Tampereen tuomiokapituli on 13.3. tehnyt "välipäätöksen" Koivisto -asiassa.
http://www.tampereenhiippakunta.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00010383
Kapituli asettaa Koivistolle 14 ehtoa, jotka hänen tulee kuukauden sisällä kirjallisesti hyväksyä, mikäli haluaa välttyä kirkkolain mukaisilta sanktioilta.
"Mikäli Koivisto 13.4.2007 mennessä antaa kirjallisen sitoumuksen siitä, että hän noudattaa tuomiokapitulin tässä päätöksessä esittämiä ohjeita ja myös korjaa toimintansa, tuomiokapituli toteaa, että hän voi toimia luterilaisen kirkkomme pappina. Mikäli niin ei tapahdu, tuomiokapituli toimii KL 5:3 §:n säädöksen mukaisesti."
http://www.tampereenhiippakunta.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00010383
Kapituli asettaa Koivistolle 14 ehtoa, jotka hänen tulee kuukauden sisällä kirjallisesti hyväksyä, mikäli haluaa välttyä kirkkolain mukaisilta sanktioilta.
"Mikäli Koivisto 13.4.2007 mennessä antaa kirjallisen sitoumuksen siitä, että hän noudattaa tuomiokapitulin tässä päätöksessä esittämiä ohjeita ja myös korjaa toimintansa, tuomiokapituli toteaa, että hän voi toimia luterilaisen kirkkomme pappina. Mikäli niin ei tapahdu, tuomiokapituli toimii KL 5:3 §:n säädöksen mukaisesti."
Vastaukset 27
Vanhimmat
Tässä lainauksena joitain mielenkiintoisia kohtia artikkelista, ja loppupäätös:
---
Kun kysyttiin, ovatko kaatuminen rukouspalvelun yhteydessä, vapina, kouristelu, karjahtelu ja muut fyysiset (tai ekstaattiset) ilmiöt ilmaisuja tai merkkejä Jumalan Pyhän Hengen toiminnasta, Koivisto vastasi: Ne ovat ihmisen toimintaa.
Kun kysyttiin, miksi näitä ilmiöitä sitten pidetään Pyhän Hengen voiman manifestaatioina kokouksissa, Koivisto väisti kysymyksen ja totesi, että ihminen vain reagoi Jumalan toimintaan eri tavoin – toiset itkevät, toiset nauravat. Koivisto ei näytä ottavan sitä huomioon, että kysymys ei ole vain inhimillisestä reagoinnista jumalalliseen vaikutukseen, vaan että myös manifestaatioiden synty näissä ihmisissä ylipäänsä on suuressa määrin ihmisen – eikä Pyhän Hengen – toimintaa: siihen vaikuttaa sekä yksilö- että joukkosuggestio, jonka puhuja saa aikaan.
Näitä manifestaatioita on liikkeeseen osallistuvien ihmisten piirissä kuitenkin pidetty molemmilta osin jumalallisina Pyhän Hengen vaikutuksina ja samalla osoituksina julistajan hengellisestä voimasta.
---
Sairaiden parantaminen on kyllä yksi Uuden testamentin luettelemista armolahjoista. Sen markkinointi ikään kuin koko liikkeen lippulaivana sisältää kuitenkin erittäin vakavia ongelmia. Siinä vedotaan ihmisten tarpeisiin, jotka eivät ole suoranaisesti uskonnollisia. Uskosta muodostuu helposti mahdollisen jumalallisen parantajan kanssa käytävän kaupan väline.
---
Vastauksessaan hän (Koivisto) sanoo, ettei osaa sanoa, mitä tarkoittaa Mission etusivulla alkuvuonna 2007 ollut Chuck Piercen profetia, jossa puhutaan siirtymisestä vanhasta viinileilistä uuteen. Vanha rakenne ei sen mukaan pysty pitämään uutta liikettä sisällään ja nyt vuonna 2007 sen on määrä räjähtää esiin ja muuttaa koko kansakunta. Viinileilit lyövät yhteen, mutta Jumalan uusi viinileili moninkertaistuu nopeasti.
