http://www.kareliaforum.net/forum/Forum3/HTML/001605.html
Tämä "Nimierkin Suomea syyllistävä lista" näyttää saavan siellä täydennystä:
1940
12.3.- Suomen ja Neuvostoliiton välisen talvisodan päättävä Moskovan rauhansopimus allekirjoitetaan.
21.3.- Molotov torjuu Ruotsin, Norjan ja Suomen välisen puolustusliiton.
9.4.- Saksa miehittää Tanskan ja nousee maihin Norjassa.
10.5.- Saksa aloittaa suurhyökkäyksen länteen.
2.6.- Neuvostoliitto vaatii Suomelta kaikkien suomalaisten Karjalasta ja Hankoniemeltä pois siirrettyjen valtiollisten ja yksityisten laitosten palauttamista Nl:lle .
14.6.- Neuvostoliitto ampuu alas säännöllisellä reittilennolla Tallinnasta Helsinkiin olleen matkustajakone Kalevan. Viron miehitys alkaa.
17.6.- Neuvostojoukot olivat miehittäneet kaikki Baltian maat.
23.6.- Neuvostoliitto vaatii Suomelta Petsamon nikkelikaivoksen toimiluvan siirtämistä Nl:lle.
27.6.- Neuvostoliitto vaatii Ahvenanmaan demilitarisoimista tai varustamista yhdessä Nl:n kanssa.
28.6.- Neuvostoliitto miehittää Molotov-Ribbentrop sopimukseen kuulumattoman Pohjois-Bukovinan
Heinäkuu -40: Saksan suunnitelma Petsamon valtaamiseksi (Rentier), jos Suomen ja Neuvostoliiton välillä syttyy sota
8.7. - Saksa sopii Ruotsin kanssa joukkojen kauttakulusta Norjaan
8.7.- Neuvostoliitto vaatii Suomelta Moskovan rauhansopimukseen kuulumattoman joukkojen kauttakulkuoikeuden rajalta Hankoniemelle.
29.-31.7.- Hitler käynnistää hyökkäyssuunnittelun Neuvostoliittoon
(lisäys: Hitler aloitti vastatoimenpiteiden [=Barbarossa] suunnittelun Nl:n suorittaman Pohjois-Bukovinan miehityksen jälkeen. [Aleksander Orlov])
1.8.- Molotov ilmoittaa puheessaan, että on odotettavissa uusia aluevaltauksia.
18.8.- Saksa ehdottaa Suomelle saksalaisjoukkojen kauttakulkusopimusta ja asetoimituksia.
Elokuu -40: Nl:n Hangon sotilastukikohdan komentaja Belousov laatii suunnitelman, jossa Hangon tukikohdan ensimmäinen tehtävä on luoda puna-armeijalle lähtöalue hyökkäykselle Suomeen.
Elokuu -40: Operaation Barbarossan ensimmäinen versio valmistuu (kenraali Marcks).
Syyskuu 40:
6.9. - Suomi antaa neuvostoliittolaisille kauttakulkuoikeuden maitse Hankoon.
10.9.- Neuvostoliitto laatii Ahvenanmaan valtaussuunnitelman.
12.9.- Kauttakulkusopimuksen tekninen pöytäkirja allekirjoitetaan.
18.9.- Neuvostoliiton strategiset hyökkäyssuunnitelmat uusitaan. Uusitun suunnitelman mukaisesti päävoimat tullaan keskittämään Brest-Litovskin suunnalle.
21.9.- Ensimmäiset Saksan kauttakulkujoukot saapuvat Vaasaan.
22.9.- Teknillinen sopimus vahvistetaan valtioiden väliseksi kauttakulkusopimukseksi.
23.9.- Kauttakulkusopimuksesta tiedotetaan Neuvostoliiton, Englannin ja Ruotsin lähettiläille.
26.9. Saksan asetoimitukset Suomeen alkavat.
Syyskuussa Suomi aloittaa neuvottelut yhteisestä puolustusliitosta Ruotsin kanssa.
11.11. - Suomi ja Neuvostoliitto sopivat Ahvenanmaan demilitarisoinnista.
12.-13.11.- Molotov palauttaa Berliinissä Hitlerin mieleen hyökkäämättömyyssopimuksen etupiirijaon. Molotov vaatii oikeutta valloittaa Suomi. Hitlerin kanta on jyrkän kielteinen.
21.11.- Uusi laajennettu kauttakulkusopimus allekirjoitetaan.
25.11.- Molotov ilmoittaa Moskovasta Hitlerille, että Neuvostoliitto ei luovu vaatimuksistaan.
27.11.- Neuvostoliitossa valmistuu suunnitelmakartta, johon on kuvattu joukkojen ryhmitys ja hyökkäyssuunnat Suomen miehittämiseksi.
Joulukuu -40 - Barbarossasuunnitelman seuraava versio (no.2) valmistuu (kenraali Halder).
6.12.- Nl esittää uhkavaatimuksen, joka johtaa Ruotsin kanssa suunnitellun puolustusliiton kariutumiseen.
