Olen välillä yrittänyt hienovaraisesti vihjailla eräille kirjoittajille, ettei mitä asiaa tahansa pidä herjata tai pilkata.
Yksilöimättä nyt yhtäkään viime aikojen äkkiäarvaamatonta tapahtumaa muistutan tämän palstan lukijoille, ettei kukaan meistä voi tietää mitään varmaa edes seuraavasta minuutista, saati sitten seuraavasta yöstä tai päivästä -tai seuraavan matkan päättymisestä.
Jotkut paljon tätä elämää pohdiskelleet ja kokeneet ihmiset ovat ymmärtäneet, että "se on korkeemmas käres", kuten eräs Tuntemattoman sotilaan hahmoista totesi lähtiessään viimeiseksi jääneelle reissulleen.
Kovan ryöpytyksen kohteeksi joutunut Kimmo Sasi ei koskaan tule unohtamaan viime viikonlopun tapahtumia, koska se merkitsi hänen kohdallaan käänteentekevää käväisyä iankaikkisuuden rajoilla.
Hän sai jatkoaikaa, mutta kuka tietää, kuka sitä kulloinkin saa ja kuka ei?
Käynti kuoleman porteilla jättää aina syvät jäljet ihmisen sisimpään, vaikka ulkonaiset vammat olisivatkin lieviä.
Sen jälkeen Jumalan mainitseminen ei tapahdu enää pilkkamielessä eikä muiden herjaamiseksi, vaan ikuisuuden rajalle joutunut ihminen suostuu myöntämään, että on asioita, joiden täydelliseen ymmärtämiseen hänellä ei ole riittävästi tietoa eikä kokemusta.
Silloin astuu tilalle usko.
Yksilöimättä nyt yhtäkään viime aikojen äkkiäarvaamatonta tapahtumaa muistutan tämän palstan lukijoille, ettei kukaan meistä voi tietää mitään varmaa edes seuraavasta minuutista, saati sitten seuraavasta yöstä tai päivästä -tai seuraavan matkan päättymisestä.
Jotkut paljon tätä elämää pohdiskelleet ja kokeneet ihmiset ovat ymmärtäneet, että "se on korkeemmas käres", kuten eräs Tuntemattoman sotilaan hahmoista totesi lähtiessään viimeiseksi jääneelle reissulleen.
Kovan ryöpytyksen kohteeksi joutunut Kimmo Sasi ei koskaan tule unohtamaan viime viikonlopun tapahtumia, koska se merkitsi hänen kohdallaan käänteentekevää käväisyä iankaikkisuuden rajoilla.
Hän sai jatkoaikaa, mutta kuka tietää, kuka sitä kulloinkin saa ja kuka ei?
Käynti kuoleman porteilla jättää aina syvät jäljet ihmisen sisimpään, vaikka ulkonaiset vammat olisivatkin lieviä.
Sen jälkeen Jumalan mainitseminen ei tapahdu enää pilkkamielessä eikä muiden herjaamiseksi, vaan ikuisuuden rajalle joutunut ihminen suostuu myöntämään, että on asioita, joiden täydelliseen ymmärtämiseen hänellä ei ole riittävästi tietoa eikä kokemusta.
Silloin astuu tilalle usko.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kimmo Sasi ei ollut kiinnostunut kuolevoista valheilla tapetuista Irakilaista lapsista vaan uskoi Bush, Hitler II:sta.
Joten fuck SASI!
LINNAAN KOKO MIES!
Oletko sinä kiinnostunut irakilaisista lapsista.
Jos olet, mitä aiot asialle tehdä?
mikään ei sa olla niin pyhää ettei sille saisi nauraa.
Ei siinä usko auta jos joku tömäyttää satasta autosi keulaan kyllä se tervemenoa.
Väsyneenä ajosta pitäisi saada sama tuomio kuin rattijuopumuksesta!
