vedin maastavetoa tuossa hiljakkoin ja eräs salilla kävijä tuli siihen toteamaan, ettei "maastavetoa kannata tehdä, koska siinä on suuri loukkaantumis vaara." prusteeksi tämä kaveri sanoi, että hänellä oli selkä loukkaantunut maastavetoa tehtäessä ja lääkäri oli todennut kuulemma hänelle, että kyseessä olisi välilevyn pullistuma.
Onko siis tuo maastaveto todellakin niin vaarallinen laji, kuten tuo kaveri väitti? Onko olemassa mitään liikettä joka korvaisi maastavedon? Voiko noihin vammoihin jollain tavalla varautua ja yrittää ennaltaehkäistä niitä?
Onko siis tuo maastaveto todellakin niin vaarallinen laji, kuten tuo kaveri väitti? Onko olemassa mitään liikettä joka korvaisi maastavedon? Voiko noihin vammoihin jollain tavalla varautua ja yrittää ennaltaehkäistä niitä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos maastaveto pelottaa, kannattaa kysyä oikea tekniikka sen tekemiseen. Väärin tehtäessä isoilla painoilla on tietenkin loukkaantumisriski, mutta kyllä siitä ovat tiettävästi selvinneet terveenä nekin hemmot jotka saa yli 400 kg maastavetotuloksia.
KUMOSIN AINAKI 100 OLUTTA JA OLIN NII PÄISÄÄ ETTEI MILLÄÄ ENNÄÄ MITTÄÄ RAJJAA !! :--------DDDDDDDDDDDD PENISPENISPENIS
Tärkeintä on selän asennon hahmotus.
Ainakin alkuun jopa liioitellen.
Toinen asia on vedon aloitus rauhallisesti irroittaen, ei repäisten.
Ei se nousisikaan!
Kolmas asia on vedon aloitus jaloilla vetäen.
Hyvin helposti veto "vuotaa" selkään ja sitä myötä selkä menee etukumaraan. Haverimahdollisuus.
Tapahtuu tosin "kovilla naamoillakin" mutta hallitusti, ilman haaveria.
Viimeeksi alassaatto. Jaloilla laskien, selän asento säilyttäen.
Yleensä ei katsota hyvällä jos pudottaa vapaasti vetokorkeudelta ja äkillinen jännityksen löysäyskin saattaa aiheuttaa harmia joten saatto oikeassa asennossa ainakin polvikorkeuteen.
Pahimmat välilevytyrät olen nähnyt yleisurheilijoilla jotka ovat ottaneet takakyykkyä maksimipainoilla tarkoituksena takana olevan penkin kosketuksesta lähteä nousuun mutta ovat, ilman varmistusta istahtaneet tömäyttäen.
Vaarallinen? Aloitin yli 60:nä pari kuukautta sitten. Leikattu polvi rajoittaa liikkuvuutta ja heikkoihin jalkoihini olen, vetoasennon vuoksi, joutunut kiinnittämään huomiota.
Ei minun 180kg:a voi verrata "oikeaan" maastavetoon mutta lähtökohdistani ( ikä/kunto ) johtuen olen joutunut paneutumaan asiaan.
Tavoitteeni on kuntouttaa polveni ja pitää selkäni kunnossa.
Tuli sellainen "konsultinomainen" olo = väittää tietävänsä pystymättä itse tekemään.
... tuo penkin käyttö perseen alla takakyykyssä on kyllä yksi nostohommien ehdottomin "ei ei".
Joko spottaajat, tai TANKOON kohdistuva varmistus ovat ainoa tapa pitää kroppa ehjänä.
Sanoohan sen jo maalaisjärkikin, etteivät paikat kestä mitään äkkinäistä impaktia, jos takana on kropan oma paino + lisäksi esim 200% kropan painosta .
tekniikka on surkea miltei joka liikkeessä.
sitten syytetään liikettä, kun ei osata tehdä jotain oikein. salilla näitä näkee melkein joka kerta ja jos jostain huomautetaan, niin luullaan vittuiluksi.
mitenkähän tohon maasta vetoon suhtautuis
treeni muotona helvetin hyvä, mutt suhteellisen
keveillä painoilla.
itse en suosittele kenellekkään alkaa kovia vetoja tekemään siinä saattaa käydä huonosti ja
käykin jossakin välissä.
nostan hattua niille jotka tosissaan vetävät niitä rautoja pers suoli pitkänä vaatii todella
paljon.
suosittelen treenimuotona mutt en missään tapauksessa maksimaalisia vetoja.
tekniikka kuntoon ensin saattaa pienilläki painoilla saada selän tosi paskaan kuntoon..
Sopii hyvin "vanhallekin (60 )" ukolle.
Vedän "normaaliotteella" = rinnalleveto-ote, en koivet levällään.
Kokeilin mutta leikattu polvi ei tykkää eikä selkä ole yhtä paljon mukana kuin "normaalitekniikalla".
Eikä hyödytä lutkutella leikkipainoilla!
Kuormitus tietenkin suhteessa yksilön voimatasoon.
meikäläisellä, puoli-invalidilla, maksimi on parin kuukauden jälkeen 180kg.
Sarjoja lähden lämmittelyn jälkeen vetämään 100:n pinnasta.