Aikoinaan kun Eu:hun liittymisestä äänestettiin täällä meilläkin ,oli todennäköisesti aika monella taka-ajatuksena Suomen turvallisuuspolitiikan selkiintyminen lähinnä tämän meidän suuren itäisen naapurimme kanssa, eli ajateltiin että suuri eurooppalainen perhe olisi tukenamme kun asioita läpikäydään velivenäläisen kanssa. Haluttiin että suomettumisen aika olisi viimeinkin ja lopullisesti ohi. Uskoisin että tämä oli hyvin tärkeä syy unionin kannatukselle.
No mites on käynyt? Ei mitenkään (vielä). Suomi kulkee edelleenkin omia turvallisuuspoliittisia latujaan suuren ja mahtavan ( tulevaisuudessa vielä mahtavamman ) Venäjän kanssa. Ei ole tukea saatu ja lieneekö edes vakavissaan haettu unionilta mihinkään venäläisten kanssa hiertäviin asioihin.
No onko suomalais-venäläisissä suhteissa sitten jotakin niin merkittävää hiertymää että niitä kannattaisi ottaa esille unionin tasolla? Kyllä taitaa ikävä kyllä olla. Pitkät ja pidentyvät rekkajonot itärajalla,Suomen rajoja kiertämään suunnitellut öljyputket ja viimeisenä sitten nämä suomalaisten mielestä kohtuuttomat puutullit.
Nuo edelläluetellut ongelmat ovat kaikki sen laatuisia että ne olisi voitu/voitaisiin ottaa esille joko jämäkämmin venäläisten kanssa taikka sitten viedä asia mahdollisesti unionin tasolle ja koittaa saada apua tältä meidän omalta tukiryhmältämme...Euroopalta. Kansa on antanut valtakirjan liittyä unioniin myös turvallisuuspoliittisin perustein vaikka taloudesta yleensä puhutaankin. Suomi ei ole enää yksin, niinkuin talvisodan aikana, se olisi varmaankin syytä muistaa meidän kaikkien ja etenkin päättävien poliitikkojen.
Nämä samat asiat eli suomalaispoliitikkojen suhtautuminen Venäjään näyttää olevan myös näissä käsillä olevissa vaaleissa suuri vaiettu asia. En ole kuullut yhtään halaistua sanaa Suomen ja Venäjän suhteista taikka Suomen tulevasta Venäjän politiikasta koko vaalikamppailun aikana. Ei kenenkään kolmen suurimman puolueen taholta. Ilmeisesti menee niin hyvin nyt ja tulevaisuudessa tulee menemään vielä paremmin venäläisten kanssa, että näistä asiosta ei tarvitse kansalaisille juurikaan ajatuksia esille tuoda.
"Putinin Venäjä ei näytä arvostavan Suomen nykyistä turvallisuuspoliittista asemaa eikä myöskään meidän poliitikkojemme omaksumaa varovaista linjaa. Meillä on naapurinamme voimistuva suurvalta joka on tietoinen omasta voimastaan ja valmis ajamaan omia globaaleja etujaan hyvinkin häikäilemättömästi. Lisäksi näyttäisi vielä siltä että venäläisten tulkinta Suomen varovaisesta hyssyttelylinjasta on yksinkertaisesti se että Suomea voi ja kannattaa painostaa venäläisten ajaessaan omia etujaan. Näyttäisi siltä että suomettumisen peikko elää edelleenkin meidän poliitikkojen takaraivossa jonkunlaisena primitiivisenä pelkona"
Nämä referoin dosentti Arto Luukkasen eräästä kolumnista ja mielestäni ne saattavat osua aika oikeaan.
On kyllä aika ihmeellistä että suomalaisissa poliittisissa piireissä elätellään kuvitelmia edelleenkin että suomalaiset olisivat jotenkin idän- / venäjän politiikan asiantuntijoita...missähän mahtaa olla perustelut tämäntyyppisille ajatuksille?
No mites on käynyt? Ei mitenkään (vielä). Suomi kulkee edelleenkin omia turvallisuuspoliittisia latujaan suuren ja mahtavan ( tulevaisuudessa vielä mahtavamman ) Venäjän kanssa. Ei ole tukea saatu ja lieneekö edes vakavissaan haettu unionilta mihinkään venäläisten kanssa hiertäviin asioihin.
No onko suomalais-venäläisissä suhteissa sitten jotakin niin merkittävää hiertymää että niitä kannattaisi ottaa esille unionin tasolla? Kyllä taitaa ikävä kyllä olla. Pitkät ja pidentyvät rekkajonot itärajalla,Suomen rajoja kiertämään suunnitellut öljyputket ja viimeisenä sitten nämä suomalaisten mielestä kohtuuttomat puutullit.
