Täällä palstalla näkyy olevan kristittyjä jotka eivät tiedä mikä on lain tehtävä. He koettavat poistaa myös siitä jotain heille epämieluista. Nämä ihmiset toimivat kuten inhimillinen, itsekäs luonto toimii. Heidän sydämensä on vielä ympärileikkaamaton. Ilman sydämen ympärileikkausta ei voi olla Jumalalle eikä kunnioittaa hänen lakiaan.
Paavali roomalaiskirjeessään kertoo, kuinka Jumala on aina odottanut että hänen seuraajansa antaisivat leikata sydämensä, esinahan ympärileikkauksella ei ole mitään merkitystä ollutkaan. Se on todellinen juutalainen ja Jumalan lapsi jonka sydämen Jumala saa ympärileikata. Silloin lain merkityskin paljastuu.
Lailla on kaksi tehtävää: 1. ilmoittaa Jumalan tahto, miten on elettävä. 2. tuomita se, joka rikkoo Jumalan tahdon eikä elä sen mukaan - eli herättää meissä synnin tunto. On myös kolmas tehtävä - uudestisyntyneen elämän ohje, johon ensimmäinen kohta viittaakin.
Paavali julistaa (Room.2:13) vanhurskaiksi ne jotka lakia noudattavat. Jokaiselle joka niitä noudattaa, ne antavat elämän (3.Moos.18:5). Tämä oli siis Herran, ei Mooseksen, sana. Jeesus vaeltaessaan maan päällä sanoi "Jos haluat päästä sisälle elämään, noudata käskyjä"(Matt.19:16,17).
Missä on ongelma sitten? Ongelma on siinä ettei kukaan noudattanut lakia. "Ei ole ketään joka hyvää tekee, ei ainoatakaan"
Laki tekee vanhurskaaksi jos sitä täydellisesti noudatetaan. Se on mahdollista (Aadam ennen lankeemustaan). Jeesus mahdollistaa tämän vanhurskauden. "Hän eli synnitöntä elämää. Hän kuoli meidän tähtemme ja nyt hän tarjoutuu ottamaan syntimme ja antamaan meille vanhurskautemme."(E.G.White, Tie Kristuksen luo s.53).
Vanhurskaus saadaan lahjaksi "hänen armostaan". Joidenkin mukaan Jumala voisi antaa synnit anteeksi ilman Jeesuksen uhriakin. Mutta se ei ole evankeliumin mukaista. White kuvailee vanhurskauttamista mm. "Itsessämme olemme syntisiä, mutta Kristuksessa me olemme vanhurskaita, tehtyään meidät vanhurskaiksi siten, että on lukenut hyväksemme Kristuksen vanhurskauden, Jumala julistaa meidät vanhurskaiksi ja kohtelee meitä vanhurskaina."
Mitä sitten on vapaus laista? (Room.7.luku)
Me olemme luonnostamme "naimisissa" vanhan Aatamin, vanhan ihmisen kanssa, Miten me pääsemme eroon hänestä, tuosta syntisestä ihmisestä? Siten, että Jeesus tuli ihmiseksi, otti päälleen ihmisen synnit ja kuoli ihmisen puolesta. Nyt olemme vapaat tuosta harmillisesta miehestä, tuosta vanhasta Aatamista. Nyt voimme solmia uuden liiton uuden miehen kanssa. Kuka hän on? Hän on ylösnoussut Kristus, uusi Aadam! Näin Kristuksen kuolema ja ylösnousemus vapauttaa meidät vanhasta ja liittää uuteen liittoon.
Laki ja synti
Paavalin mukaan laki on hyvä, oikea ja pyhä. Lain julistama kuoleman tuomio ei ole lain syytä vaan synnin. Synnistä ei siis päästä eroon poistamalla laki. Synti oli maailmassa jo ennen kirjallisen lain antamista. Synti hallitsi jo Aadamista Moosekseen asti.
Paavalin ajatus on tämän kaltainen:
Me tiedämme että laki on hengellinen. Minä taas olen turmeltunut ihminen, synnin orjaksi myyty. En edes ymmärrä mitä teen: en tee sitä mitä tahdon, vaan sitä mitä vihaan. Myönnän siis että laki on hyvä. Niinpä sen pahan tekeekin minussa asuva synti. Turmeltuneessa luonnossani ei asu mitään hyvää. Tahtoisin tehdä hyvää mutta en pysty. Teen siis sitä pahaa mitä en tahdo, mutta sen tekeekin minussa asuva synti.
Kuka pelastaa meidät tästä kuoleman ruumiista? Jeesus Kristus!
