Ehkäpä elämä onkin vain sitä miltä tuntuu
Katselin kuviasi taivaankannen kirjoista kerran
sä olit hiljaa, hymyilit
tuijotin kultalangoin kirjailtuja kuvia kauan
sä olit hiljaa, hymyilit
kun rajut räjähdykset rikkoivat maan raihnaisen rauhan
sä olit hiljaa, hymyilit
ehkäpä elämä onkin vain sitä miltä tuntuu
syvällä silmissäs timantit kavalasti hehkuu
kauneuden hetkellä haihtuu
ehkäpä elämä onkin vain sitä miltä tuntuu
veisasin liian kauan kaikille sun kauneinta virttäs
sä olit hiljaa, lähdit pois
kun rannat räjähtivät riekaleiksi, kauneinta virttäs
sä olit hiljaa, lähdit pois
katselin kuviasi taivaankannen kirjoista jälleen
sä olit hiljaa, lähdit pois
ehkäpä elämä onkin vain sitä miltä tuntuu
väsynyt todellisuus hiljaa ohitsemme ontuu
kauneuden koitteessa haihtuu
ehkäpä elämä onkin vain sitä, miltä tuntuu -
Tämä kappale kertoo niin minusta. Ehkä vähän liikaakin..
Katselin kuviasi taivaankannen kirjoista kerran
sä olit hiljaa, hymyilit
tuijotin kultalangoin kirjailtuja kuvia kauan
sä olit hiljaa, hymyilit
kun rajut räjähdykset rikkoivat maan raihnaisen rauhan
sä olit hiljaa, hymyilit
ehkäpä elämä onkin vain sitä miltä tuntuu
syvällä silmissäs timantit kavalasti hehkuu
kauneuden hetkellä haihtuu
ehkäpä elämä onkin vain sitä miltä tuntuu
veisasin liian kauan kaikille sun kauneinta virttäs
sä olit hiljaa, lähdit pois
kun rannat räjähtivät riekaleiksi, kauneinta virttäs
sä olit hiljaa, lähdit pois
katselin kuviasi taivaankannen kirjoista jälleen
sä olit hiljaa, lähdit pois
ehkäpä elämä onkin vain sitä miltä tuntuu
väsynyt todellisuus hiljaa ohitsemme ontuu
kauneuden koitteessa haihtuu
ehkäpä elämä onkin vain sitä, miltä tuntuu -
Tämä kappale kertoo niin minusta. Ehkä vähän liikaakin..
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mikä on semmoinen kappale Ismon koko tuotannosta, joka koskettaa/kertoo eniten sinusta/sinua itseäsi, sisimpääsi? Vastatkaa, ja miettikää samalla, mitä se elämä tosiasiassa on. Jos et osaa valita yhtä, enemmänkin voi laittaa.
Ismoa lainaten:
''Ehkäpä elämä onkin vain sitä miltä tuntuu''
Se on juuri sitä. Sitä miltä tuntuu.
No tässä varmaankin multa sellanen itseään koskettava biisi:
Paskiainen
''Kun kenkä puristaa
niin kulje avojaloin
anna mulle kenkäsi
kun kurkkua kuristaa
niin katkaise kaulasi
pitelen kyllä päätäsi
iso käsi paskiaiselle kun tuli hätiin
tätiin eikä setään luota ketään
iso käsi paskiaiselle kun avun toi
ohiiohoi-ohiiohei
oh, what a happy day
anna heti kaikki mulle nyt
niin yllätyt
kun oot niin onnellinen
anna heti kaikki mulle nyt
niin iloisesti yllätyt
kun kama ahdistaa
niin turvaudu ystävään
jätä mulle tavarasi
kun sydän täytyy tahdistaa
niin luota tähän jätkään
hoitelen rakkaimpasi
iso käsi paskiaiselle kun tuli hätiin
tätiin eikä setään luota ketään
iso käsi paskiaiselle kun avun toi
ohiiohoi-ohiiohei
oh, what a happy day
anna heti kaikki mulle nyt
niin yllätyt
kun oot niin onnellinen
anna heti kaikki mulle nyt
niin iloisesti yllätyt
mä olen sijainen
paskiainen''
Kun funtsin tätä balettia mitä elämäksikin kutsutaan, niin ehkäpä "syöksylaskijoita kaikki tyynni" on ympyrän alkupiste (kun pääsi putkahtaa kohdusta ulos jne), matkan varrella vaanin sua, ja vaikka toisinaan iskee pelko, vituttaa aamusta iltaan ja rakkauskin raatelee, niin kuitenkin poimin muoviruusuja omenapuista ja ollaan hiljaa sylityksin kaksin. Olenko säkenöivästä voimasta elävä ihminen vai kulkurin iltakaljaa kittaava unelmien virtuoosi jonka elämä on pelkkää popmusiikkia.
Yht'äkkiä sitä huomaa kuinka laulut karkaa, lapset jäävät likaisina laulamaan. Ja ennen pitkää alkaa miettiä, olenko valmis kun on aika kuolla.
Paljon siis mahtuu tuon alkupisteen ja loppupisteen välille fiiliksiä, hyviä ja vähemmän hyviä, täyttä elämää siis.
