Tässä odottelen tarjousta siporexin kivimateriaaleista. Hintatasosta ei ole oikein mitään tietoa mutta jos materiaalikustannukset ei eroa olennaisesti kevytsoraharkkojen ja ontelolaattojen kustannuksesta niin alustavasti olen ajatellut sipoa. Miellään sitä tässävaiheessa keskustelisi plussista ja miinuksista vielä kuitenkin.
Se mitä itse olen ajatellut niin
Kosteusteknisesti idioottivarma nykyisillä hengittävillä rappauksilla ja 1m räystäillä
-Pitkillä räystäät ehkä tavanomaistakain perustelllummat. materiaalin huokoisuudesta johtuen
Kylmäsillaton rakenne tuulettavalla alpohjalla. Ontelolaatoilla aina jonkinlainen kylmäsilta
-Ikkunoiden kohdalla isommat kylmäsillat kuin vaikka eristeharkoissa
Tiivis kattorakenne (=parempi lämpötalous) joka myös tuo helpon vesikaton rakennusmahdollisuuden myös omakotirakentajalla ja voi tehdä omasta puutavarasta.
-Katon kosteusteknisestä toimivuudesta kiistelty vaikkakin täyttää mennentullen rakentamismääräyksien 5-kertaisen vesihöyrynläpäisevyyden. Perustelut rakenteen toimimattomuuteen ei ehkä tarpeeksi "tieteellisiä" kun perustuvat aina siihen yhteen rakentaja.fi esimerkkiin jota ei edes tarkemmin tutkittu. Eristeet on kuitenkin aina helposti nähtävissä harjakatossa ja käytännössä kellään ei ole ollut ongelmia
Rakennusvirheiden määrä kivitaloista pienin ja helppo tehdä
-Haperuudesta ikuinen spekulaatio mutta haperuuden haittoja käytännön käytössä ei ole esiintyny paitsi kiinnityksessä. Ja kyllä nykyäään saa sen kylän komeimman ja painavimman taulu-TV:nkin ongelmitta seinässä pysymään.
Siporex on ekologisempi rakentaa ja kierrättää kuin eristeharkot
-Lämmönvaraus/luovutusominausuudet ei yllä lähellekään muiden kivitalojen tasolle
Tasaa kosteushuippuja. Tutkittua tietoa hengittävyydestä en ole löytänyt. mutta oletettavasti haittavaikutus eli kuivattuvuus ei ole merkityksellinen kun ilmanvaihto vaihtaa jokatapauksessa ilman niin nopeasti. toisaalta tämän perusteella hyödytkin olemattomia
-Huono u-arvo seinissä. Tätäkin tosin liioitellaan. Tarkistin että u-arvona laskelmissa voi käyttää 0.28 ja jos vertailukohtana on määräykset täyttävä harkko niin ero pieni. Toisaalta matalaenergiaratkaisuissa on käytettävä paksumpää harkkoa. Mutta toisaalta myyjät puolustelevat että jämerän ilmatiiveys olisi selvästi taas parempi.
Kaikista lusikkahöpinöistä huolimatta ehkä paras jällenmyyntiarvo olettamus(ei välttämättä fakta)
-imee kapilaarisesti helposti vettä
Kestoikä tunnetaan jo melko pitkällekin ajalle
-tarvitaan pitkillä jänneväleillä kannattinpilareita
Paloturvallisempi kuin keskiverto kivitalo
-seininen halkeilu arvelluttaa ja pelottaa tieteellisemmän ja tutkitun tiedon puuttuessä tästäkin
On huomattava että vertailukohtana on perinteinen sipo-talo jossa yläpohjakin sipoa ja tavanomainen harkkotalo jossa yläpohja vain puuta. Minulla tuo ensimäinen kohta on se ehdottomasti tärkein. viimeinen kohta askarruttavin
+/- :set siporexista
20
2892
Vastaukset
- raksaaja--sh
> Kosteusteknisesti idioottivarma nykyisillä hengittävillä rappauksilla ja 1m räystäillä
Joo, mielestäni kaikki harkot on toimivia nuilla kriteerein.
Etenkin maanpäällisissä rakenteissa.
>-Pitkillä räystäät ehkä tavanomaistakain perustelllummat. materiaalin huokoisuudesta johtuen
Räystäättömät talot pitäis muutenkin kieltää lailla tässä maassa!
> Kylmäsillaton rakenne tuulettavalla alpohjalla. Ontelolaatoilla aina jonkinlainen kylmäsilta
Joo. tuulettuva alapohja on helpompi saada kylmäsillattomaksi sipolla.
>-Ikkunoiden kohdalla isommat kylmäsillat kuin vaikka eristeharkoissa
Joop.
Tuommoisia pikkuruisia kylmäsiltoja löytyy siposta enemmänkin jos perustaloja suurennuslasilla katsoo.
Mutta kaikilla harkoillahan voi tumpeloida niin että lämpötalous kärsii.
Kokonaisuudessa merkitys erittäin pieni.
> Tiivis kattorakenne (=parempi lämpötalous) joka myös tuo helpon vesikaton rakennusmahdollisuuden myös omakotirakentajalla ja voi tehdä omasta puutavarasta.
Mielestäni tiivis kattorakenne syntyy huolellisella työllä.
Parhaimmillaan kivirakenteinen yläpohja voi olla himpun tiiviinpi kuin höyrynsulkumuovilla rakennettu yläpohja.
Höyrynsulkumuovilla rakennettaessa on valvottavaa enemmän.