18.12.- Hitler allekirjoittaa Operaatio Barbarossan eli hyökkäyksen Neuvostoliittoon (versio n :o 3 suunnitelmasta, "johtajan ohje n :o 21"). Sen mukaan saksalaiset hyökkäävät Pohjois-Suomen läpi Neuvostoliittoon. Suomen rooli on sitoa neuvostojoukkoja hyökkäämällä Lapin molemmin puolin ja Hankoon.
Täsmennys: Ensimmäinen kappale Hitlerin Ohjeesta nro 21: ”On otaksuttavissa, että Romania ja Suomi tulevat osallistumaan sotaan Neuvosto-Venäjää vastaan; ne tulevat asettamaan käytettäväksi joukkoja maarintamamme kummallakin siivellä.(Ziemke)
19.12.- Risto Ryti valitaan presidentiksi.
(Lisäys: Neuvostoliitto ilmoittaa, että se vastustaa vakavasti Tannerin, Kivimäen, Mannerheimin tai Svinhufvudin valintaa presidentiksi)
Vuodenvaihde 40/41: Neuvostoliitto sanoo irti kaikki Suomen kanssa tehdyt kauppasopimukset syyttäen Suomea siitä, ettei se ole täyttänyt Moskovan rauhansopimuksen velvoitteita.
1941
Tammikuun puolivälissä Nl:n apulaisulkoministeri Vyšinski ilmoittaa Paasikivelle Moskovassa neuvostohallituksen kärsivällisyyden Petsamo-kiistassa olevan lopussa ja vaatii vastausta 23.1. mennessä.
18.1. - Neuvostoliiton radiossa aloitetaan sanalliset hyökkäykset Suomea vastaan.
30.-31.1- Saksan ja Suomen edustajat keskustelevat sotilaallisesta yhteistyöstä.
13.2.- Hitler luopuu maihinnoususta Englantiin.
14.-18.2- Saksalaiset sotilashenkilöt tutustuvat Suomen puolustukseen.
Neuvottelut Petsamosta ajautuvat umpikujaan, ja helmikuussa Paasikivi ehdottaa Petsamon luovuttamista Nl:lle muita alueita vastaan. Mannerheim torjuu ehdotuksen
9.3.- Saksa tekee aloitteen suomalaisen SS-osaston perustamisesta. Värväys aloitetaan huhtikuussa.
Maaliskuun lopulla Saksa ilmoittaa, että Suomi ei ole vaarassa, vaikka neuvottelut nikkelistä katkeavat.
21.4. - Helsingissä aloitetaan vapaaehtoisen SS-joukkon värväys suomalaisista.
30.4.- Hitler päättää Operaatio Barbarossan aloitusajaksi 22.6.1941.
5.5. - Saksan ulkoministeriön Ludwig Weissauer kertoo Suomen johdolle, että hyökkäys Neuvostoliittoon alkaa aikaisintaan keväällä 1942. Suomen johdosta tätä tietoa välitetään eteenpäin ruotsalaisille ja briteille.
14.5.- Nl:n pääesikunnan ohjeet täydennettynä 15.5. hyväksytystä suunnitelmasta poimituilla täydennyksillä hyökkäyssuunnitelman operatiivista toimeenpanoa varten jaetaan läntisille sotilaspiireille ml. Leningrad ja Baltia.
20.5. - Saksan lähettiläs Schnurre saapuu presidentti Rytin luokse ja ilmoitti Saksan ja Neuvostoliiton välien kiristyneen, sodan olevan mahdollinen ja myös Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen voisi olla mahdollinen. Tämän jälkeen hän ilmoitti Hitlerin pyytäneen Suomesta joitain esikuntaupseereita Saksaan keskustelemaan, miten sotilaallisia toimenpiteitä voitaisiin koordinoida tälläisissä tapauksissa
25.5- Saksan ja Suomen sotilaallista yhteistyötä suunnitellaan Salzburgissa yleisellä tasolla. Lisäys: Alkupuheessaan Saksan valtuuskuntaa johtanut Alfred Jodl sanoo edessä olevan hyökkäyksen Neuvostoliiton kimppuun olevan ehkäisyhyökkäys, joka johtuu Neuvostoliiton provokoimattomasta joukkojen keskityksestä Saksan vastaiselle rajalle, vaikka maiden välillä on voimassa ystävyyssopimus.
Lisäys: Alkupuheessaan Suomen valtuuskuntaa johtanut ylesiesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Erik Heinrichs totesi, että neuvotteluissa päädyttäviin toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä vasta kun Suomen poliittinen johto olisi hyväksynyt neuvottelutulokset. Suomalaiset halusivat perustuslain tasavallan presidentille asettamiin velvotteisiin viitaten, että Suomi ei joutuisi aloittamaan sotilaallisia toimia Neuvostoliittoa vastaan eikä vihollisuuksia aloitettaisi Suomen alueelta. Ajatus hyökkäämisestä oli uusi. Suomi pitikin hyvänä, että saksalaisten operaatio alkaisi aikaisemmin ja toivoi sen provosoivan Neuvostoliiton hyökkäämään ensin. Suomi 85 – Itsenäisyyden puolustajat; Sodan kartat, s.112
25.-30.5.- Nl:n operaatiosuunnitelmien toimeenpano alkaa. Suomen rajoilla olevien neuvostojoukkojen määrä nousee 21 divisioonaan.
