miksi lämpeneminen kaataa koneen

Emossa oleva ohjelma BIOS seuraa lämpötiloja jatkuvasti. Usemmiten BIOSista pääsee määrittelemään sammutus- ja hälytyslämmöt.

Näillä estetään kalliiden osien rikkoutuminen. Vielä tuossa vajaa 10 vuotta sitten ei tälläistä ollut, ja moni kelloittaja sai maistaa karvasta kalkkia prosessorien palaessa toimimattomaksi.

Prosessorithan koostuvat suuresta määrästä (300-400 miljoonaa) puolijohteista joiden johtavuus loppuu määrätyissä lämmöissä. Eli niille kulkevat linjat tai puolijohteet itse palavat poikki. Tuota kutsutaan DIE lämmöksi.

Prosessoreille vielä annetaan hirmuisesti sähkötehoa, jolla varmistetaan toiminta. Pienemmillä kellotaajuuksilla pärjättäisiin pienemmillä tehoilla. Nykypäivän prossan imee noin 100-150W sähköä, josta 75-80% muuttuu lämmöksi. Jolloinka syötysuhde prosessorissa on huono. Sitä voitaisiinkin verrata hyvin 100W hehkulamppuun, josta 90% muuttuu lämmöksi ja vain 10% nähtäväksi valoksi.

Kotona voikin tehdä testin. Harvemmin edes löytyy keneltäkään 100W hehkulamppuja, mutta testin voi tehdä pienemmälläkin. Laita sammutetun hehkulamppuun sormesi kiinni ja kytke valo palamaan. 2-3 sekuntia ja normaali ihminen nykäisee sormensa irki. 5 sekuntia ja onnistuu polttamaan sormensa. Samanlailla myös prosessori kuumenee ilman jäähdytystä.

Erkko! kirjoitti:

Emossa oleva ohjelma BIOS seuraa lämpötiloja jatkuvasti. Usemmiten BIOSista pääsee määrittelemään sammutus- ja hälytyslämmöt.

Näillä estetään kalliiden osien rikkoutuminen. Vielä tuossa vajaa 10 vuotta sitten ei tälläistä ollut, ja moni kelloittaja sai maistaa karvasta kalkkia prosessorien palaessa toimimattomaksi.

Prosessorithan koostuvat suuresta määrästä (300-400 miljoonaa) puolijohteista joiden johtavuus loppuu määrätyissä lämmöissä. Eli niille kulkevat linjat tai puolijohteet itse palavat poikki. Tuota kutsutaan DIE lämmöksi.

Prosessoreille vielä annetaan hirmuisesti sähkötehoa, jolla varmistetaan toiminta. Pienemmillä kellotaajuuksilla pärjättäisiin pienemmillä tehoilla. Nykypäivän prossan imee noin 100-150W sähköä, josta 75-80% muuttuu lämmöksi. Jolloinka syötysuhde prosessorissa on huono. Sitä voitaisiinkin verrata hyvin 100W hehkulamppuun, josta 90% muuttuu lämmöksi ja vain 10% nähtäväksi valoksi.

Kotona voikin tehdä testin. Harvemmin edes löytyy keneltäkään 100W hehkulamppuja, mutta testin voi tehdä pienemmälläkin. Laita sammutetun hehkulamppuun sormesi kiinni ja kytke valo palamaan. 2-3 sekuntia ja normaali ihminen nykäisee sormensa irki. 5 sekuntia ja onnistuu polttamaan sormensa. Samanlailla myös prosessori kuumenee ilman jäähdytystä.

Lue lisää

sellanen tyhmä kysymys vielä että jos prosessori ylikuumenee ja suojaukset ei toimikaan ni eihän prosessori voi enää toimia jos siellä on johdot palanu mitäs täsä tapauksessa siellä oikeen tapahtuu, sillä jäähtymisen jälkeen se taas toimii moitteettomasti..

Sillä itelläni ainakin vanhassa koneessa ollu mitään lämpörajoja.. se vaan kaatu??

Ja jatko kaatumisen jälkeen porskuttamista.

kysyn vaan. kirjoitti:

sellanen tyhmä kysymys vielä että jos prosessori ylikuumenee ja suojaukset ei toimikaan ni eihän prosessori voi enää toimia jos siellä on johdot palanu mitäs täsä tapauksessa siellä oikeen tapahtuu, sillä jäähtymisen jälkeen se taas toimii moitteettomasti..

Sillä itelläni ainakin vanhassa koneessa ollu mitään lämpörajoja.. se vaan kaatu??

Ja jatko kaatumisen jälkeen porskuttamista.

Lue lisää

Intel ratkaisi ylikuumenemisen aiemmin siten, että kone alkoi tahmaamaan. Eli suurilla lämmöillä (muistaakseni) väylän kellotaajuutta pudotettiin. Kone ei siis ymmärtääkseni kaatunut, vaan sitä hidastettiin jolloin myös lämmöt laskevat.

