Jari Heinonen Tampereella 12.3.07:
Perusturva remonttiin
Viime aikoina monet kasvavaan köyhyyteen ja huono-osaisuuteen liittyvät ongelmat ovat nousseet yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa esiin. Perussanoma näin ennen vaaleja tuntuu olevan, että korjauksia tarvitaan. Näin ilman muuta onkin, mutta olisi varmasti myös syytä pohtia hieman yksityiskohtaisemmin sitä mitä tiedossa oleville isoille haasteille voisi käytännössä tehdä.
Tosiasia on, että yli 600 000 suomalaista elää EU:n köyhyysrajan (vähän yli 750eur/kk) alapuolella. Lapsista 15 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat, vaikka 90-vuotinen Suomi on keskimäärin rikkaampi kuin koskaan.
Kaikkinensa suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on niin monimutkainen, että apua tarvitsevan kansalaisen on oltava melkoinen tuhattaituri osatakseen hakea itselleen kuuluvan avun oikeaan aikaan ja oikeasta paikasta. Byrokratian rattaissa kaikki eivät jaksa. Kun apu ei tule ajoissa, ongelmat kasvavat ja kustannukset tulevat niin ihmisen kuin yhteiskunnan kannalta lopulta kalliiksi.
Viimesijainen perusturva, toimeentulotuki on alkujaan tarkoitettu tilapäiseksi tueksi. Huono-osaisten määrän kasvun myötä siitä on muodostunut työttömyysturvan ja asumistuen lisäksi tärkeä osa perusturvaa. Kutakin etuutta tulee hakea erikseen, jokaista eri luukulta ja eri hakemuksella. Käsittelyajat voivat olla jopa kuukausia kuten Tampereen kaupungin toimeentulotukijonossa, mikä vaikeuttaa entisestään huono-osaisten elämää.
Kun perusturva ei toimi, on sitä syytä uudistaa. Eräs tapa on esittää SKP:n tapaan 800 euron perusturvaa kuukaudessa verottomana jokaiselle täysi-ikäiselle, jolla ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään tai saada muuten toimeentuloaan työttömyyden, pätkätöiden, opiskelun, vanhuuden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Esitys merkitsisi minimietuuksien tuntuvaa korottamista sekä sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämistä. Näille molemmille asioille on huutava tarve tänä päivänä, kuten mm. Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Jorma Huuhtanen aivan äskettäin Aamulehdessä totesi.
800 euron perusturva ei tarkoita kaikille automaattisesti maksettavaa kansalaispalkkaa tai perustuloa. Esitys poikkeaa vihreiden ja Vasemmistoliiton esityksistä mm. siinä, että se ainoana puuttuu rahoituksessa pääomatuloihin. Vihreiden esitys 450 euron perustulosta kaikille suomalaisille merkitsee käytännössä minimietuuksien korottamista vain 50 eurolla, mikä ei paljon lämmitä huono-osaisen elämää. Vasemmistoliitto kohdentaa esityksensä kaikkein köyhimpiin, mutta ei esitä konkreettisia tavoitteita koko perusturvan tason olennaiseksi nostamiseksi.
Kokoomus, keskusta ja SDP puolestaan jakavat valtion budjettiratkaisuilla verohelpotuksia rikkaille, mutta kieltäytyvät jatkuvasti nostamasta opiskelijoiden, pitkäaikaistyöttömien ja eläkeläisten perusturvaa. Vai ovatko viime vuosien yhteiskuntapolitiikasta pitkälti vastuussa olevat sosiaalidemokraatit esimerkiksi esittämässä jotakin asioiden ratkaisemiseksi?
Perusturvan kokonaisuudistus vaatii toteutuakseen seuraavan neljän vuoden aikana vajaat neljä miljardia euroa. Tällainen uudistus on ehdottomasti tärkeämpi kuin esimerkiksi rikkaita suosivat verohelpotukset, joihin on käytetty viime vuosina vieläkin suurempia summia.