28.5- Heinrichsin johtama sotilasvaltuuskunta palaa neuvotteluista ja esittelee neuvottelujen tulokset Mannerheimille ja Rytille.
31.5. - Suomesta annetaan vastaus lähettiläs Schnurren diplomaattisiin kysymyksiin. Vahvistetun sotakabinetin istunnossa Rytin luona 30.5 oli päätetty suostua sotilaalliseen yhteistyöhön, jos Saksa takaa Suomen itsenäisyyden vaikka sotaa sen ja Neuvostoliiton välille ei syttyisikään. Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen olisi oltava 'casus belli' myös Saksalle. Tämän lisäksi esitettiin toivomuksia Suomen valtion rajoista, elintarvikehuollosta ja eräistä, lähinnä Petsamoon liittyvistä, kauppateknisistä kysymyksistä
2.-6.6- Saksan ja Suomen sotilaallista yhteistyötä suunnitellaan Helsingissä ja Kielissä käytännön tasolla, asialistalla ovat Saksan joukkojen keskitykset Suomeen, lentokenttien luovutus Saksalle, lentotoiminta, laivastotoiminta, Suomen liikekannallepanon ajankohta, yms.
7.-21.6- Saksalaisia joukkoja saapuu Suomeen laivoilla ja Pohjois-Norjasta maitse. Pitkän yhdentymisprosessin tuloksena Luftwaffen lupa käyttää suomalaisia lentokenttiä: Malmi 9.6., Vaasa 10.6., Rovaniemi 18.6, Utti 19.6., Kemijärvi 23.6.
10.6.- Suomen rauhanajan joukot saavat käskyn siirtyä sotavahvuuteen.
14.6.- Sotilasneuvottelujen tulokset hyväksytään tasavallan presidentin ja hallituksen kokouksessa.
Lisäys: Suomi hyväksyy sotasuunnitelmat sillä ehdolla, että Nl ja Saksa eivät pääse sovintoratkaisuun. Osapuolten päätyessä sovintoon, Suomi haluaa vakuutuksen itsenäisyydestään mikäli mahdollista vuoden 1939 rajoilla, ja taloudellista tukea.
15.6.- Heinrichs ilmoittaa valtioneuvoston päätöksestä Suomen mukana olosta Barbarossassa Saksalaisille.
Lisäys: Tätä ennen Suomi haluaa vielä varmistuksen siitä, että mikäli sovintoratkaisu syntyy, sen 14.6. pyytämä vakuutus on voimassa.
15.6.- Perustetaan yhteisesikunta suomalais-saksalaisille joukoille.
15.6.- Pohjois-Suomen suomalaiset joukot alistetaan Saksan sodanjohdolle siellä.
15.6.- Pohjois-Suomen joukot kutsutaan "ylimääräisiin harjoituksiin"
15.6.- Merivoimat saavat käskyn siirtyä sodanuhka-kokoonpanoon
15.6. - Zhukov ehdottaa ennaltaehkäisevän hyökkäyksen välitöntä aloittamista Saksan hyökkäysvalmisteluja vastaan. Stalin kuitenkin katsoi, ettei puna-armeija ollut mitenkään valmis hyökkäykseen.
16.6.- Presidentin määräyksestä Kajaaniin kokoontunut työryhmä alkaa suunnitella tulevassa sodassa vallattavan Itä-Karjalan miehityshallintoa
16.6.- Saksan Norjan Armeijan Esikunta antaa kirjallisen suunnitteluohjeen hyökkäyksestä itselleen alistetulle Suomen Kolmannelle Armeijakunnalle (III AK).
17.6.- Hitlerin lopullinen käsky Barbarossan aloittamisesta.
17.6.- Suomen yleisesikunnan käsky yleisestä liikekannallepanosta.
17.6- Kaksi saksalaista miinalaivaryhmää saapuu Suomen vesille ja piiloutuu saaristoon.
17.6- Päiväkäskyssä Rovaniemen päämajassa: "ilmatiedustelu Venäjän alueella on sallittua 22.6. klo 2.30 alkaen".
21.6. Puolenpäivän aikaan Suomi saa lopulta virallisesti tietää, että sota tulee syttymään 22.6.
21.6- Leningradiin matkalla oleva saksalainen pommitusrykmentti saapuu Suomen ilmatilaan, lentää Etelä-Suomen halki Laatokan pohjoispuolelle ja sieltä Laatokkaa pitkin etelään pudottaen miinoja Kronstadtin laivatotukikohdan alueelle noin klo 3. seuraavana aamuna ja jatkaa matkaansa Suomeen ja Uttin kentälle, missä ne tankkaavat ja jatkavat matkaansa kotikentälleen Itä-Preussiin.
21.6- Saksalaiset miinalaivaryhmät lähtevät Suomen saaristosta illalla laskemaan operaatiosuunnitelmansa mukaisia offensiivisia miinoitteita Suomenlahdelle ja Viron rannikolle. Samoihin aikoihin liikkeelle lähtevät myös Suomen kolme sukellusvenettä aikeinaan laskea miinoja Viron rannikolle. Saksalaiset saavat työnsä päätökseen noin klo.3 aikoihin. Suomalaisten miinanlasku alkaa klo 22.6. klo 7.38. Neuvostoliittolaiset lentoveneet huomaavat miinansa jo laskeneet saksalaiset miinalaivat ja avaavat tulen niitä kohti. Suomalaisia sukellusveneitä ei havaita.