Sipossa riittänee että käy ITSE kittailemassa holet umpeen ennen puhallusvillan tuloa.
>-Katon kosteusteknisestä toimivuudesta kiistelty vaikkakin täyttää mennentullen rakentamismääräyksien 5-kertaisen vesihöyrynläpäisevyyden. Perustelut rakenteen toimimattomuuteen ei ehkä tarpeeksi "tieteellisiä" kun perustuvat aina siihen yhteen rakentaja.fi esimerkkiin jota ei edes tarkemmin tutkittu. Eristeet on kuitenkin aina helposti nähtävissä harjakatossa ja käytännössä kellään ei ole ollut ongelmia
Kunhan tuuletus on kunnossa niin ongelmia ei pitäisi olla.
Kuitenkin. Mielestäni RakMk sanoo että yläpohjassa pitää olla höyrynsulku.
Samoin mielestäni höyrynsulku pitää olla jos yläpuolella on varastoullakko jonka tavarat haluttaisiin pitää kuivina.
> Rakennusvirheiden määrä kivitaloista pienin ja helppo tehdä
Jaa. ;-)
No okei. Sipotalon tohtis ehkä jopa teettää. ;-)
>-Haperuudesta ikuinen spekulaatio mutta haperuuden haittoja käytännön käytössä ei ole esiintyny paitsi kiinnityksessä. Ja kyllä nykyäään saa sen kylän komeimman ja painavimman taulu-TV:nkin ongelmitta seinässä pysymään.
Joo.
Kaikissa taloissa on pinnassa joku kipsimoskatasoite joka on kovin pehmeää eli jälki tulee suunnilleen samalla tavalla jos seinään kopasee.
Sipo tarvitsee enemmän pinnanvahvistuskangasta, mutta siitä ei töineen montaa sataa euroa taida tulla lisäkustannusta.
> Siporex on ekologisempi rakentaa ja kierrättää kuin eristeharkot
Jaa?
>-Lämmönvaraus/luovutusominausuudet ei yllä lähellekään muiden kivitalojen tasolle
Ajan kanssa edellinen ja tää kompensoivat toisiaan.
Öljy on ekologisenpaa sitoa EPS:n kuin polttaa savuksi taivaalle. Siinäpä vihreille uusi iskulause! HÖHHHÖÖ!
> Tasaa kosteushuippuja. Tutkittua tietoa hengittävyydestä en ole löytänyt. mutta oletettavasti haittavaikutus eli kuivattuvuus ei ole merkityksellinen kun ilmanvaihto vaihtaa jokatapauksessa ilman niin nopeasti. toisaalta tämän perusteella hyödytkin olemattomia
Jaa. Joo.
Lämpöharkkotalon pitäisi tasata kosteushuippuja sipoa enemmän koska myös ulkoseinät osallistuvat kosteuden sitomiseen ja luovuttamiseen.
Akryylimaalimaalatuissa taloissa ei taida olla mitään väliä mitä matskua ulkoseinät on ????
Erot ainakin on vain laskennallisia ja pieniä silloinkin.
>-Huono u-arvo seinissä. Tätäkin tosin liioitellaan. Tarkistin että u-arvona laskelmissa voi käyttää 0.28 ja jos vertailukohtana on määräykset täyttävä harkko niin ero pieni.
Siporexin lämmöneristävyys vaihtelee rakennuskosteuden, ympäröivän ilman kosteuspitoisuuden ja mahdollisen viistosateen mukaan.
Jostain syystä VTT:n selvityksessä Jämerälle päästiin niinkin alas kuin 0.28:n vaikka esim motiva ja RakMk käyttää 375 siporexille arvoa 0.347
( http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/422326db72b10ca9f85c5b986e79db02/talo-siporex-2.pdf ).
>Toisaalta matalaenergiaratkaisuissa on käytettävä paksumpää harkkoa.
>Mutta toisaalta myyjät puolustelevat että jämerän ilmatiiveys olisi selvästi taas parempi.
Siitä ei ole yhtään mitään näyttöä kun verrataan huolella tehtyyn matalaenergiataloon. Molemmissa ilmanvuoroluku on alle 1.
Seinien ilmatiiveys on valmiissa kivitaloissa kaikissa sama. Ja tuuli pyrkii sisään vain seinien kautta, naapurin Tuuli tulee ovesta.
Esim. jämerä väitttää normaalitalon ilmanpitävyysluvun olevan 7 mutta oikeatsi se ammattilaisten tutkimana on 3-4. On helppo vääristää totuutta markkinoinnissa.
Mielestäni 500mm paksu seinä on liian paksu. 375 on etelään ihan hyvä.
>-imee kapilaarisesti helposti vettä
Mielestäni mm tuosta syystä siporex on melkeinpä huonoin matsku kellarin seinään.
> Kestoikä tunnetaan jo melko pitkällekin ajalle
Sama betonille. Ja EPS:llekin.
Toimivia ovat kaikki nykyiset.
>-tarvitaan pitkillä jänneväleillä kannattinpilareita
Helpompi muotoiltavuus muuten ehkä tuota murhetta hyvittää.
> Paloturvallisempi kuin keskiverto kivitalo
Vertaat siihen puurakenteiseen yläpohjaan.
Ei tuolla ole mitään oikeaa merkitystä.
Kun molempiin kivivillaa alapintaan paranee paloturvallisuus uusiin sfääreihin, mutta sekin on vaan perfektionistien kikkailuja.