Uudistus voidaan rahoittaa kiristämällä pääomatulojen ja yritysten voittojen verotusta sekä ryhtymällä verottamaan pörssikeinottelua. Näiden veromuutosten kautta lisätulot ovat noin neljä miljardia euroa ja kattavat hyvin perusturvauudistuksen vaatimat lisämenot.
Perusturva remonttiin
Viime aikoina monet kasvavaan köyhyyteen ja huono-osaisuuteen liittyvät ongelmat ovat nousseet yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa esiin. Perussanoma näin ennen vaaleja tuntuu olevan, että korjauksia tarvitaan. Näin ilman muuta onkin, mutta olisi varmasti myös syytä pohtia hieman yksityiskohtaisemmin sitä mitä tiedossa oleville isoille haasteille voisi käytännössä tehdä.
Tosiasia on, että yli 600 000 suomalaista elää EU:n köyhyysrajan (vähän yli 750eur/kk) alapuolella. Lapsista 15 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat, vaikka 90-vuotinen Suomi on keskimäärin rikkaampi kuin koskaan.
Kaikkinensa suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on niin monimutkainen, että apua tarvitsevan kansalaisen on oltava melkoinen tuhattaituri osatakseen hakea itselleen kuuluvan avun oikeaan aikaan ja oikeasta paikasta. Byrokratian rattaissa kaikki eivät jaksa. Kun apu ei tule ajoissa, ongelmat kasvavat ja kustannukset tulevat niin ihmisen kuin yhteiskunnan kannalta lopulta kalliiksi.
Viimesijainen perusturva, toimeentulotuki on alkujaan tarkoitettu tilapäiseksi tueksi. Huono-osaisten määrän kasvun myötä siitä on muodostunut työttömyysturvan ja asumistuen lisäksi tärkeä osa perusturvaa. Kutakin etuutta tulee hakea erikseen, jokaista eri luukulta ja eri hakemuksella. Käsittelyajat voivat olla jopa kuukausia kuten Tampereen kaupungin toimeentulotukijonossa, mikä vaikeuttaa entisestään huono-osaisten elämää.
Kun perusturva ei toimi, on sitä syytä uudistaa. Eräs tapa on esittää SKP:n tapaan 800 euron perusturvaa kuukaudessa verottomana jokaiselle täysi-ikäiselle, jolla ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään tai saada muuten toimeentuloaan työttömyyden, pätkätöiden, opiskelun, vanhuuden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Esitys merkitsisi minimietuuksien tuntuvaa korottamista sekä sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämistä. Näille molemmille asioille on huutava tarve tänä päivänä, kuten mm. Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Jorma Huuhtanen aivan äskettäin Aamulehdessä totesi.
800 euron perusturva ei tarkoita kaikille automaattisesti maksettavaa kansalaispalkkaa tai perustuloa. Esitys poikkeaa vihreiden ja Vasemmistoliiton esityksistä mm. siinä, että se ainoana puuttuu rahoituksessa pääomatuloihin. Vihreiden esitys 450 euron perustulosta kaikille suomalaisille merkitsee käytännössä minimietuuksien korottamista vain 50 eurolla, mikä ei paljon lämmitä huono-osaisen elämää. Vasemmistoliitto kohdentaa esityksensä kaikkein köyhimpiin, mutta ei esitä konkreettisia tavoitteita koko perusturvan tason olennaiseksi nostamiseksi.
Kokoomus, keskusta ja SDP puolestaan jakavat valtion budjettiratkaisuilla verohelpotuksia rikkaille, mutta kieltäytyvät jatkuvasti nostamasta opiskelijoiden, pitkäaikaistyöttömien ja eläkeläisten perusturvaa. Vai ovatko viime vuosien yhteiskuntapolitiikasta pitkälti vastuussa olevat sosiaalidemokraatit esimerkiksi esittämässä jotakin asioiden ratkaisemiseksi?
