Tämä nyt ei ole ihan aiheesta mutta koska palstalla on asiantuntijoita kuten vaikka j.pukkila niin kysyn nyt kuitenkin.
Vasemmistolla tuntuu olevan kovasti huolenaiheena tuloerot. Minua kiinnostaa mitä pahaa on tuloeroissa. Käsittääkseni mahdollisuus tuloeroihin on osaltaan se kannustin joka laittaa ihmisen yrittämään ja tekemään. Tätä kautta voidaan ajatella, että tuloerot ovat itseasiassa hyvinvointia luova voima.
Henkilökohtaisesti epäilen, että tuloeroja vastustavilla ihmisillä ainoana syynä on kateus. Meidänhän pitää muistaa se, että näissä tuloasioissa kyse ei ole nollasumma pelistä. Eli jos minä tienaan satatsen, niin se satanen ei ole keltään pois vaan minä jopa maksan verot siitä, joilla voidaan sitten ylläpitää vaikkapa sosiaalisairaalaa.
Vasemmistolla tuntuu olevan kovasti huolenaiheena tuloerot. Minua kiinnostaa mitä pahaa on tuloeroissa. Käsittääkseni mahdollisuus tuloeroihin on osaltaan se kannustin joka laittaa ihmisen yrittämään ja tekemään. Tätä kautta voidaan ajatella, että tuloerot ovat itseasiassa hyvinvointia luova voima.
Henkilökohtaisesti epäilen, että tuloeroja vastustavilla ihmisillä ainoana syynä on kateus. Meidänhän pitää muistaa se, että näissä tuloasioissa kyse ei ole nollasumma pelistä. Eli jos minä tienaan satatsen, niin se satanen ei ole keltään pois vaan minä jopa maksan verot siitä, joilla voidaan sitten ylläpitää vaikkapa sosiaalisairaalaa.
Vastaukset 17
Vanhimmat
..pitää tuloeroissakin olla, eiväthän nykyisenkaltaiset tuloerot perustu yhtään mihinkään muuhun kuin rosvoamiseen..
..fortuumikin teki tulosta, jonka sai aikaan säätila, ja siitä hyvästä johto kahmi itselleen enemmän kuin kärrykuormallisen rahaa muka tuloksen tekemisestä..
..tuloerojen kasvu aiheutuu siis riistosta eikä mistään muusta, ihmisen täytyy ostaa esimerkiksi energiaa jotta ei paleltuisi talvipakkasella, sitten joku dynamon pyörittäjä käyttää hyväkseen ihmisen hädänalaista tilaa ja latoo nollia hinnan nokkaan..
..sama juttu sitten halpatyömaissa, tuotanto viedään halpamaihin ja teetetään työ alipalkatulla työvoimalla ja optiokeisari ei kun rikastuu riistäessään työläistä alipalkatun työn muodossa..
..toisekseen tuloerojen kasvu jakaa yhteiskuntia kahteen kerrokseen, rikkaisiin ja köyhiin, rikkailla on tapana rikastua ja köyhillä köyhtyä..
..tämä tendenssi puolestaa johtaa yhteiskunnan kokonaishyvinhyvinvoinnin heikkenemiseen..
..eiköpähän esimerkiksi pääkaupunkiseudulla näe melko selkeästi, mihin tuloerojen kasvu johtaa, miksipähän asuntojen hinnat ovat joillakin alueilla tähtitieteelliset..??
..etteivät vain ökypamput kohota rahoineen tuvan hintaa aivan tarpeettomasti..
"
..fortuumikin teki tulosta, jonka sai aikaan säätila, ja siitä hyvästä johto kahmi itselleen enemmän kuin kärrykuormallisen rahaa muka tuloksen tekemisestä..
"
Ehkä noikin. Pitää toisaalta muistaa, että sähkönkin hintaa säätelee se kysynnän ja tarjonnan laki. Joskin on kyllä totta, että kilpailu ei oikein toimi tuossa sähkökaupassa.
