisia ilmestyksiä Jumalan olemassaolosta, on kyse uskon asiasta, mutta niin on ateismissakin tai evoluutioteoriassa. Kukaan meistä ei voi todistaa olevansa oikeassa, kysymys on siitä mihin uskoo.
Vaihtoehtoja:
1) Jos uskot että Jeesus ei kuollut ristillä ja noussut kuolleista ja uskomuksesi on totta, niin mitä seuraa? Elät elämäsi ja olet oikeassa ja lopulta kuolet ja maadut. Palkinto -> olit oikeassa
2) Jos uskot että Jeesus kuoli ristillä meidän syntiemme sovitukseksi ja nousi kuolleista ja on elävä Jumala, mutta oletkin väärässä, mitä seuraa? Elät elämäsi, pyrit ehkä seuraamaan sinänsä hyviä moraalisia sääntöjä, joita Raamatusa on, kuolet ja maadut. Palkinto -> olit väärässä
3)Jos uskot että Jeesus ei kuollut ristillä ja noussut kuolleista, mutta se ja Raamattu onkin totta, niin mitä seuraa? Kuoleman jälkeen joudut Jumalan eteen tuomiolle ja koska et halunnut uskoa Jeesukseen, joudut helvettiin. Palkinto -> ne kärsimykset, jotka elämässäsi ovat olleet kauheimipia, jatkuvat ikuisuuden koskaan hellittämättä.
4) Jos uskot että Jeesus kuoli ristillä meidän syntiemme sovitukseksi ja nousi kuolleista ja on elävä Jumala, mutta oletkin oikeassa, mitä seuraa?
Joudut Jumalan eteen tuomiolle ja koska Jeesus on hyvittänyt KAIKKI rikkomuksesi, pääset taivaaseen ja kaikki kärsimykset, pahatolot, pelot ja eivät koskaan enää saavuta sinua.
Jokainen voi miettiä mikä on itselle paras ratkaisu.
Jeesus on ENNENKAIKKEA ikuisuutta varten, mutta itse olen kokenut jo nyt Jumalan ihmeitä ja todellisuutta, kun olen ollut 1 1/2-vuotta uskossa.
Itse täytyy ratkaista mihin haluaa uskoa, mutta kannattaa etsiä avoimin mielin. Rukoile Jeesusta vaikka mielessäsi, jos se ei ole totta niin kukaan ei saa koskaan tietää.
Ateismikin on uskon asia, niinkuin evoluutioteoria tai vaikka atomin olemassaolo. Minä en usko evoluutioteoriaan, varsinkaan sellaisena "uskontona" ja totuutena kuin se tänäpäiväna esitetään, mutta uskon että tieteen todistama atomi ja dna on todellisuutta, vaikka molemmilla on kuitenkin aika lyhyt historia enkä kumpaakaan ole itse nähnyt, tuntenut tai maistanut.
Mutta uskon myös Jeesukseen ja että Hän on kuollut meidän syntiemme sovitukseksi ja noussut kuolleista.
Miksi uskon? Minusta olisi aika outoa, että joku tarina jostain puusepästä eläisi 2000 vuotta, niin voimakkaana ilman todellisuutta. Maailmankaikkeuden, atomien, dna:n jne. kaaos, jossa on kuitenkin selvä tieteelliseti todistettu "järki", olisi mielestäni madoton ilman korkeampaa voimaa. Israelin valtion olemassaolo on järjellisesti mahdotonta ilman ihmettä. Suomen selviäminen itsenäisenä toisesta maailmansodasta on vaikea todistaa muulla sanalla kuin ihme. Ihmisiä paraneen sairauksista ja lääkärit eivät voi aina selittää sitä.
Kun uskoo että Jeesus ja Raamattu ovat todellisia ilmestyksiä Jumalan olemassaolosta, on kyse uskon asiasta, mutta niin on ateismissakin tai evoluutioteoriassa. Kukaan meistä ei voi todistaa olevansa oikeassa, kysymys on siitä mihin uskoo.
Vaihtoehtoja:
1) Jos uskot että Jeesus ei kuollut ristillä ja noussut kuolleista ja uskomuksesi on totta, niin mitä seuraa? Elät elämäsi ja olet oikeassa ja lopulta kuolet ja maadut. Palkinto -> olit oikeassa
2) Jos uskot että Jeesus kuoli ristillä meidän syntiemme sovitukseksi ja nousi kuolleista ja on elävä Jumala, mutta oletkin väärässä, mitä seuraa? Elät elämäsi, pyrit ehkä seuraamaan sinänsä hyviä moraalisia sääntöjä, joita Raamatusa on, kuolet ja maadut. Palkinto -> olit väärässä
3)Jos uskot että Jeesus ei kuollut ristillä ja noussut kuolleista, mutta se ja Raamattu onkin totta, niin mitä seuraa? Kuoleman jälkeen joudut Jumalan eteen tuomiolle ja koska et halunnut uskoa Jeesukseen, joudut helvettiin. Palkinto -> ne kärsimykset, jotka elämässäsi ovat olleet kauheimipia, jatkuvat ikuisuuden koskaan hellittämättä.
4) Jos uskot että Jeesus kuoli ristillä meidän syntiemme sovitukseksi ja nousi kuolleista ja on elävä Jumala, mutta oletkin oikeassa, mitä seuraa?
Joudut Jumalan eteen tuomiolle ja koska Jeesus on hyvittänyt KAIKKI rikkomuksesi, pääset taivaaseen ja kaikki kärsimykset, pahatolot, pelot ja eivät koskaan enää saavuta sinua.
Jokainen voi miettiä mikä on itselle paras ratkaisu.
Jeesus on ENNENKAIKKEA ikuisuutta varten, mutta itse olen kokenut jo nyt Jumalan ihmeitä ja todellisuutta, kun olen ollut 1 1/2-vuotta uskossa.
Itse täytyy ratkaista mihin haluaa uskoa, mutta kannattaa etsiä avoimin mielin. Rukoile Jeesusta vaikka mielessäsi, jos se ei ole totta niin kukaan ei saa koskaan tietää.
Vastaukset 58
Vanhimmat
On hieman eroa Jumalaan ja Joulupukkiin uskovien välillä.
Joulupukki-usko päätty yleensä ennen kuudetta ikävuotta. Siis Joulupukki-uskovat ovat alle kouluikäisiä lapsia, jotka eivät pysty vaikuttamaan yhteiskuntaan tämän vakaan uskonsa innoittamana. En siis joudu esim. pitämään punaista kulkuslakkia ympäri vuoden ja kuuntelemaan jatkuvasti radiosta joululauluja ja katselemaan tv:stä piirrettyjä joulusatuja.
Sen sijaan Jumala-usko on vahvimmillaan aikusväestön keskuudessa. Aikuiset voivat vaikuttaa yhteikuntaan tämän vakaan uskonsa innoittamana. Siis Jumala-uskovat vaikuttavat minun elämääni, ympäristööni, oikeuksiini, maalliseen lakiin. Voivat puuttua minun asioihini, minun, joka en usko Jumalaan. Pahimmillaan voin heidän takiaan menettää ihmisoikeuksiani. Esim. jos oikein hihhuloinniksi menee, niin voisin joutua vaikkapa pukeutumaan kristinuskon hyväksymällä tavalla ja radiosta ja tv:stä alkaisi tulemaan pelkkaa uskonnollista tai muuten jokalailla mauttomaksi ja hajuttomaksi siivottua "viihdettä" tai voisin joutua vankilaan esiaviollisen seksin takia tms.
Siksi sitä mielestäni olematonta Jumalaa ja siihen uskovia pitää toppuutelle, ettei yhteiskunta mene aivan "Jeesusteluksi" ja ahdasmieliseksi Raamatun sitaattien kopiomiseksi valtion lakikirjaan.
..kristinuskoa ei olisi tuotu suomeen uskoisit ilmeisesti Ukko-ylijumalaan ja puolustaisit uskoasi häneen samalla tavalla kuin nyt Jumalaan. Uskonnot ovat ihmisten keksimiä. Helpotusta siihen turvattomaan tunteeseen että olemme täällä yksin ja meitä ei kukaan suojele. Itse en halua uskoa johonkin vain sen takia että tulisi parempi mieli ja tunne että joku suojelisi minua maailman pahuudelta, teen sen ihan itse kiitos vaan.
Kristinusko ei ole pelkkä ihmisten keksimä juttu, eikä usko todellakaan ole pelkkää lohdutusta. Itse et voi itseäsi suojella, vain Jumala voi tehdä sen. Jos Jumalaa ei olisi olemassa, ei myöskään olisi mitään moraalia eikä tuntemuksia.
Miten sitten selität sen, että joku tuntee Jumalan läsnäolon oikein voimakkaasti? Ei sellaiset tuntemukset voi tulla itsestään tyhjästä. Jumalasta se on lähtöisin.
Jumala ei vaan ole luonut sinua herkkäuskoiseksi. Siitä sinun epäuskosi todennäköisesti johtuu.
Jumalaan ei uskota vain sen takia että tulisi parempi mieli, vaan siksi että pelastuisi eikä joutuisi kadotukseen.
"Miten sitten selität sen, että joku tuntee Jumalan läsnäolon oikein voimakkaasti? Ei sellaiset tuntemukset voi tulla itsestään tyhjästä. Jumalasta se on lähtöisin."
Skitsofreenikkokin kokee monia asioita hyvin voimakkaasti...
Miten sitten selität sen, että joku tuntee Jumalan läsnäolon oikein voimakkaasti? Ei sellaiset tuntemukset voi tulla itsestään tyhjästä. Jumalasta se on lähtöisin.
--------------------
Miksi ei???
Jumala ei vaan ole luonut sinua herkkäuskoiseksi. Siitä sinun epäuskosi todennäköisesti johtuu.