Toisaalta Koivisto tietää, että profetiat on tarkoitettu rakentamaan seurakuntaa, ja ne tulkitaan kokouksissa. Epäselväksi jää siten, miksi Koivisto on ilman tulkintaa v. 2006 julkaissut Cindy Jacobsin profetian siitä, että Koivisto tulee syksyn 2006 aikana perustamaan uuden kirkkokunnan ja nyt Piercen profetian viinileilien lyömisestä yhteen
Koivisto on myöhemmin Mission tiedotteessa sanonut, että kysymykset oli tässä asetettu hänelle niin, että niihin oli vaikea vastata kyllä tai ei. Näyttää myös siltä, että se seurakunta, jolla on lupa näitä profetioita arvioida, on juuri Nokian missio. Sitä arviointia ei ole kuulunut.
On vakavasti kysyttävä, ohjaavatko Nokia Mission toimintaa enemmän nämä ”profetiat” kuin luterilaisen kirkon järjestys, toimintaperiaatteet ja piispallinen kaitsenta.
---
Ongelmallinen kasteopetus ja käytäntö
Koivisto yhtyi luterilaisten tunnustuskirjojen lausumiin kasteen välttämättömyydestä pelastukselle, siihen että lapset on kastettava ja että siinä annetaan Jumalan armo. Hän yhtyi myös siihen ehdottomaan kantaan, että lapsena toimitettua kastetta ei saa uusia.
Kysyttäessä Koivisto myönsi, että Mission piirissä on kyllä kastettu uudelleen niitä, jotka on jo lapsena kastettu. Hän ei osannut vastata, minkä kirkon tai uskonnollisen yhteisön yhteyteen nämä kasteet ovat liittäneet nämä kyseiset henkilöt.
Hän väitti myös opettavansa, ettei ketään saa kastaa uudelleen, mutta vastauksista jäi hyvin epäselväksi, onko hän lainkaan puuttunut tapauksiin ja onko hän liikkeen johtavana auktoriteettina sanonut, ettei niin missään tapauksessa saa tehdä. Koivisto on joka tapauksessa ottanut Mission palvelukseen miehen, jonka hän on tiennyt kastaneen jo kastetun uudelleen.
Kastekysymys on Nokian missiossa erittäin ongelmallinen, samoin Koiviston toiminta tässä yhteydessä luterilaisen kirkon pappina. Kaste on yksi vaikeimpia ekumeenisia ongelmia perinteisen ja baptistista kastekäytäntöä noudattavan kristikunnan välillä. Pappi ei saa julkisesti julistaa eikä salaisesti suosia sellaista opetusta tai toimintaa, joka on tunnustuksemme vastaista.
---
Koiviston todellinen asema Nokian Missiossa poikkeaa olennaisesti siitä, millaiseksi hän sen itse kuvaa. Sekä liikkeen sisältä että sen liepeiltä tulevista viesteistä on luettavissa erittäin vahva auktoriteettiasema, joka perustellaan jumalallisella kutsumuksella ja messiaanisella voitelulla. Tämä ei ole missään mielessä yhteensopiva luterilaisen kirkko- eikä virkakäsityksen kanssa.
---
Päätös:
Aikaisemman tutkinnan ja tämän kuulemisen perusteella voidaan todeta, että Koivisto vastaa useisiin hänen opetustaan koskeviin kriittisiin kysymyksiin luterilaisen tunnustuksen mukaisesti. Ongelma syntyy siitä, että hän ei useissa keskeisissä asioissa kuitenkaan näytä käytännössä toimivan sillä tavoin kuin hän kuvaa omaa toimintaansa teologisesti. Tässä suhteessa kuuleminen vain teki tämän jännitteen entistäkin konkreettisemmaksi.