22.6. Klo 6.05 Nl aloittaa tulituksen Suomen rajan yli suomalaisiin kohteisiin.
22.6- Toinen saksalainen, Suomenlahdelta lentänyt lentorykmentti pudottaa miinoja Kronstadiin ja matkaa Uttiin välilaskuun, mukana suomalainen ilmavoimien yhteysupseeri oppaana.
22.6- Saksan Vuor.AK miehittää Petsamon Norjasta käsin alkaen klo 2.30.
22.6- Suomi aloittaa operaatio Kilpapurjehduksen, eli demilitarisoidun Ahvenanmaan miehityksen.
22.6- Suomen 17. päivänä liikekannalle pannut joukot ovat keskitysalueillaan.
22.6.- Saksa hyökkäys Neuvostoliittoon alkaa noin klo 02.30. Suomi ilmoittaa olevansa puolueeton
22-23.6.- Saksalaiset pommikoneet pommittavat Suomen kautta lentäen Neuvostoliittoa, miinoittavat Kronstadtin-Leningradin edustaa, sekä pommittavat Hankoniemeä.
22.6- Hitler pitää radiopuheen jossa ilmoittaa suomalaisten puolustavan aluettaan yhdessä (im Bunde) saksalaisten kanssa.
22.6. - Muutamaman tunnin kuluttua edellä mainittujen tapausten jälkeen Suomen tiedustelupalvelu totesi, että Neuvostoliiton päämaja Stavka oli antanut käskyn lopettaa sotatoimet Suomea vastaan. (Laurla)
22.6- Suomalainen kaukopartio lähetetään saksalaisilla vesitasoilla Oulujärveltä tuohoamaan Vienan kanavan sulkuja.
23.6.- Stalinin kanavaa aiotaan pommittaa Malmin lentokentältä käsin. Huonon sään johdosta lento peruutetaan ja jo ilmassa olevat koneet pudottavat pommit Hankoon.
24.6. - Suomalaiset antavat Saksan ilmavoimille virallisen luvan aloittaa hyökkäystoiminta Suomen alueelta Neuvostoliittoa vastaan 25.6 alkaen (ilman sodan julistusta)
24.6. - Merivoimien komentaja antaa käskyn upottaa aluevesillä tavattavat vieraat sukellusveneet.
25.6.- Neuvostoliiton koneet aloittavat suurpommituksen Suomen alueelle ilman sodan julistusta.
25.6.- Pääministeri Jukka Rangell toteaa Suomen joutuneen jälleen sotaan: "Neuvostoliitto on uudistanut hyökkäyksen, jolla se yritti kukistaa Suomen kansan vastustusvoiman talvisodassamme 1939-1940."
26.6.- Ryti ilmoittaa radiossa sodan syttyneen, koska 25. kesäkuuta Puna-armeijan ilmavoimat pommittivat Helsinkiä, Turkua ja Porvoota, niin pääministeri Rangell toteaa radiossa, että tuosta syystä Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa.
29.6.- Saksalaiset hyökkäävät Suomesta Murmanskin ja Salla-Kantalahden suuntaan
1.7. Norjan vuoristoarmeijakuntaa täydentävä suomalainen III AK aloittaa suunnitelmien mukaisesti suomalaisten vastahyökkäyksen saksalaisten joukkojen mukana Kuusamon-Suomussalmen suunnalla.
10.7 Suomalaisten päähyökkäys alkaa ja etenee seuraavasti: 7.8. Kiestinki, 29.8. Viipuri, 1.-2.9. Kannaksen vanha raja, 7.-15.9. Syväri, 11.9. Rukajärvi, 1.10. Petroskoi (Äänislinna), 4.12. Hanko, 6.12. Karhumäki, 9.12. Poventsa, minkä jälkeen siirrytään asemasotaan.
Tämä "Nimierkin Suomea syyllistävä lista" näyttää saavan siellä täydennystä:
1940
12.3.- Suomen ja Neuvostoliiton välisen talvisodan päättävä Moskovan rauhansopimus allekirjoitetaan.
21.3.- Molotov torjuu Ruotsin, Norjan ja Suomen välisen puolustusliiton.
9.4.- Saksa miehittää Tanskan ja nousee maihin Norjassa.
10.5.- Saksa aloittaa suurhyökkäyksen länteen.
2.6.- Neuvostoliitto vaatii Suomelta kaikkien suomalaisten Karjalasta ja Hankoniemeltä pois siirrettyjen valtiollisten ja yksityisten laitosten palauttamista Nl:lle .
14.6.- Neuvostoliitto ampuu alas säännöllisellä reittilennolla Tallinnasta Helsinkiin olleen matkustajakone Kalevan. Viron miehitys alkaa.
17.6.- Neuvostojoukot olivat miehittäneet kaikki Baltian maat.
23.6.- Neuvostoliitto vaatii Suomelta Petsamon nikkelikaivoksen toimiluvan siirtämistä Nl:lle.