(mulla on tekeillä kooste EPS:n palokäyttäytymisestä, laitan sen foorumille jonain päivänä)
>-seininen halkeilu arvelluttaa ja pelottaa tieteellisemmän ja tutkitun tiedon puuttuessä tästäkin
(esim palkkien ja muun seinän kutistumaraudoitukset eivät ole yhtenäiset, se vois olla osasyy)
Kun laittaa ohjeen mukaiset vahvikkekankaat ja antaa rakenteen kuivaa ennen pinnoitusta niin murheita ei tule.
Jos halua avarmistella niin kutistumateräksiä voinee käyttää tiheämpään.
>On huomattava että vertailukohtana on perinteinen sipo-talo jossa yläpohjakin sipoa ja tavanomainen harkkotalo jossa yläpohja vain puuta. Minulla tuo ensimäinen kohta on se ehdottomasti tärkein. viimeinen kohta askarruttavin
Paljonko maksaisit tuosta sipotalosta enemmän kuin siitä tavanomaisesta (kevytsora)harkkotalosta? luultavasti hintaeroa on?- sori vaan
Turhaan kitisin pikkujutuista.
Katso hintaa.
Jos saat kivikattoisensipotalon tavanomaisen harkkotalon hinnalla (etkä ole ekoisitiviherpiipertäjämalalaenergiakikkailija) niin osta pois! ;-)
- raksaaja - rakentaja 007
No jo todennutkin ja olet asian myöntänytkin eli katsot asioita läpi lasien joista näkyy vain lammi harkkoja. Kyllä yksiaineinen rakenne on rakennusalla pidetty varmimpana ratkaisuna, jos sillä pystytään toteuttamaan vaatimusten mukainen seinä ja luulen vain että sinullakin olisi yksiaineinen seinä jos eristävyys-lujuus-huokoisuus olisi sillä tasolla että koko talosi oltaisiin pystytty toteuttamaan samalla aineella. En nyt kuitenkaan halua alkaa hakemaan riskitekijöitä eristeharkoista, koska en keksi siihen mitään sellaista epäillystä mitä et olisi jo kuullut ja ehkä epäoleellista spekulaatiota se kuitenkin olisi.
Tuo kipsitasoite ja halkeilut seinässä: Ehdotit lisäraudoista. Näin en lähtisi tekemään ilman tarkempia laskelmia. Syy: sipolla ja teräksellä eri lämplaajeneminen ja jo nykyinen radoitus on kuulemma joidenkin siporex-suunnitelijoiden mukaan ylimitoitettu ja ei hyvä. Kipsitasoitetta kun ajattelin laittaa niin sanottiin että turhaan sinne mitään verkkoa laitat kun ei se kipsi tee halkeami. Tämän siporex-suunnittelijan mukaan halkeamat tulee siis pinnoitteesta. Suhtaudun kuitenkin kaikkeen tietoon hyvin kriittisesti enkä ole lainkaan vakuuttunut tästäkään
Ekologisuus on tapauskohtaista. Minä lämmitän jokatapuksessa puulla ja se muuttaa tilannetta. Ja jos rehellinen olen niin ympäristöystävällistä olisi olla rakentamatta ja hankkia vain jokin vanha asunto, kun täällä maaseudulta niitäkin välillä vapautuu
Tuo esittämäsi linkki u-arvosta oli mielenkiintoinen. Tosin vaikea tuostakan on tietää mihin se perustuu. Niin kaun kun ei ole faktaa niin uskon nykyisin yleisesti käytettyyn u-arvoon
Paloturvallisuus oli melko pieni tekijä, mutta muistaakseni sipolla on aika hyvä paloluokka johtuen mm. eristysominaisuudesta
Niin ja lopuksi: myönnän että ilman tunteiden vaikutusta en osaa tuskin päätöstä tehdä. En myöskään usko että pystyn poistamaan kaikkia vähemmän faktatietoon perustuvia mielikuvia eri ratkaisuista. Faktatietoa on myös huonosti saatavilla jonkunverran löytyy suomalaistakin tutkittua tietoa mutta vaatii melkoista vaivaa rakentajalta ja opiskelua perhtyä kaikkeen. Mutta epäilen että toimiiko juuri kukaan niin insinöörimäisesti tällaisessa valintatilanteessa jossa asioita ei oikein pysty edes pelkin numeroiden kautta valitsemaan. Toisaalta juuri tällaisessa tilanteessa päätöksessä pitäisi olla enemmän järkeä kuin tunnetta. Minulle ei ole vielä tullut vastaan rakentajaa josta sanoisin, että sen ratkaisut ei perustuneet tunteisiin näin varsinkin kivitalorakentajilla.
Mutta ehkä sinä raksaaja olet poikkeus löysit lammi istui tarpeisiisi kuin nyrkki silmään niin muuta valintaa ei sitten pystynyt enää järjellä eikä tunteellakaan peristelemaan. - raksaaja--sh
rakentaja 007 kirjoitti:
No jo todennutkin ja olet asian myöntänytkin eli katsot asioita läpi lasien joista näkyy vain lammi harkkoja. Kyllä yksiaineinen rakenne on rakennusalla pidetty varmimpana ratkaisuna, jos sillä pystytään toteuttamaan vaatimusten mukainen seinä ja luulen vain että sinullakin olisi yksiaineinen seinä jos eristävyys-lujuus-huokoisuus olisi sillä tasolla että koko talosi oltaisiin pystytty toteuttamaan samalla aineella. En nyt kuitenkaan halua alkaa hakemaan riskitekijöitä eristeharkoista, koska en keksi siihen mitään sellaista epäillystä mitä et olisi jo kuullut ja ehkä epäoleellista spekulaatiota se kuitenkin olisi.