En kyllä löydä mitään nauramista siinä, että jossain tapahtuu kuolonkolari.
Jos se joskus osuu sinun kohdallesi, nauratko silloinkin?
Sen muistihan palailee pätkittäin kuin turhapuron uunolla. hä hä.
Jos joudut samanlaisen tärskyn kohteeksi, toivotaan, että sinunkin muistisi vielä palailee.
sotiemme veteraani kuoli mutta se että tappajana oli mies joka vaatii kovempia rangaistuksia,saapa nähdä minkä tuomion saa?!
Rangaistukset tuleekin olla kovia olen samaa mieltä mutta aika ironistahan tämä kyllä on!!
Ja mikä tärkeintä ,vaalikampanja jatkuu!!
Mitähän itse olisi tuohon väitteeseen sanonut?
Jospa sotaveteraani oli tehnyt jo tilit selväksi Yläkerran Isännän kanssa ja lähti Hänen valtakuntaansa?
Sen sijaan Kimmon piti vielä jäädä tänne valmistuakseen aikanaan tapahtuvaan omaan lähtöönsä.
Aiotko sinä tehdä mitään oman iankaikkisuutesi kohdalla?
Jumala lupasi minulle hyvän paikan taivaasta ja snoi ,poikani hoida tehtävääsi jonka olen sinulle antanut,vielä ei ole kiirus!
Entäpä sinä joko Saatana kolkuttelee ovellasi,sillä sinnehän teidät Jumalalla peloittelijat viedään,helvettiin,hahahahah
kauanko on edellisestä sodasta (tod.näk. joudut turvautumaan sormiesi lisäksi varpaisiin). Sen jälkeen laske kyseisen "sotaveteraanin" ikä tuolloin.
Kun tuollaisia tragedioita tapahtuu, joutuu jokainen lukija miettimään oman elämänsä kulkua.
Yhden kohdalla se päättyy silmänräpäyksessä, toinen saa syystä tai toisesta vielä jatkoajan.
Virta venhettä vie, mihin päättyvi tie...
Oma periaatteeni on, että kaikesta voi ja pitääkin vitsailla.
Esimerkiksi tragedioista seuraavaan tapaan:
KONGINKANGAS
Väittävät, että netti olisi nopea, mutta vanhat menetelmätkin pitävät puoliaan: tässä onnettomuudessa uhrit olivat paperilla reaaliajassa!
Jotkut olivat aikanaan loukkaantuneet, kun Radio Keski-Pohjanmaa soitti turman jälkeen epähuomiossa kappaleen "Huomenta Suomi". Biisihän on mitä sopivin kyseiseen tilanteeseen; siinä mainitaan Konginkangas nimeltä, ja säkeet kuten "Rekka vetää niin kuin viimeistään" tai "Minä tein sen minkä aikamies vain voi" sopivat tapahtumien kulkuun kuin nyrkki silmään. Silti olen sitä mieltä, että Eppu Normaalin "Tahroja paperilla" olisi ollut paljon hienompi valinta.
TSUNAMI
Mitä eroa on tsunamilla ja Casino-arvalla? - Tsunamilla voi saada tuurilla enemmänkin kuin satatuhatta!
Mitä eroa on Aasiaan matkanneilla turisteilla päivä tsunamin jälkeen, ja valuutoilla? - Valuutat kelluvat, ja raha ei haise!
Mitä yhteistä on muuan edesmenneellä iskelmälaulajalla ja Neptunus-planeetalla? - Molemmat havaittiin löydettäessä kylmiksi ja sinivihreiksi...
---
Tätä linjaa jatkaakseni tapaus Sasi on pikkuseikka, josta vitsien vääntäminen on suorastaan väistämätöntä. Ja hyviä mahdollisuuksia tapahtuman kulku sille antaakin, esimerkiksi näin:
Siinä sen taas huomaa, miten ennen vaaleja Kokoomuksessakin kummasti ajaudutaan vasemmalle!