Jos kone kaatuu ja nousee käynnistysnapista, se kertoo että siellä on jonkinlainen suojaus. Ilman suojausta se vain sammuu eikä käynnisty uudelleen.

Suojausten muokkaaminen riippuu emolevystä. Mitä "parempi ja kalliimpi" sitä enemmän voi muokata. Jos taas on kyseessä pakettikone, ei asetuksia juurikaan voi muokata. Se ei kuitenkaan estä niiden olemassa oloa. Esmes siellä on vakio sammutus lämpöraja (vaikka 70°C).

Erkko! kirjoitti:

Emossa oleva ohjelma BIOS seuraa lämpötiloja jatkuvasti. Usemmiten BIOSista pääsee määrittelemään sammutus- ja hälytyslämmöt.

Näillä estetään kalliiden osien rikkoutuminen. Vielä tuossa vajaa 10 vuotta sitten ei tälläistä ollut, ja moni kelloittaja sai maistaa karvasta kalkkia prosessorien palaessa toimimattomaksi.

Prosessorithan koostuvat suuresta määrästä (300-400 miljoonaa) puolijohteista joiden johtavuus loppuu määrätyissä lämmöissä. Eli niille kulkevat linjat tai puolijohteet itse palavat poikki. Tuota kutsutaan DIE lämmöksi.

Prosessoreille vielä annetaan hirmuisesti sähkötehoa, jolla varmistetaan toiminta. Pienemmillä kellotaajuuksilla pärjättäisiin pienemmillä tehoilla. Nykypäivän prossan imee noin 100-150W sähköä, josta 75-80% muuttuu lämmöksi. Jolloinka syötysuhde prosessorissa on huono. Sitä voitaisiinkin verrata hyvin 100W hehkulamppuun, josta 90% muuttuu lämmöksi ja vain 10% nähtäväksi valoksi.

Kotona voikin tehdä testin. Harvemmin edes löytyy keneltäkään 100W hehkulamppuja, mutta testin voi tehdä pienemmälläkin. Laita sammutetun hehkulamppuun sormesi kiinni ja kytke valo palamaan. 2-3 sekuntia ja normaali ihminen nykäisee sormensa irki. 5 sekuntia ja onnistuu polttamaan sormensa. Samanlailla myös prosessori kuumenee ilman jäähdytystä.

Lue lisää

hetkonen.. sanoit että prossun hyötysuhde on 80-90%

Mitäs toi tarkoittaa.. eli mitä tarkoitetaan prossun hyötysuhteella..

Mihin muuhun sitä energiaa menee ku lämmöks..

kysyn vaan kirjoitti:

hetkonen.. sanoit että prossun hyötysuhde on 80-90%

Mitäs toi tarkoittaa.. eli mitä tarkoitetaan prossun hyötysuhteella..

Mihin muuhun sitä energiaa menee ku lämmöks..

Lue lisää

Enkä edes sanonut. Sanoin ettää 70-80% muuttuu lämmöksi. Silloin hyötysuhde on vain 20-30%. Prosessori on tarkoitettu tiedon prosessoimiseen, eli käsittelyyn. En tarkalleen tiedä miten tekniikka toimii, mutta laskujen päätyttyä se lähettää tiedon väylälle. Väylällä tieto menee bitti muotoisena rinnakkaismuotoisena. Bitit muodostuvat jännitetasoista. Eli vain tuo 20-30% prosessorille syötetystä tehosta siirtyy väylällä eteenpäin jännitteenä.

Erkko! kirjoitti:

Enkä edes sanonut. Sanoin ettää 70-80% muuttuu lämmöksi. Silloin hyötysuhde on vain 20-30%. Prosessori on tarkoitettu tiedon prosessoimiseen, eli käsittelyyn. En tarkalleen tiedä miten tekniikka toimii, mutta laskujen päätyttyä se lähettää tiedon väylälle. Väylällä tieto menee bitti muotoisena rinnakkaismuotoisena. Bitit muodostuvat jännitetasoista. Eli vain tuo 20-30% prosessorille syötetystä tehosta siirtyy väylällä eteenpäin jännitteenä.

Lue lisää

tervehdys kaikille tämän keskustelun lukijoille..

Aloitin tämän keskustelun omaksi mielenkiinnoksi, sillä halusin selvittää mitä maallikko ymmärtää puolijohdekomponettien käyttäytymistä..

Olen itse opiskellut yliopistolla mikroelektroniikkaa ja erityisesti mikoelektroniikan komponettien valmistusta. Olen myös työskennellyt kohta 3 vuotta kyseisessä laboratoriossa..

Pari selvennystä..

Prosessorien kaatuminen lämmönvuoksi johtuu piin ominaisuudesta joka muuttaa sen seostusominaisuudet kun lämpötila nousee yli 150 asteen.. Jos viette esimerkiksi yksinkertaisen diodin uuniin ja laitatte sen yli 150 asteeseen niin varmasti sen väri muuttuu mutta todennäköisesti sen muoviosat sulavat ensin..

Prosessorin tapauksessa bios todellakin pätkii koneen toimintaa jos lämmöt nousevat liiaksi..