27.6.- Neuvostoliitto vaatii Ahvenanmaan demilitarisoimista tai varustamista yhdessä Nl:n kanssa.
28.6.- Neuvostoliitto miehittää Molotov-Ribbentrop sopimukseen kuulumattoman Pohjois-Bukovinan
Heinäkuu -40: Saksan suunnitelma Petsamon valtaamiseksi (Rentier), jos Suomen ja Neuvostoliiton välillä syttyy sota
8.7. - Saksa sopii Ruotsin kanssa joukkojen kauttakulusta Norjaan
8.7.- Neuvostoliitto vaatii Suomelta Moskovan rauhansopimukseen kuulumattoman joukkojen kauttakulkuoikeuden rajalta Hankoniemelle.
29.-31.7.- Hitler käynnistää hyökkäyssuunnittelun Neuvostoliittoon
(lisäys: Hitler aloitti vastatoimenpiteiden [=Barbarossa] suunnittelun Nl:n suorittaman Pohjois-Bukovinan miehityksen jälkeen. [Aleksander Orlov])
1.8.- Molotov ilmoittaa puheessaan, että on odotettavissa uusia aluevaltauksia.
18.8.- Saksa ehdottaa Suomelle saksalaisjoukkojen kauttakulkusopimusta ja asetoimituksia.
Elokuu -40: Nl:n Hangon sotilastukikohdan komentaja Belousov laatii suunnitelman, jossa Hangon tukikohdan ensimmäinen tehtävä on luoda puna-armeijalle lähtöalue hyökkäykselle Suomeen.
Elokuu -40: Operaation Barbarossan ensimmäinen versio valmistuu (kenraali Marcks).
Syyskuu 40:
6.9. - Suomi antaa neuvostoliittolaisille kauttakulkuoikeuden maitse Hankoon.
10.9.- Neuvostoliitto laatii Ahvenanmaan valtaussuunnitelman.
12.9.- Kauttakulkusopimuksen tekninen pöytäkirja allekirjoitetaan.
18.9.- Neuvostoliiton strategiset hyökkäyssuunnitelmat uusitaan. Uusitun suunnitelman mukaisesti päävoimat tullaan keskittämään Brest-Litovskin suunnalle.
21.9.- Ensimmäiset Saksan kauttakulkujoukot saapuvat Vaasaan.
22.9.- Teknillinen sopimus vahvistetaan valtioiden väliseksi kauttakulkusopimukseksi.
23.9.- Kauttakulkusopimuksesta tiedotetaan Neuvostoliiton, Englannin ja Ruotsin lähettiläille.
26.9. Saksan asetoimitukset Suomeen alkavat.
Syyskuussa Suomi aloittaa neuvottelut yhteisestä puolustusliitosta Ruotsin kanssa.
11.11. - Suomi ja Neuvostoliitto sopivat Ahvenanmaan demilitarisoinnista.
12.-13.11.- Molotov palauttaa Berliinissä Hitlerin mieleen hyökkäämättömyyssopimuksen etupiirijaon. Molotov vaatii oikeutta valloittaa Suomi. Hitlerin kanta on jyrkän kielteinen.
21.11.- Uusi laajennettu kauttakulkusopimus allekirjoitetaan.
25.11.- Molotov ilmoittaa Moskovasta Hitlerille, että Neuvostoliitto ei luovu vaatimuksistaan.
27.11.- Neuvostoliitossa valmistuu suunnitelmakartta, johon on kuvattu joukkojen ryhmitys ja hyökkäyssuunnat Suomen miehittämiseksi.
Joulukuu -40 - Barbarossasuunnitelman seuraava versio (no.2) valmistuu (kenraali Halder).
6.12.- Nl esittää uhkavaatimuksen, joka johtaa Ruotsin kanssa suunnitellun puolustusliiton kariutumiseen.
18.12.- Hitler allekirjoittaa Operaatio Barbarossan eli hyökkäyksen Neuvostoliittoon (versio n :o 3 suunnitelmasta, "johtajan ohje n :o 21"). Sen mukaan saksalaiset hyökkäävät Pohjois-Suomen läpi Neuvostoliittoon. Suomen rooli on sitoa neuvostojoukkoja hyökkäämällä Lapin molemmin puolin ja Hankoon.
Täsmennys: Ensimmäinen kappale Hitlerin Ohjeesta nro 21: ”On otaksuttavissa, että Romania ja Suomi tulevat osallistumaan sotaan Neuvosto-Venäjää vastaan; ne tulevat asettamaan käytettäväksi joukkoja maarintamamme kummallakin siivellä.(Ziemke)
19.12.- Risto Ryti valitaan presidentiksi.
(Lisäys: Neuvostoliitto ilmoittaa, että se vastustaa vakavasti Tannerin, Kivimäen, Mannerheimin tai Svinhufvudin valintaa presidentiksi)
Vuodenvaihde 40/41: Neuvostoliitto sanoo irti kaikki Suomen kanssa tehdyt kauppasopimukset syyttäen Suomea siitä, ettei se ole täyttänyt Moskovan rauhansopimuksen velvoitteita.