-----------------------------------
Miksi jumala loi minut herkkäuskoiseksi? Miksi ei samalla voinut tehdä hyvää työtä ja luoda minut täydelliseksi häneen uskovaksi olennoksi joka ei kyseenalaista mitään???
Jumalaan ei uskota vain sen takia että tulisi parempi mieli, vaan siksi että pelastuisi eikä joutuisi kadotukseen.
------------------------
Eikö siitä juuri tule(joillekin)ihmiselle parempi mieli?
>>>>
Miksi ei samalla voinut tehdä hyvää työtä ja luoda minut täydelliseksi häneen uskovaksi olennoksi joka ei kyseenalaista mitään???
>>>>
Tuossa on koko homman pointti. Jos meidät olisi luotu tuollaiseksi olisimme robotteja emmekä ihmisiä!
meiltä puuttuisi tuolloin;
- vapaa tahto
- mahdollisuus olla paha
- mahdollisuus olla hyvä
- rakkauden käsite kokonaan
- minuus
- mahdollisuus rakastaa Jumaalaa
- mahdollisuus olla rakastamatta Jumalaa
- mahdollisuus uskoa
- mahdollisuus olla uskomatta
- kaikki muu mikä tekee meistä ihmisiä
(Tästä näet että) meidät on luotu rakkautta varten. Miten muuten selität rakkauden?
>>Skitsofreenikkokin kokee monia asioita hyvin voimakkaasti...
Nyt pistit kyllä vuoden parhaan vitsin! Kiitos siitä! :D :D :D
Sitä se on nykyään; kaikkein vakavimmistakin asioista pitää vääntää vitsiä :(
Sorry, mutta tuo ei ollut mikään vitsi, vaan tosiasia.
"Skitsofreenikon tuntemukset ovat tietysti Saatanasta lähtöisin, kuten muidenkin sairauksien oireet."
Missä noin on lukenut? Ei ainakaan raamatussa.
Niinhän sinä tunnet:)
Eikö se homman pointti ole siinä, että voit tehdä ihan mitä sua huvittaa, mutta jos et tee kuitenkin niin kuin minä haluan, niin sä tulet kärsimään niin maan perkuleesti, mutta sä saat ihan itte valita kun sua rakastetaan niin kovasti.
On tapauskovaisia, uskovaisia ja ateisteja.
Uskovaiset ihmiset uskovat omaan uskontoonsa, mutta ateistit eivät usko mihinkään uskontoon. Tietysti on hihhuleita kaikinpuolin, mutta keskivertoateisti on vain sitä mieltä, että mitäs tässä valmiissa maailmassa mennä uskomaan tai olla uskomatta. Toiset ihmiset vain ovat henkisesti uskonnollisia, mutta toiset eivät ole henkisesti uskonnollisia. Ainakaan sillä asteella, että pitäisivät uskontoa mitenkään varteenotettavana asiana.
"Kaiken varalta" uskovaiset eivät välttämättä usko jumaluuksiin, mutta uskovat kuitenkin sen vuoksi edes pikkuisen, että mikäli asia sattuisikin olemaan niin, että juuri heidän uskontonsa olisikin totta (tai mm. heidän uskontonsa) niin voisivat sitten vedota, että "uskoinpas, edes pikkuisen".
Jos uskomiset ovat jonkinsorttinen keino hyväksyä elämä?
VASTUSTAMISESTA:
Ensinnäkään ateisti ei voi vastustaa Jumalaa, koska ei yksinkertaisesti usko koko Jumalan olemassaoloon. Jos ateisti jotain vastustaa, niin hän vastustaa niitä olemassa olevien ihmisten huuhaauskomuksia, jotka sallivat pienten tyttöjen silvottavan, homojen syrjittävän, naisten alennettavan. Niin kauan kuin maailmassa on taikauskoa, on myös eriarvoisuutta, koska miljoonat eri mielikuvitukset saavat miljoona eri moraalia aikaan. Mikä pahinta, moraalin ei useinkaan anneta kehittyä vapaasti, vaan se syötetään (lapsikasteessa: juotetaan) totuutena sinisilmäisille lapsille. Ajattelunvapauden riiston myötä yhä tänä päivänä uskotaan vuosituhansia vanhoihin myytteihin, joista on ihmiselle tässä ainoassa todetussa elämässä paljon pelkkää haittaa. Vrt. marttyyri-itsemurhaiskut, uskonsodat...
Ja huomaatko, sinun logiikallasi myös sinä vastustat jotain sellaista, mitä ei mielestäsi ole: evoluutioteoriaa. Toteatko tällöinkin, että evoluutioteoriassa täytyy olla jotakin perää, muutenhan sitä ei tarvitsisi niin voimakkaasti vastustaa? :)
Ajattelepa asiaa välillä muiden kannalta. Jos miljardi aikuista ihmistä väittäisi Joulupukin luoneen maailman, niin etteköhän te kristitytkin vuolaasti kritisoisi tuota "valheellista taikauskoa!!". Eikö siitä muka mekkala syntyisi, jos kristittyjen lapset joutuisivat elämään joulupukkikulttuurissa, jossa joulupukkikirkko ja joulupukkiuskonnon opettaja käännyttäisivät viattomia lapsia joulupukkiuskoon.
Vielä kun Joulupukin moraali eroaisi monilta osin teidän kristittyjen moraalista, niin johan sinun on pakkokin älähtää.
HALUSTA USKOA:
"Kuoleman jälkeen joudut Jumalan eteen tuomiolle ja koska et halunnut uskoa Jeesukseen, joudut helvettiin."
Vaikka moni uskova taitaakin uskoa pelkästä pelosta ja halusta, niin harvemmin olen törmännyt ateistiin, joka haluamalla haluaa helvettiin. En minä halua uskoa ateismiin. Minä vain satun uskomaan siihen yhtä lailla kuin HI-viruksen olemassaoloon, koska miellän sen todeksi. Ateistikin voi olla toiveajattelija, mutta harvemmin hän päästää haaveitaan elämään omaa elämää. "Oi, taivaaseen tahdon ma..."
Kaikki asiat todella ovat uskon asioita. Sekin on uskon asia, onko Tarja Halonen Suomen tasavallan presidentti vai muukalainen Muumilaaksosta. On kuitenkin uskomuksia, joiden totuusarvoja voidaan tieteellisesti vertailla ja tämän takia on nähty oikeaksi julistaa niin Tarjan kuin evoluutioteoriankin todenmukaisuuden puolesta.
Jumala ilmestyi juuri minulle ja antoi turpaan. Sen jälkeen Hän sanoi:
"Turpaan on antamasi kaikille lähimmäisillesi ja vastaantulijoille jotka elämän tiellä kohtaat, kuten minä nyt turpaan annoin sinulle. Jos rikot käskyäni vastaan joudut iankaikkiseen Helvettiin. Kerro ihmiselle joille olet antanut turpaan evankeliumistani jotta he voivat välttää iankaikkisen helvetin.
Tulkoon tahtoni toteen nyt ja ikuisesti."
Näin Hän sanoi, ja vieläkin poskea jomottoo. Te jotka olette lukeneet tämän olette kuulleet Herran evankeliumin ja ette voi iankaikkiselta helvetiltä välttyä jos rikotte Herran sanaa vastaan.
Antakaa turpaan kaikille! Amen!!
Ateisti vastustaa Jumalan käsitettä koska pelkää alitajuisesti. Jos nimittäin sattuu olemaan väärässä häviää kaiken: ei haihdukaan kuolemassa olemattomiin vaan joutuu kohtaamaan Luojansa silmästä silmään. Alitajunnassa piilee koko elämän ajan pelko- entä jos sittenkin. Sen takia ateisti tarvitsee jatkuvaa itsesuggestiota ja vahvaa ideologista viitekehystä, pitääkseen pelon kurissa. Eihän voi kuitenkaan olla aivan varma...
Jos uskova on VÄÄRÄSSÄ hän ei edes huomaa sitä haihtuessaan kuollessa olemattomiin. Samaan tilanteeseen päätyy ateisti ainoastaan jos on OIKEASSA, mutta jos on väärässä niin tulee hieman ongelmia. Uskovalla ei ole mitään hävittävänä, ainoastaan voitettavaa. Lisäksi koko elämän on saanut elää kokien että sillä on todellinen tarkoitus.
Todellisuus on ns. kategorinen imperatiivi, eli ei meidän mielipiteet ja ideologiat mitään muuta. Olemme todellisuuden vankeja ja elämme ja kuolemme sen mukaan miten todellisuus on. Eli ei kannattaisi ripustaaa itseensä väärälle oksalle tässä asiassa. Sitäpaitsi tähän asiaan on helppo ratkaisu: jos Jumala on todellinen, pallon voi heittää hänelle, pyydät vain häntä esittäytymään itsellesi. Jos teet tämän pyynnön Jeesukselle vilpittömästi, hän ottaa sinuun yhteyttä henkilökohtaisesti elämäsi tapahtumien ja kohtaamiesi ihmisten kautta. Yksinkertaista.
Todellisuutta ei voi huijata, itseään voi.
samat ongelmat edessä, jos valitsee väärän jumalan. Eli mistä tiedät, kenen jumala siellä sitten loppujen lopuksi on.
Eli olet ateistin kanssa samassa veneessä kaikesta huolimatta.
helvettiin uskova tekee päätöksensä (eli pelaa ns. varman päälle uskomalla jumalaan) pelon perusteella.
Samassa veneessä toki ollaan, ateisteja lukuunottamatta kaikki koettavat etsiä pelastusliivejä. Onko tuo nyt sitten urheutta vai tyhmänrohkeutta, mene ja tiedä.
