Nyt se on viimein todistettu tieteellisesti, mikä on käytännössä ollut selvää alusta asti. Turpeen käyttö energiaksi aiheuttaa pienemmät kasvihuonepäästöt kuin kivihiili. Tämä selviää VTT:n raportista, joka on linkitettynä alla.
http://virtual.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2007/T2365.pdf
Kyse on turvealoista, jotka ovat metsäojitettuja soita (5,6 milj ha) ja suopelloista (0,7 milj.ha). Kokonaisala on siis yli 6 milj. hehtaaria, joka on tutkimuksen mukaan järkevintä käyttää energian tuottoon. Ei yksistään taloudellisen edun , vaan myöskin kasvihuonekaasujen taseen vuoksi. Nämä alueet toimivat metaanin lähteinä, ellei niitä hyödynnetä ja sen jälkeen muuteta hiilinieluiksi metsittämällä tai ruokohelven viljelyllä.
Laskelmat muuttuvat turpeen eduksi vieläkin enmmän kun turpeen päästökerroin asetetaan oikealle, biologista todellisuutta vastaavalle tasolle. IPCC:n mukaan kivihiilen päästökerroin on 96,4 g CO2/MJ ja vastaavasti turpeen kerroin on 105 ja osia. Turpeen luokitus pohjautuu talous- ja energiapoliittisiin lehmänkauppoihin, lue linkki alla:
http://arkisto.vihrealanka.fi/99/31/ylo.html
Edelleen laskelmat tulevat turvemyönteisemmäksi, kun tuotannon edetessä valmistetaan ketjussa käytetyt dieselpolttoaineet turpeesta.
Turvetta kannattaa käyttää, koska kasvu on suurempi kuin käyttö, lue ao. linkki:
http://www.vapo.fi/filebank/1767-miksi_turvetta_151105.pdf
EU asettaa Suomelle todennäköisesti kovemmat uusiutuvien energioiden velvoitteet kuin muille Euroopan valtioille. Uusiutuvia jopa 45 prosenttia kokonaisenergian tuotannosta. Keskustan ja halkokauppias-Vanhasen mukaan parhaimmat mahdollisuudet Suomella olisi lisätä uusiutuvien polttoaineiden käyttöä liikenteessä, lämmön ja sähkön tuotannossa. Teollisuuden tuotantoa ei ole syytä vaikeuttaa ja siten siirtää työtä halvempiin maihin.
Näitä tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa ilman Suomen kaikkien luonnonvarojen tehokasta hyödyntämistä.
http://virtual.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2007/T2365.pdf
Kyse on turvealoista, jotka ovat metsäojitettuja soita (5,6 milj ha) ja suopelloista (0,7 milj.ha). Kokonaisala on siis yli 6 milj. hehtaaria, joka on tutkimuksen mukaan järkevintä käyttää energian tuottoon. Ei yksistään taloudellisen edun , vaan myöskin kasvihuonekaasujen taseen vuoksi. Nämä alueet toimivat metaanin lähteinä, ellei niitä hyödynnetä ja sen jälkeen muuteta hiilinieluiksi metsittämällä tai ruokohelven viljelyllä.
Laskelmat muuttuvat turpeen eduksi vieläkin enmmän kun turpeen päästökerroin asetetaan oikealle, biologista todellisuutta vastaavalle tasolle. IPCC:n mukaan kivihiilen päästökerroin on 96,4 g CO2/MJ ja vastaavasti turpeen kerroin on 105 ja osia. Turpeen luokitus pohjautuu talous- ja energiapoliittisiin lehmänkauppoihin, lue linkki alla:
http://arkisto.vihrealanka.fi/99/31/ylo.html
Edelleen laskelmat tulevat turvemyönteisemmäksi, kun tuotannon edetessä valmistetaan ketjussa käytetyt dieselpolttoaineet turpeesta.
Turvetta kannattaa käyttää, koska kasvu on suurempi kuin käyttö, lue ao. linkki:
http://www.vapo.fi/filebank/1767-miksi_turvetta_151105.pdf
EU asettaa Suomelle todennäköisesti kovemmat uusiutuvien energioiden velvoitteet kuin muille Euroopan valtioille. Uusiutuvia jopa 45 prosenttia kokonaisenergian tuotannosta. Keskustan ja halkokauppias-Vanhasen mukaan parhaimmat mahdollisuudet Suomella olisi lisätä uusiutuvien polttoaineiden käyttöä liikenteessä, lämmön ja sähkön tuotannossa. Teollisuuden tuotantoa ei ole syytä vaikeuttaa ja siten siirtää työtä halvempiin maihin.