Tuo kipsitasoite ja halkeilut seinässä: Ehdotit lisäraudoista. Näin en lähtisi tekemään ilman tarkempia laskelmia. Syy: sipolla ja teräksellä eri lämplaajeneminen ja jo nykyinen radoitus on kuulemma joidenkin siporex-suunnitelijoiden mukaan ylimitoitettu ja ei hyvä. Kipsitasoitetta kun ajattelin laittaa niin sanottiin että turhaan sinne mitään verkkoa laitat kun ei se kipsi tee halkeami. Tämän siporex-suunnittelijan mukaan halkeamat tulee siis pinnoitteesta. Suhtaudun kuitenkin kaikkeen tietoon hyvin kriittisesti enkä ole lainkaan vakuuttunut tästäkään
Ekologisuus on tapauskohtaista. Minä lämmitän jokatapuksessa puulla ja se muuttaa tilannetta. Ja jos rehellinen olen niin ympäristöystävällistä olisi olla rakentamatta ja hankkia vain jokin vanha asunto, kun täällä maaseudulta niitäkin välillä vapautuu
Tuo esittämäsi linkki u-arvosta oli mielenkiintoinen. Tosin vaikea tuostakan on tietää mihin se perustuu. Niin kaun kun ei ole faktaa niin uskon nykyisin yleisesti käytettyyn u-arvoon
Paloturvallisuus oli melko pieni tekijä, mutta muistaakseni sipolla on aika hyvä paloluokka johtuen mm. eristysominaisuudesta
Niin ja lopuksi: myönnän että ilman tunteiden vaikutusta en osaa tuskin päätöstä tehdä. En myöskään usko että pystyn poistamaan kaikkia vähemmän faktatietoon perustuvia mielikuvia eri ratkaisuista. Faktatietoa on myös huonosti saatavilla jonkunverran löytyy suomalaistakin tutkittua tietoa mutta vaatii melkoista vaivaa rakentajalta ja opiskelua perhtyä kaikkeen. Mutta epäilen että toimiiko juuri kukaan niin insinöörimäisesti tällaisessa valintatilanteessa jossa asioita ei oikein pysty edes pelkin numeroiden kautta valitsemaan. Toisaalta juuri tällaisessa tilanteessa päätöksessä pitäisi olla enemmän järkeä kuin tunnetta. Minulle ei ole vielä tullut vastaan rakentajaa josta sanoisin, että sen ratkaisut ei perustuneet tunteisiin näin varsinkin kivitalorakentajilla.
Mutta ehkä sinä raksaaja olet poikkeus löysit lammi istui tarpeisiisi kuin nyrkki silmään niin muuta valintaa ei sitten pystynyt enää järjellä eikä tunteellakaan peristelemaan.>No jo todennutkin ja olet asian myöntänytkin eli katsot asioita läpi lasien joista näkyy vain lammi harkkoja.
Noh noh.
Näen mie muutakin. Mutta täysin puolueeton en voine olla lammia vuosikaudet hiplattuani.
>Kyllä yksiaineinen rakenne on rakennusalla pidetty varmimpana ratkaisuna,
Nähdäkseni asia ei ole noin. Yksiaineisuudesta hehkuttaa vanhojen hirsitalojen puolestapuhujat ja markkinamiehet.
Esim. puutaloissa on ammattilaiset yhtä mieltä että höyrynsululla tulee varmimmin toimiva rakenne.
>jos sillä pystytään toteuttamaan vaatimusten mukainen seinä
Toivottavasti siihenkin joskus pystytään.
>ja luulen vain että sinullakin olisi yksiaineinen seinä jos eristävyys-lujuus-huokoisuus olisi sillä tasolla että koko talosi oltaisiin pystytty toteuttamaan samalla aineella.
Paha mennä sanomaan kun vahinko on jo tapahtunut. ;-)
Sitä faktaa ei kuitenkaan mikään muuta että eriste ei voi toimia hyvänä varaavana aineena.
>En nyt kuitenkaan halua alkaa hakemaan riskitekijöitä eristeharkoista, koska en keksi siihen mitään sellaista epäillystä mitä et olisi jo kuullut ja ehkä epäoleellista spekulaatiota se kuitenkin olisi.
Juu.
> Syy: sipolla ja teräksellä eri lämplaajeneminen ja jo nykyinen radoitus on kuulemma joidenkin siporex-suunnitelijoiden mukaan ylimitoitettu ja ei hyvä.
Teräkset ovat seinässä nimen omaan kutistumahalkeamia varten.
Tietääkseni sipolla on aikatavalla sama lämpölaajenemiskerroin kuin betonilla.
Ja betoni ja teräs nimen omaan kuuluvat/sopivat yhteen koska niiden lämpölaajenemiskerroin on niin lähellä toisiaan.
> Kipsitasoitetta kun ajattelin laittaa niin sanottiin että turhaan sinne mitään verkkoa laitat kun ei se kipsi tee halkeami. Tämän siporex-suunnittelijan mukaan halkeamat tulee siis pinnoitteesta.
No siinä varmaan sullekin selvisi siporex suunnittelijoiden järjen toiminta.
