Ja erityisesti sapattia. Se on käsky jonka hän saa uskovatkin rikkomaan helpoiten. Monikaan ei riko tahallaan älä tapa käskyä, vaikka vihastuminekin on sen rikkomista. Näissä keskusteluissa huomaa kaksi joukkoa. Toinen on Jumalan puolella ja puolustaa Jumalan lakia. Toinen joukko taas on Jumalaa vastaan (saatanan puolella) ja vastustaa Jumalan lakia ja erityisesti sapattia.
Adventistien tehtävänä on olla Jumalan lain esilläpitäjiä ja erityisesti sen tahallaan rikottujen käskyjen puolesta puhujina. Jeesus sanoo tätä pyhien kärsivällisyydeksi!
Adventistien tehtävänä on olla Jumalan lain esilläpitäjiä ja erityisesti sen tahallaan rikottujen käskyjen puolesta puhujina. Jeesus sanoo tätä pyhien kärsivällisyydeksi!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mutta me emme enää ole kirouksen eli lain alaisia. Jeesus poisti lain kirouksen. ”Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme - sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu" (Gal 3:13).
Lain henki on tämä: ”Joka ne pitää, on niistä elävä” ja: ”Joka rikkoo yhtä kohtaa vastaan, on syypää kaikissa kohdin.” (Jaakob 2:10). ”Kirottu on jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa” (Gal. 3:10). ”Kristus tuli kiroukseksi meidän (lain rikkoneiden) edestämme” (Gal.3:13).
Paavali ojentaa sen aikaisessa ”kirkkovuoden teksteissä” (=juutalaiset juhlapyhät) eläviä kristittyjä: ”Te otatte vaarin päivistä ja kuukausista ja juhla-ajoista ja vuosista. Minä pelkään, että olen turhaan teistä vaivaa nähnyt” (Gal. 4:9-11).
"Sanoessaan "uuden" hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi”, tarkoituksensa täyttäneeksi ( Hebr. 8:13). Vanhan ja uuden liiton taitekohta on Jeesuksen veri ja sijaisuhri Golgatan ristillä.
vaan synnin aikaansaama tuomio. Lain rikkominen tuo kirouksen.
2.Johanneksen kirje:
1:10 Jos joku tulee teidän luoksenne eikä tuo mukanaan tätä oppia, niin älkää ottako häntä huoneeseenne älkääkä sanoko häntä tervetulleeksi;
Juutalainen sapatti on lauantai,eikä sitä päivää saa mihinkään muuttaa.Mutta uudessat.uudelle liitolle,seurakunnalle,ei ole mainittu mitään lepopäivää,edes Jeesus,ei siitä koskaan mainitse.Sen takia alku/srk otti eri päivän ettei kristinusko sekoittuisi Juutalaisuuteen,vasta paljon myöhemmin katolinen kirkko yhtyi kristittyjen näkemykseen.
potaskaa. Historia todistaa ihan muuta.
Sunday, s.873)
Lisää historiallisia todisteita sunnuntain vietosta alkukirkossa
Adventistit ovat perinteisesti väittäneet sunnuntaita "katolisen kirkon keksinnöksi" ja katolisen kirkon "ylivallan merkiksi" ja "paavin asettamaksi " kauan apostolisten aikojen jälkeen. Tämähän ei vastaa ollenkaan historiallisia tosiasioita. Jopa adventistien tällä hetkellä johtava historian tutkija Samuel Bacchiocchi (HOW DID SUNDAYKEEPING BEGIN? tutkielmassaan) on myöntänyt olevansa eri mieltä lahkon "profeetan" Ellen G. Whiten kanssa sanoen sunnuntain vieton aloittamisen menevän vuoteen 135 jKr. Rooman paaveja ei ollut olemassakaan tuossa vaiheessa!