En ole löytänyt maailmankirjallisuudesta kuin yhden tyypin joka härskisti väittää olevansa se alkuperäinen maailman Luoja. Sellainen hahmo tässä lähinnä kiinnostaa. En ole tutkinut kuinka monta vastaavaa tapausta mahdollisesti EI ole selvinnyt käytännön elämässä tähän päivään ihmissukupolvien testauksen ja luonnonvalinnan paineessa, ne ei ole mielestäni varteenotettavia, kuten profeetat yms sanansaattajat muutenkaan tässä suhteessa.
Mitä vaihtoehtoisia jumalia siellä sitten voi olla? Todellisuutta ei voi paeta, tarkenna vähän jos sinulla on asiasta tietoa tai teoriaa.
Sinulla ei varmaankaan ole yhtään vakuutusta voimassa? Sangen rohkeaa...
En tiedä mitä helvetillä tarkoitat.
Vakuutukset meinaan. Ihmiset, jotka uskovat kohtaloon, näyttävän jostain syystä kuitenkin ottavan vakuutuksia...miksi?
Jos kohtalo on päättänyt, että tälle kaverille käy niin ja niin huonosti, niin ei siinä vakuutukset silloin auta mitään. Kohtaloa vastaan, kun on kuulemma turha taistella.
Vai onko se vanhanaikainen, eikä ymmärrä rahan päälle mitään :D
Taas näköjään yksi tällainen...
Mikä siinä tuottaa teille uskovaisille niin paljon hankaluuksia ymmärtää, että jotkut eivät vain näe mitään järkevää syytä olettaa Jumalan olevan olemassa? Kun en myöskään jaksa uskoa joulupukin olemassa oloon, pelkäänkö salaa etten jouluna saakkaan lahjoja? Huh huh...
Ensinnäkin, sanottakoon että puhun vain omasta pulestani, en kaikkien ateistien. (niin, kuinka naurettavaa sinulta olikaan niputtaa kaikki ateistit ja heidän syynsä olla uskomatta yhden keksimäsi oletuksen alle)
Mutta asiaan. Sinun mukaasi minä siis alitajuisesti pelkäisin sitä että Jumala onkin olemassa. No aloittakaamme vaikkapa siitä että minkä Jumalan mahdollista olemassaoloa minun tulisi pelätä? Niitä kun on eri uskontojen mukaan hieman vaihteleva määrä... Oletettavasti sinä viittaat kristinuskon Jumalaan, jostain kumman syystä kun saan kirjoituksestasi sellaisen käsityksen että ateistit eivät uskoisi pelkästään hänen olemassaoloonsa. Mitäköhän minun hänessä sitten tulisi pelätä? Ev.lut kirkon mukaan johon itse aikoinani kuuluin, synnistä ilman että otan vastaan jeesuksen sovitustyön, seurauksena on ikuinen kadotus ja ero Jumalasta. No, yleensä tämä tulkitaan siis olemassaoloni lakkaamiseksi, eli seuraus on täsmälleen sama kuin johon ateistina/agnostikkona uskoisin itselleni joka tapauksessa tapahtuvan. Mitä minun siis tulisi tässä pelätä?
Kaiken tämän lisäksi tunnut kannatavan niinkin käsittämätöntä asiaa kuin uskomista Jumalaan ikään kuin varmuuden vuoksi. Kuinkakohan tämä on mahdollista? tämä vaatii jo sellaisia itsensä pettämisen ulottuvuuksia, etten minä ainakaan ole niihin kykenevä. ja mahtaisikohan tällainen henkilö läpäistä taivaanportteja jos uskomuksenne olisivat oikeita? Millainen Jumala arvostaisi enemmän teeskentelijöitä ja "varmanpäälle pelaajia" kuin henkilöitä jotka itsensä pettämisen sijasta muodostavat rehellisen mielipiteen asiasta, joko suuntaan tai toiseen.
Ei kenenkään uskomukset minua ainakaan häiritse. Jumalaan uskomattomuus on ihan ymmärrettävää, mutta sen perusteleminen järkeen ja materiaalisiin todisteisiin vetoamalla edellyttää että ei puhu läpiä päähänsä faktoissa. Asia on monimutkainen, mutta todellisuus on sitä mitä se on eikä sitä pääse pakoon mielipiteen voimalla. Pohdinta, keskustelu ja ymmärryksen lisääminen on tärkeää. Pelot asuvat alitajunnassamme, jollain ateistien kummallinen aktiivisuus olemattoman olemattomaksi selittämisessä pitää selittää, se oli vaan yksi arvaus.
Tieto lisäntyy koko ajan huimaa vauhtia.
Älköön mikään vakiintunut kielenkäyttö tai hihhulointi olko VAPAAN AJATTELUN tiellä.
Muista: Galilei joutui pannaan TIETEELLISEN dogmin uhmaamisen takia. Se että perusteluita haettiin aikanaan myös Raamatusta ei muuta tätä seikkaa. Kummalista on, että nykypäivänäkin, jos Raamatussa sanotaan, että "aurinko nousee..."niin sen kuvitellaan tarkoittavan että aurinko kiertää maata... Tänä päivänä naturalistinen materialismi on ominut aikaisemman kirkon roolin ainoana oikeana tiedon tulkitsijana. Onneksi tämän päivän Galileit ovat alkaneet pitää meteliä. Tieteen pitää olla vapaa maailmankatsomukellisista ennakko-oletuksista, muuten mennään metsään.
Ihmetystä herättää sellainen ajatuskulku jossa Joulupukki ja Jumala pannaan samaan kategoriaan. Suuri joukko järkeviä ihmisiä, Nobel-tason tiedemiehiä mukaanlukien suhtautuu kysymykseen hieman vakavammin. Jos kysymys todella kiinnostaa aidosti niin pohdinnoista tulee todella mielenkiintoisia.
Sitäpaitsi Joulupukki on olemassa, samoin kuin Aku Ankka ja Mikki Hiiri. Hekään eivät ole syntyneet sattumalta. Esim Mikki Hiiressä on tapahtunut evoluutiota. Ensin hän oli mykkä ja mustavalkoinen, sitten kehittyi ääni, myöhemmin väri. Jossain vaiheessa vaatteet ilmestyivät kuvaan, sitten oma TV-show ja nykyisin elinpiirinä jo internet. Eikä tämä tee Walt Disneytä olemattomaksi.
Nyt puhutaan siitä tahosta joka on tämän maailmankaikkeuden syntymisen takana. Vähäisemmät eivät minua kiinnosta, niitä tutkitaan uskontotieteessä sosiaalisina ilmiöinä.
Sinulla on näköjään melko selkeä kuva jumalasta päässäsi. Tähän kuvaan et sitten itse voi uskoa, ymmärrettavää. Nollaa se pääsi ja päästä uutta valoa sisään! Ota itse selvää asioista. Pelättävää on nimittäin siinä, että huomaa lopulta olevansa ristiriidassa itse todellisuuden kanssa.
Eivätkös suurin osa kansantaruista (Kalevalat & CO) ja uskonnoista perusta juuri sitä, että heidän päähenkilönsä on kaiken alullepanija?
Zeus kaappasi vallan Titaaneilta, Väinämöinen oli suuri tietäjä ja maan äidin poeka (?) ja muitakin semmoisia hassuja tarinoita taitaa olla mualima pullollaan. Mikä sinut on saanut valitsemaan kaikkien uskomusten tai uskottomuuksien seasta kristinuskon?
Vertaamalla luomiskertomuksia, mitenkä muuten?
tuossa niitä on muutama vertaa itse:
http://library.thinkquest.org/29064/main.html
Noiden kertomusten vastaavuutta arkimaailmaan voi verrata vasta nykyaikana, aikanaan ne tietty olivat samanlaista runoutta/tosiasiaa kaikki, kaunista luettavaa. Ihminen on aikojen alusta kokenut vaistollaan olevansa luotu olento.
Nykyisin meillä on jonkinlainen käsitys siitä miten kaikki on syntynyt ja kehittynyt. Jos noissa tarinoissa jokin liippaa lähelle, niin niistä voi aloittaa.
Sitten voi tehdä empiirisen kokeen ja katsoa mitä tapahtuu.
Teit aikoinasi siis hinta-laatu vertailun ja päädyit pitämään kristinuskoa AJOTina? Eikös ne muutkin uskomukset silloin ole totta, jos niitä piti harkita?
Osuu se silloinkin joskus kohdalleen, voipi mennä pieleenkin. Lykkyä tykö!
kontentti tuntuu hiipuvan...
Kokeillaanpa jos saisin kerrankin aikaan lyhyen vastauksen...
Siis, olen agnostikko, ja en usko arvailun Jumalan olemuksesta johtavan mihinkään, ihmisen käsityskyvyllä ei päästäisi puusta pitkälle käsiteltäessä jotain kaikkivaltiasta. Onko jotain tällaista sitten olemassa? Kysymys on aivan yhtä aiheeton. Jumalan olemassaolon todistamien tai olemattomuuden todistamien on ihmisen saavuttamattomissa. Minkään laisten todennäköisyyksien esittäminen suuntaan tai toiseen on kaiken varman tiedon puuttuessa mahdotonta.
Näin.
En tarkoita Jumalalla nyt mitään uskontojen nimeämää pomoa, vaan sitä informaatiota-intelligenssiä-tahtoa-periaatetta-jotainjollemeilläeiolekäsitettä (vastakohtana Suurelle Sattumalle) joka MAHDOLLISESTI on olemisemme perustana(perinteine ns. Luoja). Tämähän on se ID -teorian väistämättä herättämä kysymys.
Oletko siis sitä mieltä että ko. Luojan olemassaolo on ihmisen käsityskyvystä ja kielestä/terminologiasta riippuvainen seikka?
Jos vastaat kyllä, niin olet vaivautunut pohtimaan asiaa joka omastakin mielestäsi kuuluu todellisuuden ulkopuolelle.
Jos vastaat ei, niin teetkö muutenkin valintoja elämässä vain 100,00 prosentin todisteiden perusteella? Ja oletat samalla että tällainen todellisuuden sisäpuolelle kuuluva perustavaa laatua oleva seikka, vrt. esim painovoima, ei mitenkään kohdistuisi itseesi?