>Tuo esittämäsi linkki u-arvosta oli mielenkiintoinen. Tosin vaikea tuostakan on tietää mihin se perustuu. Niin kaun kun ei ole faktaa niin uskon nykyisin yleisesti käytettyyn u-arvoon
Yleisesti käytetty U arvo on ollut se huonompi. Kun määräykset tiukkeni niin Jämerä teetti tutkimuksen jolla saatiin todistettua että käytännössä U arvo olisi teroria-arvoja parempi.
Siporex seinän lämmöneristävyys vaihtelee hieman olosuhteiden mukaan, joten erilaiset tutkimustulokset lienevät mahdollisia.
>Mutta ehkä sinä raksaaja olet poikkeus löysit lammi istui tarpeisiisi kuin nyrkki silmään niin muuta valintaa ei sitten pystynyt enää järjellä eikä tunteellakaan peristelemaan.
Selvittelin tarjoukset kaikilta kivitaloja tarjoavilta firmoilta.
Loppumetreille jäi suht samanhintaiset Lakka (halvin), Lammi ja Jämerä (kallein).
Puurakenteisella yläpohjalla varustettuna hintaero halvimman ja kalleimman välillä oli noin kymppitonni (töineen ja betoneineen).
Lopuksi istuttiin valvojan kanssa alas jä käytiin paketit ja matskut läpi.
Oltiin yhtä mieltä että tuollaisella hintaerolla on kolmen sadan tonnin projektiin ihan sama valita se joka teknisesti tuntuu parhaalta.
Siksi siis Lammi. Nykyisin vaihtoehtoja on enemmän. - sulla
raksaaja--sh kirjoitti:
>No jo todennutkin ja olet asian myöntänytkin eli katsot asioita läpi lasien joista näkyy vain lammi harkkoja.
Noh noh.
Näen mie muutakin. Mutta täysin puolueeton en voine olla lammia vuosikaudet hiplattuani.
>Kyllä yksiaineinen rakenne on rakennusalla pidetty varmimpana ratkaisuna,
Nähdäkseni asia ei ole noin. Yksiaineisuudesta hehkuttaa vanhojen hirsitalojen puolestapuhujat ja markkinamiehet.
Esim. puutaloissa on ammattilaiset yhtä mieltä että höyrynsululla tulee varmimmin toimiva rakenne.
>jos sillä pystytään toteuttamaan vaatimusten mukainen seinä
Toivottavasti siihenkin joskus pystytään.
>ja luulen vain että sinullakin olisi yksiaineinen seinä jos eristävyys-lujuus-huokoisuus olisi sillä tasolla että koko talosi oltaisiin pystytty toteuttamaan samalla aineella.
Paha mennä sanomaan kun vahinko on jo tapahtunut. ;-)
Sitä faktaa ei kuitenkaan mikään muuta että eriste ei voi toimia hyvänä varaavana aineena.
>En nyt kuitenkaan halua alkaa hakemaan riskitekijöitä eristeharkoista, koska en keksi siihen mitään sellaista epäillystä mitä et olisi jo kuullut ja ehkä epäoleellista spekulaatiota se kuitenkin olisi.
Juu.
> Syy: sipolla ja teräksellä eri lämplaajeneminen ja jo nykyinen radoitus on kuulemma joidenkin siporex-suunnitelijoiden mukaan ylimitoitettu ja ei hyvä.
Teräkset ovat seinässä nimen omaan kutistumahalkeamia varten.
Tietääkseni sipolla on aikatavalla sama lämpölaajenemiskerroin kuin betonilla.
Ja betoni ja teräs nimen omaan kuuluvat/sopivat yhteen koska niiden lämpölaajenemiskerroin on niin lähellä toisiaan.
> Kipsitasoitetta kun ajattelin laittaa niin sanottiin että turhaan sinne mitään verkkoa laitat kun ei se kipsi tee halkeami. Tämän siporex-suunnittelijan mukaan halkeamat tulee siis pinnoitteesta.
No siinä varmaan sullekin selvisi siporex suunnittelijoiden järjen toiminta.
>Tuo esittämäsi linkki u-arvosta oli mielenkiintoinen. Tosin vaikea tuostakan on tietää mihin se perustuu. Niin kaun kun ei ole faktaa niin uskon nykyisin yleisesti käytettyyn u-arvoon
Yleisesti käytetty U arvo on ollut se huonompi. Kun määräykset tiukkeni niin Jämerä teetti tutkimuksen jolla saatiin todistettua että käytännössä U arvo olisi teroria-arvoja parempi.
Siporex seinän lämmöneristävyys vaihtelee hieman olosuhteiden mukaan, joten erilaiset tutkimustulokset lienevät mahdollisia.
>Mutta ehkä sinä raksaaja olet poikkeus löysit lammi istui tarpeisiisi kuin nyrkki silmään niin muuta valintaa ei sitten pystynyt enää järjellä eikä tunteellakaan peristelemaan.
Selvittelin tarjoukset kaikilta kivitaloja tarjoavilta firmoilta.
Loppumetreille jäi suht samanhintaiset Lakka (halvin), Lammi ja Jämerä (kallein).
Puurakenteisella yläpohjalla varustettuna hintaero halvimman ja kalleimman välillä oli noin kymppitonni (töineen ja betoneineen).
Lopuksi istuttiin valvojan kanssa alas jä käytiin paketit ja matskut läpi.
Oltiin yhtä mieltä että tuollaisella hintaerolla on kolmen sadan tonnin projektiin ihan sama valita se joka teknisesti tuntuu parhaalta.