Sähkö on sellainen perusinfraan kuuluva asia jonka jopa minä olisin valmis luovuttamaan valtion säädeltäväksi.
"
..sama juttu sitten halpatyömaissa, tuotanto viedään halpamaihin ja teetetään työ alipalkatulla työvoimalla ja optiokeisari ei kun rikastuu riistäessään työläistä alipalkatun työn muodossa..
"
Noh tähä sanoisin, että kumma juttu kun kiinailmiöstä kitisee se sama porukka joka sitten ryntää kitimarkettiin ostamaan halpaa krääsää ja kehuu vielä kun sai niin ..tanan halvalla.
Varmastikin tehtaat pidettäisiin mielellään Suomessa jos Suomessa tehty tavara menisi kaupaksi.
Kävin juuri ostamassa turvasaappaat, Sievin tehtaan tekemät. Vastaavat hinkuvinkualaiset olisi saanut puolta halavemmalla mutta kun minusta on järkevää kannattaa kotimaista tuotetta ja ovat sitä paitti kokolailla laadukkaammat.
Kämppien hintaa taas sääntelee kysyntä ja tarjonta. Jos asuntojen hinnat ovat kovat, niin ilmeisestikin jollakulla on varaa niitä ostella. Ei se ole hullu joka pyytää vaan se joka maksaa.
Sähkön hintaan ei juurikaan ole vaikuttanut kysynnän ja tarjonnan laki. Hintaa on nostanut päästökaupoista johtuvat spekuloinnit. Sähkön hintoihin on päässyt mukaan sellainen tekijä, joka ei varsinaisesti liity lainkaan kysyntään ja tarjontaan. Käytänössä on luotu korotusautomaatti, joka voi tietenkin olla sinänsä hyväksi, koska sähkönkulutusta on hillittävä.
Voimakkaat tuloerot kertovat siitä, että keskiluokka on ohut. Maailmanlaajuisesti tämä merkitsee yhteiskunnallista epävakautta. Suomessa voimakkaat tuloerot kertovat syrjäytyneiden suuresta määrästä, sekä siitä, että köyhyys on lisääntynyt. Mikäli tämän kehityksen annetaan jatkua, köyhyys ja syrjäytyneisyys pienentää pidemmällä tähtämeillä kansallisvarantoa. Syynä on syrjäytyneisyyden lisääntyminen. Käytännössä kyse ei ole rikkaista, jos palkkaeroista puhutaan, silloin köyhyys on se perusongelma. Köyhyys on yhteiskunnallinen ongelma monestakin syystä, tärkein on se, että köyhyys on ominaisuus, jolla on taipumus perityä.
Keskustapuolueen kannanotoista mielenkiintoisin on viime aikoina otettu. Perintöveron poistaminen maa- ja metsätiloilta luo uuden rälssin Suomeen. Käytänössä silloin on omaisuutta, jonka kohtelu on verotuksellisesti aivan muista poikkeavaa. Jännä tilanne sinänsä. Tämän tyyppinen omaisuuden erityissuojelu, herättää varsin monia kysymyksiä ja miksei myös kateutta.
..ja kapitalismilla ei ole juuri yhteistä..
..maatalouteen perustuva tuotanto oli tyypillinen ennen kapitalismia ja kuten fysiokratiaksi nimitetty teoria aikanaan totesi maatalous on se, joka tuottaa, teollisuus jalostaa ja kauppa myy..
..sama pitää paikkansa paljolti yhä vieläkin, vaikka se monelta nykyaikaiseen pullansyöntiin tottuneelta näkyy unohtuneenkin..
..maataloutta ei yksinkertaisesti voi perustaa kapitalismin varaan, muuten käy niin, että huonojen satokausien seurauksena niin kysyntä kuin tarjontakin kuolee nälkään ja siitä taas seuraa ikäviä jopa kapitalisteille..
..myös feminismi on kapitalismin ongelma, ei maataloudessa juurikaan esiinny feminismin kaltaisia pulmia, feminismi aatteenahan syntyi teollistumisen ja kapitalismin myötä..