Perusturvan kokonaisuudistus vaatii toteutuakseen seuraavan neljän vuoden aikana vajaat neljä miljardia euroa. Tällainen uudistus on ehdottomasti tärkeämpi kuin esimerkiksi rikkaita suosivat verohelpotukset, joihin on käytetty viime vuosina vieläkin suurempia summia.
Uudistus voidaan rahoittaa kiristämällä pääomatulojen ja yritysten voittojen verotusta sekä ryhtymällä verottamaan pörssikeinottelua. Näiden veromuutosten kautta lisätulot ovat noin neljä miljardia euroa ja kattavat hyvin perusturvauudistuksen vaatimat lisämenot.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Huomannukaan, että unohtui linkki Jari Heinosen kotisivuille: http://www.jariheinonen.tk/
Että äänestetään proffa parlamenttiin!
Mainiota, Jari on hyvä valinta ja kaupunginvaltuutettuna osoittanut olevansa ahkera, älykäs ja tunnollinen äänestäjien palvelija. Itse en Jaria nyt äänestänyt, mutta samalle listalle toki ääni meni.
ja sekös PORVARIA naurattaa. Hah hah hah....
Ette saa YHTÄÄN ehdokasta läpi, kokoomuksella menee nyt erittäin lujaa.
porvari nauraa jos naurattaa. Jos nauraa hohottamalla tämän maailman läpi kohkaat, niin siitä vaan. Mutta jos tähän viestiin jotain asiallistakin, niin odottelen Heinoselle reilua äänipottia. En yhtään ihmetelisi vaikka hän menisi läpi!
läpi, skp:n ja muiden kommunististen hörhöliikkeiden äänisaalis (0,01%). Kokoomuksen äänisaalis reippasti yli 20%. Revi siitä.
Onhan siinä ero, demokratiaan uskovien äänisaalis 99,99% diktatuuriin uskovien 0,01%.
Ei Suomen kansa ole niin typerää kuin luulet. Kyllä me erotetaan musta valkoisesta, totuus ja kommunismi, demokratia ja diktatuuri, vankileirit ja vapaus.
Jos haluan muuttaa pois Suomesta, voin sen tehdä. Jos haluan ostaa uuden auton, menen kauppaan ja ostan.
En tarvitse näihin asioihin KOMMUNISTISEN PUOLUEEN lupaa.
Se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa.
SKP Jako uusiksi-oikeutta kaikille.
Vapaat kansalaiset nauravat tälle ulkoistetulle
Lenin museolle ja sen intendenteille.
T-Urpolle.
Ja onneksi T Urpo ei ole minkään punaisen keisari-
kunnan pääjehu.
Silloin nauru loppuisi ennen kuin on päässyt alkamaan.
Ai perkules, mutta sehän sitä demokratiaa ja kansan
valtaa olikin.
Demokratia ja kansanvalta olisin vain minä itse.
Musikat kumartelisivat ja olisivat liikuttavan
yksimielisiä kanssani.
Heiluteltaisiin pieniä punaisia lippuja ja
nautiskeltaisiin kaviaari... ei siis kansa vaan
minä.
Kansa edusmiehen välityksellä ja ymmärtäisi sen
hyvin, kun vatsa soossista pömpöttäen julistaisin
perus sosialismin välttämättömyyttä kansan nälän
tunteelle ja minun omalle kylläisyydelleni.
Taas kansa taputtaa kun pistimet ovat selän takana
ja palaa loukkuihinsa, joita suomalainen kommunis-
ti kadehtii vuokrarivaristaan siellä saunoessaan
yksityisessä saunassaan.
Tässä pikakuvaa sosialismiin ja oikeudenmukaisuu-
den nimissä todellakin demokraattisessa valtiossa
saa päättää itse milloin ja mille nauraa.
Sinä saat nauraa Urpolle ja Urpo nauraa uskonnol-
lesi.
Kyllähän sitä nyt huudellaan uutta jakoa, kun SKP pelasi jaettavansa pörssikiimassaan. Sinne meni toverien rahat ja kukaan ei ollut syyllinen. Painakaa itse vaikka suomiruplia ja jakakaa niitä keskenänne.