Hyvin epätodennäköisesti sieltä mitkään liitokset tai johdotukset eikä varsinkaan itse puolijohde sula mihinkään sillä piin sulamislämpötila on noin 1600 astetta..

Ja mitä prosessoreiden "hyötysuhteeseen" tulee niin kyllä se niin vaan on että kaikki energia mitä sinne viedään kyllä muuttuu lämmöksi johtimissa olevien jännitehäviöden muodossa..
Yksinkertaisen kaavan mukaan P=IU tai P=IR^2

Jos meillä olisi suprajohdeprosesossori niin tehonkulutus olisi käytännössä nolla..

Kommenttia saa antaa yritän parhaani kyetäkseni vastaamaan kysymyksiin.. saa kysyä..

kysyn vaan kirjoitti:

tervehdys kaikille tämän keskustelun lukijoille..

Aloitin tämän keskustelun omaksi mielenkiinnoksi, sillä halusin selvittää mitä maallikko ymmärtää puolijohdekomponettien käyttäytymistä..

Olen itse opiskellut yliopistolla mikroelektroniikkaa ja erityisesti mikoelektroniikan komponettien valmistusta. Olen myös työskennellyt kohta 3 vuotta kyseisessä laboratoriossa..

Pari selvennystä..

Prosessorien kaatuminen lämmönvuoksi johtuu piin ominaisuudesta joka muuttaa sen seostusominaisuudet kun lämpötila nousee yli 150 asteen.. Jos viette esimerkiksi yksinkertaisen diodin uuniin ja laitatte sen yli 150 asteeseen niin varmasti sen väri muuttuu mutta todennäköisesti sen muoviosat sulavat ensin..

Prosessorin tapauksessa bios todellakin pätkii koneen toimintaa jos lämmöt nousevat liiaksi..

Hyvin epätodennäköisesti sieltä mitkään liitokset tai johdotukset eikä varsinkaan itse puolijohde sula mihinkään sillä piin sulamislämpötila on noin 1600 astetta..

Ja mitä prosessoreiden "hyötysuhteeseen" tulee niin kyllä se niin vaan on että kaikki energia mitä sinne viedään kyllä muuttuu lämmöksi johtimissa olevien jännitehäviöden muodossa..
Yksinkertaisen kaavan mukaan P=IU tai P=IR^2

Jos meillä olisi suprajohdeprosesossori niin tehonkulutus olisi käytännössä nolla..

Kommenttia saa antaa yritän parhaani kyetäkseni vastaamaan kysymyksiin.. saa kysyä..

Lue lisää

Näinhän se on: suurin osa tietokoneeseen syötetystä sähköisestätehosta muuttuu lämmöksi. Hieman muuttuu valoksi (esmes ledi-virityksissä) tahi liike-energiaksi (kiintolevyt ja optiset asemat sekä tuulettimet). Lisäksi saadaan vielä aikaan ruudulle kuva, mutta sille onkin yleensä erillinen tehonsyöttö.

Kuitenkaan kaikki prosessorille syötetty sähkö ei muunnu prosessorilla itsessään lämmöksi. Jos kaikki 100% sisäänmenevästä siirtyisi lämmöksi, ei prosessori olisi kummempi kuin lämmitysvastus.

Lisäksi kaavassasikin oli virhe P=UI -> P=RI^2

Jatkahan opiskeluitasi.

Erkko! kirjoitti:

Näinhän se on: suurin osa tietokoneeseen syötetystä sähköisestätehosta muuttuu lämmöksi. Hieman muuttuu valoksi (esmes ledi-virityksissä) tahi liike-energiaksi (kiintolevyt ja optiset asemat sekä tuulettimet). Lisäksi saadaan vielä aikaan ruudulle kuva, mutta sille onkin yleensä erillinen tehonsyöttö.

Kuitenkaan kaikki prosessorille syötetty sähkö ei muunnu prosessorilla itsessään lämmöksi. Jos kaikki 100% sisäänmenevästä siirtyisi lämmöksi, ei prosessori olisi kummempi kuin lämmitysvastus.

Lisäksi kaavassasikin oli virhe P=UI -> P=RI^2

Jatkahan opiskeluitasi.

Lue lisää

no kerropa mulle sitten et mihin muuhun sitä energiaa siellä prosessorilla menee??

Sillä käytännössähän se on vaan lämpövastus, mutta
pirun monimutkainen sellainen..

Jees kaavassa olit oikeassa.. siinä kävi typo..

Eli oikea kaava menee tosiaan P=UI ja U =RI -->

P = RI^2

kysyn vaan.. kirjoitti:

no kerropa mulle sitten et mihin muuhun sitä energiaa siellä prosessorilla menee??

Sillä käytännössähän se on vaan lämpövastus, mutta
pirun monimutkainen sellainen..

Jees kaavassa olit oikeassa.. siinä kävi typo..

Eli oikea kaava menee tosiaan P=UI ja U =RI -->

P = RI^2

Lue lisää

Jos 100% syötetystä tehosta muuttuu lämmöksi prosessorilla, ei prosessori tee muuta kuin lämpöä.