..siksi myös kapitalistinen verotus ei kuulu maatalouteen ollenkaan..
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fysiokratia
Sporalogia lähtee siitä perusolettamuksesta, että liikkuvien raitiovaunujen energiakenttä vaikuttaa merkittävästi ihmisten kohtalaoihin, ainakin merkittävämmin kuin tähdet.
http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/sporalogia.html
Maatalous on kapitalisimia varsin paljon, omistetaan, tuotetaan, myydään. Aiemmin tätä myyntipuolta ei juurikaan tarvinnut pohtia, koska ylituotanto oli (veronmaksajien) yhteiskunnan ongelma. Poikkeuksena muuhun tuotantoon, maanviljelys on hyvin tanakasti tuettua, siksi Suomessakin kannataa viljellä, vaikka tuottavuuslaskelmat osottaisivat mitä.
Käytänössä naisten alistaminen voidaan katsoa syntyneen nimenomaan maatalousyhteiskunnissa. Keräilytalouksissa tasavertaisuus oli luonteva ja luonnollinen olotila. Naisten asema huononi sitä mukaa, kuinka tärkeäksi maaomaisuus muodostui. Jaosta täytyi sulkea osa pois (naiset) ja myös perimysjärjestys täytyi taata, syntyi siveyden vaatimus, tämä koski nimenomaan naisia. Siveyden vaalinta aiheutti naisten sulkemisen kotiin.
..kylläpä sitä taas lähdetään mitätöimään arvokasta tekstiäni sopralogioilla ja muilla kapitalistien kotkotuksilla..
..sen sijaan sietäisi paneutua marxilaiseen historiankirjoitukseen, miksei historiankirjoitukseen ylipäätäänkin..
..maataloudella ei ole feminismin kanssa höykäisen pölähtävänkään tekemistä, feminismi on paljon myöhäisempikin keksintö kuin maatalous, hyvällä syyllä voidaan sanoa, että teollistuminen, siis käytännössä kapitalismi, synnytti feminismin..
..kapitalismi toisaalta mahdollisti feministien vaatimukset ja toisaalta pakotti naiset puolustamaan oikeuksiaan riistoa vastaan..
..allaolevan kaltaista ajattelua löytää muualtakin kuin laittamastani linkistä..
.."The industrial revolution was a key turning point in this evolution. Industrialization progressively displaced earlier forms of production centered around the family, where goods were produced on the family farm or estate, or in the family shop or small business, and much of what each individual family.."
.."The rapid industrialization and urbanization of American society were key factors which led to the rise of the women’s rights movement in the nineteenth and early twentieth centuries.."
http://www.marxists.org/history/etol/document/swp-us/24thconvention/02.htm
Katsoppa Pukkilaa, aivan oikein oivallettu. Tässähän menee vallan sanattomaksi. Kapitalismi aivan oikein, mahdollisti feminismin. Maaalousyhteiskunnat eivät sitä tehneet, naisten ääni ei ko. yhteiskuntamuodossa kuulunut. Maatalousyhteiskunnille tyypillisesti valtaa käyttivät harvat miehet ja heidän totuutensa peitti alleen kaikki muut. Rengit, piiat, torpparit ja myös maajorjat olivat vailla valtaa ja myös vailla oikeutta hahmottaa omaa totuttaan naisten lisäksi.
Vasta kapitalismin myötä mahdollisuudet ihmisten vapautumiseen syntyivät, koska silloin ihmisten arvo syntyi työn kautta, ei omistamisen. Naisilla oli myös ensimmäinen kerta tilaisuus tulla näkyväksi. Mahdollisuuksia täysimittaiseen alistamiseen ei enää ollut. Syntyi historiallinen vaihe, jolloin nainen ei ollut (täysin) riipuvainen miehestä ja hänen omistajuudestaan.
Oikeus oman työn tuottamiin tuloksiin on vapauden edellytys, maatalousyhteiskunnassa mies on hallinnut myös naisten työstä syntyneitä lisäarvoja. Naisten työ on tehty näkymättömäksi, tämä näkyy edelleenkin yhteiskunnallisissa arvostuksissa.