Tieto tuskaa lisää...
Ensinnäkin täytyy todeta etten usko jumalaan, ainakaan sellaiseen mitä kristinuskossa kuvataan.
On asioita jotka miellän todeksi, joistakin asioista olen epävarma, ja jotkut taas ovat mielestäni niin mahdottomia tai epäuskottavia ettei niitä yksinkertaisesti pysy ottamaan todesta, halusi tai ei.
Esimerkiksi, en pysty kuvittelemaan sellaista äärettömän viisasta kaikkivaltiasta hahmoa joka on ensin koko maailmankaikkeuden luonut, ja sitten kyttää itsepintaisesti kaikkia luomiaan pikku luontokappaleita, että uskovatko ne nyt varmasti että tämä suuri kaikkivaltias on olemassa. Ja jos joku niistä ei usko niin se heitetään ikuiseen kidutukseen, vaikka olisi kuinka hyväntahtoinen, ystävällinen, avulias, auttavainen, lähimmäsiä rakastava ihminen. Mutta kun ei saatanan tunari ymmärrä uskoa niin kitukoon sitten, perkele.
En voi uskoa että mikään äärettömän viisas olento voisi olla niin naivi ja typerä. Jos todella olisi, niin voisiko sellaisen sanaan edes luottaa?
Minun puolestani jokainen saa uskoa mihin haluaa, mutta jos tätä huuhaata ylläpidetään yhteiskunnassa niin, että se vaikuttaa minun maalliseen elämääni, niin tietysti haluan sitä vastustaa.
Miksi esimerkiksi yhteisöt joutuvat maksamaan kirkollisveroa, vaikka tämä yhteisö ei itsessään usko mihinkään jumalaan tai Jeesukseen?
Itse en usko jumalaan vain siksi että tarina jeesuksesta on elänyt 2000 vuotta. Muun muassa kreikkalaisen Homeroksen tarinat Odysseuksen retkistä ovat eläneet vielä paljon kauemmin. Eivähän tarinat jättiläiskykloopeista ja seireeneistä voi elää näin pitkään ilman todellisuuspohjaa..
Hassua että usein törmää ihmisiin jotka eivät sanojensa mukaan usko sellaiseen jumalaan mitä "kristinuskossa kuvataan". Sitten samat tahot kuvailevat elävästi lapsellisen karikatyyrin jolla ei ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa, ja murskaavat sitten tuon oman olkinukkensa mahdottomana.
Joko käytät olkinukkemenetelmää tarkoituksella tai sitten oikeasti kuvittelet että joku muu itsesi lisäksi uskoisi yhtä typerään ja naiviin jumalakuvaan.
Kysymys on todellisuuden todellisesta luonteesta. Kukaan meistä ei ole sen ulkopuolella. Älä anna typerien kuvien johtaa itseäsi harhaan. Ota itse selvää. Kyse on sinun elämästäsi. Et sinä ole syntynyt tähän maailmaan alkulimasta sattumalta.
Jeesuksen tarina kerrotaan Johanneksen evankeliumi -nimisessä luvussa siinä homerosta nuoremmassa kirjassa. Turha koko asiasta on repostella jos mielipiteesi perustuvat kuulopuheisiin, kuten vaikuttaa. Millaiseen Jumalaan uskoisit? Mistä tiedät ettei hän ole juuri sellainen?
Eikö kristinuskon mukaan kaikki, jotka eivät syystä tai toisesta usko jumalaan ja jeesukseen jumalan poikana, joudu helvettiin? Vai olenko ymmärtänyt kristinuskon opin väärin?
> itsesi lisäksi uskoisi yhtä typerään ja naiviin
> jumalakuvaan.
Ensinnäkin, luullakseni hyvinkin selvästi kerroin, että EN usko sellaiseen jumalaan.
Mutta kun selailee näitä palstoja, niin voi havaita monen uskovaisen uskovan juurikin niin typerään ja naiviin jumalaan, kuin edellisessä viestissä kuvailin.
Mistä tiedät etten ole syntynyt sattumalta alkulimasta? Et sinä voi sitä millään todistaa, kuten en minäkään voi todistaa sitä että olisin. Kyse on siitä mihin kukin uskoo ja mihin ei.
Kukaan ei voi olla varma todellisuuden todellisesta luonteesta. Et sinä, enkä minä, eikä kukaan muukaan. Todellisuus on meille se mitä aistein havaitsemme ja mitä ympäriltämme saamastamme informaatiosta hyväksymme todeksi. Emme voi valitettavasti todistaa mitään todeksi, vaan meidän on vain luotettava aisteihimme ja uskottava että ne kertovat meille todellisesta todellisuudesta. Et voi esimerkiksi millään todistaa että näkemäsi maailma ympärilläsi olevine ihmisineen on todellisuutta, eikä vain oman mielikuvituksesi luomaa harhaa.
Uskoisin ennemmin sellaiseen jumalaan joka viisaudessaan on suvaitsevainen myös niitä kohtaan jotka eivät häneen usko. Itsehän hän olisi ne sellaisiksi luonut. Mitä se on kaikkiavaltiaalta jumalalta pois, jos joku ei usko? En usko että tällaisen jumalan tarvitsisi tappaa Jeesusta uhrilahjaksi itselleen, antaakseen anteeksi luomilleen ihmisille heidän pahat tekonsa.
Tämä on oma mielipiteeni, turha siis kenenkään vetää hernettä nenään.
Niin, mistä sitten tiedän onko hän tällainen, jos hän ylipäätään on olemassa? Tuskin mistään. Voitko sinä olla varma omasta jumalakuvastasi?
Kyllä, olet selvästi ymmärtänyt jotain väärin: olet yrittänyt ymmärtää kristinuskon oppina, mikä on todellakin pieleen. Näet itse miten tälläkin palstalla meuhkataan puolustaen oppia: jumalaista tai jumalatonta. Turhaa ja vaarallista touhua, uskonnollisen opin puolustajat ne nimenomaan järjestivat Jeesuksen teloituksen. Kysymys kristinuskossa on sinun ja oman Tarkoituksesi välisestä henkilökohtaisesta suhteesta. Suhde on aina kaksipuolinen; luodun ja luojan suhde on rakkaussuhde; perustuu aina vapaaehtoisuuten ja tapahtuu vain kun on molemminpuolista. Lisäksi suhde on henkilökohtainen: kukaan muu ei voi elää sinun elämääsi, joka sinulle on annettu. Helvetillä kait tarkoitetaan tilannetta jossa tuota suhdetta ei ole, lopullisesti. Kristinuskon omaperäisyys on siinä että J. itse väittää olevansa se alkuperäinen luoja, joka tulee luotunsa luokse ihmisenä. Se on niin rankka väite että minun oli aikanaan pakko ottaa itse siihen kantaa; suostua katsomaan mitä tapahtuu jos annan luvan tälle suhteelle.
Meitä on nimenomaan kielletty tekemästä Jumalasta minkäänlaista kuvaa, hyvästä syystä kuten on havaittavissa. Jeesus tuli vapauttamaan ihmiset uskontojen kahleista, mutta missä sitä vielä ollaan: Ateistit ja uskovaiset meuhkaavat saman jumalankuvan ja uskomisen ympärillä: toiset sanovat uskovansa ja toiset todistavat että eivät juuri sellaiseen usko...
Ei minulla ole mitään syytä todistaa että et ole syntynyt alkulimasta sattumalta. Voit hokea sitä peilin edessä ihan vapaasti itsellesi ;-). Ei kuitenkaan ole olemassa mitään RATIONAALISTA syytä uskoa niin. Tilastolliset todennäköisyydet viittaavat pikemminkin informaatioon kuin sattumaan kaiken takana. Enkä nyt puhu mistään kreationistisesta "tieteestä".
Harvoin elämässä mistään on varmaa tietoa saatavilla, silti täytyy tehdä valintoja. Pientenkin asioiden perusteella voi suunnistaa eteenpäin. Ei kannata olla todellisuuden kanssa ristiriidassa. NE AISTIT KÄYTTÖÖN!
Tarkkaile aisteillasi luontoa, käperry rakkaasi syleilyyn. Tunnet kyllä itse että et ole syntynyt sattumalta; kaipaat rakkautta, rakastat, eikä se varmasti ole sitä alkulimaa jota kaipaat. R:n mukaan Jumala ON rakkaus, siis rakkaudessa näet välähdyksen hänestä.Ihminen kaipaa alkuperäänsä.
Kaikkia jumalankuvia koetan välttää. Kysymyshän on suhteesta, intiimistä, henkilökohtaisesta sellaisesta. Koen että en ole itse paljon asian eteen tehnyt; suostuin suhteeseen, jonka huomasin sitten jossain vaiheessa olevan todellinen. Tässä onkin helppo ratkaisu ongelmaan: jos Jumala on todellinen pallon voi heittää testiksi hänelle: suostua vastaanottavaksi osapuoleksi. Ei tarvitse uskoa mihinkään eikä pelätä mitään; olet siirtänyt vastuun asiasta nyt Jumalalle, kun ääneen lausuen annoit hänelle luvan puuttua elämäsi kulkuun. Jos mitään ei tapahdu, asia on sillä selvä: Jumalaa ei ole eikä asiaa tarvitse pohtia sen enempää. Aisteja pitää käyttää, ja tarkkailla mitä omassa elämässä ja ympäristössä sen jälkeen tapahtuu. Vankila voi muuttua vapaudeksi.