Näitä tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa ilman Suomen kaikkien luonnonvarojen tehokasta hyödyntämistä.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Jos asiaa pohtii vähän filosofisemmin, on mielestäni suomalaisille melko masokistinen lähestymistapa hylätä turve energianlähteenä. Meillä ei muuta ole ja ei ole mitään perustelua väittää turpeen olevan ainakaan kivihiiltä pahempaa. Jos itse hylkäämme oman turpeemme ja jäämme katsomaan sivusta kun muut hiilellään saastuttavat, jäämme auttamattomasti maailmantalouden sivuraiteelle.
juu tästä tuli joskus ylen MOT-ohjelmassa. siinä nää tutkivat journalistit olivat tehneet jotain laskelmia, että kaikki suomen liikenteen tarvitsema nestemmäinen polttoaina voitas tehä turpeesta Fischer-Tropsch-menetelmää käyttäen. tämä onnistuisi vielä niin, ettei turvetta tarvitsisi käyttää enempää kuin sitä uudistuu. turvehan on uusiutuva luonnonvara, kaikki meillä oleva turve on muodostunut viimeisen jääkauden jälkeen 10 000 vuotta sitten. tämä on geologisesti mitätön aika, kun sitä verrataan muiden fossiilisten polttoaineden vastaaviin aikoihin, joiden sisältämä hiili on poistunut luonnon kiertokulusta miljoonia vuosia sitten. en tiedä tarkemmin Fischer-Tropsch-menetelmän energiatehokkuudesta, mutta menetelmä oli käytössä saksassa toisen maailmansodan aikana laajassa teollisessa mittakaavassa, ja sillä tuotettiin lähes kaikki saksan sotakoneiston tarvitsemat poltto- ja voiteluaineet.
Tässä on MOT-ohjelmasta lainattu osuus, joka kertoo turpeen polttoainekäytöstä:
Turve.
Timo Nyrönen: ”Meidän turpeemme riittäisi tekemään vaikka kaiken liikenteen polttoaineen turpeesta, eikä sittenkään koskettaisi kuin muutamaan prosenttiin meidän suopinta-alasta, että se on todella suuri se raaka-ainemäärä, mikä meidän soissamme on”.
Koeteltu tekniikka polttonesteen heruttamiseksi turpeesta on ollut olemassa jo 80 vuotta. Toisen maailmansodan aikana Saksan sotakonetta liikutti
polttoneste, joka valmistettiin ns. Fischer-Tropsch –synteesillä kivihiilestä. Turve sopii kivihiiltäkin paremmin menetelmän raaka-aineeksi.
Parhaillaan VTT:n laboratorioon Otaniemessä rakennetaan Fischer-Tropsch –koelaitosta, jossa ryhdytään tutkimaan dieselin valmistusta erilaisista biomassoista, myös turpeesta.
80-luvulla Kemira jo tuotti hyvällä menestyksellä Oulussa Fischer-Tropsch -menetelmällä turpeesta ammoniakkia.
Esa Kurkela: ” … mutta yhtä hyvin siitä olisi voitu valmistaa Fischer-Tropsch
-dieseliä. Eli siinä mielessä turve soveltuu puupolttoaineiden lisäksi erittäin hyvin tähän puukaasutusteknologiaan”.
Ainoa ongelma on siinä, että kansainvälisillä poliittisilla päätöksillä turve on määritelty uusiutumattomaksi fossiiliseksi raaka-aineeksi, jonka käyttöä Kioton ilmastosopimus rajoittaa.
Todellisuus on kuitenkin toinen. Suo on elävä biologinen organismi, joka sitomalla ilmakehästä hiiltä kasvattaa joka vuosi turvemassaansa. Se karttuu koko ajan, ehkä vain puoli milliä vuodessa, mutta kun soiden määrä on Suomessa niin valtava, päästään kokonaiskasvussa huimiin lukuihin.