Eli mulle ainakin on mahdotonta nimetä yhtä biisiä joka eniten koskettais minua. Onneksi Ismon tuotanto on käsittämättömän kirjava ja laaja, löytyy mahtavia biisejä koko matkalle.
Nimittäin biisi nimeltään Masentunut ameeba.
Koskettava teksti rujoudessaan ja karu tunnelma taustakuoroineen kaikkineen. Ismon syvä tulkinta.
''Elämä on kidutusta. Ikävää ja kovin synkkää.''
Vaikka tämä pyyntö on aika henkilökohtainen, pystyn yhden kappaleen rustaamaan tähän:
KULLANKAIVAJAT
Miehet etsii kultahippusia
löytäessään menee pizzeriaan
ottaa tuopin, ottaa ehkä toisen
vaimollekin tarjoo samanmoisen
miehet etsii kultahippusia
jos ei löydä menee pizzeriaan
tempoo tuopin, tempoo vielä toisen
vaimo ei saa koska se jo joi sen
kullankaivajat
rouva tahtoo huulen läpi kultaa
sillon vielä silmissänsä tulta
herra päättää ottaa pikku riskin
hoitaa hieman roinaa alta tiskin
kullankaivajat
myös nuori mielii jalometallia
tahtoo tatskaan lisää detaljia
vauhti kiihtyy, meno on jo hurjaa
kaikki nauttii, kellään ei oo kurjaa
kullankaivajat
mut silloin kuuluu hautuumaalta kummaa kolinaa
nurmen pinta murtuu, arkun kansi aukeaa
turpa kiinni toverit – täällä nukutaan
mä olen vähän rikki, jutellaan kun tavataan
siellä missä unelmat on totta
kultalautaselta kun vaan ottaa
kaiken saa, mut eihän se nyt riitä
mahtavaa, mut lisää ja se siitä
miehet naiset kielet vöitten alla
hihkuvat kun pohjaan painuu talla
valvovat ja sekoavat päästään
hulluudelta heitä ei voi säästää
kullankaivajat
saa vettä myllyyn viljan asemasta
kullankaivajien sata lasta
kaikki kyttää nälissänsä muita
syövät roskat kaluavat luita
kullankaivajat
mut silloin kuuluu sairaalasta ääni viiltävä
lapsi kiljuu kauhuissansa, silmät kiiltävät
jostain löytyy syli, rääpäle pian rauhoittuu
vanhan naisen kasvot rintaa vasten painautuu.
Paljon mahtavia biisejä, Ismo on guru. Tällä tiellä kosketti eniten sinkkuaikoina, nyt ehkä elämäntilanteen muututtua Kaksin.
Raumanmeren Juhannus 2004-versio on riipaiseva!
Löytyy dvd:ltä. Tuttua tuskaa!!!!!!
Kun rakkaus on rikki
Kun takki on tyhjä, reikiä täynnä
sielu on paljas, palelee
kun päivä on rikki, sirpaleina
yöllä mieli murenee
Silloin löydän luoksesi
kalman kaunis neito
silloin löydän luoksesi sun
Kun leikki on loppu, hyrrä ei pyöri
pallo on puhki, palelee
Kun rakkaus on rikki, pilkkakirveet
kalahtavat kaulaani, lävistävät sydämeni
kohtalo huutaa
Olen ollut liian töykeä
kullankaivajia kohtaan
Kun rakkaus on rikki,
kun rakkaus on rikki
Kun rakkaus on rikki ei mikään toimi
vain tuuli poimii hedelmiä
Kun rakkaus on rikki ei mikään toimi
ei märkä loimi lämmitä
Kun rakkaus on rikki ei mikään toimi
vain tuuli poimii hedelmiä
Kun rakkaus on rikki ei mikään toimi
ei kyyneleistä kudottu loimi lämmitä
On lompakko täynnä ja almanakka
ja lämmintä kättä satelee
mut sielu on puhki, reikiä täynnä
auringonlaskut palelee
Kun rakkaus on rikki, pilkkakirveet
kalahtavat kaulaani, lävistävät sydämeni
kohtalo huutaa
Olen ollut liian töykeä
kullankaivajia kohtaan
Kun rakkaus on rikki,
kun rakkaus on rikki
Kun rakkaus on rikki, ei mikään toimi
vain tuuli poimii hedelmiä
Kun rakkaus on rikki, ei mikään toimi
ei märkä loimi lämmitä
Kun rakkaus on rikki, ei mikään toimi
vain tuuli poimii hedelmiä
Kun rakkaus on rikki ei mikään toimi
ei märkä loimi lämmitä
Kun rakkaus on rikki, ei mikään toimi
vain tuuli poimii hedelmiä
Kun rakkaus on rikki, ei mikään toimi
ei kyyneleistä kudottu loimi lämmitä
Kun rakkaus on rikki,
kun rakkaus on rikki
mikään ei toimi
kun rakkaus on rikki,
kun rakkaus on rikki,
kun rakkaus on rikki...
Netistä nappamani sanat eivät olleetkaan ihan oikein:
"kohtalo huutaa" on väärin... Pitää olla "kohtalo hohtaa".