Joten sinun logiikallasi riittää, että lämpöä tuotetaan prosessorin kohdalle, niin tietokone toimii.

Tuo lämpöhän on vain sivutuote, jota ei kaivata ja siitä pyritään pääsemään eroon.

kysyn vaan.."no kerropa mulle sitten et mihin muuhun sitä energiaa siellä prosessorilla menee??"

Enkös vastannut jo tähän? "En tarkalleen tiedä miten tekniikka toimii, mutta laskujen päätyttyä se lähettää tiedon väylälle. Väylällä tieto menee bitti muotoisena rinnakkaismuotoisena. Bitit muodostuvat jännitetasoista."

Montakos vuotta siellä yliopistolla on opiskeltu, kun vieläkin kuvitellaan prosessorin vastaavan lämmitysvastusta? Voin myös kertoa, että joulupukki ja pääsiäispupu on keksittyä!

Näen jo mielessäni huomisen ATK-lehden otsikon:"Intel korvaa prosessorinsa nuotiolla - Aivan älyttömät laskunopeudet"

Erkko! kirjoitti:

Jos 100% syötetystä tehosta muuttuu lämmöksi prosessorilla, ei prosessori tee muuta kuin lämpöä.

Joten sinun logiikallasi riittää, että lämpöä tuotetaan prosessorin kohdalle, niin tietokone toimii.

Tuo lämpöhän on vain sivutuote, jota ei kaivata ja siitä pyritään pääsemään eroon.

kysyn vaan.."no kerropa mulle sitten et mihin muuhun sitä energiaa siellä prosessorilla menee??"

Enkös vastannut jo tähän? "En tarkalleen tiedä miten tekniikka toimii, mutta laskujen päätyttyä se lähettää tiedon väylälle. Väylällä tieto menee bitti muotoisena rinnakkaismuotoisena. Bitit muodostuvat jännitetasoista."

Montakos vuotta siellä yliopistolla on opiskeltu, kun vieläkin kuvitellaan prosessorin vastaavan lämmitysvastusta? Voin myös kertoa, että joulupukki ja pääsiäispupu on keksittyä!

Näen jo mielessäni huomisen ATK-lehden otsikon:"Intel korvaa prosessorinsa nuotiolla - Aivan älyttömät laskunopeudet"

Lue lisää

>Jos 100% syötetystä tehosta muuttuu lämmöksi prosessorilla, ei prosessori tee muuta kuin lämpöä.

Tähän yks kysymys.. Jos pistän johtimeen virtaa ja mittaan jännite-eron sen päiden välillä ni minkä takia se jännite tippuu.. mihin sen virran energia menee ja mihin eri muotoihin sen energia muuttuu..

Mitä johdin tekee muuta ku lämpöä?? Ainiin siirtää elektroneja paikasta a paikkaan b.

>Enkös vastannut jo tähän? "En tarkalleen tiedä miten tekniikka toimii, mutta laskujen päätyttyä se lähettää tiedon väylälle. Väylällä tieto menee bitti muotoisena rinnakkaismuotoisena. Bitit muodostuvat jännitetasoista."

Mitäs ero on laskuilla ja tiedoilla.. eli miten informaatio prosessorissa kulkee? ja miten se muodostetaan, ja miten sitä käsitellään.. Eli miten signaalit prosessorissa oikeastaan muodostuu..

Vastaan ite..

Prosessorissa tieto on joko virta tai jännitesignaaleina.. Nykyään kai lähinnä virtasignaalina koska signaalihäviöt ovat pienempiä kuin jännitemuotoisessa signaloinnissa..

No virtahan on energiaa joka ilmenee elektronien liikkeenä sähkökentän mukaan.... Ainoa asia mihin johtimissa elektronien liike-energia vaihtuu on lämpöenergia koska todennäköisesti siellä ei muodonmuutoksia tapahdu eikä valoakaan tule kuin häviävänpieni osa..

Joten teho minkä prosessori vie menee elektronien liikenergian ylläpitämiseen jotta saadaan signaalit kulkemaan, ja ainoa enenrgiahäviö elektroneilla tulee niiden törmäillessä johtimen atomien kanssa joka aikaan saa lämpöä..

kysyn vaan kirjoitti:

>Jos 100% syötetystä tehosta muuttuu lämmöksi prosessorilla, ei prosessori tee muuta kuin lämpöä.

Tähän yks kysymys.. Jos pistän johtimeen virtaa ja mittaan jännite-eron sen päiden välillä ni minkä takia se jännite tippuu.. mihin sen virran energia menee ja mihin eri muotoihin sen energia muuttuu..

Mitä johdin tekee muuta ku lämpöä?? Ainiin siirtää elektroneja paikasta a paikkaan b.

>Enkös vastannut jo tähän? "En tarkalleen tiedä miten tekniikka toimii, mutta laskujen päätyttyä se lähettää tiedon väylälle. Väylällä tieto menee bitti muotoisena rinnakkaismuotoisena. Bitit muodostuvat jännitetasoista."