Nyrönen: ”Jos tämä kasvu otettaisiin niin kuin pelkästään liikenteen polttonesteiden tuotantoon, niin sillä voitais tehdä puolet kaikista Suomessa käytettävistä liikenteen polttonesteistä, ja aika pitkän aikaa kaiken lisäksi”.
Jokaista suohehtaaria kohti kasvaa vuosittain uutta turvetta viisi kuutiometriä, mikä vastaa noin 400 kiloa öljyä. Ja kun Suomessa on suota lähes 9 miljoonaa hehtaaria, voidaan niiltä korjata joka vuosi 3,4 miljoonaa tonnia öljyä.
Mutta sen käyttö on tehty meille mahdottomaksi poliittisilla päätöksillä.
Vuonna 2000 euroedustaja Eija-Riitta Korhola sai EU:n parlamentissa hyväksytyksi mullistavan muutoksen turpeen asemaan.
E-J Korhola: ”Parlamentti hyväksyi mun muutosesityksen, jossa mä esitin, että turve on uusiutuva siltä osin kuin se vuosittain uusiutuu. Ja se on ihan yksinkertainen idea, että ei kajota pääomaan, mutta vuotuiset korot voidaan korjata. Ja turvehan todella oikeasti uusiutuu, ei se ole fossiilinen vaan se on, tiedemiehet määrittelee, et se on hitaasti uusiutuva biomassa”.
Korholan yllättävä menestys kohtasi ankaraa vastarintaa. EU:n komissio ei hyväksynyt turpeen määrittelemistä uusiutuvien energialähteiden joukkoon miltään osin, ja se lähetti vastustavan kannan sisältävän direktiiviehdotuksen jäsenmaiden parlamenttien hyväksyttäväksi.
Vuoden 2000 lopulla Suomen eduskunnan suuri valiokunta äänesti asiasta ja äänet turpeen uusiutuvuudesta menivät tasan. Lopulta suomalaisen turpeen kohtalon ratkaisi arpa. Ja arpaonni ei suosinut turpeen energiakäyttöä.
Myöhemmin EU:n ministerineuvosto myös kumosi Korholan parlamentissa läpi ajaman määritelmän turpeen hitaasta uusiutuvuudesta. EU:n suurimmat turvevarat omaavan Suomen näkemyksellä olisi ollut painoa neuvostossa, mutta tuossa vaiheessa Suomen hallitus ei puolustanut sanallakaan suomalaista energiaturvetta.
Korhola: ”Komission kyseinen virkamies, hän innostu oikein näistä tutkimuksista, joita hänelle esittelin ja tästä ajatuksesta, niin vuotuisen kasvun ideasta, niin hän sanoi, että tulevaisuutta ajatellen ja kaikkia näitä uusiutuvan energian haasteita ja omavaraisuutta, paikallisuutta ajatellen, on rikollista Suomelta vastustaa tätä ideaa”.
Fischer-Tropsch –kaasutuksessa saataisiin 40 % turpeen energiasta diesel-öljynä ja 60 prosenttia lämpönä. Siis jos ottaisimme harvoilta tuotantosoiltamme vain sen turvemäärän, joka kaikille soille yhteensä kasvaa joka vuosi, saisimme kokonaista 1,4 miljoonaa tonnia dieseliä, jota hyvin perustein voitaisiin pitää uusiutuvana polttoaineena.
Tämä turveöljy riittäisi liikuttamaan 70 prosenttia diesel-autoistamme tai 35 prosenttia koko autokannastamme.
Tähän öljymäärään tarvitsisimme vain 68 000 hehtaaria turvesuota, eli vain 0,7 % kasvavasta turvealasta. Ja kun tuotantosuo olisi kuorittu tyhjäksi turpeesta, sen tilalle istutettaisiin puuta tai ruokohelpiä, mitkä voitaisiin nekin muuttaa Fischer-Tropsch –laitoksessa autojen polttoaineeksi yhdessä turpeen kanssa.
Nyrönen: ”… eräs arvio, jos turvetta käytetään raaka-aineena, niin voisi olla tommonen 40-50 senttiä litra siellä jalostuslaitoksella, kun kaikki kustannukset otetaan huomioon”.
Jos tyytyisimme tuottamaan turveöljyä vain sen 5,75 %, jonka EU:n direktiivi vaatii, riittäisi siihen 11 000 hehtaaria suota, eli vain kolmannes nykyisestä turvetuotantoalasta.