Siksi siis Lammi. Nykyisin vaihtoehtoja on enemmän.Niin paljonkos sun Lammi-seinän U-arvo taas olikaan laskemalla RakMK:n arvoilla betonille ja EPSille?
- mutta
sulla kirjoitti:
Niin paljonkos sun Lammi-seinän U-arvo taas olikaan laskemalla RakMK:n arvoilla betonille ja EPSille?
Kun oikein kovasti pinnisteli ja pyöristeli niin se saattoi ehkä nippanappa pyöristyä 0.25:n ... vai oliko se 0.26 ... jotain sinnepäin. ;-)
Lammiharkon rungossa olevat kevytsorarakeet vaikuttavat hyvin vähän. luultavasti U arvon sadasosan tjsp.
En muista miten lohenpyrstöjen osuus vaikutti kokonaisuuteen tai saumat.
EPS valmistajat ilmoittavat seinä EPS:lle lambdan arvoksi kait jotain 0.033xx ja RakMk:ssa se taitaa olla 0.044 tjsp.
Sipolla se vaihtelee muistaakseni RakMK:ssa 0.10 ja 0.14:n välillä kosteus % mukaan.
VTT:n paperissa taitaa olla vain arvo 0.098.
(Jämerän ohjeista voi lukea lisäjutut joka haluaa:
Kuvassa A2 sipon kosteuspitoisuus ilman suhteellisen kosteuden mukaan (talvella ulkona ilman suhteellinen kosteus 90-100% sisällä 20-45%, alkusyksystä taitaa tilanne olla melkein 90-90
Taulukossa A2 lämmönjohtavuudet sipon kosteuspitoisuuden mukaan.))
- raksaaja
- ajatellut
Koska tunnut olevan hyvin perillä asioista niin oletkos ajatellut kokeilla listata /- ja varauskyvyn valuharkko rakenteelle :
valuharkko teräsbetoni kivivilla julkisivutiili (tai lämpörappaus)- olen
ajatellut. Kuitenkin tarkemmin olen pyrkinyt tutustua vain kiinnostavimpiin ratkaisuihin. Esittämässäsi ratkaisussa olen epäillyt työläyttä ja monimutkaisuutta omatoimirakentajalle. Eli oikeastaan en tuon pidemmälle ole rakennetta pohtinut. Epäilen myös hintatason kilpailukykyä
- kummemmin
kantaa ottamatta; tunnetun toimiston vuosikymmenten kokemuksen omaava rakennesuunnittelija sanoi, ettei hän itselleen siporexista taloa tekisi, kun kerroin pyytäväni tarjousta myös Jämerältä. Hänen mielestään ongelma on juuri yksiaineisuudessa. Kun sisällä on 20 ja ulkona -20, materiaaliin muodostuu jännitteitä, joka aiheuttaa halkeilua (läpi harkon). Totesi kuitenkin, että kyllä siporex-talokin aina yhden ihmisiän kestää. Lohdullista sekin.
- onkin
selvästi mainitsemasi rakennesuunnittelijan urautuneisuus tiettyyn suunnittelukaavaan. Eikä haluta/osata oppia muuta kuin mitä tehty vuosi kymmenet.
- olla niinnii,
onkin kirjoitti:
selvästi mainitsemasi rakennesuunnittelijan urautuneisuus tiettyyn suunnittelukaavaan. Eikä haluta/osata oppia muuta kuin mitä tehty vuosi kymmenet.
suattaap tuo olla toisinnii.
- Kaiken kokenut
Tässä kyllä tunnetun toimiston tunnettu suunnittelija on tainnut nukkua vastatessaan...juuri tuo kyseinen asia on ongelma kaikissa sekaharkoissa joissa ulkokuori on kylmänä siellä -20 asteessa ja sisäkuori lämpimässä muovieristeen takana sisätilassa 20 asteessa. Tuota lämpötilaerosta johtuvaa jännitettä pitää kasassa siis styroxi tai uretaani. Eikä pidä kovin montaa vuotta. Ja halkeamat eivät ole hiushalkeamia...
Siporexin yksiaineinen harkko on ainut joka tuota jännitettä kestää kun repeäviä rajapintoja ei ole. Siporex muuten teki tuollaista sekaharkkoa joskus kauan sitten ja luopui siitä juuri mainitsemasi ongelman takia. Nyt vasta muut valmistajat ovat käymässä samaa Via Dolorosaa läpi.... - rakentaja 07
Kaiken kokenut kirjoitti:
Tässä kyllä tunnetun toimiston tunnettu suunnittelija on tainnut nukkua vastatessaan...juuri tuo kyseinen asia on ongelma kaikissa sekaharkoissa joissa ulkokuori on kylmänä siellä -20 asteessa ja sisäkuori lämpimässä muovieristeen takana sisätilassa 20 asteessa. Tuota lämpötilaerosta johtuvaa jännitettä pitää kasassa siis styroxi tai uretaani. Eikä pidä kovin montaa vuotta. Ja halkeamat eivät ole hiushalkeamia...