Mitäs ero on laskuilla ja tiedoilla.. eli miten informaatio prosessorissa kulkee? ja miten se muodostetaan, ja miten sitä käsitellään.. Eli miten signaalit prosessorissa oikeastaan muodostuu..

Vastaan ite..

Prosessorissa tieto on joko virta tai jännitesignaaleina.. Nykyään kai lähinnä virtasignaalina koska signaalihäviöt ovat pienempiä kuin jännitemuotoisessa signaloinnissa..

No virtahan on energiaa joka ilmenee elektronien liikkeenä sähkökentän mukaan.... Ainoa asia mihin johtimissa elektronien liike-energia vaihtuu on lämpöenergia koska todennäköisesti siellä ei muodonmuutoksia tapahdu eikä valoakaan tule kuin häviävänpieni osa..

Joten teho minkä prosessori vie menee elektronien liikenergian ylläpitämiseen jotta saadaan signaalit kulkemaan, ja ainoa enenrgiahäviö elektroneilla tulee niiden törmäillessä johtimen atomien kanssa joka aikaan saa lämpöä..

Lue lisää

Mutta en voi olla vastaamatta.

"Jos pistän johtimeen virtaa ja mittaan jännite-eron sen päiden välillä ni minkä takia se jännite tippuu.."
Kyllä, johtimessa jännite alenee johtimen resistiviisyyden takia. (ammattikoulun ensimmäisen luokan asioita)
Kyllä, se muuttuu lämmöksi.

"Mitä johdin tekee muuta ku lämpöä??"
Kuitenkaan johtimen päätehtävä ei ole tuottaa lämpöä, vaan siirtää energiaa. Lämpö on haitallinen sivutuote, joka yleensä vielä lisää johtimen resistiivisyyttä.. Paha noidankehä. =)

"Mitäs ero on laskuilla ja tiedoilla.."
Bitti 1 on tieto. bittien 1 ja 0 yhteenlasku = 1 on lasku.

"Prosessorissa tieto on joko virta tai jännitesignaaleina.. Nykyään kai lähinnä virtasignaalina koska signaalihäviöt ovat pienempiä kuin jännitemuotoisessa signaloinnissa.."
Kummallista, että tietotekniikassa käytetään virtasignaalia, jonka hyöty on lähettävän osapuolen mahdollisuus seurata häviötä. Siinä ei ole siis häviöitä vähempää. Jänniteviestissä häviöt tulevat vain suuremmille matkoille tai mahdolliset häiriöt linjalle on mahdollisia. Yleensä bitteinä käytetään "suuria" potentiaali eroja. Esmes 0 = 0-0.4V ja 1 = 4.5-5.5V.. tuolloin pienet potentiaali erot eivät haittaa.. Tiedän kyllä että prosessorilla käytetään pienempiä jännitteitä.

Kuinkas sillä virtasignaalilla liipaistaan transistorin hila?

Vastaa vielä tähänkin: Jos 100% prosessorille syötetystä sähköisestä tehosta muuttuu lämmöksi, niin eikö prosessori lähetä väylää pitkin tietoa muisteille, North tai South bridgelle, näytönohjaimelle, äänikortille, PATA/SATA väylille? Kato, ei se kaikki muutu lämmöksi vain prosessorilla.

Erkko! kirjoitti:

Mutta en voi olla vastaamatta.

"Jos pistän johtimeen virtaa ja mittaan jännite-eron sen päiden välillä ni minkä takia se jännite tippuu.."
Kyllä, johtimessa jännite alenee johtimen resistiviisyyden takia. (ammattikoulun ensimmäisen luokan asioita)
Kyllä, se muuttuu lämmöksi.

"Mitä johdin tekee muuta ku lämpöä??"
Kuitenkaan johtimen päätehtävä ei ole tuottaa lämpöä, vaan siirtää energiaa. Lämpö on haitallinen sivutuote, joka yleensä vielä lisää johtimen resistiivisyyttä.. Paha noidankehä. =)

"Mitäs ero on laskuilla ja tiedoilla.."
Bitti 1 on tieto. bittien 1 ja 0 yhteenlasku = 1 on lasku.

"Prosessorissa tieto on joko virta tai jännitesignaaleina.. Nykyään kai lähinnä virtasignaalina koska signaalihäviöt ovat pienempiä kuin jännitemuotoisessa signaloinnissa.."
Kummallista, että tietotekniikassa käytetään virtasignaalia, jonka hyöty on lähettävän osapuolen mahdollisuus seurata häviötä. Siinä ei ole siis häviöitä vähempää. Jänniteviestissä häviöt tulevat vain suuremmille matkoille tai mahdolliset häiriöt linjalle on mahdollisia. Yleensä bitteinä käytetään "suuria" potentiaali eroja. Esmes 0 = 0-0.4V ja 1 = 4.5-5.5V.. tuolloin pienet potentiaali erot eivät haittaa.. Tiedän kyllä että prosessorilla käytetään pienempiä jännitteitä.