Ja vielä kaupan päälle kasvihuoneilmiötä voimistavia metaanikaasuja päästävä suo muuttuisi näin hiilidioksidia sitovaksi hiilinieluksi.
Mutta ajatus turvepääomamme korkojen käyttämisestä liikenteen polttonesteeksi ei käy ympäristönsuojelijoille:
Eero Yrjö-Koskinen: ”Tässä on nyt nimenomaan kyse siitä, että millä aikataululla tää hiilidioksidi sieltä vapautuu. Jos niitä poltetaan, niin se tietenkin tapahtuu välittömästi. Jos ne on siellä niinkun maaperässä, niin se tapahtuu hitaasti, normaalin luontokierron mukaisesti. Tää on se keskeinen ongelma, joka turpeen käyttöön sisältyy, siis se hiilidioksidi, joka siellä on varastoituna, vapautetaan sen polttamisen myötä, ja se ei yksinkertaisesti käy laatuun enää tänä päivänä”.
Nyrönen: ”Tietenkin voidaan sanoa, että siinä hän on ollut hiilivarasto ennestään, mutta niin kuin alussa puhuimme, niin pitää katsella tätä kokonaisuutta, eikä yhtä ainutta suota”.
Euroopan öljyriippuvuuden kirkastumisen myötä suopeus turvetta kohtaan on alkanut lisääntyä.
E-R Korhola: ”Kyl mä tiedän sen, että jos me tästä väännettäisiin lisää, niin komissiossa ainakin on paljon ymmärtämys kasvanu sen suhteen, että mistä turpeessa on kysymys ja kasvaa koko ajan, koska ja järkijuttujen merkitys kasvaa, energia, omavaraisuus ja paikallisuus nousee koko ajan suurempaan ja suurempaan arvoon”.
Myös Suomen hallituksella on aikomus avata turvekeskustelu kansainvälisten sopimuskumppaniensa kanssa uudestaan. Pohjan sille antaa kauppa- ja teollisuusministeriön teettämä uusi tutkimus, joka vahvistaa edelleen käsitystä turpeen uusiutuvuudesta.
Pekkarinen: ”… tutkimusprojektin tulokset meidän on tarkoitus ensi tilassa saattaa ns. Kioton paneelin arvioitavaksi. Meidän pitää saada vaan maailmanlaajuinen hyväksyntä sille, että kysymys on uudistuvasta polttoaineesta” ... ”tää tarjoaa suuren mahdollisuuden suomalaiselle bio-tuotannolle”
Halvin ja nopein vastaus kallistuvalle bensiinille on ajaa pienemmillä autoilla, vähemmän ja hiljempaa. Säästäväinen autoilu vapauttaisi nopeasti valtavia öljymääriä.
Klemola: ”Jos Yhdysvaltalaiset menis edes tähän Eurooppalaiseen henkilöautokulutuskulttuuriin, eli se taso olis eurooppalainen, niin se olis muistaakseni noin 7 -8 miljoonaa barrelia päivässä, pelkästä yhdysvaltalaisten jollain tavalla järkevälle tasolle autoilutottumukset jos saataisiin, niin se vastaa siis lähes koko Venäjän öljyntuotantoa.
Verotuksella voitaisiin ohjata ihmisiä hankkimaan kevyempiä autoja, diesel-autoja ja hybridejä. Se taas edellyttäisi mm. työsuhdeautojen veroedusta luopumista.
Mutta milläs sitten tankataan, kun joskus etäisessä tulevaisuudessa bensa on kerta kaikkiaan liian kallista poltettavaksi auton moottorissa?
Klemola: ” sitten on kivihiiltä, on valtavia määriä. Sitä on sadoiks, jopa tuhanneksi, kahdeksi tuhanneksi vuodeksi. Ja siitä pystyy valmistaan nestemäisiä polttoaineita, jopa parempia kuin nää meidän nykyinen bensiini ja diesel. Ja veikkaan että niitä tullaan polttamaan tulevaisuudessa”.
Klemola: ”Ihmisten teknologiausko on hirvittävän suuri, että tulee joku vetyauto, joku fuusio joka tuottaa rajattomasti energiaa, mutta pitäisi varautua, että ehkä näin ei käykään. On sanottu että 1900-luku pienensi maailman, eli nää fossiiliset polttoaineet, oli helppo lentää kaikkialle. Ja joku on sanonut että 2100-luku tulee taas paisuttamaan maailman”.
