Jeesus lopettaa pian työnsä ihmiskunnan välittäjänä kaikkein pyhimmässä käynnissä olevassa adventtia edeltävässä tuomiossa. Sitä ennen kaikkien jotka tahtvat pelastua on tehtävä parannus ja tuunustettava syntinsä ja hylättävä ihmiskäskyt (esim. sunnuntain vietto). Kun Jeesus on poistunut pyhäköstä, silloin on kaikkien uskovien asiat ratkaistu joko pelastukseksi tai kadotetukseksi. Uskova ihminen hukkuu jumalattomien mukana jos hän ei alistu Jumalan tahdon ja käskyjen alle, sillä syntiset eivät peri taivasta.
Adventtitotuus on ilosanomaa
Vapahtajasta
5155
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tämä keskustelupalsta kuuluu osioon Kristinusko, mutta tuolla kirjoituksellasi ei ollut mitään tekemistä kristinuskon kanssa!
Miksi levittelet eksytystä kristinuskon nimissä.
väittäessäsi että synnintekijä pelastuu. näytä Raamatusta jokin kohta jolla todistat väitteesi. Sellaista ei löydy, päinvastoin, Raamattu aina pitää kuuliaisuutta Jumalan käskyille pelastumisen ehtona. Kohta väität että käskyjen pitäminen ei pelasta, mutta kukaan taas ei ole sellaista väittänytkään.
Johtopäätös: sinä et tunne edes pelastuksen perusteita (valitettavasti enemmistö kristityistä on samalla linjalla kanssasi, eli kadotuksen tiellä).
Syntinen saa armon ja pelastuksen Jeesuksessa, mutta EI synnintekijä=lain rikkoja!
Sekavasta kirjoituksestasi ymmärsin sen, että tarkoitat synnillä ellensapatin sinettinä pitämättömyyttä ja käskyillä ellensapattia.
Mutta kristinuskon mukaan on toisin. Ihminen on sekä perisyntinen että tekee pelkkiä syntejä, "hyvätkin tekonsa" ovat pahoista motiiveista. Pelastus on siis jonkun muun tehtävä, koska ihmisestä ei ole itseään pelastamaan. Niinpä pelastus tulee Jumalalta täysin ja kokonaan, lahjana, jonka ihminen voi vastaanottaa etsikkoaikanaan. Ja vastaanottaminenkin tapahtuu Jumalan hänelle ulkopuolelta antamalla uskolla.
Uskova ihminen on sitten Jumalan perheen jäsen. Syntinen ja vanhurskas samaan aikaan. Jumalan perheen jäsenenä hänellä on omantunnon vapaus ja tuota vapautta koko ajan kärkkyvät häneltä anastamaan varsinkin lain alle menneet ja luopiot, mutta ei-uskovatkin varsinkin etsikkoaikansa hylänneet.
Uskovan on siis vaalittava omantunnon vapauttaan. Laittomuus ja lain alle meneminen taas eivät ole toistensa vastakohtia, vaan molemmat ovat syntiä ja kapinaa Jumalaa vastaan. Kuuliaisuuteen kuuluu enemmän kuin vain Raamatussa (VT, UT) mainitut käskyt - siihen kuuluu myös johdatuksessa kulkeminen.
Sapatti oli varjo Jeesuksen ristin sovituksesta, kuten muutkin seremonialait. Enää ei tarvita varjoa, vaan jokainen uskova on sapatin levossa Jeesuksessa päivin ja öin viikot läpeensä. Ellen toi näyillään henkimaailmasta oman sapattinsa ja jotkut eksyvät siihen, luullen jotenkin auttavansa asiaansa siitä kiinni pitämällä, mutta ei se auttanut Elleniä itseäänkään, vaan hän pysyi luopiona (ellei sitten kuolinvuoteellaan tullut uskoon).
Se on Ellenin oppia, ei pohjaudu Raamattuun.
on tämä Ellen. Missä asuu, mitä tekee. Aivan outo tapaus.