Kuinkas sillä virtasignaalilla liipaistaan transistorin hila?

Vastaa vielä tähänkin: Jos 100% prosessorille syötetystä sähköisestä tehosta muuttuu lämmöksi, niin eikö prosessori lähetä väylää pitkin tietoa muisteille, North tai South bridgelle, näytönohjaimelle, äänikortille, PATA/SATA väylille? Kato, ei se kaikki muutu lämmöksi vain prosessorilla.

Lue lisää

"Mitä johdin tekee muuta ku lämpöä??"
Kuitenkaan johtimen päätehtävä ei ole tuottaa lämpöä, vaan siirtää energiaa. Lämpö on haitallinen sivutuote, joka yleensä vielä lisää johtimen resistiivisyyttä.. Paha noidankehä. =)

No mihis se energia häviää ku lopetat sen energian (tehon) syötön siihen johtoon?? eiköhän se elektronien liike-energia muutu länmmöks ja ne pysähtyy ja kas virrankulku lakkaa

Mitäs ero on laskuilla ja tiedoilla.."
Bitti 1 on tieto. bittien 1 ja 0 yhteenlasku = 1 on lasku.

no mites toi tieto ilmenee prosessorilla ja miten siellä oikeasti noi laskutoimitukset tehdään??


"Prosessorissa tieto on joko virta tai jännitesignaaleina.. Nykyään kai lähinnä virtasignaalina koska signaalihäviöt ovat pienempiä kuin jännitemuotoisessa signaloinnissa.."
Kummallista, että tietotekniikassa käytetään virtasignaalia, jonka hyöty on lähettävän osapuolen mahdollisuus seurata häviötä. Siinä ei ole siis häviöitä vähempää.

Jaa.. kyllä mun yläasteen sähköoppi kertoo että jos resitanssi kasvaa ni jännitehäviö suurenee.. no mitä pidempi johdin ni sitä suurempi resistanssi, jos laitan virrankulkemaan yhden millin tai yhden metrin johtimeen niin kas niissä menee kuule aivan sama virta.. Jännitehäviö kyllä on huomattavastikin suurempi metrin johtimessa mutta virta.. ei se mihinkään häviä..

>Kuinkas sillä virtasignaalilla liipaistaan transistorin hila?

No tas yläasteen sähköoppi sanoo että mä saan virrasta muodostettua resistanssin kanssa jännitettä.. että laitetaan transistorin hilalle sopiva vastus ja kas me saadaan virtasignaalista jännite jolla mä ohjaan hilaa..

Vastaa vielä tähänkin: Jos 100% prosessorille syötetystä sähköisestä tehosta muuttuu lämmöksi, niin eikö prosessori lähetä väylää pitkin tietoa muisteille, North tai South bridgelle, näytönohjaimelle, äänikortille, PATA/SATA väylille? Kato, ei se kaikki muutu lämmöksi vain prosessorilla.

Oleksä ikinä kuullu puskuripiireistä.. niillä on kiva ajaa prosessorilta tullut signaali väylälle ja korottaa ne täysiin logiikkatasoihin..Ku yleensä ne on aika lähellä minimiä
ainiin puskuritkin vievät tehoa..

kysyn vaan kirjoitti:

"Mitä johdin tekee muuta ku lämpöä??"
Kuitenkaan johtimen päätehtävä ei ole tuottaa lämpöä, vaan siirtää energiaa. Lämpö on haitallinen sivutuote, joka yleensä vielä lisää johtimen resistiivisyyttä.. Paha noidankehä. =)

No mihis se energia häviää ku lopetat sen energian (tehon) syötön siihen johtoon?? eiköhän se elektronien liike-energia muutu länmmöks ja ne pysähtyy ja kas virrankulku lakkaa

Mitäs ero on laskuilla ja tiedoilla.."
Bitti 1 on tieto. bittien 1 ja 0 yhteenlasku = 1 on lasku.

no mites toi tieto ilmenee prosessorilla ja miten siellä oikeasti noi laskutoimitukset tehdään??


"Prosessorissa tieto on joko virta tai jännitesignaaleina.. Nykyään kai lähinnä virtasignaalina koska signaalihäviöt ovat pienempiä kuin jännitemuotoisessa signaloinnissa.."
Kummallista, että tietotekniikassa käytetään virtasignaalia, jonka hyöty on lähettävän osapuolen mahdollisuus seurata häviötä. Siinä ei ole siis häviöitä vähempää.

Jaa.. kyllä mun yläasteen sähköoppi kertoo että jos resitanssi kasvaa ni jännitehäviö suurenee.. no mitä pidempi johdin ni sitä suurempi resistanssi, jos laitan virrankulkemaan yhden millin tai yhden metrin johtimeen niin kas niissä menee kuule aivan sama virta.. Jännitehäviö kyllä on huomattavastikin suurempi metrin johtimessa mutta virta.. ei se mihinkään häviä..

>Kuinkas sillä virtasignaalilla liipaistaan transistorin hila?