..olet varmaan käynyt paasikiviopistoa tai vastaavaa, melkein näen kuinka kapitalistinen rahankilinä on sokaissut sinut..
..kyllä maataloudessa perhe ja sukukin teki työtä tilan hyväksi yhdessä, ei kenenkään ulkopuolisen pörssipelurin pussiin..
..luultavasti tarkoittanet keskiajan kartanotaloutta, feodaalitaloutta, jossa linnanherrat, kartanonherrat, olivat vastaavassa asemassa kuin kapitalistijohtajat nykyään, heidän kontrollin kohteenaan ei ollut tehdastyö, vaan maataloustyö..
..feodaalitalous on nykytermein hieman sama asia kuin suuryritykset, kyllähän nykyäänkin perheyritys tekee paljolti työtä perheen ja suvun voimin, joten eipä vuosisadat sinällään ole paljoa uutta tuoneet, herruussuhteet ovat säilyneet, mutta vain uudessa paketissa..
..feodaalitalous yleensä erotetaan omaksi talousmuodokseen, mutta toisaalta siinä on selkeästi näkyvissä kapitalismin esiaste..
..kapitalismi ei ole vapauttanut yhtään ketään eikä mihinkään, päin vastoin, ihminen on aikaisempaa riippuvaisempi herruusjärjestelmästä, kartanonherrojen paikan ovat ottaneet kapitalistiset palkkajohtajat omistajineen..
..ennen sentään pääsi herroja vuorille tai erämaihin piiloon, mutta nyt sekään ei ole enää mahdollista..
..ja milloin muulloin ihmistä muokataan järjestelmän tarpeisiin siinä määrin kuin nykyään..??
..luostarikoulut sun muut kinkerit eivät olleet järin tehokkaita ihmisen muokkaajia koskapa ihmiset säilyivät melko pöljinä useiden vuosisatojen ajan..
http://en.wikipedia.org/wiki/Feudalism
Onkohan Pukkila viisaus sitten peräisin Sirolaopistolta, tämähän opinajo jakoi hyvinkin auliisti poliittisesti värittyneitä tietoja aikoinaan?
Maataloudessa tek8tekee) suku ja perhe työtään yhdessä, tämä on totta ja vieläpä tilan hyväksi. Käsitettä -tila- onkin syytä tarkastella lähemmin. Tilalla valtaa on käyttänyt yleensä isäntä ja hänen käsissään on lähes poikeuksetta ollut taloudellinen vallankäyttö. Käytänössä muut perheen jäsenet ovat olleet vallatta ja myös vailla taloudellista korvausta tekemästään työstä. Käytänössä riiston kohteena. Edelleen on vaikeaa saada palkkaa työstään, mikäli perheyrityksessä sitä tekee ja sukset menevät jossakin vaiheessa ristiin.
Feodaalitalous on maanviljelytaloutta, erona on ainoastaan luokkayhteiskuntaisuus. Luokkayhteiskunta muodostuu varsin nopeasti, mikäli omistaminen keskittyy.
Afrikassa on näitä pienviljelytiloja varsin paljon vieläkin. Naisten alistaminen ja pääasiassa naisten työnteko ovat selvästi nähtävissä. Miesten tehtävänä on lähinnä naisten työn tuoman lisäarvon (mikäli sitä syntyy) käyttäminen. Turkissa on myös maaseudulla nähtävissä tätä ( Pukkilan kuvailemaa) feminististä tasa-arvoa.
Kehittynyt yhteiskunta tarvitsee laaja-alaista koulutusta. Sivistys mahdollistaa vapauden ja antaa myös mahdollisuuden irrottautua vanhakantaisista käsityksistä. Oikeus valita omaan mieltymystään vastaava ammattiura on arvokas asia. Tämän mahdollisuuden on tuonut naisillekin, yhteiskunnallinen kehitys ja feministien tekemä työ. Poikkeuksellisesti kapitalistisessa yhteiskunnassa sukupuolten tasa-arvo näkyy myös (usein) perhe-elämässä, näin on koska yhteiskuntamme arvostaa yksilöitä. Kommunistinen yhteiskunta on yllättävän luokkatietoinen, mikäli katselee lähihistoriaa ja myös nykyisyyttä. Naisten asema on heikko lähes aina, mikäli luokkajakoa on runsaasti.