1941
Tammikuun puolivälissä Nl:n apulaisulkoministeri Vyšinski ilmoittaa Paasikivelle Moskovassa neuvostohallituksen kärsivällisyyden Petsamo-kiistassa olevan lopussa ja vaatii vastausta 23.1. mennessä.
18.1. - Neuvostoliiton radiossa aloitetaan sanalliset hyökkäykset Suomea vastaan.
30.-31.1- Saksan ja Suomen edustajat keskustelevat sotilaallisesta yhteistyöstä.
13.2.- Hitler luopuu maihinnoususta Englantiin.
14.-18.2- Saksalaiset sotilashenkilöt tutustuvat Suomen puolustukseen.
Neuvottelut Petsamosta ajautuvat umpikujaan, ja helmikuussa Paasikivi ehdottaa Petsamon luovuttamista Nl:lle muita alueita vastaan. Mannerheim torjuu ehdotuksen
9.3.- Saksa tekee aloitteen suomalaisen SS-osaston perustamisesta. Värväys aloitetaan huhtikuussa.
Maaliskuun lopulla Saksa ilmoittaa, että Suomi ei ole vaarassa, vaikka neuvottelut nikkelistä katkeavat.
21.4. - Helsingissä aloitetaan vapaaehtoisen SS-joukkon värväys suomalaisista.
30.4.- Hitler päättää Operaatio Barbarossan aloitusajaksi 22.6.1941.
5.5. - Saksan ulkoministeriön Ludwig Weissauer kertoo Suomen johdolle, että hyökkäys Neuvostoliittoon alkaa aikaisintaan keväällä 1942. Suomen johdosta tätä tietoa välitetään eteenpäin ruotsalaisille ja briteille.
14.5.- Nl:n pääesikunnan ohjeet täydennettynä 15.5. hyväksytystä suunnitelmasta poimituilla täydennyksillä hyökkäyssuunnitelman operatiivista toimeenpanoa varten jaetaan läntisille sotilaspiireille ml. Leningrad ja Baltia.
20.5. - Saksan lähettiläs Schnurre saapuu presidentti Rytin luokse ja ilmoitti Saksan ja Neuvostoliiton välien kiristyneen, sodan olevan mahdollinen ja myös Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen voisi olla mahdollinen. Tämän jälkeen hän ilmoitti Hitlerin pyytäneen Suomesta joitain esikuntaupseereita Saksaan keskustelemaan, miten sotilaallisia toimenpiteitä voitaisiin koordinoida tälläisissä tapauksissa
25.5- Saksan ja Suomen sotilaallista yhteistyötä suunnitellaan Salzburgissa yleisellä tasolla. Lisäys: Alkupuheessaan Saksan valtuuskuntaa johtanut Alfred Jodl sanoo edessä olevan hyökkäyksen Neuvostoliiton kimppuun olevan ehkäisyhyökkäys, joka johtuu Neuvostoliiton provokoimattomasta joukkojen keskityksestä Saksan vastaiselle rajalle, vaikka maiden välillä on voimassa ystävyyssopimus.
Lisäys: Alkupuheessaan Suomen valtuuskuntaa johtanut ylesiesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Erik Heinrichs totesi, että neuvotteluissa päädyttäviin toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä vasta kun Suomen poliittinen johto olisi hyväksynyt neuvottelutulokset. Suomalaiset halusivat perustuslain tasavallan presidentille asettamiin velvotteisiin viitaten, että Suomi ei joutuisi aloittamaan sotilaallisia toimia Neuvostoliittoa vastaan eikä vihollisuuksia aloitettaisi Suomen alueelta. Ajatus hyökkäämisestä oli uusi. Suomi pitikin hyvänä, että saksalaisten operaatio alkaisi aikaisemmin ja toivoi sen provosoivan Neuvostoliiton hyökkäämään ensin. Suomi 85 – Itsenäisyyden puolustajat; Sodan kartat, s.112
25.-30.5.- Nl:n operaatiosuunnitelmien toimeenpano alkaa. Suomen rajoilla olevien neuvostojoukkojen määrä nousee 21 divisioonaan.
28.5- Heinrichsin johtama sotilasvaltuuskunta palaa neuvotteluista ja esittelee neuvottelujen tulokset Mannerheimille ja Rytille.
31.5. - Suomesta annetaan vastaus lähettiläs Schnurren diplomaattisiin kysymyksiin. Vahvistetun sotakabinetin istunnossa Rytin luona 30.5 oli päätetty suostua sotilaalliseen yhteistyöhön, jos Saksa takaa Suomen itsenäisyyden vaikka sotaa sen ja Neuvostoliiton välille ei syttyisikään. Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen olisi oltava 'casus belli' myös Saksalle. Tämän lisäksi esitettiin toivomuksia Suomen valtion rajoista, elintarvikehuollosta ja eräistä, lähinnä Petsamoon liittyvistä, kauppateknisistä kysymyksistä
2.-6.6- Saksan ja Suomen sotilaallista yhteistyötä suunnitellaan Helsingissä ja Kielissä käytännön tasolla, asialistalla ovat Saksan joukkojen keskitykset Suomeen, lentokenttien luovutus Saksalle, lentotoiminta, laivastotoiminta, Suomen liikekannallepanon ajankohta, yms.