No tas yläasteen sähköoppi sanoo että mä saan virrasta muodostettua resistanssin kanssa jännitettä.. että laitetaan transistorin hilalle sopiva vastus ja kas me saadaan virtasignaalista jännite jolla mä ohjaan hilaa..

Vastaa vielä tähänkin: Jos 100% prosessorille syötetystä sähköisestä tehosta muuttuu lämmöksi, niin eikö prosessori lähetä väylää pitkin tietoa muisteille, North tai South bridgelle, näytönohjaimelle, äänikortille, PATA/SATA väylille? Kato, ei se kaikki muutu lämmöksi vain prosessorilla.

Oleksä ikinä kuullu puskuripiireistä.. niillä on kiva ajaa prosessorilta tullut signaali väylälle ja korottaa ne täysiin logiikkatasoihin..Ku yleensä ne on aika lähellä minimiä
ainiin puskuritkin vievät tehoa..

Lue lisää

"No mihis se energia häviää ku lopetat sen energian (tehon) syötön siihen johtoon?? eiköhän se elektronien liike-energia muutu länmmöks ja ne pysähtyy ja kas virrankulku lakkaa"
Ei äly älä jätä! Meinaatko että elektronit pysähtyvät, kun sähkönsyöttö lakkaa? =)

Siis elektronien siirtyminen atomista atomiin lakkaa, koska niitä ei enään imetä teholähteen positiiviseen napaan.

Tuo kirjoituksesi oli varmaan enemmän ajatuskatko kuin idiotismi?

"Jaa.. kyllä mun yläasteen sähköoppi kertoo että jos resitanssi kasvaa ni jännitehäviö suurenee.. no mitä pidempi johdin ni sitä suurempi resistanssi, jos laitan virrankulkemaan yhden millin tai yhden metrin johtimeen niin kas niissä menee kuule aivan sama virta.. Jännitehäviö kyllä on huomattavastikin suurempi metrin johtimessa mutta virta.. ei se mihinkään häviä.."
Juu ja ei. Kannattaisi opiskella myös se miksi noin on ja mitä eroa on rinnan- ja sarjaankytkennässä jännitteen ja virran kesken. Pitkä johdin on kuten sarjaan kytkettyjä vastuksia. Jännite jakautuu sarjaankytketyissä vastuksissa, virta jakautuu rinnankytketyissä vastuksissa. Häviöt ovat kuitenkin samat, jos U pidetään vakiona käytettäessä virtasignaalia tai I vakiona käytettäessä jännitesignaalia. Resistanssi aiheuttaa samat häviöt aina.

R = 100ohm tai 200ohm
I = 20mA kun Usig
U = 12V kun Isig

Usig1 -> U = 100 x 20mA = 2V
Usig2 -> U = 200 x 20mA = 4V

Isig1 -> I = 12V/100 = 12mA
Isig2 -> I = 12V/200 = 6mA

Se miksi käytetään virtasignaalia tiedonsiirrossa (esmes analogiaviesti) on että tieto siirretään renkaassa jossa on mukana lähettävä ja vastaanottava osapuoli. Koska sarjaankytketyssä kuormassa (pitkä kaapeli) virta ei jakaudu, siinä ei vaikuta tulevan häviöitä. Niin kauan kun on resistanssi pelissä tulee sähköön häviöitä.. riippuu vain kytkennästä, mitä häviöitä tulee.

"Oleksä ikinä kuullu puskuripiireistä.. niillä on kiva ajaa prosessorilta tullut signaali väylälle ja korottaa ne täysiin logiikkatasoihin..Ku yleensä ne on aika lähellä minimiä
ainiin puskuritkin vievät tehoa.."
Olen. Olen myöskin kuullut vahvistinpiireistä puhuvan, josta tuossa juuri kerroit. Puskuri vain varastoi tiedon ja lähettää sen väylälle samaan aikaan kun (esmes kellopulssilla) liipaistaan.

Ja taisit tuossa juuri kertoa, että prosessorilta ajetaan signaali väylälle, joten sieltä todellakin tulee jotain ulos. Näin ollen kaikki 100% syötetystä tehosta ei muutu lämmöksi.

Nuo puskuri/vahvistinpiirit taitavat olla integroituna prossulla? Yleisesti piireillä on vielä hyvä hyötysuhde, joten kuvittelisin vahvistin piirillä olevan >90% hyötysuhteen.

Erkko! kirjoitti:

"No mihis se energia häviää ku lopetat sen energian (tehon) syötön siihen johtoon?? eiköhän se elektronien liike-energia muutu länmmöks ja ne pysähtyy ja kas virrankulku lakkaa"
Ei äly älä jätä! Meinaatko että elektronit pysähtyvät, kun sähkönsyöttö lakkaa? =)

Siis elektronien siirtyminen atomista atomiin lakkaa, koska niitä ei enään imetä teholähteen positiiviseen napaan.

Tuo kirjoituksesi oli varmaan enemmän ajatuskatko kuin idiotismi?