Jotta Koivisto voisi toimia pappisvalansa velvoittamalla tavalla luterilaisen kirkon pappina, hänen on muutettava käytäntönsä sellaiseksi, että ne vastaavat myös julkisuudessa ja nähtävällä tavalla hänen luterilaiseksi väittämäänsä uskonkäsitystään. Muutosta vaativia kohtia ovat ennen kaikkea seuraavat:
1. Koivisto sanoo pappina sitoutuneensa luterilaiseen kastekäsitykseen. Hänen on toimittava käytännössä niin, että lapsena kastettuja ei liikkeen piirissä kasteta uudelleen. Ylipäänsä Mission piirissä ei saisi ollenkaan kastaa ketään. Kastaa voidaan vain jonkin kirkon tai kristillisen yhdyskunnan jäseneksi. Koivisto taas korostaa voimakkaasti, että Missio ei ole seurakunta, vaan herätysliike.
2. Koiviston on pidettävä huoli siitä, että hänen johtamansa liikkeen piirissä ei toimiteta maallikkoehtoollisia. Luterilainen kirkko ei sellaista tunnusta eikä mikään perinteinen kirkko ole koskaan niin tehnyt.
3. Koiviston on julkisesti torjuttava sellainen kannattajajoukon keskuudessa esiintyvä tulkinta, että Nokian missio olisi hengellisesti korkeammalla tasolla oleva tosiuskovien yhteisö kuin tavallinen luterilainen paikallisseurakunta.
4. Koiviston on tuotava julkisesti esille se, että Jumala jakaa suvereenisti kullekin oman armolahjansa, minkä hän näkee itse kunkin tarvitsevan, jotta seurakunnan yhteisö rakentuisi. Myös niin sanotut yliluonnolliset armolahjat Jumala jakaa täysin oman harkintansa mukaan. Ihminen ei voi jakaa ainoatakaan armolahjaa toisille ihmisille.
5. Koiviston on julkisesti korjattava monien Mission toimintaan osallistuvien käsitys siitä, että ylistys, kielilläpuhuminen tai muu armolahja avaisi tien yhteyteen Jumalan kanssa. Ylistys on spontaania, kiitollista vastausta siihen, että Jumala on armossaan itse ottanut yhteyden ihmiseen.
6. Koiviston on myös käytännössä toimittava niin, että hänen johtamassaan liikkeessä luovutaan pitämästä voimakkaita manifestaatioita Pyhän Hengen voiman osoituksina. Ihmisen tunteille ja reaktioille pitää luonnollisesti olla tilaa, mutta niitä ja niiden inhimillistä aiheuttajaa ei saa tulkita erityiseksi Jumalan läsnäolon ja vaikutuksen todisteiksi. Ekstaattisten ilmiöiden tuottaminen on inhimillistä manipulatiivista ja suggestiivista toimintaa. Tunteita ja reaktioita on myös voitava hillitä.
7. Koiviston on tehtävä liikkeensä julkisuudessa selväksi, että vaikka voimme kokea asioita, jotka tunnustamme ihmeiksi, mikään sellainen ei ole varma todiste julistajan ja julistuksen aitoudesta ja jumalallisuudesta.
8. Koiviston on pidettävä huoli siitä, että kokoustoiminnan ilmoittelussa luovutaan parantumis/parantamis– sanoituksista. Vahva vetoaminen parantumistodistuksiin on hyvin kyseenalaista vetoamista ihmisten – sinänsä todellisiin – ajallisiin tarpeisiin ja hätään. On syntynyt tilanteita, joissa ihminen yrittää epätoivoisesti tarjota omaa uskoaan paranemisen hinnaksi. Erityisen irvokasta on esittää paranemistodistuksia, jotka on voitu todeta täysin totuuden vastaisiksi. Koiviston on valvottava, ettei kokouksissa - esimerkiksi kokouksen kuluessa - ilmoiteta tapahtuneen tai tapahtuvan paranemisia, joista ei ole minkäänlaista näyttöä. Puheet kuolleista herättämisistä on lopetettava.