Egyptissä on Isistä koskevia tekstejä. Kreikassa on Zeusta koskevia patsaita ja temppeleitä. Roomassa on (kreikkalaisten) jumalten mukaan jopa nimetty taivaankappaleita. Kristinuskossa on nuorimmaisia kirjoitelmia ja muistelmia menneiltä ajoilta. Kristinuskon Jumala (jumalien nimiä ovat Jumala, Zeus, Apfrodite....) vaikuttaa aikalailla omituiselta ja persoonattomalta koululaiselta, joka ei osoita kiinnostustaan työhönsä millään muotoa. Vittuuntui kesken tarinan ja lähti lätkimään.
Zeus sentään pelasi kovilla loppuun asti ja mahtihuipennuksena Midgårdissa koettiin jumalten auringonlasku. Site mine ei ymmarta, et miks europalaisen ihmine usko vain kristinusko? Miksei ne usko minu Zeus? Miksi minu jumala on pienempi, kuvitelinen jumala verratuna kristinusko jumala?
Helppo nakki, tee empiirinen koe: Niin muidenkin asioiden pätevyyttä testaat, vai?
Rukoile kaikkia järjestelmällisesti ja katso kuka vastaa. Vaadi vastausta. Ken on pelkkää runoutta näistä ei tietenkään vastaa.
Veikkaan että et uskalla tosissasi tätä tehdä.
Was ist das empiirinen koe?
Veikkaan, että en edes tiedä kuinka kaikkia jumalia pitäisi rukoilla, mutta mikäli ihan tavallinen "Kuulkaa, jumalat! Ilmestykää minulle tai antakaa muuten olemassaolonne julki, että voin uskoa teihin".
Eip. Ei ole ainakaan tähän työpödälle ketään ilmestynyt. Eikä ole aikaisemminkaan ilmestynyt, vaikka olen kysellyt ja pyydellyt näyttäytymään. Pentagrammeja olen piirrellyt paapperille ja kuviota huitonut ilmaan sormella. En ole sen kummemmin pelastunut pahoilta asioilta eikä ole myöskään minkään valtakunnan henkiolentoja näkynyt, vaikka hakaristejäkin olen piirtänyt.
Ei suojelevia, tai vahingoittavia henkiä ole peiliin ilmaantunut, tai tullut vänkärinpenkille rupattelemaan. En tiedä, että olenko sitten tehnyt rukoukseni jumalille siten, että he eivät ole tosissaan minua ottaneet, mutta mikäli näin olisi, niin heidän häpeänsä se olisi.
Apfroditellekin lupasin temppelin/leitä rakentaa/nnuttaa mikäli löytäisin rakkauden itselleni. Eipä ole vielä näkynyt, vaikka kohteliaasti pyöräillessäni jokunen vuosi sitten kysäisin. Ja vaikka olen kuin huhuillut jumalten perään, niin ei edes pientä ilmestystä ole tullut. Ei oviin ole kolkuteltu vaikka olen kuolleita kutsunut, eikä kirkoissa ole hurmostilaa tullut. Jääkiekon MM-kisojen aikaan olen kyllä hurmosta kokenut, mutta veikkaanpa, ettei siinä ole ollut mitään jumalaista taustalla.
Tämän tapauksen perusteella voinen ajatella, että jumalaisia olentoja ei joko ole, tai he eivät välitä kysymyksistäni paskaakaan.
Onko kukaan muu koskaan tehnyt näitä havaintoja? "Empiirisiä kokeita" ne ilmeisestikin ovat?
Keep Going!
Vuodessa on 365,25 päivää... kyllä se joskus osuu kohdalleen.
No en minä jokaisena päivänä vuodessa ala kiinnittämään aikaani (jonka mieluiten käytän nukkumiseen) viettämään hiljaista hetkeä ja mielessäni pyöritellä ajatuksia, että tulkaas nyt juttelemaan meikäläisen kanssa.
Huuhaata mikä huuhaata, perskules. Miksi jumaluudet eivät ilmesty minulle vaan aina jollekin ghetossa asuvalle köyhälistölle?
Jeesus ei yleensä kelpaa muille kuin köyhille, rikkinäisille, sairaille, hulluille tai muuten vaan kovia kokeneille ihmisille.
Onnittelen jos et kuulu sellaisiin!
Kiitos oikaisusta. Kokemuksieni perusteella tunnut olevan harvinaisuus näillä keskustelupalstoilla. Näkemyksesi eroaa (positiivisesti) melko paljon useimpien tänne kirjoittavien uskovaisten näkemyksestä.
Mielestäsi kristinuskoa ei pidä ymmärtää oppina, mutta valitettavasti sellainen siitä on yleisesti tehty ja se on varmasti lisännyt kielteistä asennetta sitä kohtaan.
Ehkä ei ole järkevää kiistellä siitä onko järkiperäistä syytä uskoa evoluutioon vai ei, jokaisella on oma näkemyksensä. Kaikki elämän syntyteoriat joihin olen tutustunt, ovat lähes yhtä outoja. Evoluutioteoria on mielestäni monilta osin uskottava, mutta en väittäisi sitäkään todeksi. Olen itsekin sitä mieltä että informaatiolla voisi olla osuutta lajien syntyyn, mutta en kuitenkaan miellä siihen liittyvän mitään jumalaa.
Mielestäni alkeellisia soluja sisältävä alkulima voisi hyvinkin olla meidän "esi-isämme". Kehittyväthän ihmiset vielä nykyisinkin yhdeksässä kuukaudessa eräänlaisesta alkulimasta :)
Rakkauden tunteen miellän tietynlaiseksi aivotoiminnaksi, hermosolujen väliseksi viestinnäksi, samoin kuin vihan tai pelon.
Jos jokin (tai kaikki) näistä kaikista maailman uskonnoista olisi oikeassa, niin en silti katso oman uskomiseni tai uskomatta olemiseni olevan niin tärkeä mahdolliselle jumalalle että se häntä suuresti vaivaisi.
Mutta jos jumala minulle henkilökohtaisesti ilmaisisi olemassaolostaan, niin tietysti se muuttaisi maailmankuvaani. Tähän mennessä sitä ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut, joten edelleen pitäydyn nykyisessä näkemyksessäni.
"...minkä takia ihmisten täytyy vastustaa ja todistaa olemattomaksi jotain sellaista mitä ei ole?"
Onpas. On olemassa usko olemattomaan, ja tätä uskoa ateistit vastustavat, eivät itse olematonta. Tosin käytännössä ateismi on ennenkaikkea henkilökohtainen valinta olla uskomatta jumaliin, ja aika harva kai aktiivisesti vastustaa uskontoja tai todistelee niitä vastaan.
"Ts. en oikein ymmärrä ateismia muuten kuin että uskossa ja Jeesuksessa täytyy olla jotakin perää, muutenhan sitä ei tarvitsisi niin voimakkaasti vastustaa."
Ei se nyt ihan noin yksinkertaista ole. Esimerkki: Minä väitän, että lehmät lentää. Todennäköisesti saan runsaasti vastaväitteitä, eli sinun logiikkasi mukaan väitteessäni on jotain perää, muutenhan sitä ei tarvitsisi niin voimakkaasti vastustaa.
Noita esittämiäsi vaihtoehtoja voisi jatkaa loputtomiin tyyliin:
5)Jos uskot että Jeesus kuoli ristillä meidän syntiemme sovitukseksi ja nousi kuolleista ja on elävä Jumala, mutta onkin uskonto X, joka on oikeassa? Palkinto -> olit väärässä ja sinua rangaistaan uskonnon X kauheuksilla.
Kun X:ä on satoja ellei tuhansia, on aika pieni todennäköisyys, että juuri sinun uskontosi on oikea. Koska lukuisista uskonnoista ei voi järkisyin sitä oikeaa valita, eikö yhtä hyvin voi olla kokonaan uskomatta?
Kaikki uskovat johonkin, ateisti nimenomaan USKOO olevansa oikeassa sellaisessa asiassa mitä ei millään SUORALLA mittarilla voi mitata. Henkilö joka TIETÄÄ että jokin asia ei ole suoraan todistettavissa, logisesti ajatellen, on AGNOSTIKKO.
Järkevä ihminen epäilee kaikkea ja uskoo niihin asioihin joiden taakse todisteet kerääntyvät. Ja koettaa välttää laumasieluista ajattelua, mutta nöyrtyy todellisuuden edessä, vaikka joku hihhuli sattuisikin ajettelemaan samaan suuntaan.
Flat earth -uskomus oli aikansa TIETEELLINEN käsitys, samoin Aristoteleen näkemys jumalisen sileistä taivaankappaleista. Ei galilei joutunut kirkon pannaan aikanaan Raamatun, vaan sen ajan tieteellisen näkemyksen vastaisuutensa takia. G:n tiedekollegat kieltäytyivät katsomasta kuun kraatereita ja vuoria kaukoputken läpi koska se olisi sotinut Aristoteleen yleisesti hyväksyttyä tieteellistä teoriaa vastaan. Tänä päivänä naturalistinen materialismi on samassa monopoliasemassa kuin kirkko oli aikanaan tieteen ainoana tyyssijana. Aito tiede ei voi perustua maailmankatomuksellisiin ennakko-oletuksiin. Tämä koskee sekä materialistista että kreationistista tieteentekemistä. Onneksi meidän aikamme Galileot ovat alkaneet pitää ääntä viimeaikoina.
Kokonaan toinen asia sitten on, miten tieteen esiinkaivamia tosiasioita tulkitsee ja mitä niiden katsoo kertovan itse todellisuudesta, ja miten ne liittyvät koko ihmisen elämän kirjoon, johon kuuluu kasoittain asioita, joita ei voi tieteellisesti "todistaa" (rakkaus, kärsimys, uskollisuus, epäitsekkyys, onni, pelko, elämän tarkoitus, tietoisuus, kuolema ym ym ym.)
Kukin voi miettiä miten eri uskomusten X maailmansyntytarinat vastaavat tarkentuvaa käsitystämme siitä miten kaikki on tapahtunut.