Siporexin yksiaineinen harkko on ainut joka tuota jännitettä kestää kun repeäviä rajapintoja ei ole. Siporex muuten teki tuollaista sekaharkkoa joskus kauan sitten ja luopui siitä juuri mainitsemasi ongelman takia. Nyt vasta muut valmistajat ovat käymässä samaa Via Dolorosaa läpi....Tämä on vain pelkkää spekulaatiota mutta minä kyllä olettaisin että sekaharkkoon tulee pienempiä jännityksiä (=kuormia) kun toinen puoli lämpeää enemmän. tällöin sekaharkossa molemmat kivikerrokset ovat suunnilleen tasalämpöisiä ja lämpölaajeneminen tapahtuu normaalistikin käyristymättä. ja eristeen kimmokerroin tuskin on niin iso etteikö se joustaisi helposti. Yksiaineisen seinä sen sijaan pyrkii käyristymään kun toinen puoli lämpiää, jos seinän käyristyminen on estetty niin seinään tulee jännityksiä ja varsinkin seinän molemmille pinnoille
- ajattele
Kaiken kokenut kirjoitti:
Tässä kyllä tunnetun toimiston tunnettu suunnittelija on tainnut nukkua vastatessaan...juuri tuo kyseinen asia on ongelma kaikissa sekaharkoissa joissa ulkokuori on kylmänä siellä -20 asteessa ja sisäkuori lämpimässä muovieristeen takana sisätilassa 20 asteessa. Tuota lämpötilaerosta johtuvaa jännitettä pitää kasassa siis styroxi tai uretaani. Eikä pidä kovin montaa vuotta. Ja halkeamat eivät ole hiushalkeamia...
Siporexin yksiaineinen harkko on ainut joka tuota jännitettä kestää kun repeäviä rajapintoja ei ole. Siporex muuten teki tuollaista sekaharkkoa joskus kauan sitten ja luopui siitä juuri mainitsemasi ongelman takia. Nyt vasta muut valmistajat ovat käymässä samaa Via Dolorosaa läpi....Uskomatonta puppua...
En ota siihen kantaa halkeileeko sipo enemmän vai vähemmän mutta...
>juuri tuo kyseinen asia on ongelma kaikissa sekaharkoissa joissa ulkokuori on kylmänä siellä -20 asteessa ja sisäkuori lämpimässä muovieristeen takana sisätilassa 20 asteessa. Tuota lämpötilaerosta johtuvaa jännitettä pitää kasassa siis styroxi tai uretaani. Eikä pidä kovin montaa vuotta. Ja halkeamat eivät ole hiushalkeamia...
Oletkos ihan kännispäissäsi?
"Sekaharkoissa" toimii lämmöneriste LAAKERINA ulkokuoren ja sisäkuoren välissä.
Eli rakenne EI VOI halkeilla väittämästäsi syystä.
Ja FYI: lämpölaajenemista tulee 10 metrin matkalla 4 millimetriä kun ulkona on -20 ja sisällä 20, nuin mitätön sisäkuoren paine ulkokuorta vasten ei aiheuta mitään koska EPS joustaa siinä väälissä.
(luultavasti siporexissakaan ei aiheudu mitään koska sama 4mm jakautuu koko 10 metrin matkalle!!!!)
Liikuntasauma pitää olla betoni ja siporex rakenteissa 15 metrin välein.
- raksaaja
- valintahan sipo on
olen asunut siporex-talossa 1954-1969 ja itselle tehdyssä 1981-2007. molemmat pytingit ovat vieläkin pystyssä. Lapsuuskotiin pantiin just poismuuttaessani sisäpuolelle lisää eristetta ja haltex, on edelleen öljylämmitteinen ja jopa edullinen. viime vuonna tönöön uusittiin vesikatto.
Omaa taloani (pääkaupunkiseutu) olen laajentanut just 117m2 lisää 375-sipolla. kaikki yläpohjat on myös sipoa, lämmityksenä kaukolämpö. lämpiäviä tiloja ennen laajennusta noin 245m2/700m3. 5 -henkisen perheeni lämmityslasku v. 2006 oli 1168eur, josta perusmaksua melkein puolet. Kun tällä palstalla on noita harkko- ym taloja joka lähtöön, niin mitäs muilla kuluu lämmitykseen? Ens vuonna sen sitten näkee, mitä tuo lisätila vei tänä vuonna. Puolestani olen ratkaisuuni tyytyväinen ja toivotan hyvää liimauskesää itse kullekin. - raksaaja--sh
Melkoinen viritelmä tuo "energiatehokas" koti. ;-)
>Ulkoseinissä pääosin Siporex-kevytbetoni 375 mm,
Jolle sivuilla annetaan valheellinen U arvo.
>osassa lisäeritys polyuretaani 50mm,
Dumdedum sekarakenne heh.
Siinä se hengittävyys katos kun laitettiin höyrynsulku. Toivottavasti eivät laittaneet tuota ulkopintaan. ;-)
> yläpohjassa suulakepuristettu polystyreeni 350 mm Siporex 250 mm,
Eli ilmeisesti ensin on hengittävää lämmöneristettä jonka kylmälle puolelle on laitettu hengittämätöntä lämmöneristettä. Nuilla kerrosvahvuuksilla homma toimii jos polystyreenin läpi ei ole kylmäsiltoja, mutta turha riskirakenne tuommoinen.
> alapohjassa suulakepuristettu polystyreeni 175 mm Siporex 250 mm
Toivottavasti polystyreeni on siporexin yläpuolella.
Eivätpähän ole ainakaan rahaa säästelleet kun ovat älytömän kallista LISÄeristettä laittaneet taloonsa. Parempi ois varmaan ollut heti lähtökohdiltaan valita matalaenergiarakenteet eikä virittää.