..koska maatalous on oma maailmansa, täysin erillinen kapitalistisesta taloudesta, jos siis perhe työskentelee saman päämäärän hyväksi samassa taloudessa, niin eihän siinä ketään riistetä..
..vasta kun kapitalismi tunkee itsensä yhteiskuntaan niin se lävistää tietysti myös maatalouden, jolloin omistuskysymykset nousevat keskeiseen asemaan ja maatalouttakin aletaan arvioida kapitalismin kriteerein..
..maataloutta on harjoitettu suomessa sangen monenlaisissa olosuhteissa, on ollut kartanoita, mäkitupia, torppia yms ja olosuhteet ovat vaihdelleet huomattavasti..
..samoin olosuhteet maataloudessa ovat vaihdelleet maittain ja maanosittain, jopa pohjoismaissa on ollut eroja siinä, mikä on ollut naisen asema missäkin..
..mitä sitten kapitalistiseen arvostamiseen tulee, niin se on sangen yksipuolinen hyöty, yksilöä arvioidaan vain ja ainoastaan sen perusteella, miten hyödyllinen hän on, ja nimenomaan rahalla mitattuna..
..notta tämmööstä kapitaalismia..
Pukkila elää utopiassa ja on sinänsä sääli puhkaista näitä kuplia. Kuitenkin, riistoa on kaikki sellainen toiminta, jossa ihmisten työstä syntyvä lisäarvo ei hyödytä tekijäänsä (lainkaan tai ainostaan erittäin vähän). Maataloudessa riistoa on ollut ja on edelleen varsin paljon. tämä johtuu siitä, että ja määräysvalta omistajuus on keskittynyt.
Kapitalismi on järjestelmänä toimiva siksi (täällä), koska siihen kuuluu toimiva demokraattinen päätöksenteko.
Yksilön arvostaminen on tärkeää, tehtiinpä sitä millä perusteilla tahansa. Mikäli ihmisillä ei yksilöinä ole arvoa, heitä kohdellaan massoina ja silloin syntyy pahaa jälkeä. Mikäli todisteita tästä ongelmasta kaipaa, kannataa lukea kommunististen valtioiden historiaa. Karua on siellä ollut ihmisten kohtelu ja on tietenkin edelleen.
Viime kädessähän kyse on vallan käytöstä ja siitä, miten paljon valtaa käytetään toisten yli. Riisto ei ole kapitalismin yksinoikeus, sitä tapahtuu kaikissa järjestelmissä ja jopa yksityiselämässä. Mikäli näitä tilanteita ei pysty näkemään, kannattaisi miettiä syytä siihenkin.
..riisto on marxilainen käsite ja liittyy nimenomaan kapitalistiseen tuotantoon..
..mutta kuten sanoin kapitalismi lävistää nyky-yhteiskunnan, joten kaikki elämän sfäärit ovat joutuneet kapitalismin vaikutuspiiriin, joten kapitalismin mukanaan tuoma riisto voi tietysti esiintyä myös maataloudessa..
..niin kuin myös perhe-elämässäkin, koska perheet ovat vain osa kapitalistista järjestelmää..
Mikä merkillinen ajatuksenvirta Pukkilalla nyt on?