Nauru pidentää ikää ja loppujen lopuksi me kaikki olemme vain ihmisiä.Kiitän sinua T-Urpo selkeistä mielipiteistä,vaikka en ole kaikessa kanssasi samaa mieltä.Näin toimii demokratia ja se on hyvä.
Nimenomaan demokratia toimii siten että punikki ja
kokkari saavat tuoda vapaasti sanomaansa julki.
Jos kaikki olisivat samaa mieltä niin sehän olisi
varsin luonnotonta.
Kehitys loppuu siihen paikkaan.
Vetoatte kansan syviin kateuden tuntoihin kun
julistatte tuota "sosialisoimme pääomatulot"
julistustanne.
Nythän on korkeasuhdanne ja pörssiyhtiöt ovat teh-
neet voittoja ja kurssit kehittyneet suotuisasti.
Pari kysymystä.
Kun tulee laskusuhdanne, osingot laskevat ja kurssit,
niin mitenkäs sitten sitä verotettavaa pääomatuloa
oikein tuleekaan?
Entäpä viljelijät? Hehän ovat tuon veron piirissä
suurelta osin. Rysäytättekö Jussin verotuksen
kerralla kaksinkertaiseksi?
Pääomatulon verotulot ovat varsin ailahtelevaisia,
eikä niiden varaan voi aina laskea samalla
tavalla.
Kun uudistuksenne toteutuisi niin Urpo lopettaisi
säästämisen pörssissä ja maksaisi veroa nolla
euroa.
Nalle veisi omistuksensa Luxemburgiin tai muualle
kohtuullisemman veron maahan.
Maasta alkaisi pääomapako ja olisi kiva kuulla
miten hyödyllistä se olisi suomalaiselle työläi-
selle.
Neljän miljardin veronkiristys saa aikaan sellai-
sen myrskyn pääomahuollossa, että Suomi ei jää
tolpilleen, eikä tarvitse miettiä mistä vähävarai-
sille jaettaisiin.
Jaettava tuhoutuu. Tai lähtee ulottumattomiin.
Ulkomaiset investoinnit eivät koskaan palaa
Suomeen.
Vapaassa maassa saa tuuli hetuloita heiluttaa.
Muuta tuo esitys ei olekaan.
Satunnaisen tuulenhenkäyksen aikaan saama vähä-
väkisten kusetus yritys, jonka perimmäinen tarkoi-
tus on yhteiskunnan keikuttaminen sosialismin
edistämisen nimissä.
Ei tarvitse ihmetellä minkä takia olette marginaalipuolue ja tulette sellaisena myös pysymään. Ehdotus perusturvan nostosta/ kansalaispalkasta on täysin utopistinen, joka tarkoittaa sitä, että helpotetaan entisestään työtävieroksuvien elämää, koska nämä reppanat eivät osaa käyttää täysin sosiaaliturvaa hyödykseen. Ehdotuksessa laitettaisiin yritykset maksumiehiksi kiristämällä entisestäänkin ylikireää verotusta. Rautalangasta väännettynä: jos näin kävisi kuten ehdokas Jari Heinonen esittää katoaisi Suomesta yrityksiä ( Nokia etunenässä ) ja sitäkautta työpaikkoja. Työpaikkojen kadottua vähenisi valtion tulot/verokertymä, jolla siis rahoitettaisiin reppanoiden elättäminen ja sitäkautta Jari Heinosen ehdottama ylimitoitettu kansalaispalkka. Ehdotus on siis yhtä utopistinen kuin koko puolueenne ideologia. Lisäksi inhoamanne verohelpotukset lisäävät kulutusta, joka luo työpaikkoja, joka luo lisää kulutusta, joka luo taas lisää työpaikkoja ja niin edelleen. Riittävät, laajamittaiset kaikkiin yhteiskuntaluokkiin kohdistuvat verohelpotukset johtavat lopulta siihen, että mitään työttömyyttä ei käytännössä esiinny ellei se ole yksilön oma valinta.