Jos siis laki poistetaan poistuisi synti, mutta sitä Jumala ei voi tehdä, silloinhan Kristus olisi turhaan kuollut!!!!!
Paavali roomalaiskirjeessään kertoo, kuinka Jumala on aina odottanut että hänen seuraajansa antaisivat leikata sydämensä, esinahan ympärileikkauksella ei ole mitään merkitystä ollutkaan. Se on todellinen juutalainen ja Jumalan lapsi jonka sydämen Jumala saa ympärileikata. Silloin lain merkityskin paljastuu.
Lailla on kaksi tehtävää: 1. ilmoittaa Jumalan tahto, miten on elettävä. 2. tuomita se, joka rikkoo Jumalan tahdon eikä elä sen mukaan - eli herättää meissä synnin tunto. On myös kolmas tehtävä - uudestisyntyneen elämän ohje, johon ensimmäinen kohta viittaakin.
Paavali julistaa (Room.2:13) vanhurskaiksi ne jotka lakia noudattavat. Jokaiselle joka niitä noudattaa, ne antavat elämän (3.Moos.18:5). Tämä oli siis Herran, ei Mooseksen, sana. Jeesus vaeltaessaan maan päällä sanoi "Jos haluat päästä sisälle elämään, noudata käskyjä"(Matt.19:16,17).
Missä on ongelma sitten? Ongelma on siinä ettei kukaan noudattanut lakia. "Ei ole ketään joka hyvää tekee, ei ainoatakaan"
Laki tekee vanhurskaaksi jos sitä täydellisesti noudatetaan. Se on mahdollista (Aadam ennen lankeemustaan). Jeesus mahdollistaa tämän vanhurskauden. "Hän eli synnitöntä elämää. Hän kuoli meidän tähtemme ja nyt hän tarjoutuu ottamaan syntimme ja antamaan meille vanhurskautemme."(E.G.White, Tie Kristuksen luo s.53).
Vanhurskaus saadaan lahjaksi "hänen armostaan". Joidenkin mukaan Jumala voisi antaa synnit anteeksi ilman Jeesuksen uhriakin. Mutta se ei ole evankeliumin mukaista. White kuvailee vanhurskauttamista mm. "Itsessämme olemme syntisiä, mutta Kristuksessa me olemme vanhurskaita, tehtyään meidät vanhurskaiksi siten, että on lukenut hyväksemme Kristuksen vanhurskauden, Jumala julistaa meidät vanhurskaiksi ja kohtelee meitä vanhurskaina."
Mitä sitten on vapaus laista? (Room.7.luku)
Me olemme luonnostamme "naimisissa" vanhan Aatamin, vanhan ihmisen kanssa, Miten me pääsemme eroon hänestä, tuosta syntisestä ihmisestä? Siten, että Jeesus tuli ihmiseksi, otti päälleen ihmisen synnit ja kuoli ihmisen puolesta. Nyt olemme vapaat tuosta harmillisesta miehestä, tuosta vanhasta Aatamista. Nyt voimme solmia uuden liiton uuden miehen kanssa. Kuka hän on? Hän on ylösnoussut Kristus, uusi Aadam! Näin Kristuksen kuolema ja ylösnousemus vapauttaa meidät vanhasta ja liittää uuteen liittoon.
Laki ja synti
Paavalin mukaan laki on hyvä, oikea ja pyhä. Lain julistama kuoleman tuomio ei ole lain syytä vaan synnin. Synnistä ei siis päästä eroon poistamalla laki. Synti oli maailmassa jo ennen kirjallisen lain antamista. Synti hallitsi jo Aadamista Moosekseen asti.
Paavalin ajatus on tämän kaltainen:
Me tiedämme että laki on hengellinen. Minä taas olen turmeltunut ihminen, synnin orjaksi myyty. En edes ymmärrä mitä teen: en tee sitä mitä tahdon, vaan sitä mitä vihaan. Myönnän siis että laki on hyvä. Niinpä sen pahan tekeekin minussa asuva synti. Turmeltuneessa luonnossani ei asu mitään hyvää. Tahtoisin tehdä hyvää mutta en pysty. Teen siis sitä pahaa mitä en tahdo, mutta sen tekeekin minussa asuva synti.
Kuka pelastaa meidät tästä kuoleman ruumiista? Jeesus Kristus!