9. Koiviston on tarkistettava opetustaan profetioista. Nyt niitä käytetään monesti tilaustyön luonteisesti liikkeen oman profiilin nostamiseksi ja vallankäytön välineenä. Koiviston on käytännön opetus- ja julistustoiminnassa luovuttava profetioiden käytöstä liikettä ohjaavina ennustuksina. Koska Koivisto omien sanojensa mukaan haluaa liikkeensä olevan luterilainen herätysliike, hänen on sallittava kirkon arvio esitettyjen profetioiden todenperäisyydestä.
10. Evankelioivassa julistuksessaan ja kutsussaan Kristuksen seuraamiseen Koiviston on lopetettava käskeminen tai painostaminen uskonratkaisun tekemiseen.
11. Koiviston on tunnustettava sotaretoriikkansa vaarallisuus – jos se sitten on vain retoriikkaa – ja muutettava se tapa, millä hengellistä kilvoittelua tai evankeliointia sanoitetaan. Opetuksessa henkien karkottamisista on palattava luterilaisen uskonkäsityksen ja järjestyksen mukaiseen käytäntöön.
12. Koiviston on määrätietoisesti ja näkyvästi ohjattava hänen hengelliseen johtajuuteensa liittyvät auktoriteettitulkinnat suuntaan, joka on sopusoinnussa hänen luterilaisen pappeutensa kanssa.
13. Koska Koivisto on kuulemisessa selkeästi ilmaissut, ettei hän ole lopun aikoihin liittyvä hengellinen johtaja ja että hän sanoutuu irti amerikkalaisperäisestä lopunajan profeettaliikkeestä (esimerkiksi Jumalan kenraalit), hänen on myös käytännössä ja julkisesti tämä tehtävä.
14. Koiviston on myös käytännössä hyväksyttävä se, että hänen on luterilaisena pappina noudatettava piispan ja tuomiokapitulin ohjausta silloin kun nämä arvioivat siihen olevan tarvetta. Hän ei voi Kirkkolain eikä kirkkojärjestyksen mukaan etsiä muualta itselleen paremmin sopivia ohjeita.
Mikäli Koivisto 13.4.2007 mennessä antaa kirjallisen sitoumuksen siitä, että hän noudattaa tuomiokapitulin tässä päätöksessä esittämiä ohjeita ja myös korjaa toimintansa, tuomiokapituli toteaa, että hän voi toimia luterilaisen kirkkomme pappina. Mikäli niin ei tapahdu, tuomiokapituli toimii KL 5:3 §:n säädöksen mukaisesti.
Hallintolain 33 §:n edellyttämällä tavalla Koivistolle ilmoitetaan, ettei määräajan noudattamatta jättäminen estä asian ratkaisemista.
Muutoksenhaku:
Päätökseen ei kirkkolain 24 luvun 5 §:n mukaan saa hakea muutosta.
Koskapa se ei tulkitse Raamattua, vaan paavin/katolisenkirkon asettamaa oppia, ja tuohon muotiin se yrittää pakottaa kaikki!
Apt.4:19 "Mutta Pietari ja Johannes vastasivat heille ja sanoivat: "PÄÄTTÄKÄÄ ITSE, onko oikein JUMALAN EDESSÄ kuulla teitä (tuomiokapitulia) enemmän kuin JUMALAA;"?!
Tuomiokapituli on tosiaan oikealla asialla. On erityisen hyvä, että sodasta puhuminen myönteisenä asiana lopetetaan: kristitty EI kaiketi sentään ole barrikadeille menossa asein, kuten mielikuva syntyy.
Missio eronnee nyt kirkosta ja Koivisto ottanee marttyyrin viitan. Hänhän on "vainottu", vaikka onkin vain rahanahne pappi, joka on kova poika puhumaan. Sitä olen kyllä ihmetellyt, MITEN niin moni aikuinen ihminen on niin tyhmä, että menee noin typeriin juttuihin mukaan...
UP:täkö tämäkin, sillä luterilainen kirkko alkaa hajoamaan omaan mahdottomuuteensa epäraamatullisuudessaan:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000013&posting=22000000024548844
Katsopa:
http://www.pelastusarmeija.fi/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pelastusarmeija
Koiviston ja "epäraamatullisen" tuomiokapitulin tiet eroavat, koska Koivisto ei varmasti tule noudattamaan päätöksessä annettuja - mielestäni täysin asiallisia - ohjeita, eikä voi siten enää jatkaa toimintaansa luterilaisena pappina.