Vaihtoehtoisia uskomuksia on paljon, katso esim http://library.thinkquest.org/29064/main.html
Noista rajautuu tietämiimme tosiasioihin vertaamalla pois lähes kaikki. Raamatun Genesis on ainoa luomismyytti joka vastaa nykynäkemystä, vieläpä hämmästyttävän tarkasti, ottaen huomioon että se on kirjoitettu muutama tuhat vuotta sitten. Jos joutuisit selittämään lukutaidottomalle, ikänsä paimentolaisena eläneelle ihmiselle maailman ja ihmisten syntyhistorian, tekstisi ei paljon poikkeaisi siitä miten asia Genesiksen 35 ensimmäisessä säkeessä esitetään.
Todellisuutta ei pääse pakoon uskomalla lentäviin lehmiin tai siihen että kaikki on syntynyt ja kehittynyt sattumalta alkulimasta.Tiede paljastaa päivä päivältä selkeämmin kaiken takana olevan informaation ja älykkään suunnitelman (ainoa vaihtoehtohan tälle on uskoa tuhansiin tilatollisiin mahdottomuuksiin).
Uskomuksista X ja profeetoista Y voi huoletta karsia pois ne jotka eivät edes väitä olevansa maailman luomisen takana. Tietääkseni tiedossa on vain yksi tyyppi joka väittää olevansa se alkuperäinen Luoja. Väitteen on kokenut uskottavaksi miljoonat fiksut ihmiset kautta historian.
Kerro mitkä ne muut vaihtoehdot ovat, joiden välillä voisi oikeasti valita? Oletko myös sitä mieltä että voi valita, onko gravitaatio olemassa tai onko kuoleman jälkeen jonkinlaista tietoisuutta vai ei?
Ateistin/ateismin määritelmästä voidaan vääntää kättä vaikka maailman tappiin asti. Minun mielestäni hyvä määritelmä -tai omaan ajatusmaailmaani parhaiten sopiva- voisi olla Vapaa-ajattelijoiden nettisivuilta lainattu: "Järkevän ateismin määritelmäksi saadaan siis seuraava: Ateismi on näytön puuttumisesta seuraavaa uskon puuttumista jumalan/ jumaluuksien olemassaoloon. Emme voi varmasti tietää, etteikö jokin "korkeampi voima" voisi olla olemassa. Mutta sen me tiedämme varmasti, ettei siitä ole mitään sellaista pätevää näyttöä, joka tekisi sellaiseen uskomisesta perustellun ja hyväksyttävän näkemyksen."
En ole koskaan ollut yhteydessä Jumalaan, enkä ole nähnyt mitään vakuuttavia todisteita Jumalan olemassaolon puolesta, niinpä en usko Jumalaan. Tässä toimin mielestäni juuri sillä järkevän ihmisen tavalla: epäilen, ja koska todisteita ei löydy, lakkaan uskomasta.
Erilaiset maailmansyntytarinat ovat mielestäni yhtä luotettavia kuin Raamatun Genesis. En ymmärrä millä logiikalla saat rajattua suurimman osan pois niin, että vain Genesis jää jäljelle. Nuo tarinat on niin suurpiirteisiä ja vertauskuvallisia, että tottakai jokainen tarina osuu hämmästyttävän lähelle nykynäkemystä.
Kauko-Idän uskonnoille on tyypillistä ajatus elämän jatkuvasta kiertokulusta, ja tästä johtuen maailman syntyä ei edes yritetä selittää, koska se on yksinkertaisesti aina ollut olemassa. Erilaiset maailmansyntyteoriat tai niiden puuttuminen kokonaan ei ole mikään syy rajata uskontoa pois vaihtoehtojen joukosta.
Toisaalta, jos nyt oletetaan, että Genesis olisi totta ja kaikki raamattuun pohjaavat uskomukset olisivat oikeita, niin ristiriitoja syntyy silti eri uskonhaarojen kesken. Esimerkiksi Jehovan todistajat uskovat olevansa ainoat ihmiset jotka pelastuvat. Kaikilla kristillisillä uskonnoilla ei ole näin jyrkkiä mielipiteitä, mutta tavat ovat silti kovin erilaisia. Ilmaan jää edelleen kysymys: mikä on se oikea uskonto?
Jeesuksen todellinen merkitys on siinä että hän teki uskonnot tarpeettomiksi. Uskonto on oopiumia kansalle. Todellisuus on YKSI kokonaisuus.
Ei kaikkea voi eikä tarvitse suoraan todistaa, silti pitää elää ja tehdä valintoja, jopa isojakin. Hedelmistään puu tunnetaan. Monen arkipäivän elämän valinnan "oikeellisuus" varmistuus vasta kun niitä käytännössä kokeilee.
"Ei saa jäädä tuleen makaamaan", pitää kokeilla ja testata. ELÄMÄ ON POHJIAAN MYÖTEN KÄYTÄNTÖÄ EIKÄ TEORIAA!!!!!!!!!!!!!!!
Et voi vastaavasti todistaa että isäsi/äitisi/lapsesi/lapsenlapsesi/vaimosi/miehesi/tyttö/poikaystäväsi/lemmikkieläimesi rakastaa sinua ja on sinulle uskollinen ja lojaali. Ihmiselle tärkeimpiä asioita ei aina voi todistaa.
Todennäköisyyksiä voi ja kannattaa laskea.
Maailmansyntytariniohin kannattaa perehtyä ennenkuin nolaa itsensä tietämättömyydeellään.
Leikkaa pois ne tarinat jotka vastaavat esim alle 10 prosenttisesti nykynäkemystä, surutta pois kilpikonnankuorirunoudet. Katso mitä jää?
Naturalistinen materilismikin oli viime vuosisadan alkuun saakka samalla tasolla kuin idän uskonnot: kaiken uskottiin olleen aina olemassa.
Sittemmin tieteellinen tutkimus on kertonut meille että kaikkella on ollut alku, ja että kaikki päättyy lopulliseen ,ikuiseen hiipumiseen maailmakaikkeuden laajetessa ja harventuessa loputtomiin...
Alkuaan selkeästä materialistisesta maailmankatsomuksesta on tiedon lisääntymisen myötä kehkeytynyt varsinainen uskonto, jossa hyväksytään tuhansittain tilastollisia mahdottomuuksia ja täytetään tieteen aukkoja mystisellä makroveluutiolla. Uskonto on ooppiumia kansalle!
JOS kaiken takana on Luoja ja JOS tuo luoja on luomuksestaan mitenkään ihmiskunnalle ilmoittanut TÄYTYY tuon ilmoituksen ja havaitun todellisuuden välillä olla yhtäläisyyttä. Siinä riitäävä ja välttämätön periaate järjestellä uskontoja uskottavusjärjestykseen.
Kaikki ns. ristiriidat johtuvat joko huonosta tieteestä tai huonosta teologiasta, tai molemmista.
Maailma on väkisinkin mutkikkaampi kuin kuvittelukykymme. Ei saa pelätä näennäisiä ristiriitaisuuksia. Tunnet varmaan vanhan intialaisen tarinan yhdeksästä sokeasta miehestä tunnustelemassa norsua...
Jehovan todistajat ei ole kristillienen uskonto.
Kristillisen uskon mukaan ihminen ns. pelastuu vain ja ainoastaan sen perusteella että Jeesus on kantanut puolestamme sen operaation ihmiselle aiheutuvat fataalit seuraukset, jolla ns. paha on poistettu maailmasta lopullisesti. (käännös kaanaankielestä allekirjoittaneeen)
Tästä kaikki kristiset kirkokunnat ovat yksimielisiä, muista asioista alkaakin olla näkemyseroja, niillä ei käsittääkseni tämän rinnalla ole suurta merkitystä.
Mikä on oikea uskonto? Sellainen joka kestää TODELLISUUDEN. Ongelma johon tätä koko käsitettä tarvitaan oli siis se, että ns. paha on ihmiseen pysyvästi kietoutunut ylimääräinen komponentti (liitty jotenkin vapaaseen tahtoon ja rakastamisen käsitteeseen), eikä sitä voida poistaa ilman että ihminen tuhoutuu samalla. Kysymys ei lopulta olekaa uskonnollinen, vaan laajasti ottaen luonnontieteellinen, ymmärtäen että todellisuus on YKSI.
tsemmpiä!
Galilei joutui ristiriitaan aikansa kristillisten
yhteisön kanssa, koska ptolemaioksen maailmankuva
oli kirkon kanta. Muu oli kerettiläisyyttä.
Lue joskus oikeaa historian kirjaa älä
aina niitä fundamentalistien pseudotieteellisiä
sepustuksia.
Oletko sinä tavannut Jumalan henkilökohtaisesti.
Minä kysyin henkilökohtaisesti.
En kysynyt oletko tuntenut jotain
jumalallista johdatusta, nähnyt ihmeitä, kuullut
Jumalan puhuttelevan sinua pääsi sisällä tai
muiden ihmisten kautta. Eli oletko tavannut
Jumalan kasvotusten. Onko Jumala valistanut sinulle kasvonsa.
Kirkko oli se TIETEELLINEN valtayhteisö jonka piirissä sen ajan tiedemiehet vaikuttivat ja toimivat yksinVALTAANSA varjelivat. Kirjastot, kirjantuotanto, luku- ja kirjoitustaidon monopolisointipyrkimykset???
Ei raamattu missään silloinkaan ole väittänyt tieteellisenä tosiasiana että maailma olisi toisenlainen kuin millaisena se on havaittavissa, kuten ei tänäänkään. Kyllä kerettiläisyyden määrittely silloin perustui tosiasiassa tieteellisen mailmakuvan uhmaamiseen. Valtaa pystyi tehokkaasti käyttämään vetoamalla kirkon Jumalaan. Valta turmelee....
Sopii katsoa kuka tänäpäivänä määrittelee kerettiläisyyden ja käyttää OIKEAN tiedon valtaa. Terve skeptisyys työkaluna olisi tarpeen monella taholla.