LOPPU
Kaukaa haettu juttu joka epätoivoisesti yrittää puolustaa Matti vanhasen keskustalaispolitiikan karilleajoa ympäristökysymyksissä.
Onhan turve bioenergiaa, onhan?
Ei ole.
Ei keskustelua voi käydä tuolla juupa-eipäs linjalla. On esitettävä faktoja turpeen fossiilisuudesta, koska viimeisimmät tutkimustulokset osoittavat sen uusiutuvuuden. Tämän me maajussit olemme kuitenkin tiennet maailman sivu, joten mitään uutta sinänsä tuossa tutkimuksessa ei ole.
Luonnontilaiset suot tulisi jättää rauhaan. Ne toimivat hiilinieluina. Ojitettujenkin soiden osalta pitäisi selvittää, mitkä ovat mahdollista ennallistaa. Suomella on ilmastovelvoitteiden lisäksi muitakin suojeluvelvoitteita.
Keskustan joukoissa on puhuttu turpeesta siihen tyyliin, että kaikki käyttöön. Tällaisen vaikutelman minä olen saanut.
Myönnän jo, että uuden tutkimuksen myötä suhtaudun turpeen hyödyntämiseen aikaisempaa myönteisemmin.
Turve vain ei säily luonossa ikuisesti, toisin kuin kivihiili. Turve on muodostunut vain muutaman tuhannen vuoden aikana ja saattaa hävitä yhtänopeasti tai nopeamminkin, ihmisen toimesta tai meitä riippumatta.
Meinaakko, että koko eurooppa kyllästettäisiin suomen turpeella. Onko tietoa, paljonko nyt teurvetta otetaan, ja paljonko kasvaa, mikä on ero?. Jos ei tätä tiedetä niin, onko kykyä tietää alasta.
Voi heitellä ihan mitä vain, mallin "vihreät"
Jos sitten tulidsi tilanne että otettava vastuu jostain. niin lähdetään pakoon. Heitetään toisille työt. Jotka kuitenkin jonkun tehtävä. Ja edelleen jhinku hallitukseen...miksi! että saa taas lähteä pakoon..."käpykaartiin". ei noin Suomea rakenneta
Suomessa on n. 9 miljoonaa hehtaaria suota, josta suojelun piirisssä on lähes miljoona ha. Suojelun määrä ja laatu ovat korkealla tasolla mitattuna millä mittarilla tahansa. Ao. linkistä ko. asiatietoa:
http://www.metsavastaa.net/index.cfm?docID=1690
Keskustan piirissä ei tietääkseni olla hyödyntämässä koko suoalaa. Mutta tähänastinen epäreilu kohtelu on saanut aikaan jonkin verran revanssihenkisyyttä. Tähän liittyy vielä maatalouden ja metsänviljelyn kohtaama yleisen asenneilmaston negatiivisuus. Kuitenkin Keskusta ja maaseutu tuntevat vastuunsa kestävästä luonnon hyödyntämisestä. Mutta ylimitoitetut vaatimukset taloudessa ja suojelussa kääntyvät ympäristöä vastaan, jää pää vetävän käteen.
Bioenergian suhteen Keskusta on sillä linjalla, että pitää luoda laajapohjainen ja hajautettu uusiutuvia polttoaineita käyttävä energiajärjestelmä. On otettava käyttöön koko biopaletti.
Tämä lainaus on erotettu yo. linkistä:
"Suomen pinta-alasta 1/3 eli noin 10 miljoonaa ha on turvemaita, joista turveteollisuus hyödyntää vain alle 1 %. Turvetta käytetään Suomessa, Ruotsissa ja Virossa vähemmän kuin turvevarat kasvavat. Turvetta tuotetaan samoilta alueilta energiaksi ja kasvualusta- sekä ympäristönhoitokäyttöön.
Maatunut turve sopii hyvin energiaturpeeksi.
Suomessa turpeen kasvu on noin 40 TWh/a ja käyttö 16–25 TWh/a. Ruotsissa turpeen energiakäyttö on noin 2-2,5 TWh/a ja vuosikasvu 10–15 TWh/a ja Virossa käyttö on noin 1,4 TWh/a ja kasvu 9.5 TWh/a.