Tampereen kapitulin päätös tuntuu pitkänlinjan maalaispapista osin pelleilyltä.On hyvä nostaa lu-
terilaisen kirkon profiilia, mutta alkaa nyt tin-
kaamaan jonkun parantumis-sanan käytöstä.Se on pilkuilla parittelua. Kaste yms perusasioissa on järkevää vetää linja, mutta mitä saa sanoa ja mitä
ei,vaikuttaa kummalliselta.Miksi esim.Jeesuksen neitseestäsyntymisen tai ylösnousemisen kieltäjät saavat hillua rauhassa?
Parantuminen ei saa kuitenkaan olla ylikorostettua eikä ykkösasia, jolla tilaisuuksia markkinoidaan, että väkeä tulisi paljon. Lopusta kirjoituksessasi olen samaa mieltä.
... nykyään ihmisiä eniten koskettava asia uskoontulon jälkeen. Jos emme salli ihmisten saada lääketieteellistä taikka hengellistä apua niin sellainen yhteiskunta ei tottatosiaan kestä. Lisäksi toisen puolesta rukoileminen on osa lähimmäistyötä eikä tätä rukoustoimintaa tule mitenkään estää.
... sillä jokatapauksessa elämmme lopun aikaa ja kirkko menee kohti homoutta ja yhdistyy porttokirkoksi suhteellisen nopeassa aikataulussa ja tästäkin syystä kristittyhen tulisi nopeasti poistua kirkosta.
... on se mikä ratkaisee. Jumala itse ei oikeastaan puhukaan muusta kuin sodasta, jota käydään rakkauden ja hengen asein.
On aivan eri asia antaa ihmisille mahdollisuus esirukoukseen kuin luvata mainoksissa parantumista. Koko Nokia Mission ilmoittelu ja tiedotus perustuu ensi sijassa parantamiselle ja parantumistodistuksille. Kuitenkaan kenellekään ei voida luvata varmaa parantumista.
Toki voi väittää, että eihän Nokia Mission lupaakaan - mutta jos illan nimi on parantumisilta ja jos ilmoituksissa puhutaan siitä, että "tänäänkin Jumala parantaa Areenalla", niin mitä muuta se on kuin sitä, että parantumislupauksilla houkutellaan ihmisiä mukaan? Lehti-ilmoituksissa parantuminen on huomattavasti keskeisemmässä asemassa kuin pelastuminen, vaikka kristinuskossa pitäisi olla toisinpäin.
sanoa homouden synniksi Raamatun mukaa, miksikohän??
Jeesuksen parantamisesta on tullut kirkolle esteettinen ongelma; ulkoiset kouristelut huutoineen eivät sovi luterilaisen kirkon hillitylle karismalle. Jo Parantajan itsensä aikana ne tuottivat suuresti päänvaivaa, minkä vuoksi Häntä oli niin vaikea mieltää taivaan lähettilääksi.
Miksi Jeesus ei tyydy parantamaan vain tyynen hillitysti niin, että tämän todistaminen miellyttäisi useamman korvaa ja silmää? Tätä meidän on kysyttävä itseltään Kristukselta, Koiviston ulosajo kirkosta ei asiaa ratkaise.
Parantuminen on ykkösasia. Ellette tee parannusta, te ette peri taivasten valtakuntaa. Jumalan puoleen voi kääntyä hengen, sielun tai ruumiin kärsiessä ja Hän näyttää tien. Niin oivallisen tien.
kaataa jatkuvasti suuria ihmisjoukkoja, jotka sitten huusivat ja vapisivat ja kouristelivat, ja joiden elämä ei silti isommin muuttunut, vaan tulivat aina viikon päästä hakemaan uutta annosta vapinaa ja kouristuksia?