"Henkilö joka TIETÄÄ että jokin asia ei ole suoraan todistettavissa, logisesti ajatellen, on AGNOSTIKKO."
Kuinkas ollakaan, minä olen ateisti ja TIEDÄN, että ihminen ei voi tietää kaikkea. Ei ateismi velvoita dogmaattista asennetta sen enempää kuin agnostismikaan. Kaikki perustelematon telaketjuajattelu on toki huijausta.
"Onneksi meidän aikamme Galileot ovat alkaneet pitää ääntä viimeaikoina."
Keitä oikein kutsut meidän ajan Galileoiksi? Keitä ikinä tarkoitatkaan, muista ottaa huomioon, että he saavat tuon Galileon tittelin omakseen vasta sitten kun ovat G:n lailla osoittaneet väittämänsä todeksi. Etukäteen on turha tuuletella.
Tunteiden todellisuudesta:
Ensinnäkin on havaittava, että kaikki ei-aivokuolleet ihmiset omaavat erilaisia tunteita. Uskallan uskoa tähän, koska myös minulla on tunteet. Samoin uskoisin myös siihen, että ystäväni on nähnyt metsässä päättömän karhun, jos olisin myös itse samaisen otuksen havainnut mättäällä makaamassa.
Toisesta viestistäsi: "Et voi vastaavasti todistaa että isäsi/äitisi/lapsesi/lapsenlapsesi/vaimosi/miehesi/tyttö/poikaystäväsi/lemmikkieläimesi rakastaa sinua ja on sinulle uskollinen ja lojaali. Ihmiselle tärkeimpiä asioita ei aina voi todistaa."
Moni ihminen kaipaa lähimmäisenrakkautta, mutta ei niinkään päänsisäisen pelastajan eli Jumalan rakkautta. Väittämäsi sotii aika lailla Jumalan olemassaoloa vastaan, kun itse uskoa pidät tärkeimpänä. Sillä ei niinkään ole väliä, pitääkö usko paikkansa, kunhan se lohduttaa. Optimismia "parhaimmillaan".
Mitä tulee Genesikseen, niin toki sen saa vapaasti tulkitsemalla myötäilemään tiedettä. Ei epäilystäkään, etteikö saisi. Puhuit toisessa viestissäsi "kilpikonnankuorirunoudesta", kun tarkoituksesi oli vähätellä muiden myyttien kuin kristinuskon totuudenmukaisuutta. Toivottavasti olet rehellinen ja annat myös "kylkiluustakehittymisrunoudelle" samaisen mitättömän arvostuksen. Kuka estää tulkitsemaan vaikka Kalevalaa yhtä vapaamielisesti kuin Raamattua?
"Tietääkseni tiedossa on vain yksi tyyppi joka väittää olevansa se alkuperäinen Luoja. Väitteen on kokenut uskottavaksi miljoonat fiksut ihmiset kautta historian."
Kun pelotteena on helvetissä kituminen ja lapsia aletaan pienestä asti manipuloimaan tiettyyn uskoon, niin kyllä sitä fiksukin ihminen uskoo pelkän mielenterveytensäkin tähden.
Toisessa viestissäsi teit pahan virheen, kun annoit olettaa tieteen muka tietämällä tietävän asioiden oikean laidan. Tiedehän esittää vain harvinaisen objektiivisesti perusteltuja teorioita, ja se on täysin ihmisen itsensä huijausta, jos ylentää teoriat absoluuttiseksi totuudeksi - niin kuin uskonasioissa on tapana toimia.
"Alkuaan selkeästä materialistisesta maailmankatsomuksesta on tiedon lisääntymisen myötä kehkeytynyt varsinainen uskonto, jossa hyväksytään tuhansittain tilastollisia mahdottomuuksia ja täytetään tieteen aukkoja mystisellä makroveluutiolla."
Tilastot ovat ehkä sinusta mahdottomia, kuten Kaisa Variksesta dopingtestit. Enköhän minä kuitenkin luota ennemmin ammattilaisiin kuin hihhuliin, joka pakonomaisesti pyrkii asettamaan Jumalan kaiken olevaisen taakse. Vielä tiede ei ole tarvinnut taivaallisen teennäistä oljenkortta vastaamaan vaikeisiin kysymyksiin. Jos jotain ei tiedetä, niin tiede myöntää sen rehdisti. Turha mitään sellaista on faktaksi julistaa, mikä on suurelta osin pelkkää toiveajattelua.
"Maailma on väkisinkin mutkikkaampi kuin kuvittelukykymme."
Tässä olet oikeassa, joten jospas sinäkin vaan myöntäisit, että uskosi on uskoa, ei tietoa.
Mielenkiintoinen keskustelu, kiitos kaikille jotka pohditte asiaa ja jaksatte vielä kirjoittaa tänne.
Muutama lyhyt ajatus tässä töitten lomassa;
Miksi uskovat usein halutaan leimata aivopestyiksi idiooteiksi? Itse olin 28-vuotias tullessani uskoon ja kukaan ei minua siihen painostanut. Ymmärtääkseni on useita yleisesti älykkäinä pidettyjä ihmisiä, jotka tunnustavat uskovansa Jeesukseen mm. EU:n oikeusasiamies Jacob Söderman on ns. uskova.
Olen pahoillani jos minä olen hyökännyt jotakin ateistia tai ei uskovaa vastaan, se ei suinkaan ole tarkoitukseni. Heitän vaan ilmaan ehdotuksen, että etsikää sitä totuutta, ja yhtenä ilmaisena keinona jokainen voi esim. rukoilla kysymyksen; "Jumala jos olet olemassa ja Jeesus on totta, ilmesty minulle tavalla tai toisella." Tai jokaisen pitää itse miettiä mitä haluaa rukoilla ja tietenkin että haluaako. Mutta kun täällä puhutaan niin paljon tieteestä, niin mitään vaihtoehtoa mitä ei ole todistettu olemattomaksi ei kannata heittää pois, olisi varsin tyhmää jättää ilmainen ja niin vähän maksava, vaikka sitten lopulta turhakin, keino käyttämättä.
Ja todellakin, usko on uskon asia, aivan kuten se, että rakastaako tyttöystäväni minua.
Minä harrastan lentämistä ja viisitoista vuotta sitten kurssilla (silloisen Ilmailuhallituksen hyväksymä kurssi jne..) minulle kerrottiin että siiven nostovoima perustuu paine-eroon. Ehkä minä olen sitten tyhmä, mutta minä uskoin sen. Nyt kauan aikaa tämän jälkeen olen kuullut että aerodynamiikan tutkijat ovat hieman erimielisiä siiven nostovoiman synnystä. Siitä huolimatta minä tiedän että lentokone lentää ja uskon että siipi synnyttää nostovoimaa. Ihminen on lentänyt reilun satavuotta lentokoneella ja teoriat muuttuvat, mutta Kristinusko, joka ei ole sidoksissa yhteenkään "lahkoon" tai kirkkokuntaan, vaan Jeesuksesta kertovaan Evankeliumiin on elänyt 2000 vuotta muuttumattomana.
Kysymys on uskosta ja minä uskon, ja tiedän myös mitä on elää ilman uskoa. Jokaisen täytyy selvittää itselleen mihin uskoo. Minä uskon myös että jokaiselle tulee aika, ennemmin tai myöhemmin kun tämä asia on selvitettävä, näin minä uskon.
ps. en ole oppinut enkä muutenkaan kovin viisas, siksi kirjoituksessa voi olla jopa asiavirheitä, mutta toivottavasti mielipiteeni siitä selviää:)
Hauskaa että joku viitsii lukea yön tunteina syntyneitä horinoitani.
Tottakai uskoni on uskoa. Tätä keskustelua käydään -uskonnot- osastolla: Alauskonnon -ateismi- nimikken alla. Kyllä sinunkin ateismisi on uskoa. Jos määrittelet Jumalan pelkästään päänsisäiseksi ilmiöksi niin siinähän olet uskomassa että niin on.
Määritelty jumala on tietenkin aina epätosi, epäjumala, olkinukke, jonka voi helposti ampua alas.
... et ole veistejäni kovin tarkkaan lukenut, en pyri sijoittamaan Jumalaa minnekään. Todellisuus ei alistu määritelmiimme ja terminologiaamme, sitä olen yrittänyt jankuttaa... Kannattaa nähdä vaivaa yrittää hahmottaa mitä on määritelmiemme takana, ns. pään ulkopuolella. Todellisuus kuitenkin vaikuttaa meihin kaikkiin absoluuttisesti. Saamme varmasti kaikki asiasta empiiristä tietoa viimeistään kun kuolemme, suuntaan tai toiseen.
Voisi asiaa sitä ennenkin hieman pohtia...
Minkälaista ammattilaista näkemystä kaipaat? Tuossa on 481 kappaletta alkupalaksi, joku noista saattaa olla se tulevaisuuden Galilei, joukossa taitaa olla jo joku Nobelistikin. Nämä tyypit ei tosin argumentoi uskonnollisilla käsitteillä eikä puhu Jumalasta mitään:
http://www-acs.ucsd.edu/~idea/scidoubtevol.htm
Jos taas kaipaat ammattiteologia, tiedät itse paremmin mihin suuntaan kääntyä
ps.
Ei minun genesikseni 1 luvussa puhuta mitään kylkiluusta.
Jos uskonto toimii jonkinlaisena suuntaa antavana elämänohjeena tai ihminen haluaa harjoittaa rituaaleja perinteen vuoksi tai muuten vaan saa uskonnosta hyvää mieltä, ei siinä sinänsä mitään väärää ole. Huolestuttavaa kuitenkin on, jos uskonto perustuu helvetinpelkoon tai oletukseen oman uskonnon ehdottomasta oikeellisuudesta. Tässä keskustelussa helvetinpelko/yhden uskonnon oikeellisuus nimenomaan oli lähtöajatus. Koska et vieläkään ole osoittanut, että oikean uskonnon voi valita järkisyillä, on aivan turha uskoa mihinkään uskontoon, jos pääsyy on olettamus ikuisesta elämästä. Löyhänä elämänohjeena sensijaan toimii mikä tahansa uskonto.