Nuo edelläluetellut ongelmat ovat kaikki sen laatuisia että ne olisi voitu/voitaisiin ottaa esille joko jämäkämmin venäläisten kanssa taikka sitten viedä asia mahdollisesti unionin tasolle ja koittaa saada apua tältä meidän omalta tukiryhmältämme...Euroopalta. Kansa on antanut valtakirjan liittyä unioniin myös turvallisuuspoliittisin perustein vaikka taloudesta yleensä puhutaankin. Suomi ei ole enää yksin, niinkuin talvisodan aikana, se olisi varmaankin syytä muistaa meidän kaikkien ja etenkin päättävien poliitikkojen.
Nämä samat asiat eli suomalaispoliitikkojen suhtautuminen Venäjään näyttää olevan myös näissä käsillä olevissa vaaleissa suuri vaiettu asia. En ole kuullut yhtään halaistua sanaa Suomen ja Venäjän suhteista taikka Suomen tulevasta Venäjän politiikasta koko vaalikamppailun aikana. Ei kenenkään kolmen suurimman puolueen taholta. Ilmeisesti menee niin hyvin nyt ja tulevaisuudessa tulee menemään vielä paremmin venäläisten kanssa, että näistä asiosta ei tarvitse kansalaisille juurikaan ajatuksia esille tuoda.
"Putinin Venäjä ei näytä arvostavan Suomen nykyistä turvallisuuspoliittista asemaa eikä myöskään meidän poliitikkojemme omaksumaa varovaista linjaa. Meillä on naapurinamme voimistuva suurvalta joka on tietoinen omasta voimastaan ja valmis ajamaan omia globaaleja etujaan hyvinkin häikäilemättömästi. Lisäksi näyttäisi vielä siltä että venäläisten tulkinta Suomen varovaisesta hyssyttelylinjasta on yksinkertaisesti se että Suomea voi ja kannattaa painostaa venäläisten ajaessaan omia etujaan. Näyttäisi siltä että suomettumisen peikko elää edelleenkin meidän poliitikkojen takaraivossa jonkunlaisena primitiivisenä pelkona"
Nämä referoin dosentti Arto Luukkasen eräästä kolumnista ja mielestäni ne saattavat osua aika oikeaan.
On kyllä aika ihmeellistä että suomalaisissa poliittisissa piireissä elätellään kuvitelmia edelleenkin että suomalaiset olisivat jotenkin idän- / venäjän politiikan asiantuntijoita...missähän mahtaa olla perustelut tämäntyyppisille ajatuksille?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Venäjästä,
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000024346381
..kiinnostaa meitä kansalaisia muttei meidän poliitikkoja , ainakaan kovin näkyvästi. Muutama huomio tuosta kirjoituksestasi:
" Venäjän talouskasvu on yksi nopeimmista maailmassa. Köyhien määrä on puolittunut. Miesten odotettavissa oleva elinaika on noussut lähes neljällä vuodella vuoden 1999 tasoon verrattuna (toki elinaika on edelleen alhainen, vain hieman yli 60 vuotta). Venäjän talous on kaksinkertaistunut Putinin aikana, samoin venäläisten ostovoima."
--------Mites se on tuo Venäjän talouskasvu tarkemmin tutkittuna? Kuinka paljon siinä on energian eli öljyn,kaasun ja sähkön osuus? Myös pitää ottaa huomioon että melkein kaikkien raaka-aineitten maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet varsin voimakkaasti viimeisten vuosien aikana Putinin toimista riippumatta. Venäjä on varsin merkittävä raaka-aineiden tuottaja myös. Nämä edelliset vaikuttavat myös tietysti sitten venäläisten ostovoimaan rahanarvon vakauden kautta jo sinälläänkin positiivisesti.
"Ennen muuta Yhdysvallat, ja G. Bush seniorin ja Bill Clintonin hallitukset, olivat Venäjän 1990-luvun suunnan takana. Jeltsin noudatti orjallisesti Yhdysvaltojen hallituksen tahtoa asiassa kuin asiassa. Venäjän lainoituksessa nähdyt reformit olivat ehtoina. Esimerkiksi vuoden 1996 presidentinvaaleissa Bill Clintonin hallitus asetti lainoituksen suoraksi ehdoksi sen, että kolmikko Jeltsin-Tshubais-Tshernomyrdin jatkaa Venäjän johdossa! (tässäpä kouluesimerkki läntisen "demokratian" toteutuksesta Venäjällä).