"Jaa.. kyllä mun yläasteen sähköoppi kertoo että jos resitanssi kasvaa ni jännitehäviö suurenee.. no mitä pidempi johdin ni sitä suurempi resistanssi, jos laitan virrankulkemaan yhden millin tai yhden metrin johtimeen niin kas niissä menee kuule aivan sama virta.. Jännitehäviö kyllä on huomattavastikin suurempi metrin johtimessa mutta virta.. ei se mihinkään häviä.."
Juu ja ei. Kannattaisi opiskella myös se miksi noin on ja mitä eroa on rinnan- ja sarjaankytkennässä jännitteen ja virran kesken. Pitkä johdin on kuten sarjaan kytkettyjä vastuksia. Jännite jakautuu sarjaankytketyissä vastuksissa, virta jakautuu rinnankytketyissä vastuksissa. Häviöt ovat kuitenkin samat, jos U pidetään vakiona käytettäessä virtasignaalia tai I vakiona käytettäessä jännitesignaalia. Resistanssi aiheuttaa samat häviöt aina.

R = 100ohm tai 200ohm
I = 20mA kun Usig
U = 12V kun Isig

Usig1 -> U = 100 x 20mA = 2V
Usig2 -> U = 200 x 20mA = 4V

Isig1 -> I = 12V/100 = 12mA
Isig2 -> I = 12V/200 = 6mA

Se miksi käytetään virtasignaalia tiedonsiirrossa (esmes analogiaviesti) on että tieto siirretään renkaassa jossa on mukana lähettävä ja vastaanottava osapuoli. Koska sarjaankytketyssä kuormassa (pitkä kaapeli) virta ei jakaudu, siinä ei vaikuta tulevan häviöitä. Niin kauan kun on resistanssi pelissä tulee sähköön häviöitä.. riippuu vain kytkennästä, mitä häviöitä tulee.

"Oleksä ikinä kuullu puskuripiireistä.. niillä on kiva ajaa prosessorilta tullut signaali väylälle ja korottaa ne täysiin logiikkatasoihin..Ku yleensä ne on aika lähellä minimiä
ainiin puskuritkin vievät tehoa.."
Olen. Olen myöskin kuullut vahvistinpiireistä puhuvan, josta tuossa juuri kerroit. Puskuri vain varastoi tiedon ja lähettää sen väylälle samaan aikaan kun (esmes kellopulssilla) liipaistaan.

Ja taisit tuossa juuri kertoa, että prosessorilta ajetaan signaali väylälle, joten sieltä todellakin tulee jotain ulos. Näin ollen kaikki 100% syötetystä tehosta ei muutu lämmöksi.

Nuo puskuri/vahvistinpiirit taitavat olla integroituna prossulla? Yleisesti piireillä on vielä hyvä hyötysuhde, joten kuvittelisin vahvistin piirillä olevan >90% hyötysuhteen.

Lue lisää

Urputiurputi

Erkko! kirjoitti:

Emossa oleva ohjelma BIOS seuraa lämpötiloja jatkuvasti. Usemmiten BIOSista pääsee määrittelemään sammutus- ja hälytyslämmöt.

Näillä estetään kalliiden osien rikkoutuminen. Vielä tuossa vajaa 10 vuotta sitten ei tälläistä ollut, ja moni kelloittaja sai maistaa karvasta kalkkia prosessorien palaessa toimimattomaksi.

Prosessorithan koostuvat suuresta määrästä (300-400 miljoonaa) puolijohteista joiden johtavuus loppuu määrätyissä lämmöissä. Eli niille kulkevat linjat tai puolijohteet itse palavat poikki. Tuota kutsutaan DIE lämmöksi.

Prosessoreille vielä annetaan hirmuisesti sähkötehoa, jolla varmistetaan toiminta. Pienemmillä kellotaajuuksilla pärjättäisiin pienemmillä tehoilla. Nykypäivän prossan imee noin 100-150W sähköä, josta 75-80% muuttuu lämmöksi. Jolloinka syötysuhde prosessorissa on huono. Sitä voitaisiinkin verrata hyvin 100W hehkulamppuun, josta 90% muuttuu lämmöksi ja vain 10% nähtäväksi valoksi.

Kotona voikin tehdä testin. Harvemmin edes löytyy keneltäkään 100W hehkulamppuja, mutta testin voi tehdä pienemmälläkin. Laita sammutetun hehkulamppuun sormesi kiinni ja kytke valo palamaan. 2-3 sekuntia ja normaali ihminen nykäisee sormensa irki. 5 sekuntia ja onnistuu polttamaan sormensa. Samanlailla myös prosessori kuumenee ilman jäähdytystä.

Lue lisää

Kyllä se vaan on niin prosessorin kuluttama sähkö menee 99% lämmöksi.

Sovitaan että 1% prosentilla ajetaan "tietoa" signaalitasoina väylälle. Väylällä olevien piirien sisääntulojen impedanssit kummiskin lähentelee miljoonia joten ne ei käytännössä ota tehoa prosessorilta.