Mä (sillon 15v), mun äiti ja mun pikkuveli Jesse (sillon 14v), oltiin käymässä mun tädin luona kun sitten yhtäkkiä meijän auton eteen tuli joku juoppo. Äiti yritti jarruttaa ja auto suistu mehtään. Mulla murtu 2 kylkiluuta, vasen käsi neljästä kohtaa ja leuka. Jesse ja äiti, jotka istu eessä, sai liian vakavia vammoja ja ne kuoli ambulanssissa. Eniten mua surettaa Jessen kohtalo, pojan jolla oli vielä elämä eessä. Jesse oli täyden kympin oppilas, soitti rumpuja yhessä bändissä, oli suosittu koulussa, oli kilpatason juoksija ja oli aikeissa mennä kihloihin yhen tytön kaa kuha ne molemmat olis täyttäny 16. Tää kaikki tuhoutu sinä iltana. Siitä on jo muutama vuos. Jessen tyttöystävä on vakavasti masentunu ja hoidossa vielä nytki, mun käsi ei oo vieläkä kunnossa ja leukaa särkee aina välillä, mun isä, joka ei ollu sillon mukana vaan oli työmatkalla, sai sydänkohtauksen ja kuoli seuraavalla viikolla tapahtuneesta. Mä ja Jesse oltiin enemmänki parhaat ystävykset ku sisko ja veli. Me tehtiin kaikki yhessä ja autettiin aina toisiamme. Mulla on ikävä Jessee ja toivon et me nähtäs taas pian.
R.I.P.
Jesse (23.10.1989-12.6.2003)
Julia (4.4.1969-12.6.2003)
&
Markus (9.6.1966-18.6.2003)
R.I.P.
Jesse (23.10.1989-12.6.2003)
Julia (4.4.1969-12.6.2003)
&
Markus (9.6.1966-18.6.2003)
Vastaukset 2
Vanhimmat
surullinen kohtalo ollut sinun elämässäsi. surua ei vie mikään pois, ei edes aika. onneksi muistot jää =) sitten sinä voit saada oman perheen. toivottavasti sinulla olisi ystäviä tukena. koita jaksaa, aina ei voi ymmärtää miksi meiltä viedään läheiset. ehkä se onkin niin suuri asia ettei me voidakaan ymmärtää sitä. ehkä sen on karulla tavalla tarkoitus tehdä meistä vahvempia :-/
voimia sinulle toivon, että elämässäsi tulee olemaan vielä onnellisiakin aikoja. älä unohda niitä muistoja ikinä, jotka sulla on!
otan osaa suruusi.. voimia sinulle. Kaikki ei ole reilua täällä maan päällä ja en itsekään hyväksy kaikkea. Väärin että meidän pitää kokea tiettyjä asioita mutta toivon että sitä myöten meistä kasvaa vaan vahvempia ihmisiä. Koita jaksaa..