Suon pinnan suokasvit alkavat uusiutua otollisissa oloissa ja alueen vesitasoa säädeltäessä jopa 3-5 vuodessa. Geologinen suo (turvekerros vähintään 30 cm) kasvaa uudestaan noin 50–100 vuodessa.
Turpeen elinkaari vaikutuksineen tunnetaan tutkimustietoihin perustuen hyvin. Kaavoitus, YVA-tarkastelut ja ympäristölupakäytäntö ohjaavat tiukasti turvevarojen kestävää käyttöä."
Ei meidän tarvitse haaveilla polttoaineiden viennistä Eurooppaan. Riittää kun saamme omat uusiutuvien velvoitteet täytettyä. Sen sijaan Suomen kannattaa sijoittaa biopolttoaineteknologian kehittämiseen ja vientiin.
Tässä nämä ipcc:n vanhat päästökertoimet
Turve 104
Kivihiili 93
Raskas polttoöljy 77
Kevyt polttoöljy 74
Maakaasu 56
Eipä se kasvihuoneilmiötä juuri hidasta, vaikka turve olisikin yllättäen kivihiiltä vähemmän saastuttava. Ja käsittääkseni laskelmat perustuivat siihen, että turvemaat maisemoidaan käytön jälkeen, mutta kivihiililouhoksia ei. Käytännössähän esim. Jenkeissä kivihiililouhokset peitetään usein puilla. Joten aika jossittelua.
On totta, että turpeen potenttiaali enegianvalmistuksessa on valtava, mutta haluammeko samalla tuhota maapallon ekosysteemin? Maapallon eliölajeista tulee nykymenolla tuhoutumaan vuosisadassa kymmeniä prosentteja. Siis vuosisadassa. Se on maapallon historiaan (5 miljardia vuotta) verrattuna vuoden suhde sekuntiin, silmänräpäys. Myös maapallon suurimpien väestökeskittymien juomavedestä ja kasteluvedestä tulee pula kun vuoristojen jäät häviävät. Jos käytetään turvetta, kivihiiltä ja öljyä se tapahtuu meidän elinaikanamme.
Siksi fiksuinta olisi panostaa nopeasti energiatehokkuuden parantamiseen. Polkupyörä kulkee bensatankillisen energiamäärällä Intiaan ja takaisin. Siis aina kun liikut autolla hukkaat huimasti energiaa. Lentokone ja moottorikelkka hukkaavat kilometriä kohden vielä enemmän.
Turpeen todellinen hiilidioksidipäästö kannattaa toki selvittää. Mutta jos se on enemmän kuin öljyllä ei todellakaan ole kestävää. Suomi on nyt jo Euroopan toiseksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen tuottaja henkeä kohti. 12 tonnia per nassu joka vuosi.
Turve on uusiutuva, ei-fossiilinen polttoaine. Kivihiili ja öljy ovat ei-uusiutuvia, fossiilisia polttoaineita. Polttomenetelmien päästöluvut ja -kertoimet ovat vain teknisiä suureita, niillä ei ole mitään tekemistä tuon pääjaottelun kannalta.
Turpeen polttaminen hidastaa kasvihuoneilmiötä ,mutta kivihiilen ja öljyn polttaminen kiihdyttävät ilmiötä.Turpeen polttaminen säästää koko maapallon ekosysteemiä j,mutta kivihiilen ja öljyn polttaminen tuhoavat ekosysteemiä. Turvekenttien metsitys ja ruokohelven viljely ei ole vain maisemointia. Jatkokäyttö muodostaa hiilinielun ja kasvattaa uutta bioraaka-ainetta.
On totta, että energian käyttöä ja kulutusta pitää vähentää.
Suomi ei ole toiseksi , vaan neljänneksi suurin kasvihuonepäästöjen tuottaja Euroopassa. Ao. linkistä voi havaita, että laskennassa ei ole huomioitu Suomen metsien kasvun aiheuttamaa hiilinielua.
http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff98/ff982268.pdf
Suomen talous perustuu energiaintensiivisuuteen. Lisäksi pohjoinen sijainti lisää lämmitystarvetta. Suomen vähäinen asukasluku ja harva asutus lisäävät henkeä kohti laskettua hiilidioksidipäästöä. Teollisuuden tuotanto perustuu energian käyttöön. Jos vähennämme sen energian kulutusta, laskemme samalla hyvinvointiamme. Siksi on tärkeätä tehdä liikenteen ja lämmityksen polttoaineet uusiutuvilla. Samoin osin sähkön tuotannossa on käytettävä uusiutuvia energialähteitä.