Mitään "paavin valtaa" ei ollut historiallisesti vielä perustettukaan kun alkukirkko jo vietti yleisesti sunnuntaita jumalanpalveluspäivänään ensimmäiseltä vuosisadalta lähtien - kristillisen vapauden hengessä (esim. Apt.20:7; 1 Kor.16:2). Sunnuntain viettäminen jumalanpalveluspäivänä ei siis alkanut Roomassa, vaan laajasti apostolisessa alkukirkossa niin Palestiinan kuin Vähä-Aasian seurakunnissa. Ensimmäinen Rooman paavi on historiallisesti Leo I Suuri (440-461), joten on melkoinen historiallinen virhe väittää paavia tai katolista kirkkoa sunnuntain vieton aloittajaksi - tai sunnuntaita paavin "vallan merkiksi". Kun ensimmäinen paavi aloitti toimintansa Roomassa oli sunnuntaita vietetty varhaiskirkossa jo yli 400 vuotta! Adventistien näkemys on yhtä historian vastainen kuin katolisen kirkon oppi, jonka mukaan paavi on apostoli Pietarin seuraaja ja Pietari oli ensimmäinen paavi.
Lisäksi hyvin varhaiset alkukirkon dokumentit todistavat, että alkukirkko vietti sunnuntaita Kristuksen ylösnousemuksen juhlapäivänään ja nauttien sinä päivänä ehtoollista. Didakhe eli Herran opetus pakanoille kahdentoista apostolin välittämänä noin vuosilta 70-100 jKr. Lainaus Didakhesta:
"Kun olette Herran päivänä kokoontuneet, murtakaa leipää ja lausukaa kiitosrukous.." (Did.14:1)
Sitä paitsi Didakhe kieltää paastoamastakin samoina päivinä kuin "ulkokullatut" eli juutalaiset. Maanantai ja torstai olivat juutalaisten paastopäiviä ja perjantaita he viettivät sapatin valmistuspäivänä. Mutta Didakhe ei opeta ollenkaan viettämään perjantaita sapatin valmistuspäivänä, vaan käskee paastoamaan keskiviikkoisin ja perjantaisin.
"Älkää pitäkö paastoa samanaikaisesti ulkokultaisten kanssa; hehän paastoavat maanantaisin ja torstaisin. Te sen sijaan paastotkaa keskiviikkoisin ja perjantaisin" (Did.8:1)
Didakhe saattaa eräiden tutkijoiden mukaan olla peräti 50-luvulta jKr. peräisin. Joka tapauksessa Didakhe on vanhempi kuin moni UT:n kirjoista. Koko Didakhe ei sano kertaakaan kristittyjen viettäneen sapattia.
Barnabaan kirjeessä (ajoitettu n. 130 jKr.), jota pidettiin vanhan kirkon aikana suuresa arvossa (mm. Klemens Aleksandreialainen ja Origenes) todistetaan varhaiskristittyjen viettävän sunnuntaita sapatin asemasta. Kirjeessä muutenkin vedetään rajaa tuohon aikaan voimistunutta juutalaisuutta kohtaan.
"Siitäpä syystä me vietämmekin iloksemme kahdeksatta päivää, jona Jeesuskin nousi kuolleista, ilmestyi ja nousi taivaisiin" (Barn.15:9).
Saatana Jumalan lakia vihaisi? Eikös Saatanan luulisi pikemminkin olevan syytä suuresti rakastaa Jumalan lakia sillä miten ilman tätä lakia voitaisiin tuomita katumattomia ja armosta osattomia ihmisiä helvettiin tai kadotukseen? Juuri lain avullahan Saatana saa omansa koska ketään ei voitaisi tuomita ellei lakia olisi. - Näin siis Saatanalla on mitä suurin syy suorastaan rakastaa Jumalan lakia.
Näin asia on, että rakastaahan se paholainen Jumalan lakia, kun tietää, että ihminen on silloin hänelle helppo saalis, kun lankeaa, kun tekee vielä lakiin hiukan muutoksia, niin saalis on jo varma.
Meissä kaikissa on itsessämme sekä jumala, että saatana : taistelukenttänä olemme me jokainen.