Muutama yksittäinen tapaus Jeesuksella joskus oli, että esim. riivattu ennen parantumistaan kaatui ja huusi ja kouristeli, mutta ei sitä voi noin vain yleistää ja oikeuttaa nykymenoa. Onko nykysaarnaajien kokouksissa Suomessakin kymmeniä tai jopa satoja riivattuja? Miksi jotkut huutavat ja kouristelevat kokouksessa kokouksen perään? Eivätkö he paranekaan? Jeesuksen parantamat lakkasivat pian kouristelemasta ja käyttäytyivät siitä eteenpäin täysjärkisten tavalla.
Terence, sull aon viisaat ja raamatulliset mielipiteet.
Rasismi on väärin aina, vaikka sen sitten Raamatun avulla "perustelisi".
En muuten vihaa ketään.
Kaikki eivät kaadu, kaikki eivät ääntele, kaikki eivät kouristele. Ainoastaan jotkut tekevät niin. Tuskinpa Jeesuksenkaan aikana kaikkia kaatumisia kirjattiin tai niiden laatua määriteltiin. Parantuneita taisi olla pilvin pimein.
Maailma ei ole sama kuin 2000 vuotta sitten. Toisaalta Jumalaa ihminen kaipaa kuten silloinkin. Ellei kaipaa, hätä ja kärsimys saavat muistamaan kaipauksen. Kaipausten välillä voi kiistellä kasteesta, kaatumisista, estetiikasta, muusta vastaavasta ja vasta tosihädässä astua Jumalan eteen sellaisena kuin on. Koivisto uskoo Jumalan parantavan ja hänestä myös näkee sen, että Jumala on läsnä. Hänen kaipuunsa, ylistyksensä ja uskonsa on kadehdittavan vahvaa.
Nokia Missio on muuttanut ilmoitustaan! Tähän asti on joka sunnuntai ollut parantumisilta - tämän päivän ilmoituksessa mainostetaan huomiseksi Pelastumisiltaa...
Jumala on valinnut todennäköisesti Markku Koiviston uuteen, tulevaan tehtävään. Siunausta hänelle siihen. - Sääliksi käy kirkkoa, joka antaa kaikkien haureellisten aviorikkojapappien ja homotyöntekijöidensä olla mukana kirkossa. Myös Raamatun totuudet kieltäviä pappeja saa näköjään ilman seuraamuksia jatkaa. Kuinkahan paljon on myös homojen siunaamisia jo tapahtunutkaan, vain Jumala tietää. Olemme, kulkaas, kristityt tosipaikan edessä. Myös islam vyöryy kaikilla kanavilla maahamme. Katsokaa vain esim. muslimien kirjoituksia Suomi24:n palstoilla esimerkiksi. Me täällä vain riidellään opinkäsityksistä. Parasta on jokaisen nyt nöyrtyä Jeesuksen jalkojen juureen ja pyytää itsellemme ja kansallemme parannuksen armoa. On myös unia ja näkyjä tilanteesta, että maatamme kohtaa joku paha ulkoinen uhka. No, niitä ei tässä kannata varmaan enempää selittää. Varmaan joku lukija kuitenkin tietää, mitä tarkoitan. Jokatapauksessa: siunausta sinulle, mahdollinen lukijani. Herra odottaa sinua!
Olet ihan pihalla koko asiasta kuin lumiukko. Sääli, sillä Nokiamissiota Jumala tulee vielä käyttämään. Kirkon hiippalakit sitten jäävät kyllä toiseksi. Itsekin olen luterilainen ja suren kirkon toimintaa, joka tekee juuri päinvastoin nykyään ihan lähes joka-asiassa, mitä Raamattu opettaa. Nyt kohta sitten nähdään, mistä kenenkin rakennus on rakennettu, kuten Raamattu opettaa. Jeesus asuu uskovan ihmisen sydämessä, jokainen uskova on siten pappi. Ei siihen sitten välttämättä muuta pappeutta tarvita. Kirkko kulkee kohti tuomiotaan, niin koen.