No eikös ne politiikot päässyt jo kerran kompromissiin siitä, että se on hitaasti uusiutuva:)
Vakavasti. Tärkeintähän on, ettei sitä polteta ainakaan enempää kuin on vuosikasvu. Tosin aiheesta on tulossa vielä monta riitaa. Kuka päättää, mitkä suot käytetään, millä perusteilla jne.
Lisäksi suot tahtovat pilata paikallisen vesistön ja aiheuttavat lähiympäristöön melu- ja pölyhaittoja. Tällä on kohtuullisen suuri merkitys, koska turvetta ei ole kannattava kuljettaa kauas, vaan polton on tapahduttava "lähellä" nostopaikkaa. Siitä seuraa, että myös tuotanto on hajautettua ja ongelmatkin koskevat laajaa aluetta.
Kun tässä omaa tekstiänsä lukee niin tulee pessimistiksi:) Pitää muistaa, että asiat ovat joko ongelmia tai sitten haasteita, jotka ovat voitettavissa. En olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut, että ilmastonmuutosta ymmäretään ottaa tosissaan. Ehkä sitä sittenkin voi nähdä vielä jopa oman lapsenlapsensa ja luottaa, että elämä voittaa. Tuosta olen eri mieltä, että hyvinvointi ja energiankulutus ovat suoraan verrannollisia, mutta siitä varmaan joskus myöhemmin. Nyt on viikonloppu ja mäyräkoira kylmenemässä.
Turpeen noston uudet menetelmät ovat vähentäneet ympäristöhaittoja merkittävävsti :
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=turpeen noston uudet menetelmät&btnG=Google-haku&meta=lr=lang_fi
Varsinaisesti uusista menetelmistä oli kuvaus alkuperäisen viestin linkeissä. Seuraavassa myös esitys uudesta menetelmästä:
http://www.jenergialehti.fi/index2.php?id=18&articleId=31&type=8
Hyviä pointteja. Olette varmasti hiilinieluista paremmin perillä kuin minä. Silti turpeen päästöt, huomioimatta nieluja eivät ole keskustelun aloittaneen raportin mittauksissa alempia kuin ipcc:n vanha arvo.
On myös huomattava, että kaikkia muitakin energiantuotantomuotoja voidaan tehostaa. Esim. kivihiilelle, johon tässä on verrattu on jo tehokkaampi turbiineihin perustuva polttotekniikka. Se ei ole vielä yleistynyt halvan hiilen takia.
Turpeen uusiutuvuuteen minulla ei ole lisättävää. Hidasta on sukupolvenkin mitalla, mutta alue on laaja ja siksi kompensoi.
"Teollisuuden tuotanto perustuu energian käyttöön. Jos vähennämme sen energian kulutusta, laskemme samalla hyvinvointiamme."
Jos minulta kysytään, tämä on täyttä tuubaa. Vähentääkö tehdas minun hyvinvointiani kytkemällä pistokkeet yöksi pois seinästä? Vähentääkö tehdas kilpailukykyään jos se tehostaa energiatehokkuuttaan edullisilla taajuumuuntimilla kymmeniä prosentteja? Entä onko paljon bensaa ja rahaa kuluttava auto enemmän hyvinvointia antava? Pakokaasujen määrälläkö mitataan auton antama hyvinvointi?
Tästä syystä ei suuria puolueita kannata äänestää. Ne eivät puutu ongelmaan vaan seuraukseen. Ei Suomen ongelma ole energiankulutuksen kasvu vaan tehoton energian käyttö.
-hiilis
En tarkoittanut hyvinvointikäsitteellä tuota mihin viittasitte. Niistä olen samaa mieltä.