Miksi minä joudun toistamaan itseäni? Mitä sinä et edellisessä viestissä ymmärtänyt? Maailmansyntyteorioita ei voi leikata pois suhteessa Genesikseen yhtään luotettavammin, koska ne ovat vertauskuvallisia, eivätkä kaikki uskonnot edes yritä selittää asiaa. Anna joku esimerkki maailmansyntytarinasta, joka vastaa nykykäsitystä huonommin kuin Genesis. Mitä muuten tarkoitat nykykäsityksellä?
Jehovan todistajat ei ehkä yleisen mielipiteen mukaan ole kristillinen uskonto, mutta heidän oppinsa pohjaa käsittääkseni raamattuun siinä, missä evankelis-luterilainenkin uskonto. Olennaista ei ole se, onko uskonto tunnustettu kristilliseksi, vaan se, että oppi pohjautuu Raamattuun. Joka tapauksessa täysin kristillisiäkin uskontoja on aika monta, ja jos kaikki niistä johtaa ikuiseen elämään, lienee aivan sama mihin uskoo. Tällä logiikalla myös ateisti saa ikuisen elämän, kunhan elää kristillisen moraalin mukaan, eli huomioi muut ihmiset, auttaa heikompia, elää rehellisesti jne.
Ei minun uskoni perustu helvetinpelkoon tai jonkun uskonnon oikeellisuuteen. Olen pahoillani jos joku on sen käsityksen saanut. Kristiusko ei ole oikeassa olemista vaan armosta elämistä (Kaanaankieltä, sorry, näitä pitäisi suomentaa ..)Täällä on kai reposteltu erilaisia argumentteja suuntaan tai toiseen. Pohdiskelin näitä joskus nuorempana, vaikuttivat ehkä 15-20% omaan uskonratkaisuuni, kun piti ottaa selvää oliko kristillinen kehys johon olin sattunut syntymään jotenkin -enemmän todellisuuteen perustuva- (huom! en sanonut parempi) kuin joku muu uskonto. Ei tuommoisilla argumenteilla todellista merkitystä ole kun ihminen saa kasvaa, vanheta ja kokea elämän karua todellisuutta jossa asioiden tärkeysjärjestys kolisee. Jos on oikealla tiellä sen huomaa koko ajan selkeämmin, muutenhan pitää vaihtaa suuntaa.
Ei uskonnoilla kovin paljoa eroa ole sosiaalisina ilmiöinä. Kyllä minulle kelpaisi ihan hyvin että "jätkä maatuu siihen mihin kaatuu". Sattuu vain olemaan niin ettei minun mielipiteeni tai uskontoni ko. asiaan mitään vaikuta. Todellisuus on kategorinen imperatiivi.
Etkö ymmärrä että uskonnot viittaavat johonkin todelliseen noin ylipäätään: Ihminen pohjimmiltaan tietää että kaikella on tarkoitus.
Olen tullut vakuuttuneeksi siitä että en ole täällä maailmassa sattumalta, ei kukaan meistä.
En ole sitäpaitsi edes uskonnollinen ihminen. En minä itse ylläpidä uskoani. En minä tiedä varmasti uskonko vuoden kuluttua, uskoni tulee samasta lähteestä kuin elämäni, olenko edes hengissä vuoden kuluttua, ei se ole minun käsissäni. Sanoin parikymmentä vuotta sitten Jeesukselle jees ja jäin odottamaan. Tässä sitä sitte on oltu usko nupissa, hullu höyrypää? Karsastan järjestäytynyttä uskonnollisuutta joka tekee uskosta elämänohjeen tai pelkän rituaalin. Jeesuksen perustama kirkko on niiden ihmisten summa jotka hänen ns. sovitustyönsä ovat omaan nahkaansa päästäneet. Tuollakin termillä on TODELLINEN merkitys, sanoisin luonnontieteellisessäkin mielessä. Meillä ei (vielä) ole sille muuta kuin uskonnon piirissä syntynyt käsite. Tietomme todellisuudesta laajenee koko ajan = käsitteet joilla kuvaamme MONIMUTKAISTA todellisuutta lisääntyvät ja eriytyvät.
Todellisuus on lopulta YKSI, muuhun uskominen on itsepetosta. Ei ole olemassa erillistä "uskonnon" todellisuutta. Tässä mielessä vastustan uskontoja sikäli kun ne ovat ooppiumia mieleen joka vieraannuttavat todellisuudesta.
Genesis 1 luku vaikuttaa minusta aika konkreettiselta: miltä täällä olsi näyttänyt jos joku olisi ollut paikanpäällä kirjaamassa tapahtumia.
Nykykäsityksellä tarkoitan esim. oppikirjoissa esiteltyä (jo hieman vanhentunutta) tapahtumien ja prosessien laatua ja kehitystä: BigBang ja ikuinen laajeneminen (uusin tieto), tiedäthän.
Sata vuotta sitte vallitseva nykykäsitys oli ikuisesti olemassaollut materia ja maailmankaikkeus. Silloin se olikin pahassa ristiriidassa Genesis 1:n kanssa.
Nyt makroevoluutiolle luetaan madonlukuja. Goodbye!
Nämä nykykäsitykset tuppaa kehittymään. Odota ja katso mihin mennään...
Juutalaisilla ja kristityillä ( ja Muslimeilla)on sama tarina (sama kirja). KAIKKI muut poikkeavat siitä "nykykäsityksestä vm. 2003" perusteellisesti, ei sinnepäinkään, laske itse miten monta niitä on, tuossa on muutama aluksi:
http://library.thinkquest.org/29064/main.html
Jehovan todistajille ei riitä että Jeesus on kuollut puolestamme (whatever that means). Tarvitaan kuulumista -oikeaan kirkkoon- ja -oikeaa uskontoa- ja varsinkin -oikeita tekoja- jotta olisi niiden -oikeiden uskovien- joukossa jotka pelastetaan. Tämä ei ole kristinuskoa ollenkaan. Kysy vaikka minkä kirkkokunnan piispalta.
Moraali ja oikea elämä tai oikea usko ei pelasta (whatever that means) ketään, koska epämoraali, väärä elämä ja väärä usko ei myöskään ketään tuomitse/rankaise (helvettiin-whatever that means).
Kysymyshän on sen todellisen todellisuuden luonteesta. Kristiuskon mukaan ns. paha on murskattu lopullisesti maailmasta (whatever that means...) ja ihminen tuhoutuu siinä mukana jos ei ole Jeesus pipossa (sydämessä). Kuulostaa hullulta, mutta niin kuulostaa kvanttifysiikkakin.
Kristinusko on heikkojen uskonto. Oppia ikä kaikki.
..Amerikan ihmemaassa on varsin elämyksellinen uskonlahko joka vastustaa kiivaasti joulupukkia ja kaikkia satuhahmoja. MYös aika monet vanhoilliset piirit vastustavat kaikkia pakanallisia hahmoja ja näkevät niiden johtavan helvettiin, sanmoin kuin sarjakuvien jne. Kirjaroviot ovat nykypäivänäkin todellisuutta, ja useissa maissa uskonto määrää, mitä asioita saadaan puhua tunneilla. Näihin eivät kuulu biologia, ehkäisy, sukupuolisuus, eri uskonnot, homoseksuaalisuus, evoluutio , tekniikka jne.
Harva ateisti yrittää todistaa jumalan olemassaolottomuutta. Uskokoon jokainen siihen mihin haluaa. Meidän ei tarvitse kilvoitella taivaspaikasta, eli useilla ei ole tarvetta käännyttää muita. Uskomme perustuu lähinnä sen vastustamiseen, että jonkin ikivanhan räpellyksen avulla pyritään määräämään mitä saa tehdä, ajatella, harrastaa ja tutkia eli miten elää elämänsä. Uskomme siihen ,että maailma voi olla hyvä ja empaattinen paikka elää ilman uskontojakin.
(Bu)shit siitä mitä muut ajattelee.
Oletko SINÄ lopulta todellisuuden kanssa linjassa vai ristiriidassa?
Siksi pitäisikin kaikenkaltaiset uskonnot lailla kieltää.
Sille Amerikkalaiselle jesukselle, joka on menossa varainhankintamatkalle Bagdadiin. Tulisi kertoa, jotta järjenkäyttökin on sallittu.
Evoluutio sinänsä, on jäännä juttu. Joskus tapahtuu kehitystä, ihmislajilla kuitenkin taantumista.
Oli sitten uskova tahi ajatteleva, ihmislaji se vain tappaa lajitovereitaan...suuren tuntemattoman nimissä ja rahaa palaa.
ps. Kristiuskon avainkysymys on ...Jumalani, Jumalani! Miksi minut hylkäsit?
Kysymys on oikeudenmukainen ihmistä kohtaan.
Mutta epäoikeudenmukainen taivaita tavoitteleville.
"äla tapa, ken miekkaan tarttuu se miekkaan hukkuu, rakasta vihollistasi, käännä toinen poski, tee lähimmäisellesi se mitä itsellesi tahdot tehtävän (ei koske masokisteja) ym ym Jeesuksen hapatusta....
Kyllä tämmöinen pitäisi kieltää lailla.
Tuon jos ottaisvat bushin sotilaat todesta niin jäisi tuhannen ja yhden yön kaupunki valtaamatta... Mutta onneksi ukkobushi ei noteeraakaan raamatusta muutakuin sen vanhan juutalais-muhamettilaisen osan....
Ilkeää todeta mutta näin vain on
Kuka nyt haluaisi vastustaa vääryyttä?