7.-21.6- Saksalaisia joukkoja saapuu Suomeen laivoilla ja Pohjois-Norjasta maitse. Pitkän yhdentymisprosessin tuloksena Luftwaffen lupa käyttää suomalaisia lentokenttiä: Malmi 9.6., Vaasa 10.6., Rovaniemi 18.6, Utti 19.6., Kemijärvi 23.6.
10.6.- Suomen rauhanajan joukot saavat käskyn siirtyä sotavahvuuteen.
14.6.- Sotilasneuvottelujen tulokset hyväksytään tasavallan presidentin ja hallituksen kokouksessa.
Lisäys: Suomi hyväksyy sotasuunnitelmat sillä ehdolla, että Nl ja Saksa eivät pääse sovintoratkaisuun. Osapuolten päätyessä sovintoon, Suomi haluaa vakuutuksen itsenäisyydestään mikäli mahdollista vuoden 1939 rajoilla, ja taloudellista tukea.
15.6.- Heinrichs ilmoittaa valtioneuvoston päätöksestä Suomen mukana olosta Barbarossassa Saksalaisille.
Lisäys: Tätä ennen Suomi haluaa vielä varmistuksen siitä, että mikäli sovintoratkaisu syntyy, sen 14.6. pyytämä vakuutus on voimassa.
15.6.- Perustetaan yhteisesikunta suomalais-saksalaisille joukoille.
15.6.- Pohjois-Suomen suomalaiset joukot alistetaan Saksan sodanjohdolle siellä.
15.6.- Pohjois-Suomen joukot kutsutaan "ylimääräisiin harjoituksiin"
15.6.- Merivoimat saavat käskyn siirtyä sodanuhka-kokoonpanoon
15.6. - Zhukov ehdottaa ennaltaehkäisevän hyökkäyksen välitöntä aloittamista Saksan hyökkäysvalmisteluja vastaan. Stalin kuitenkin katsoi, ettei puna-armeija ollut mitenkään valmis hyökkäykseen.
16.6.- Presidentin määräyksestä Kajaaniin kokoontunut työryhmä alkaa suunnitella tulevassa sodassa vallattavan Itä-Karjalan miehityshallintoa
16.6.- Saksan Norjan Armeijan Esikunta antaa kirjallisen suunnitteluohjeen hyökkäyksestä itselleen alistetulle Suomen Kolmannelle Armeijakunnalle (III AK).
17.6.- Hitlerin lopullinen käsky Barbarossan aloittamisesta.
17.6.- Suomen yleisesikunnan käsky yleisestä liikekannallepanosta.
17.6- Kaksi saksalaista miinalaivaryhmää saapuu Suomen vesille ja piiloutuu saaristoon.
17.6- Päiväkäskyssä Rovaniemen päämajassa: "ilmatiedustelu Venäjän alueella on sallittua 22.6. klo 2.30 alkaen".
21.6. Puolenpäivän aikaan Suomi saa lopulta virallisesti tietää, että sota tulee syttymään 22.6.
21.6- Leningradiin matkalla oleva saksalainen pommitusrykmentti saapuu Suomen ilmatilaan, lentää Etelä-Suomen halki Laatokan pohjoispuolelle ja sieltä Laatokkaa pitkin etelään pudottaen miinoja Kronstadtin laivatotukikohdan alueelle noin klo 3. seuraavana aamuna ja jatkaa matkaansa Suomeen ja Uttin kentälle, missä ne tankkaavat ja jatkavat matkaansa kotikentälleen Itä-Preussiin.
21.6- Saksalaiset miinalaivaryhmät lähtevät Suomen saaristosta illalla laskemaan operaatiosuunnitelmansa mukaisia offensiivisia miinoitteita Suomenlahdelle ja Viron rannikolle. Samoihin aikoihin liikkeelle lähtevät myös Suomen kolme sukellusvenettä aikeinaan laskea miinoja Viron rannikolle. Saksalaiset saavat työnsä päätökseen noin klo.3 aikoihin. Suomalaisten miinanlasku alkaa klo 22.6. klo 7.38. Neuvostoliittolaiset lentoveneet huomaavat miinansa jo laskeneet saksalaiset miinalaivat ja avaavat tulen niitä kohti. Suomalaisia sukellusveneitä ei havaita.
22.6. Klo 6.05 Nl aloittaa tulituksen Suomen rajan yli suomalaisiin kohteisiin.
22.6- Toinen saksalainen, Suomenlahdelta lentänyt lentorykmentti pudottaa miinoja Kronstadiin ja matkaa Uttiin välilaskuun, mukana suomalainen ilmavoimien yhteysupseeri oppaana.
22.6- Saksan Vuor.AK miehittää Petsamon Norjasta käsin alkaen klo 2.30.
22.6- Suomi aloittaa operaatio Kilpapurjehduksen, eli demilitarisoidun Ahvenanmaan miehityksen.
22.6- Suomen 17. päivänä liikekannalle pannut joukot ovat keskitysalueillaan.
