RitariO kirjoittaa tuolla alapuolella siitä "miten aidosti tullaan uskoon". Siitäpä herää kysymys että voiko "epäaidosti" tulla uskoon? Mitä tuo voi tarkoittaa ja pysyykö uskossaan sekä aidosti että "epäaidosti" uskoon tulleet?
Voiko "epäaidosti" tulla uskoon?
Kyssäri
13501
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
-käännynnäiseksikin joka ei ole todellisesti vielä kokenut Jumalan Voimaa ja uudestisyntymistä,-voi omaksua ns. kaanaan kielen ja uskovan tavat mutta sisimmässä ei asu Jeesus eikä Jumalan Pyhä Henki !
-tällainen on valitettavaa ja johtuu usein siitä että ao. henkilö ei ole todellisessa etsikon ajassa vaan on vain tehnyt ratkaisun Jumalan puoleen ilman synnintuntoa ja herätystä Jumalan puolelta jne..
-No ei tässäkään silti ole hätää sillä Herra näkee jokaisen sisimpään ja tietää kyllä jos kääntymyksen halu Herran puoleen on aito ja varmasti se aitokin uskoon tuleminen sitten tapahtuu aikanansa kun sen aika on !
Muistan erään saarnamiehen joka puheessaan viittasi että toiset lyöttäytyy mukaan.
Olisko se sitten lyöttäytyminen sitä epäaitoa uskoon tuloa.
Syylisyyden pakottamana moni menee hakemaan apua seurakunnista, että jksaisivat kantaa kuormansa.
Oma kokemus on siitä, menin seurakuntaan vain päästäkseni syyllisyys kuormasta.
Onnistuminen huono, kasvoin lakihenkiseksi uskovaksi.
En kestänyt siinä uskossa, mahdottomuus kestääkkään kun nyt ajattelen.
Epäonnistuneet uskossaan saavat sitten onnistuneilta, tiedätte kyllä mitä eivät ainakaan koskaan myötätuntoa.
Voisiko "epäaidossa" uskossa olla esim. helluntailaisperheen lapsi joka ei itse henk.koht. ole tullut uskoon mutta pyörii porukan liepeillä luullen olevansa sisäpiirissä?
Koska tiedän tapauksia paljon.
Lapsena ovat uskoon tulleet käyneet kasteella mutta sitten epäonnistuneet.
Samasta perheestä on näin käynyt useallekin lapselle sitten aikuistuttuaan.
palstalla oli kerran tieto, että ns. uudestikasteen saaneista uskovista yli puolet luopuu kokonaan uskostaan
pystyy mittaamaan?
Eiköhän jätetä se jumalalle.
Yli puolet voi jättää hellariyhteisöt, mutta se ei kuitenkaan ole sama kuin luopumus.
Tuo luopumus olisi aika karkeaa tuomiota ja todellista Jumalan aseman ottamista omiin käsiin.
Siksi pyytäisin olemaan tarkkana noissa termien käytössä.
T AP
luulouskovista.
Saako lankeileva ihminen varmuutta pelastuksesta?
epävarma. Lankeilevan uskovan pelastusvarmuus on vähän kiikun kaakun. Mutta niin on monen muunkin uskovan. Uskomme ja vaelluksemme perusteella meidät kaikki varmaan hylättäisiin. Mutta Jeesushan sanoo "Sitä joka minun luokseni tulee minä en heitä luotani pois".
"lainasiko" joku nicciäsi?
-vaikka olen langennut monenlaiseen syntiin ns, puhtaidenuskonvuosien jälkeen, koen varmasti olevani Jumalan lapsi ilman pienintäkään epäilystä eikä kompuroimiseni aikanakaan ole Herra Henkeänsä poies ottanut,-Jumala on Armollisempi kuin uskovat antavat ymmärtää ja haluavat aina olla heikompaa nokkimassa kuin kanat mistäkin asiasta ,tehdä tilejä,mintuista ja tilleistä jne,-jauhamassa aina jotakin ja ruotimassa kuin kalaa ,pöydällä..niin se vain on !
-Usko sinäkin vain Jeesuksen päälle ja että Hänen sovintoveressään on sinunkin kaikki syntisi kuitatti niin saat rauhan ja pelastusvarmuuden eläkä menneitä enää, kaivele !
Joku saa, toinen ei.
Voi, eiväthän muuten helluntailaiset evankelioisi luterilaisia. Vauva-kasteessa ei synny uutta elämää, sen vuoksi useimmat luterilaiset ovat helluntailaisten evankelistojen silmissä täysin uskottomia ihmisiä, vaikka onhan luterilaistenkin joukoissa muutamia harvoja uskovia.