Moikka,
nyt voit vaikuttaa ainakin johonkin.
Tuomiokapituli tekee päätöksensä luterilaisen näkökannan pohjalta, mutta silti se koskettaa monia muitakin näkökantoja. Nyt voit vaikuttaa siihen mitä mieltä itse olet tuomiokapitulin päätöksestä.
Tuomiokapiltulin päätös ja Koiviston ajatus päätöksestä on lyhykäisyydessään nähtävillä täällä:
http://www.kotimaa.fi/kotimaa/index.php?option=com_content&task=view&id=1627&Itemid=38
ja jos haluat perehtyä siihen hieman syvemmin niin kokonaisuudessaan pöytäkirja/päätös on nähtävillä täällä:
http://www.tampereenhiippakunta.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00010383
Ja koska tämä jakaa ihmisiä niin järjestettiin äänestys siitä pitäisikö tuomiokapitulia kiittää vai kivittää päätöksestä johtuen.
Otahan kantaa asiaan ja äänestä (harjoittele sunnuntaita varten tai kehitä taitoasi ensivaaleja ajatellen):
http://huitsinnevada.info/foorumi/index.php?topic=1601.0
Br.
-Sakari Hoisko
lienee Koivistolla jo käyty. Koiviston perustelu, ettei hän voi suostua parannuskehotuksen poisjättä-
miseen tuntuu ymmärrettävältä. Käytännössä lienee kyse siitä, että on ennakoitavissa uuden kirkon perustaminen Suomeen, sillä de facto Koivisto on jo
ajettu/itse ilmaissut joutuvansa kirkon ulkopuolelle
.Minusta laiha sopu olisi ehdottomasti parempi rat-
kaisu kokonaiskirkon kannalta kuin lihana riita!
Kirkon jakautumisesta tai hajaantumisesta on jo merkit nähtävissä, sillä naispappeuden vastustajien tuomitseminen on alkanut.Ainakin Kalevan tämänpäiväisen uutisen mukaan.
on näistä se, joka voi jakaakin kirkkoa. Koiviston erottamisen johdosta ei kirkosta tule lähtemään kuin korkeintaan parituhatta fanaatikkoa, ja heistäkin suuri osa palaa takaisin parissa vuodessa väsyttyään amerikkalaiseen sirkusvouhotukseen.
... eihän evankelioimiseen edes voi väsyä, kun Jumala on siinä kuitenkin mukana. Toivottavasti kirkosta lähtee kaikki Jeesukseen uskovat nyt kun kirkko kuitenkin ensin riitelee naispappeudesta ja sitten homoudesta ja sitten tulee pedofiilit Hollannin tyyliin vaatimaan oikeuksiaan ja sitten onkin kirkolla edessä yhtyminen katolisuuteen ja muslimeihin ja hinduihin ja ...
Parhaita paloja lainaten:
"Kun Koivistolta kysyttiin, kokiko hän olevansa erityisellä tavalla voideltu lopun ajan kristillinen johtaja, hän kiisti sen. Hän katsoi myös, että hänen edustamansa hengellisen johtajuuden malli on sopusoinnussa luterilaisen kirkkomme järjestyksen kanssa. Hänen mukaansa on näet eri asia, että johtajuutta kunnioitetaan kuin että se olisi jotenkin jumalallisesti auktorisoitu. Kirkkomme pitäisi hänen mielestään valtuuttaa hänet toimimaan joidenkin anglikaanisen kirkon esimerkkien mukaiseksi herätysliikejohtajaksi.
Koivisto kiisti ne väitteet – joita ovat esittäneet myös Mission sisäpiirissä olleet ja sieltä irtaantuneet – että hänellä olisi liikkeessä kaiken kritiikin yläpuolelle nostettu auktoriteetti ja että kritiikin esittäjät olisi siirretty syrjään.