Mutta kukin tyylillään. - ei perustele tuo äijä valin...
raksaaja--sh kirjoitti:
Melkoinen viritelmä tuo "energiatehokas" koti. ;-)
>Ulkoseinissä pääosin Siporex-kevytbetoni 375 mm,
Jolle sivuilla annetaan valheellinen U arvo.
>osassa lisäeritys polyuretaani 50mm,
Dumdedum sekarakenne heh.
Siinä se hengittävyys katos kun laitettiin höyrynsulku. Toivottavasti eivät laittaneet tuota ulkopintaan. ;-)
> yläpohjassa suulakepuristettu polystyreeni 350 mm Siporex 250 mm,
Eli ilmeisesti ensin on hengittävää lämmöneristettä jonka kylmälle puolelle on laitettu hengittämätöntä lämmöneristettä. Nuilla kerrosvahvuuksilla homma toimii jos polystyreenin läpi ei ole kylmäsiltoja, mutta turha riskirakenne tuommoinen.
> alapohjassa suulakepuristettu polystyreeni 175 mm Siporex 250 mm
Toivottavasti polystyreeni on siporexin yläpuolella.
Eivätpähän ole ainakaan rahaa säästelleet kun ovat älytömän kallista LISÄeristettä laittaneet taloonsa. Parempi ois varmaan ollut heti lähtökohdiltaan valita matalaenergiarakenteet eikä virittää.
Mutta kukin tyylillään.http://www.hengitysliitto.fi/default.asp?docId=15402
Tuon rakennuttanut tekniikan tohtori ja kosteusvaurioiden asiantuntija Juhani Pirinen on ylistetty täällä lähes kaiken tietäväksi yli-ihmiseksi. Ei kyllä oikein valkea nuo valintaperusteet. - näinpä..
ei perustele tuo äijä valin... kirjoitti:
http://www.hengitysliitto.fi/default.asp?docId=15402
Tuon rakennuttanut tekniikan tohtori ja kosteusvaurioiden asiantuntija Juhani Pirinen on ylistetty täällä lähes kaiken tietäväksi yli-ihmiseksi. Ei kyllä oikein valkea nuo valintaperusteet.Todennäköisesti ko. rakennuttajalla on kuitenkin homma hallussa hivenen paremmin kuin tänne kirjoittavilla henkilöillä.
Tuo 50 mm. osalla seinissä luultavasti tarkoittaa saunan osuutta el ise ehkä oli turhaa mainita tuossa. Ja mitä tulee yläpohjaan, se idea on ilmeisesti sellainen että sisäpinta pinnoitetaan sellaisella materiaaleilla jotka mahdollistaa rakenteen "tuulettumisen" sisätilaan. eikös jämerän sivuillakin ole ko. rakenne esitetty. - raksaaja--sh
näinpä.. kirjoitti:
Todennäköisesti ko. rakennuttajalla on kuitenkin homma hallussa hivenen paremmin kuin tänne kirjoittavilla henkilöillä.
Tuo 50 mm. osalla seinissä luultavasti tarkoittaa saunan osuutta el ise ehkä oli turhaa mainita tuossa. Ja mitä tulee yläpohjaan, se idea on ilmeisesti sellainen että sisäpinta pinnoitetaan sellaisella materiaaleilla jotka mahdollistaa rakenteen "tuulettumisen" sisätilaan. eikös jämerän sivuillakin ole ko. rakenne esitetty.""tuulettumisen" sisätilaan. "
Se tuulettuminen olisi ongelman hoitoa eikä sen ehkäisyä.
Eli ongelma (eli se PIENI riski) on se että voi syntyä kastepiste lämmöneristeen sisään.
Ei ole fiksua päästää rakenteen sisään vettä.
Lukasin artikkelin talon tekijästä... väitöksessä hän oli hoksinut että mikrobiongelmat miltei aina aiheutuu alapohjasta, muutoin sissiin saapii olla talo vaikka sillisalaattia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persut eivät ole kertoneet euronkaan edestä säästökohteita
Mutta änkyttävät kysellä niistä muilta jatkuvasti. Vaikuttaa ettei persuilla ole kykyä omaan ajatteluun ja päätöksenteko2743497Työeläkeloisinta Suomen suurin talousongelma
Työeläkeloisinta maksaa vuodessa lähes 40 miljardia euroa, josta reilut 28 miljardia on pois palkansaajien ostovoimasta.1391911Israel euroviisujen 2.
Israel sai taas eniten yleisöääniä. Suomesta täydet 12 pistettä, poliittinen ”ammattiraati” antoi 0 pistettä. Hyvä Is3011641- 881524
- 801499
Odotettu tulos Taivalvaaran hiihtokeskuksen osalta
"MCS Finland Oy on ilmoittanut Taivalkosken kunnalle 30.4.2026, että se irtisanoo Taivalkosken kunnan ja MCS Finland Oy:531186Mun mielestäni on tosi loukkaavaa
Nainen, että luulet palatan typeriä, sekavia ja ilkeitä viestejä mun kirjoittamiksi. Mä en ole katkera, epätoivoinen, ra2001150Euroviisut ei enää niin musiikkikilpailu?
Kappaleiden taso ei enää ole mikä sijoituksen ratkaisee.Eikö kukaan ihmettele että Israel pärjää lähes joka vuosi kisois721081Uudessa testamentissa on kaksi ristiriidassa olevaa kastekäskyä
Uusi testamentti käskee kastamaan kahdella eri tavalla. Näinhän ei voi olla. Ilmiselvään ristiriitaan on löytynyt selity2881050- 631031