22.6.- Saksa hyökkäys Neuvostoliittoon alkaa noin klo 02.30. Suomi ilmoittaa olevansa puolueeton
22-23.6.- Saksalaiset pommikoneet pommittavat Suomen kautta lentäen Neuvostoliittoa, miinoittavat Kronstadtin-Leningradin edustaa, sekä pommittavat Hankoniemeä.
22.6- Hitler pitää radiopuheen jossa ilmoittaa suomalaisten puolustavan aluettaan yhdessä (im Bunde) saksalaisten kanssa.
22.6. - Muutamaman tunnin kuluttua edellä mainittujen tapausten jälkeen Suomen tiedustelupalvelu totesi, että Neuvostoliiton päämaja Stavka oli antanut käskyn lopettaa sotatoimet Suomea vastaan. (Laurla)
22.6- Suomalainen kaukopartio lähetetään saksalaisilla vesitasoilla Oulujärveltä tuohoamaan Vienan kanavan sulkuja.
23.6.- Stalinin kanavaa aiotaan pommittaa Malmin lentokentältä käsin. Huonon sään johdosta lento peruutetaan ja jo ilmassa olevat koneet pudottavat pommit Hankoon.
24.6. - Suomalaiset antavat Saksan ilmavoimille virallisen luvan aloittaa hyökkäystoiminta Suomen alueelta Neuvostoliittoa vastaan 25.6 alkaen (ilman sodan julistusta)
24.6. - Merivoimien komentaja antaa käskyn upottaa aluevesillä tavattavat vieraat sukellusveneet.
25.6.- Neuvostoliiton koneet aloittavat suurpommituksen Suomen alueelle ilman sodan julistusta.
25.6.- Pääministeri Jukka Rangell toteaa Suomen joutuneen jälleen sotaan: "Neuvostoliitto on uudistanut hyökkäyksen, jolla se yritti kukistaa Suomen kansan vastustusvoiman talvisodassamme 1939-1940."
26.6.- Ryti ilmoittaa radiossa sodan syttyneen, koska 25. kesäkuuta Puna-armeijan ilmavoimat pommittivat Helsinkiä, Turkua ja Porvoota, niin pääministeri Rangell toteaa radiossa, että tuosta syystä Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa.
29.6.- Saksalaiset hyökkäävät Suomesta Murmanskin ja Salla-Kantalahden suuntaan
1.7. Norjan vuoristoarmeijakuntaa täydentävä suomalainen III AK aloittaa suunnitelmien mukaisesti suomalaisten vastahyökkäyksen saksalaisten joukkojen mukana Kuusamon-Suomussalmen suunnalla.
10.7 Suomalaisten päähyökkäys alkaa ja etenee seuraavasti: 7.8. Kiestinki, 29.8. Viipuri, 1.-2.9. Kannaksen vanha raja, 7.-15.9. Syväri, 11.9. Rukajärvi, 1.10. Petroskoi (Äänislinna), 4.12. Hanko, 6.12. Karhumäki, 9.12. Poventsa, minkä jälkeen siirrytään asemasotaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
En jaksanut lukea liian pitkää kirjoitustasi. Sano lyhyesti asiasi, mikä on kyseisessä kirjoituksessa sinun mielestäsi uutta ja ennen kuulumatonta mikä ansaitsee maininnan.
Mitä haluat sanoa?
tuon perusteella Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon olikin pelkkä ennaltaehkäisevä isku länteen hyökkäämään valmistautunutta Venäjäjää vastaan. Tuttua ja taattua Putkis-Suvorovia siis ;)
Hauskinta tuossa ovat nuo todistelut Venäjän hyökkäyssuunnitelmista; pelkkää spekulaatiota ja arvailua. Kannattaa myös muistaa, ettei Suomi ja Saksa olleet perillä Venäjän suunnitelmista, jos niitä olikin, joten Venäjän mahdolliset aikeet hyökätä eivät voineet vaikuttaa Suomen ja Saksan omiin suunnitelmiin ja päätöksiin; sellainen ei voi vaikuttaa mistä ei mitään tiedä. Suomi ja Saksa tekivät omat suunnitelmansa aivan muista syistä kuin ehkäistäkseen Neuvostoliiton tulevaa hyökkäystä siitä syystä, etteivät ne voineet edes tietää sellaisen olevan tulossa.
Tuossa listauksessa mainitaan myös Neuvostoliiton yleissuunnitelma 1940-41 ja väitetään sen olleen hyökkäyssuunnitelma. Jos sitä suunnitelmaa kuitenkin lukee niin siinä sanotaan selvästi sen olevan puolustuksellinen. Miksi Venäjä olisi rakentanut kallista Molotov-linjaa jos se aikoi hyökätä? Ei se sillä puolustuslinjalla voinut hyökätä. Samoin siinä suunnitelmassa mainitaan Suomen suunnalla selkeästi tavoitteeksi Suomesta tulevan hyökkäyksen sitominen, ei Suomen valtaaminen.
Tämä on tuttua Putkisen leikkaa mistä haluat ja liimaa mihin haluat -todistelua, jossa irrallisia historian tapahtumia käytetään häikäilemättä ja valikoiden todistamaan mitä Putkinen haluaa sanoa, mitä se nyt sitten ikinä onkin.
jo vuosia.
Tämä on Putkisen ja Lehtipuun historiankirjoitusta.