Koivistolle esitettiin silloin hänen asemastaan keväällä 2006 julkaistu oppimateriaali. Aineisto sisältää mm. seuraavia ohjeita. Esimiehemme ja kaikkien meidän rakastama johtajamme, Markku Koivisto, on Jumalan mies ja asetettu johtamaan koko Nokia Missio herätysliikettä. Hän on meidän kaikkien ehdoton auktoriteetti. Ei Jumala, vaan auktoriteettiasemassa jumalana. Jos olet erimieltä auktoriteetin kanssa, vaikka auktoriteetti olisi väärässäkin, niin se ei oikeuta nousemaan auktoriteettia vastaan. Älä koskaan erehdy kertomaan mielipidettäsi sinun auktoriteetistasi toisille uskoville. Se, että kerromme oman mielipiteemme ihmisestä, joka on meidän auktoriteettimme, on Raamatun vastaista. Jos olemme auktoriteetin alla, niin silloin Jumala todella toimii. Pyhä Henki tulee ja voitelee.Koivisto on aiemmin kertonut, että materiaalissa on yksi varomaton lause, jota ei ole auktorisoitu.
Kuulemisen yhteydessä Koivisto ei kuitenkaan ryhtynyt selvittämään, miltä osin materiaali on virheellistä ja auktorisoimatonta, eikä siis yksilöinyt virheellistä kohtaa
2. naurut: Kun kysyttiin, miksi Mission nettisivuilla oli (edelleen) syöpään kuolleen miehen todistus siitä, että Jumala oli parantanut hänet syövästä, Koivisto vastasi, että se oli miehen oma todistus ja sellaisena ihana, mutta että tuo parantumiskokemus ei ollut tapahtunut Nokian mission tilaisuudessa. Kun kysyttiin, eikö se joka tapauksessa ollut väärä todistus paranemisesta, ja sellaisena siis selvästi totuuden vastainen, Koivisto edelleen piti sitä hyvänä ja tärkeänä henkilökohtaisena todistuksena.
Koivisto ei siis nähnyt mitään ongelmaa siinä, että heidän sivuillaan on siis ainakin yksi ehdottoman varmasti vääräksi osoitettu paranemistodistus, jossa Jeesus siis tavallaan pannaan siunaamaan valhe. Vastaavanlaisia kiistatta epätodeksi osoitettuja parantamis- ja paranemistodistuksia on myös Benny Hinnin ja monen muun amerikkalaisen saarnamiehen jäljillä.
3. naurut: Kun kysyttiin, ovatko kaatuminen rukouspalvelun yhteydessä, vapina, kouristelu, karjahtelu ja muut fyysiset (tai ekstaattiset) ilmiöt ilmaisuja tai merkkejä Jumalan Pyhän Hengen toiminnasta, Koivisto vastasi: Ne ovat ihmisen toimintaa.
Kun kysyttiin, miksi näitä ilmiöitä sitten pidetään Pyhän Hengen voiman manifestaatioina kokouksissa, Koivisto väisti kysymyksen ja totesi, että ihminen vain reagoi Jumalan toimintaan eri tavoin – toiset itkevät, toiset nauravat. Koivisto ei näytä ottavan sitä huomioon, että kysymys ei ole vain inhimillisestä reagoinnista jumalalliseen vaikutukseen, vaan että myös manifestaatioiden synty näissä ihmisissä ylipäänsä on suuressa määrin ihmisen – eikä Pyhän Hengen – toimintaa: siihen vaikuttaa sekä yksilö- että joukkosuggestio, jonka puhuja saa aikaan.
Näitä manifestaatioita on liikkeeseen osallistuvien ihmisten piirissä kuitenkin pidetty molemmilta osin jumalallisina Pyhän Hengen vaikutuksina ja samalla osoituksina julistajan hengellisestä voimasta.
4. naurut: Myös Koiviston ilmaisema ajatus siitä, että Missio olisi ja ylipäänsä edes voisi haluta olla luterilainen herätysliike, värittyy oudosti siitä tosiasiasta, että liikkeen pastoritiimin 12 jäsenestä puolet on helluntailaisia. Myös liikkeeseen osallistujista on huomattava osa sellaisia, joiden tausta on helluntailainen."
http://tampere.nokiamissio.fi/