Tarkoitin sitä, että teollisuus luo tuotantoa, jonka lisäarvolla voimme kustantaa hyvinvointipalvelut, kuten terveys-, sairaus-, koulutus-, eläke jne. Jos tuotantokyky = kilpailukyky alenee, joudumme tinkimään hyvinvointipalveluista. Tämä on Keskustan linja, jota Vanhanen on vaalitenteissäkin alleviivannut,ts. hyvinvoinnin ylläpitäminen ympäristön tilaa vaarantamatta.
Ko. tutkimuksen laskelmissa on turpeen kertoimena käytetty alkuperäistä, vanhaa IPCC:n kerrointa, jossa turve (väärin) luokitellaan fossiiliseksi polttoaineeksi. Siitä huolimatta turve sai nyt näin hyvät tulokset.
Taulukko 6. Turpeen polton päästökertoimet epävarmuuksineen (Vesterinen 2003,
IPCC 2006, Monni & Syri 2003, Tsupari et al. 2005).
Kasvihuonekaasu Päästö Alaraja Yläraja
CO2 (g MJ–1) 105,9 105,3 106,5
CH4 (g MJ–1) 0,0030 0,0015 0,0045
N2O (g MJ–1) 0,005 0,0015 0,0125
Ao. Talousvaliokunnan selvitys antaa tietoa energian tuotosta ja taloudellisesta kilpailukyvystä.
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/tavm_14_2004_p.shtml
Juu siihenhän tässä kaikki pyritään: hyvinvointiin ympäristön tilaa vaarantamatta. Keinot vain vaihtelevat.
Minusta hyvinvointi ja ympäristön tila on nyt pikemminkin laskussa, kun tärkeimmäksi nostetaan kilpailukyky ja ihmiset tekevät itselleen burnoutin saadakseen uutta tavaraa ja vastatakseen "yhteiskunnan odotuksiin". Mutta sehän on toki arvokysymys minkä laskee hyvinvoinniksi, mitä arvostaa ja mille pohjalle arvonsa rakentaa.
Turha noista on mitään pilkun eroja hakea. Jos haluaa pienintä päästöä CO:ta, niin silloin atomivoima on ainut oikea. Fossiilisista maakaasu on niukasti paras. Mikään näistä ei uusiudu. Turvetta sentää kasvaa, ja turpeen oton jälkeen maa kasvaa vielä jotain muuta. Milläs energiaa tuotat ilmaan fossiilisia energialähteitä. Ainakin kulutusta ja kuluttajakuntaa pitäisi pystyä pinenentämään.
Kyllähän paskastakin saa energiaa, kts. linkki alla:
http://www.motiva.fi/fi/kirjasto/uusiutuvatenergialahteetsuomessa/muutbiomassaenergianlahteet/biokaasu.html
Biokaasua voi kätevästi ostaa Kalmarin Unionilta kts.ao.linkki:
http://www.biokaasuauto.com/artic/KL_8_03.pdf
Vakavammin , ehättihän Ranska jo ehdottamaan , että sen atomivoimalat rinnastettaisiin uusiutuviin energialähteisiin. Näin se voisi tuottaa uusiutuvilla n. 6 prosenttia kokonaistuotannosta kuten tähänkin asti.Se tuottaa n. 40 prosenttia ydinenergialla. Kun EU:n tavoitteena on saavuttaa jäsenmaissa 20 prosentin taso uusiutuvien käytössä, niin Ranska saavuttaa tavoitteen kirkkaasti. Jää vielä jäljelle myytävääkin. MUTTA ovatko hiilidioksidipäästöt pienentyneet ? Ei grammaakaan.
Tavoitteenahan on nimenomaan pienentää päästöjä korvaamalla muita energiantuottotapoja uusiutuvalla energialla. Ensin täytyy tietenkin korvata eniten päästöjä tuottavat energialähteet, kuten kivihiili. Sitten kun ydintuotantolaitokset tulevat elinkaarensa päähän, niin on korvattava niiden tuottama energia uusiutuvilla. Harrisburgin, Tsernobyhlin ja Forsmarkin esimerkit ovat enne tulevasta kehityksestä. kts. linkki:
http://www.atm.helsinki.fi/~llaakso/ymp_ong/YDINVOIMALAONNETTOMUUDET.pdf
Eikä jätteen loppusijoittamista ole vielä ratkaistu aukottomasti. Myös venäläisten ydinsukellusveneiden raadot, satamat ja varastot ovat ratkaisematon aikapommi.