kristinusko vs. tiede

Miten tieteen keinoin voidaan tutkia uskontoja? Mihin sellainen tutkimus kohdistuu, uskovaan, uskomukseen, vai uskomuksen kohteeseen? Mitä tunnettuja metodeja sellaiseen tutkimukseen on olemassa?

Crypticall kirjoitti:

Miten tieteen keinoin voidaan tutkia uskontoja? Mihin sellainen tutkimus kohdistuu, uskovaan, uskomukseen, vai uskomuksen kohteeseen? Mitä tunnettuja metodeja sellaiseen tutkimukseen on olemassa?

Teologinen tiede tutkii historiantutkimuksen keinoin uskontojen pyhiä kirjoja (eksegetiikka), uskonnollisten yhteisöjen syntyä ja kehitystä (kirkkohistoria), teologisen ajattelun kehittymistä systemaattisen analyysin avulla (dogmatiikka), uskonnollisen yhteisön vuorovaikutusta yhteiskunnan kanssa (kirkkososiologia), uskonnollista kasvatusta (uskonnonpedagogiikka) sekä uskonnollisen yhteisön toimintaa (käytännöllinen teologia).

Tieteen tehtävänä on kuvata uskontojen sanomaa, syntyä ja kehitystä selittää ne järkiperäisin keinoin. Tehdessään näin teologia kuvaa aina ihmisten näkemyksiä ja toimintaa. Tutkiessaan pyhiä kirjoituksia teologia tutkii ihmisten näkemyksiä ja kokemuksia Jumalasta ja hänen sanomastaan.

Jumalaa ei suoraan kyetä ainakaan vielä tutkimaan millään metodilla.

Teologian tutkimusmenetelmät ovat yleiset historiantutkimusmenetelmät, lähdekritiikki, systemaattinen analyysi, aatetutkimuksen keinot, tilastolliset menetelmät, kasvatustieteteelliset ja sosiologiset menetelmät, sisällönerittely, viestintätutkimuksen keinot yms.

kaulahuivifin kirjoitti:

Teologinen tiede tutkii historiantutkimuksen keinoin uskontojen pyhiä kirjoja (eksegetiikka), uskonnollisten yhteisöjen syntyä ja kehitystä (kirkkohistoria), teologisen ajattelun kehittymistä systemaattisen analyysin avulla (dogmatiikka), uskonnollisen yhteisön vuorovaikutusta yhteiskunnan kanssa (kirkkososiologia), uskonnollista kasvatusta (uskonnonpedagogiikka) sekä uskonnollisen yhteisön toimintaa (käytännöllinen teologia).

Tieteen tehtävänä on kuvata uskontojen sanomaa, syntyä ja kehitystä selittää ne järkiperäisin keinoin. Tehdessään näin teologia kuvaa aina ihmisten näkemyksiä ja toimintaa. Tutkiessaan pyhiä kirjoituksia teologia tutkii ihmisten näkemyksiä ja kokemuksia Jumalasta ja hänen sanomastaan.

Jumalaa ei suoraan kyetä ainakaan vielä tutkimaan millään metodilla.

Teologian tutkimusmenetelmät ovat yleiset historiantutkimusmenetelmät, lähdekritiikki, systemaattinen analyysi, aatetutkimuksen keinot, tilastolliset menetelmät, kasvatustieteteelliset ja sosiologiset menetelmät, sisällönerittely, viestintätutkimuksen keinot yms.

Onko tästä siis vedettävä seuraavia päätelmiä:

Eksegetiikka.
Jos saman ajan tapahtumista ei ole muuta riittävän kattavaa aineistoa olemassa, niin eksegeetti päättelee itse mutu metodin pohjalta sen, mikä uskonnollisesti värittyneessä tekstissä voisi olla oikein ja mikä väärin?

Dogmatiikka.
Jos uskonnollisen ajattelun kehittyminen ei seuraa jotain systemaattista kaavaa, vaan on luonteeltaan esimerkiksi assosiatiivista, niin systemaattiset tutkimusmenetelmät eivät toimi kyseisen uskonnon kohdalla?

Käytännöllinen teologia.
Jos uskonnollisen yhteisön teologian selvittäminen on epäonnistunut ja sen historiallinen tausta on selvitetty mutu pohjalta tai äänestyksillä, niin sen käytäntöjä on mahdoton ymmärtää. Kuitenkin niistä laaditaan jonkinlainen esitys, joka saattaisi olla tutkittavan ajan uskonnonharjoittajille täysin käsittämätön?

Crypticall kirjoitti:

Onko tästä siis vedettävä seuraavia päätelmiä:

Eksegetiikka.
Jos saman ajan tapahtumista ei ole muuta riittävän kattavaa aineistoa olemassa, niin eksegeetti päättelee itse mutu metodin pohjalta sen, mikä uskonnollisesti värittyneessä tekstissä voisi olla oikein ja mikä väärin?

Dogmatiikka.
Jos uskonnollisen ajattelun kehittyminen ei seuraa jotain systemaattista kaavaa, vaan on luonteeltaan esimerkiksi assosiatiivista, niin systemaattiset tutkimusmenetelmät eivät toimi kyseisen uskonnon kohdalla?

Käytännöllinen teologia.
Jos uskonnollisen yhteisön teologian selvittäminen on epäonnistunut ja sen historiallinen tausta on selvitetty mutu pohjalta tai äänestyksillä, niin sen käytäntöjä on mahdoton ymmärtää. Kuitenkin niistä laaditaan jonkinlainen esitys, joka saattaisi olla tutkittavan ajan uskonnonharjoittajille täysin käsittämätön?

Kyllä. Mikäli lähdeaineistoa ei ole, joudutaan kyllä käyttämään omaa harkintaa. Historiantutkija joutuu pyhä teosten äärellä silloin arvioimaan, mikä olisi mahdollista ja mikä ei ja suhteuttamaan sen muuhun tietoon.

Ei. Systemaattinen analyysi kyselee yksittäisten sanojen ja lauseiden sisältöä, etsii teologisen ajattelun rakenteita ja kantavia pääideoita sekä selittää näiden ajatusten syntyä kulloisenkin ajan kultuuriympäristöstä käsin. Mitään kaavaa teologisen ajattelun kehittymisen ei välttämättä tarvitse seurata.

Mahdollisesti. Kirkon käytännöt ovat varsin hyvin selvillä. Kasuaalitoimitukset eli pyhät toimitukset tai sakramemtit syntyivät Jeesuksen opetusten pohjalta. Toki jos mitään tietoa ei olisi olemassa, olisi varmaan vaikea ymmärtää mitään. Kirkon elämästä on kuitenkin paljon myös arkkitehtuurisia jälkiä. Kirkot ovat myös sakramenttikaavoissaan kuvanneet käytänötjään aika hyvin. Silti paljon jää jäljelle kysymyksiä.