Jos siis laki poistetaan poistuisi synti, mutta sitä Jumala ei voi tehdä, silloinhan Kristus olisi turhaan kuollut!!!!!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hyvän tekemisen velvollisuus on ihmiselle ehdoton. Ihminen tietää myös, että lain noudattaminen on hyvä asia ja toisten suhteessa häneen itseensä, hän vaatiikin sitä. Mutta jos häneltä itseltään ruvetaan vaatimaan lain noudattamista suhteessa toisiin ihmisiin, hän kokee, että hänen vapauttaan rajoitetaan ja hän loukkaantuu.
Ihminen myös kuvittelee, että hän pystyy tekemään hyvää, jos hän vain oikein haluaa. Hän pystyy, koska hänen täytyy tehdä hyvää. "Sinun tulee tehdä hyvää, sillä sinä pystyt siihen" ja "sinä voit tehdä hyvää, sillä sinun täytyy" on monien varma vakaumus. Jollei ihminen pysty täyttämään lakia, niin laki on mieletön eikä Jumala voi antaa ihmiselle sellaista lakia. Ihminen pystyy täyttämään Jumalan lain, jos vain todella tahtoo. Kohtaamme tämän ajatuksen nimenomaan adventismissa, mutta myös monet kristityt väittävät näin.
Raamattukin opettaa, että ihmisen on pidettävä laki, mutta samalla se kuitenkin vakuuttaa, ettei ihminen pysty siihen, sillä ihminen on paha. Ihminen ei halua noudattaa Jumalan tahtoa, vaan haluaa olla itse oma herransa ja myös toisten ihmisten herra. Ihmistä hallitsee itserakkaus, ei lain vaatima rakkaus Jumalaan ja lähimmäiseen.
Ei riitä, että korostamme Raamattua ja sanomme yksin Raamattu. Ehdottomasti meidän on samaan aikaan korostettava, että Raamattu ilmoittaa nimenomaan totuuden ihmisen pelastumisesta. Ja se on siinä, että Jumala aina ja kaikkialla kaikille antaa synnit anteeksi ja vanhurskauttaa yksin armosta Kristuksen tähden uskon kautta. Usein käytetään tästä pelastustotuudesta ilmaisua yksin Kristus, yksin armo ja yksin usko. Siinä on Raamatun varsinainen sanoma - sen evankeliumi eikä missään muussa. Juuri tässä evankeliumissa Jumala avaa sydämensä. Vasta evankeliumin löytäminen avaa meille oven Raamattuun ja Raamattu johtaa meidät autuuden tuntemiseen siksi, että se sisältää evankeliumin. Ilman tätä evankeliumia Raamattu olisi joko arvoituksellinen ja katkelmallinen ja sekavasta uskonnonhistoriasta kertova dokumentti tai ilmoitus Jumalan käsittämättömästä vihasta.
Kristuksen seurakunta ei elä moraalista eikä Jumalan käskyjen tuntemisesta ja noudattamisesta. Se ei elä korkeista jumaluuden kokemisista eikä Jumalan salaisuuksien tuntemisesta. Se ei elä ihmeistä, voimateoista eikä armolahjoista. Se elää yksin syntien anteeksiantamuksesta Jeesuksen sovituskuolemassa. Juuri siinä on myös seurakunnan sanoma maailmalle. Tuo julistus antaa iankaikkisen elämän ja autuuden jokaiselle, joka kuulee, ottaa vastaan ja säilyttää sen elämänsä loppuun asti.
Galatian vaara.
Yleisempää,kuin puhdas lain-saarna on lain,ja armon sekoitus.Joka usein saa sellaisen muodon,että julistaja kaataa edellisen puhujan mielipiteet kokonaan.
Laki,ja armohan eivät ole saman asian kaksi eri puolta,vaan ne ovat kaksi eri tapaa tulla kelvollisiksi Jumalan edessä.
Galatiaan tulleet toisen evankeliumin edustajat eivät väittäneet Kristusta tarpeettomaksi,mutta julistivat,että hänen työnsä lisäksi pitää vielä tehdä jotakin jotta pelastuisi.Sellainen opetus aiheuttaa aina hämminkiä,jo vapautta maistaneissa uskovissa.Kun toisaalta lakikin on Jumalan sanaa,ei ihme että kokematon kristitty helposti lankeaa tuohon ansaan.
Lainauksia lähetyssaarnaaja Mauri Vikstenin
kirjasta: ahdistuksesta avaralle.
Adventistit edustavat tätä toista evankeliumia, koska heidän on pakko viettää sapattia, sehän on pelastuksen ehto heille.
Adventistien mukaan sapattien viettäjät saavat Jumalan sinetin ja pelastuvat ja muille lyödään pedon merkki otsaan ja heitetään suoraan helvettiin, niin yksinkertaista on adventismi.