.
-Noin se on kun sanot.
-,
Elämä pysäyttää Jokaisen meistä ihmisistä muutaman kerran pohtimaan omaa suhdettamme Jumalaan,uskontoon, elämään,avioliittoon,sukuun,rakkauteen,vihaan ja kuolemaan...
-Sitä emme voi toisistamme tietää tai nähdä, mikä asia kenetkin pysäyttää,
Mikä asia laukaisee pohdinta prosessin tai,
millaisiin johtopäätöksiin ja arvoihin,toinen ihminen päätyy...
Sitä sinun kannattaa pohtia itsekin, miksi elää valheellisen sydämen kanssa? Miksi puolustaa pahuuden tekijöitä kuten kiduttajia, kidnappaajia ja muita rikollisia?
Kansakoulunopettaja Hitman puhuu samaan tapaan, mitä entinen kansakoulun(uskonnon)opettajani...
Hänenkin viestinsä oli selvä: koskaan et voi tietää, nousetko enää seuraavana aamuna vuoteestasi, ja siksi...(jokainen kai tietää jatkon)...
Muistan pikkupojan aivoilla ajatelleeni, miksi sitten ylipäätään tehdä mitään...ja vielä... miksi aikuiset eivät ole hyviä toisilleen, vaan aina tilaisuuden tullen puhuvat pahaa toisesta...riitelevät ja herjaavat. Ajattelin...eikö viimeistä edellisenä päivänä pitäisi pikemminkin olla hyvä kanssaihmistä kohtaan...
Mitä mieltä noin ylipäätään olet Hitman... kun tämä päivä voi olla viimeisemme, niin eikö olisi jo aika lopettaa venäläisten herjaaminen?
"Silloin astuu tilalle usko"
Sanoisin tuon niin, että silloin mieli vinksahtaa.
Onneksi ei kaikilla, vaan meitä tervejärkisiäkin sentään vielä on, jotka eivät satuolentoihin usko.
ja vaikuttavasti kirjoitit siitä mikä on kaikkein olennaisinta ja tärkeää. Olen onnellinen, että sinä Hitman Ihminen, isolla i:llä kirjoitat tällä palstalla, jaksat taistella niin sinnikkäästi ja olet aina taistelussasi yhtä tyyni ja järkkymätön kuin kallio. Suuruutesi osoitat kerrasta toiseen, eikä vastustajillesi jää paljonkaan sanottavaa.
Olen samaa mieltä, Sasi oikeasti on elämänsä käännekohdassa, shokissa ja järkyttynyt, hän aiheutti toisen ihmisen kuoleman ja hän itsekin olisi voinut kuolla. Minua myös on järkyttänyt tämä täydellinen myötätunnottomuus ja suoranainen pahuus toisen tragediaa kohtaan, joka on vallinnut keskustelupalstoilla. Olivatko nämä samat ihmiset valmiita tuomitsemaan Konginkankaan kuljettajankin, vaikka se mitä hänellä tapahtui on varmaan pahinta mitä ihmiselle voi tapahtua. Joutua tahtomattaan aiheuttamaan kymmenien ihmisten kuolema ja jäädä itse henkiin.
Elämän kiireen ja arjen keskellä emme tosiaan aina tajua, kuinka hauras elämänlanka on ja kuinka se pysähdys voi tulla milloin tahansa. Meidän elämämme on todellakin Jumalan kädessä. Kun ihminen katsoo kuolemaa silmästä silmään, hän tajuakin olevansa mitättömän pieni ja kaikki suuruudenkuvitelmat ja epäolennainen,johon ihminen aikaansa tuhlasi karisee samantien. Ehkä monilla on silloin myös onni elämänsä pimeimmässä kohdassa löytää tie Kristuksen luo, sillä vain Jumalassa on ihmisen turva. Muuta turvaa ihmiselle ei ole annettu.