Riistoa on varsin monenlaista ja käsitteenä riisto ei ole minkään ideologian omistamaa. Ihmisiä riistetään monella tapaa, yleisin riistämisen muoto lienee itsemäräämisoikeuden pois ottaminen. Tämä riiston muoto on käytössä mm. kommunistisissa maissa. Ihmisillä ei ollut lupa hahmottaa omaa todellisuutaan. Eri mieltä olevat tuomittiin, joko pakkotyöhön tai hoidettavaksi mielisairaalassa. Riistoksi tämän toiminnan tunnistaa siitä, että ihmisiltä vietiin oikeus valintaan. Käytänössä pakenemisen mahdollisuutta ei jätetty. Riitoa on määritelty monella tavalla, perinteisin lienee sosiologinen: Riiston voidaan katsoa tapahtuneen silloin, kun ihmiseltä viedään oikeus hallita itseään, ajatuksiaan, omaisuuttaan, tai tekemisiään. Riiston määritelmään ei (tässä) kuulu lainkaan hyväksikäyttö sinänsä, riisto on myös subjektiivinen kokemus.
Mikäli väitteesi tulkittaisiin kirjaimellisesti, niin orjayhteiskunnissa ei riistoa tapahtunut? Kapitalisimin pukinsorkan puuttuessa.
..nyt on kysymys kapitalistisesta riistosta, joka on marxilaisittain määritelty, näin ollen kaikenmaailman riisto ei ole marxilaisesti määriteltyä riistoa, vaikka se jotakin ilkeyttä olisikin..
..kapitalistinen riisto liittyy järjestelmän logiikkaan ja se on tapa ajatella, mikä kannattaa ja mikä ei..
..tarkemmin sanottuna kapitalistinen riisto on sitä, ettei kapitalisti maksa koskaan työn arvon mukaista palkkaa, vaan rohmuaa aina mahdollisimman suuren osan arvosta itselleen, noin pyöreästi sanottuna..
..tämähän käy selkeästi ilmi jo suomalaisessa kiinailmiössäkin, kiinaan pitäisi päästä tekemään tavaraa halvalla, ettei kotimaiselle työläiselle tarvitsisi maksaa niitä hintoja, jotka täällä on sovittu..
..suorastaan kipeitä esimerkkejä ovat sitten kapitalistien rahtaamat luvattomat vierastyöläiset, jotka lymyilevät viranomaisia ja tekevät työtä pilkkahinnalla..
Tietenkin jos riisto määritellään noinkin ahtaasti, mitään riistoa ei tapahdu muualla, kuin kapitalistisissa yhteiskunnissa. Tämä onkin varsin kätevä tapa poistaa yhteiskunallisia ongelmia noin laajemminkin. Pahoinpitelyt voitaisiin määritellä esim. Islamistisiksi pahoinpitelyiksi (muut olisivat vain jotain ilkeyttä), näin kertaheitolla maamme väkivaltatilastot kaunistautuisivat ja mikä on myöskin ilmeisen tärkeää, maahanmuuttoa vastustavat olisivat erittäin tyytyväisiä.
Tiedän miten Marx on määritellyt riiston, se ei kuitenkaan mitenkään poista muita riiston muotoja.
Eikö toisaalta ole varsin hyvä se, että kehitysmaita autetaan myös työpaikkoja luomalla? Kaikkea tuottavuutta ei tarvitse rohmuta tänne? Samaa mieltä olen luvattomasta vierastyövoimasta, tämä tapa täytyisi saada mahdollisimman nopeasti loppumaan. Kyse on jo ihmisarvosta.
..eihän kehitysmaiden auttamisessa pahaa ole, se vain ei kuulu busineksen filosofiaan..
..on puhuttu paljon esimerkiksi yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta, mutta mitä se on, on jäänyt toistaiseksi näkemättä..
..sen sijaan väkeä laitetaan kilometritehtaalle monesti jo kaiken varalta, ja firmojen kehittämisrahatkin lapioidaan usein omistajille, ja lisää liksaa sitten kerjätään korottamalla hintoja..
..marxilainen riistohan ei ole muuta kuin kapitalistisen talouden toimintalogiikka, jota taas sovelletaan sitten elämänalueilla, joille se ei ensinkään kuulu..
..kyllä pahuuskin on sidoksissa talousfilosofiaan tai -teoriaan, sillä taloudella on ihmiselämässä keskeinen sija..
http://www.youtube.com/watch?v=gLx-xnBEswo