Venäjän talous supistui vuosittain 5-10% vauhdilla joka johti lopulta romahdukseen vuonna 1998. Vuosina 1995-1998 esimerkiksi Venäjän Karjalassa esiintyi suoranaista nälänhätää, koska valtio oli rahaton eikä kenelläkään ollut varallisuutta investoida mihinkään. Jokainen, jolla oli vähänkään varallisuutta siirsi kaiken oitis lännen pankkeihin. Valtio ei kerännyt veroja ollenkaan, hallitsematon rikollisuus rehotti, ja kunnolliset työtätekevät venäläiset (opettajista ja lääkäreistä alkaen) tekivät töitä ilman palkkaa.
_Gljazevin mukaan länsimaat kutsuvat 1990-luvulla Venäjällä vallinneita oloja sanalla "demokratia". Länsimaiden tahto on tänään, että Venäjä palaa harjoittamaan 1990-luvun politiikkaansa._
Venäjän talous supistui vuosittain 5-10% vauhdilla joka johti lopulta romahdukseen vuonna 1998. Vuosina 1995-1998 esimerkiksi Venäjän Karjalassa esiintyi suoranaista nälänhätää, koska valtio oli rahaton eikä kenelläkään ollut varallisuutta investoida mihinkään. Jokainen, jolla oli vähänkään varallisuutta siirsi kaiken oitis lännen pankkeihin. Valtio ei kerännyt veroja ollenkaan, hallitsematon rikollisuus rehotti, ja kunnolliset työtätekevät venäläiset (opettajista ja lääkäreistä alkaen) tekivät töitä ilman palkkaa.
Gljazevin mukaan _länsimaat kutsuvat 1990-luvulla Venäjällä vallinneita oloja sanalla "demokratia"._ Länsimaiden tahto on tänään, että Venäjä palaa harjoittamaan 1990-luvun politiikkaansa.
Olihan tuo politiikka lännen kannalta sangen edullista. Joskus tosin läntisiltä johtajiltakin pääsee lipsahduksia, kuten Margaret Thatcherilta, joka höläytti julkisuudessa kerran näin: "Venäläisten lukumäärä täytyy pudottaa 10 miljoonaan, joka on riittävä määrä pumppaamaan Venäjän energiavarannot lännen hyötykäyttöön". 1990-luvun politiikka tuki tätä tavoitetta hyvin, sillä vuosikymmen muistetaan venäläisten suorana kansanmurhana ja ennennäkemättömänä köyhdyttämisenä, joka tosin tapahtui ilman armeijojen myötävaikutusta. "
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000427&posting=22000000021412981
"A man's got to do what A man's got to do.
"Putin ja hänen silovikinsa tekivät sen, mikä heidän piti tehdä. He pitivät koossa hajoamassa olevan valtionsa. Keinot olivat ne, mitä oli käytettävissä."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000024355421
Tottahan puhut tuosta mitä Venäjällä tapahtui silloin kun NL hajosi. Mikäpä sopisi lännelle paremmin kuin heikko Venäjä?
Nyt kuitenkin on Venäjän heikkous selvästi taaksejäänyttä aikaa vaikka millä mittareilla laskeskellaan. Taloudellisesti Venäjällä pyyhkii erittäin hyvin tällä hetkellä. Talouskasvu on keskimäärin n.6% luokkaa ja ennusteetkin näyttävät samantyyppisiä lukuja. Varauksella täytyy kuitenkin suhtautua koska energia näyttelee niin suurta osaa Venäjän taloudessa. Arvioiden mukaan Venäjän taloudessa öljyteollisuus olisi kaikkine vaikutuksineen n. 20 % joka kyllä merkitsee sitten todellista riippuvuutta tästä sektorista ja sen kehityksestä. Maailman valuuttavarannosta Venäjällä on tällähetkellä Japanin,Kiinan ja muutaman muun aasian talouden kanssa suurimmat hallussaan.
Venäjä on voimistuva suurvalta sekä taloudellisesti että poliittisesti ja se mitä nyt lähinnä tässä takaa-ajoin oli se että Suomella pitäisi kyllä olla jonkinlainen strategia ,mieluummin unionin tuella, miten Venäjän kanssa toimitaan nyt ja tulevaisuudessa. Näyttää ettei sitä oikein ole nyt vai lienenkö väärässä??
EU pistää Venäjän kontulleen ja saa sen valtavat luonnonvarat kilpailuedukseen.
..hienolta tragedialta!
Näin siinä todellisuudessa käy. Talolliselta lipsahtaa ote ja hän huomaa olevansa rähmällään Venäjän edessä. Venäläiset ovat päällimäisenä vaikka talollisen voissa paistaisi.